Turvallista liikkumista koulun ja päiväkodin pihassa

Samankaltaiset tiedostot
Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Miten lapset saadaan pyöräilemään?

Hanaa vai ei? Paikalliset keinot ehkäistä rattijuopumusta. Varpu Tavaststjerna Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus teemaseminaari

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

Draaman keinoin liikenteessä kampanja

Sähköiset liikkumisvälineet

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

LIIKENNEKÄVELY/ LIIKENNEPYÖRÄILY LASTEN KANSSA

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa?

Sinä, mopo ja liikenne

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

Lasten turvalaitteet 1

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Koulukuljetus- vanhempainilta

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

HÄTÄTILANTEET. A. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? B. Mihin numeroon soitat, kun tarvitset nopeasti apua? HÄTÄNUMERO on.

Sähköisten liikkumisvälineiden paikka ja pakolliset varusteet


SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

LAHDEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2018 HALLINTOKUNTAKYSELYN VASTAUKSET

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Sähköiset liikkumisvälineet

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

7 Liikennerikokset Hannu Niemi

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Lapsi liikenteessä 0 4-vuotias 4 5-vuotias 5 6-vuotias 6 7-vuotias

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla?

KOULUJEN TOIMIVAT SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT JA AKTIIVISEN LIIKKUMISEN LISÄÄMINEN KOULUMATKOILLA DIPLOMITYÖ

Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA

Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Viisas koulumatka luokka

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA2 TULOSKORTTI

Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

KUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Fiksusti töihin -aamukahvit Teemana pyöräily

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi

Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa

OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2017

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon

MUISTIINPANOJA PYÖRÄILIJÄPROFIILEISTA JA PYÖRÄILYPALVELUISTA. LAD-innovaatioprojekti Heidi Nalli, Mikko Hyrkkänen, Lotta Blomqvist

Pyöräilytyöpaja. Liikkuva koulu alueseminaari / Tornio Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto. poljin.fi/pyorailykasvatus

Viisas koulumatka luokka

Nuoret liikenteessä (8)

Turvallista matkaa alkolukon kanssa

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

Kävelyn ja pyöräilyn sääntövisa

Pyöräilijä liikenteessä

Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

Transkriptio:

Turvallista liikkumista koulun ja päiväkodin pihassa Kulkeminen päiväkotiin tai kouluun on alku matkalle lapsen itsenäiseen liikkumiseen. Osa vanhemmista kuljettaa lapsensa päiväkotiin tai kouluun tottumuksesta autolla, vaikka matka olisi useasti mahdollista kulkea kävellen tai pyörällä. Auton takapenkillä istumalla lapsen on kuitenkin vaikeampi oppia liikennetaitoja. Autoliikenne koulun ympäristössä asettaa samalla turvallisuusriskin koulumatkansa kävellen taittaville lapsille. Sittenkin kävellen tai pyöräillen? Paras lähtökohta olisi, jos lapsi voisi taittaa matkan yhdessä vanhemman kanssa kävellen tai pyöräillen. Aikuiset ovat avainasemassa lasten pyöräilyn edistämisessä. Aikuisen kannattaa lähteä lapsen kanssa yhdessä tutustumaan kodin ja koulun läheiseen ympäristöön pyörällä ja tätä kautta tukea lasta itsenäiseen turvalliseen liikkumiseen pyöräillen. Kävelemällä ja pyöräilemällä lapset oppivat tuntemaan liikenneympäristöään ja kehittävät ymmärrystään ja taitojaan toimia liikenteessä. Pyöräilyn ansiosta lapset liikkuvat myös enemmän. Pyöräilyllä on myönteistä vaikutusta lisäksi vireyden ja oppimiskyvyn paranemiseen. Joissakin kouluissa 1.-2. -luokkalaisten pyöräily on kielletty tai sitä ei ole ainakaan suositeltu. Kieltojen sijaan koulut voisivat kuitenkin painottaa vanhempien vastuuta ja etuoikeutta opettaa turvallista liikkumista sekä kaikkien aikuisten velvollisuutta ottaa huomioon lapset osana liikennettä. Vähentämällä autokyytejä vähennetään ruuhkia ja pysäköintipaikkojen tarvetta koulujen ja päiväkotien ympäristöissä. Autokyydin sijaan voi kokeilla esimerkiksi myös kävelevää koulubussia. Mikäli kuljetat lastasi autolla päiväkotiin, hoitopaikkaan tai kouluun Aina lapsen kuljettaminen päiväkotiin tai kouluun ei ole mahdollista ilman autoa. Käytä tällöin koulun ilmoittamia saattoliikennepaikkoja, älä koskaan aja autolla koulun pihalle ja valitse jättöpaikka niin, ettei lapsen tarvitse ylittää tietä, eikä sinun peruuttaa. Liikennemerkit kouluympäristössä ovat turvaamassa lapsia. Tuo lapsi päiväkotiin asti ja hae päiväkodin pihasta. Pidä päiväkodin portit aina suljettuina. Noudata päiväkodin tai koulun ohjeita alueella ajamisesta ja pysäköinnistä Aja rauhallisesti vaikka olisi kuinka kiire jatkaa matkaa! llisuustoimija on järjestänyt vanhempien saattoliikenteen vähentämiseen tähtääviä Traffic snake - kampanjoita eri puolilla Suomea. Vältä peruuttamista päiväkodin tai koulun alueella, peruuttaminen voi olla myös kielletty Keskity ympäristön tarkkailuun, unohda ajamista häiritsevät tekijät! Jos saattoliikenteen vähentäminen oman kampanjan avulla kiinnostaa, niin ota yhteyttä teemu.kinnunen@ramboll.fi

Työmatkapyöräily säästää aikaa ja rahaa Oletko miettinyt, jos kulkisitkin työmatkat pyörällä? Se kannattaa, sillä työmatkapyöräilystä on saavutettavissa monenlaisia hyötyjä. Työmatkapyöräily on hyvä mahdollisuus säästää aikaa, kun työpäivän päätteeksi kotiin tultuaan ei tarvitse enää lähteä välttämättä kuntoilemaan. Etenkin kaupungeissa työmatkapyöräilijällä saattaa säästyä aikaa siksi, että pyöräily on lyhyillä matkoilla usein nopein liikkumisväline. Työmatkapyöräilyn ansiosta rahaa jää lisäksi säästöön, joka muuten menisi bensaan tai bussilippuihin. Voi paremmin! Työmatkapyöräilyllä on vaikutusta henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Samalla kun kunto kasvaa ja tasapaino kehittyy, pyöräily myös virkistää mieltä, koska pyöräillessä ympäristön kokee aivan eri tavalla kuin muilla kulkuvälineillä liikkuessa. Työmatkapyöräilijän työpäivä alkaa virkistäytyneenä ja polkeminen kotiin työpäivän päätteeksi auttaa puolestaan hellittämään työpaineista. Työnantajan kannattaakin tukea työntekijöidensä pyöräilyä esimerkiksi parantamalla työpaikan pyöräilyolosuhteita ja tarjoamalla kannustimia. Turvallisuus kuntoon Säännöllisin väliajoin on hyvä varmistaa, että lapselta ja itseltä löytyvät tarvittavat turvavälineet turvalliseen pyöräilyyn. Hyväkin pyörä tarvitsee välillä huoltoa. Päässä tulisi olla oikeankokoinen ja -mallinen pyöräilykypärä ja muistaa laittaa se myös lähtiessä päähän, sillä kypärä ei tuo turvaa eteisen tai kaupan hyllyllä. Pimeän aikaan on tärkeä varmistaa, että pyörän valot ja heijastimet ovat kunnossa ja turvaliivin ansiosta lapsikin näkyy entistä paremmin liikenteessä. Talven tullen pyörään on lisäksi hyvä asentaa talvirengas. Moni työmatkapyöräilyä harkitseva pelkää talvea, sadetta tai kylmää ilmaa turhaan, sillä pyöräily on myös talvella mainio liikuntamuoto ja säihin varautuminen pukeutumiskysymys. Kokeile siis ajaa heti huomenna työ- tai koulumatka pyörällä, saatat yllättyä miten mukavaa se voi olla! Lisätietoa aihealueista saatte halutessanne osoitteista: http://www.liikkuvakoulu.fi/ ; http://www.liikkujanviikko.fi/ ; http://www.pyorallakouluun.fi/ ; http://www.poljin.fi/fi/toiminta/pyorailyviikko/pyorailyvinkit-tyonantajalle ; http://www.poljin.fi/fi/pyorailijalle/tyomatkapyoraily; https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/pyorailijat; http://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14/vinkkeja-vanhemmalle; http://www.liikenneturva.fi/fi/eriikaisena/lapset-0-14/kaveleva-koulubussi

Päihteet eivät kuulu liikenteeseen Jo pienikin määrä alkoholia veressä huonontaa ajokykyä ja nostaa onnettomuusriskiä. Rattijuopumuksen raja ylittyy, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea. Rattijuopumus moottorikäyttöisellä ajoneuvolla määritellään rikokseksi riippumatta siitä syyllistyykö siihen maastossa, järven jäällä, tiellä tai missä tahansa. Moottoritonta ajoneuvoa, kuten polkupyörää, alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kuljettava voidaan tuomita liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla. Lisäksi ajoneuvon luovuttamisesta humalaiselle kuljettajalle saattaa olla hyvinkin ankarat seuraukset. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos 1. hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai välittömästi sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia. 2. kuljettaja on käyttänyt huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta (pois lukien lääkevalmiste, jota kuljettajalla on oikeus käyttää). 3. kuljettaja on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia taikka tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut. Rattijuopumus luokitellaan törkeäksi, jos rattijuopumuksessa rikoksentekijän veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. rikoksentekijän kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut. rikoksentekijä on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Jo pienikin veren alkoholipitoisuus huonontaa ajokykyä ja nostaa onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyttä. Veren alkoholipitoisuuden ylittäessä 0,5 promillea onnettomuusriski kasvaa voimakkaasti ja 1,6 promillen rajan ylittyessä kuljettajan onnettomuuteen joutumisen todennäköisyys on noussut jo 40- kertaiseksi selvään kuljettajaan verrattuna. Alkoholi poistuu verestä palamalla. Maksa polttaa puhdasta alkoholia noin yhden gramman tunnissa kymmentä painokiloa kohden. Veren alkoholipitoisuus riippuu henkilön painosta. Naisilla alkoholiannos nostaa veren alkoholipitoisuutta miehiä enemmän kehon pienemmästä nestemäärästä johtuen. Myös krapula alentaa monin tavoin ajokykyä. Alkoholin nauttimista seuraavana päivänä kuljettajan onkin syytä tarkkailla omaa ajokykyään. THL:n sivuilla on julkaistu alkoholilaskuri, jonka avulla voi arvioida alkoholin palamista omassa kehossa: https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/alkoholi/alkoholilaskuri

Rattijuopumus tulee kalliiksi Liikennevahinkoon syyllistynyt rattijuoppo on itse taloudellisessa vastuussa sekä itselleen, matkustajille että muille ulkopuolisille aiheutuneista vahingoista. Hän voi menettää oikeutensa myös liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin. Törkeissä rattijuopumustapauksissa myös matkustaja menettää vakuutusetunsa. Rattijuoppouden torjunta Keskeinen merkitys rattijuoppouden torjunnassa on kiinnijoutumisriskillä. Vuosittain poliisi puhalluttaa 1,2-1,8 miljoonaa kuljettajaa. Kiinni jää noin 18 000 rattijuoppoa. Huomattava osa rattijuopoista kärähtää silti edelleen ajotapavirheiden, liikennevahinkojen ja liikennerikkomusten seurauksena. Yleiseen asenneilmapiiriin vaikuttamisella ja kampanjoilla on tärkeä ennalta ehkäisevä merkitys rattijuopumukseen ja niillä onkin saavutettu myönteistä asenteiden muutosta erityisesti nuorten keskuudessa. Lähde ja lisätietoja: Päihdelinkki ja

llisuus teemaksi eläkeläisjärjestön tapaamiseen Lapin liikenneturvallisuustoimijatyön kautta kannustetaan ottamaan liikenneturvallisuus eläkeläisjärjestöjen tapaamiseen teemaksi. Toimijatyön kautta tarjotaan 10 ensimmäiselle järjestölle 50 euron tuki tapaamisen kahvituksiin, joka käy tapaamisessaan läpi jonkin n tarjoamasta webinaariaineistosta vähintään yhden 20 minuuttisen luennon. Tapaamisesta tulee tehdä vapaamuotoinen ilmoitus, jossa kerrotaan järjestön nimi, ryhmän koko sekä mikä osio webinaareista on tapaamisessa käyty läpi. Aineistot löytyvät: https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/iakasseminaari Läpikäynnin tueksi on mahdollista saada myös asiantuntija-apuna kouluttaja mukaan järjestön tapaamiseen. Ilmoittautuminen ja lisätiedot laskutuksesta sekä kouluttajatuesta: Teemu Kinnunen (teemu.kinnunen@ramboll.fi tai 050 3369 689)