Edunvalvonta ja asiakkaan oikeudet Asiakkaan oikeuksien päivä 10.10.2018 Satakunnan sairaanhoitopiiri
Keskeiset säädökset Asiakaslaki Laki holhoustoimesta Asiakkaan oikeudet Vammaisyleissopimus Kehitysvammalaki Vammaispalvelulaki Sosiaalihuoltolaki 2
Asiakkaan oikeuksien lähtökohtia 3
Itsemääräämisoikeus Asiakaslaki 8 Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan Oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen Asiakkaan etu on lähtökohtana Asiakkaan kuuleminen 4
Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Asiakaslaki 9 Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, On asiakkaan tahto selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa Erotettava edustajan, omaisen tai muun läheisen henkilön tahdosta! Jos asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, kunnan ilmoitettava holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi 5
Asiakkaan etu ja lapsen etu SHL 4 ja 5 Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin; 2) asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumisen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 3) tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen; 4) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; 5) kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen; 6) toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan; 7) asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja yhteistoiminnan asiakkaan kanssa. Lasten kohdalla on asiakkaan edun yleisten periaatteiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. 6
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 12 artikla: Yhdenvertaisuus lain edessä Vahvistaa, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on täysimääräinen oikeudellinen kelpoisuus Vammaisten henkilöiden oikeudellista kelpoisuutta ei saa rajoittaa eriarvoisesti suhteessa muihin henkilöihin Artiklassa määrätään keinoista, joilla vammaisen oikeuksien käyttö voidaan turvata Korostaa vammaisen henkilön tukemista siten, että hän voi käyttää itse oikeustoimikelpoisuutta sen sijaan että muu henkilö, kuten laillinen edustaja tai omainen, tekee ratkaisut vammaisen henkilön puolesta 7
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa vammaisuuteen merkitsee siirtymistä sijaispäättäjien käyttöön perustuvasta mallista tuetun päätöksenteon malliin Henkilön asema vammaisena henkilönä tai vamman olemassaolo (fyysiset tai aistivammat mukaan lukien) ei milloinkaan saa olla peruste oikeudellisen kelpoisuuden tai minkään 12 artiklassa määrätyn oikeuden kieltämiseen Vaikutus vammaislakien uudistamisessa 8
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Kehitysvammalaki 42 Erityishuolto on järjestettävä ja erityishuollossa olevaa henkilöä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan Toteutuksessa on otettava huomioon henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet Henkilön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omissa asioissaan on turvattava Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä 9
Yhteistyö erityishuollossa olevan henkilön ja läheisen kanssa Palvelu- ja hoitosuunnitelma on laadittava yhteistyössä erityishuollossa olevan henkilön ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä KVL 42 a 10
Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset Sosiaalihuoltolaki 32 Sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa, lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä sekä sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Mielipiteen selvittämisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. 11
Uusi vammaispalvelulaki (Hallituksen esitys HE 159/2018) 3 Vammaisen henkilön osallistumisen ja osallisuuden tukeminen Palvelutarpeen arviointi sekä palvelujen suunnittelu, toteuttaminen ja toteutumisen seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa. Asiakaslain 9 ja 10 :ssä tapauksissa yhteistyössä mukana myös vammaisen läheinen Vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaisella henkilöllä on oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kieltä ja kommunikointikeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa Lapsen ja nuoren mielipiteen selvittämisestä säädetään sosiaalihuoltolain 32 :ssä. Lapselle ja nuorelle on turvattava riittävä apu ja tuki tiedonsaantiin, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen 12
Edunvalvonta asiakkaan oikeuksien toteuttamiseksi 13
Lähtökohtia holhoustoimilaissa Holhoustoimen tarkoituksen on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan (1 ) Holhoustoimilain sanamuodon mukaan vammaisuus ei ole syy rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta Se, että henkilöllä on edunvalvoja ei tarkoita, että hän on vajaavaltainen Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi Se, joka on julistettu vajaavaltaiseksi voi päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen (23 ) Oikeus päättää tällaisesta asiasta ei siirry edunvalvojalle, jos vajaavaltaiseksi julistetulla on riittävä ymmärrys päättää 14
Edunvalvojan määrääminen Holhoustoimilain lähtökohtana on lievin mahdollinen puuttuminen henkilön toimintakelpoisuuteen Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle, joka esimerkiksi heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi ei itse kykene huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä kuitenkin vain, jos asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Edunvalvoja voidaan määrätä tarvittaessa yksittäisenkin asian hoitamista varten. 15
Edunvalvonnan tarpeen selvittäminen Maistraatti selvittää edunvalvonnan tarvetta henkilön oman hakemuksen tai toisen henkilön tekemän ilmoituksen perusteella. Lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeestaan ja muu tarvittava selvitys Asiakkaan kuuleminen Maistraatti voi myös kuulla asiassa hakijan tai edunvalvontaan esitetyn henkilön läheisiä. Lisäksi maistraatti voi tarvittaessa pyytää selvityksiä ja lausuntoja eri viranomaisilta, kuten sosiaalitoimelta, ulosottoviranomaiselta, hoitohenkilökunnalta ja pankilta. Viranomaisen velvollisuus ilmoittaa edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä 16
Alaikäiset vajaavaltaiset Alle 18 vuotiaat suoraan lain nojalla vajaavaltaisia Edunvalvojina suoraan lain nojalla ovat lapsen huoltajat ei voi itse vallita omaisuuttaan eikä itse tehdä sitovia oikeustoimia Poikkeuksia, esimerkiksi: Omaisuus, jonka edunvalvoja antanut vallittavaksi tavanomaisia ja merkitykseltään vähäiset oikeustoimet 15 vuotiaalla rajoitetusti työsopimukset, testamenttauskelpoisuus Lapsen edun periaate Oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti 17
Edunvalvojan toimivalta Toimivalta perustuu maistraatin tai tuomioistuimen päätökseen Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä omaisuudesta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan myös yksittäistä asiaa, esimerkiksi kiinteistön myymistä päämiehensä puolesta Henkilö, jolle edunvalvoja on määrätty, voi säilyttää edunvalvojasta huolimatta täyden toimintakelpoisuuden Mahdollista on kuitenkin myös se, että käräjäoikeus hakemuksesta rajoittaa henkilön omaa toimintakelpoisuutta. Käräjäoikeus voi esimerkiksi päättää, ettei asianomaisella ole oikeutta tehdä velkaa tai oikeutta määrätä tietystä omaisuudestaan Edunvalvojan on pyrittävä hyvään yhteistyöhön päämiehensä kanssa. Ennen kuin edunvalvoja päättää päämiehelleen tärkeästä asiasta, hänen on tiedusteltava tämän mielipidettä, jos se on päämiehen tilaan nähden mahdollista Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen 18
Holhoustoimilain :t Holhoustoimilain 14 :n mukaan edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Saman lain 18 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos täysi ikäinen on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan, tuomioistuin voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan päättämällä, että hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa. Edelleen holhoustoimilain 29 :n 1 momentin mukaan edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty. Holhoustoimilain 37 :n 1 momentin mukaan edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Tässä tehtävässään edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Holhoustoimilain 38 :n 1 momentin mukaan päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten. Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Holhoustoimilain 43 :n 1 momentin mukaan ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä asiassa, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. 19
Toiminnan rajat Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuuta Edustaa päämiestä ollessaan esteellinen Holhoustoimilain 43 määrittelee toimenpiteitä, joita edunvalvojalla ei ole oikeus tehdä ilman holhousviranomaisen lupaa Muun muassa: ottaa muuta kuin opintolainaa, luopua perinnöstä tai perintöosasta 20
Päämiehen kuuleminen Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Säännös korostaa yhteistoiminnan merkitystä Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. Jos päämies on alaikäinen, on myös hänen huoltajansa mielipidettä tiedusteltava. 21
Edunvalvojan rooli päätöksenteossa Toimivalta perustuu oikeuden tai maistraatin päätökseen Holhoustoimilain 14 :n mukaan edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä Holhoustoimilain 43 :n 1 momentin mukaan ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä asiassa, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta 22
Edunvalvojan puhevalta Täysivaltaiselle määrätty edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää. Hallintolaki 15 23
Rahavarojen käyttö Edunvalvojan toimivalta määrätään päätöksessä. Päätöksellä ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti vaikutusta päämiehen oikeuteen saada käyttövaroja ja käyttää niitä itse haluamiinsa tarkoituksiin Käyttövarat tulevat päämiehen vapaasti vallittaviksi, eikä edunvalvoja ole vastuussa näiden varojen käytöstä. Päämies ei vastaavasti ole velvollinen selvittämään edunvalvojalleen, mihin hän on nämä varansa käyttänyt. Kyse on päämiehen itsemääräämisoikeudesta ja yksityiselämän suojasta. Ainoan poikkeuksen käyttövarojen vapaasta hallinnasta muodostaa holhoustoimilain 25 :n 2 momentti, joka koskee kuitenkin vain vajaavaltaisia päämiehiä. Kyseisen säännöksen nojalla edunvalvoja voi ottaa päämiehen edun suojaamiseksi tämän vallintaan jätettyä omaisuutta hoitoonsa, jos vajaavaltainen käyttää oikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan. 24
Salassapidon peruste sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon asiakaslain 14 ja 15 Asiakirjasalaisuus Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto Suostumus tietojen antamiseen 16 Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai lain säännöksen perusteella Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä => laillisen edustajan suostumus Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi 17 Suostumusta ei voida saada Tieto välttämättömiä asiakkaan hoidon tai huollon selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi 25
Vaitiolovelvollisuus Vaitiolovelvollisuus Asiakirjan salassapidettävää sisältöä tai tietoa ei saa paljastaa Koskee myös muuta viranomaisessa toimiessa tietoon saatua seikkaa Myös aikaa sen jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai toimeksiantotehtävä on päättynyt Velvoitettujen piiri Viranomaisen palveluksessa olevat ja luottamushenkilöt Harjoittelijat ja vastaavat Toimeksiantotehtävää hoitavat => esim. yksityinen palveluntuottaja Lupaan perustuvia tehtäviä hoitavat Muut tahot, joille viranomainen on antanut salassapidettävää tietoa JulkL 23 26
Kenellä on oikeus saada tietoa? Asiakaslaki 16 Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään Asiakaslaki 11 Asiakkaalla ja hänen laillisella edustajalla on oikeus saada tieto asianosaisena Edunvalvojan asema perustuu edunvalvontapäätökseen Asiakaslaki 17 Asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle (vanhemmalle) tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi 27
Edunvalvojan tiedonsaantioikeus Edunvalvoja on päämiehensä laillinen edustaja. edunvalvojalla on pääsääntöisesti oikeus samoihin tietoihin kuin päämiehellä itsellään, ellei erikseen ole laissa toisin säädetty. Tiedonsaantioikeus koskee vain edunvalvojan tehtävään liittyviin asioihin. Jotta edunvalvoja pysyisi suorittamaan hänelle määrätyn tehtävän, hänen on saatava tietoja päämiehen asioista. Erityisesti tilanteissa, joissa päämies ei esimerkiksi sairauden aiheuttaman tilan takia voi antaa tietoja itseään koskevista asioista, on hyvin tärkeää, että edunvalvojalla on oikeus saada tietoja päämiestä koskevista asioista. Tällöin edunvalvojan on mahdollista tietää, mitä ja miten päämiehen asioita tulee hoitaa. 28
Kiitos mielenkiinnosta! Liisa Murto Lakimies puh. 040 7716988 liisa.murto@lehtijakumppanit.fi www.lehtijakumppanit.fi Susanna Lehti ja kumppanit Oy on sote-juridiikkaan, julkisiin palveluihin ja palvelusopimuksiin erikoistunut asiantuntijatoimisto. Koulutamme ja konsultoimme esimerkiksi lastensuojelun, vammaispalvelun ja sopimusoikeuden alueella.