Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä. Liisa Bergius Keski-Suomen liitto

Samankaltaiset tiedostot
Kulttuuriperintöbarometri 2017

Kulttuuriperintöbarometri 2017

Kul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Kul$uuriympäristöt voimavarana maakunnissa ja alueilla. Työpaja Leppävirralla

KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

Luottamus. Väestökysely 2019

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset


Henkilöstökyselyn tulokset

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson

KANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto

MITEN JA MIKSI KULTTUURIYMPÄRISTÖÄ VAALITAAN JA MISTÄ SEN ARVOT KOOSTUVAT

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Katsaus Päijät-Hämeeseen 2030

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Työhyvinvointi ja johtaminen

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Asikkalan kunnan strategiakysely Ohjausryhmä II

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen ( )

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Maailma kylässä festivaalin näytteilleasettajatutkimus Emma Niskanen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Landskapens uppgifter

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuripalvelujen valmistelutilanne

Satakunnan maakuntaohjelma

Strategiakysely sidosryhmille 2018

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Turvallisuustyön organisointi Kanta-Hämeessä. Turvallisuus 2.0 Kuopiossa

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

NKTS240 Kulttuurintutkimuksen menetelmiä KUOMAt kotona ja kentällä

Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta

Kolme neljästä kannattaa suoraa maakuntavaalia ehdokkuuksia halutaan rajata

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

ARVOPUNTARI. Partion arvokeskustelu

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018: vastuullisuutta ja kestävyyttä kulttuurimatkailuun

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO HPO.FI

Savolainen ympäristöpolitiikka. MYR Jari Mutanen ja Arto Saari Pohjois-Savon ELY-keskus

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

MAAKUNTASTRATEGIAN PROSESSIKUVAUS

Transkriptio:

Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä Liisa Bergius Keski-Suomen liitto

Kulttuuriperintöbarometri 201 Museovirasto ja ympäristöministeriö Tekijä Jaakko Hyry Kantar TNS Oy 22..201 Työ 22010 Viittausohje: Kulttuuriperintöbarometri 201, Museovirasto ja ympäristöministeriö. CC BY 4.0

Tutkimuksen sisältö / N 20 Aihealueet 1. Aiheeseen liittyvät käsitteet, niiden tunteminen ja sisältö 2. Kulttuuriperinnön koettu tärkeys ja merkitys 3. Kultturiperinnön säilyttäminen 4. Kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkittävyys, vastuut ja osallisuus Kulttuuriperintö-käsitteen tunteminen Kulttuuriympäristö-käsitteen tunteminen Mitä asioita liitetään kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön Kuinka tärkeäksi vastaaja kokee kulttuuriperinnön Kulttuuriperinnön merkitys Kulttuuriperinnön säilyttäminen/suojelu Kulttuuriperinnön säilyttämiseen/suojeluun liittyvät väittämät Eri osa-alueiden suojelemisen tärkeys Kaikkein tärkein vaalimisen arvoinen asia Väittämät yhteiskunnallisesta merkittävyydestä Vastuut ja osallisuus, väittämät Kenen vastuulla kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on Väittämät kulttuuriperintötiedosta ja toiminnasta Kulttuuriperintöön panostaminen Kulttuuriperintöbarometri 201

Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat asiat Kaikki vastaajat, N=20 % Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 2 2 44 Tavat, perinteet ja (käden)taidot 4 4 2 Kieli 2 Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat 1 2 Taide ja sen saavutukset 3 2 Maisemat 24 Rakennettu ympäristö Arvot ja asenteet Luontoympäristö Uskonto ja uskomukset Arjen tavarat ja esineet Tiede ja sen saavutukset Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta Moderni teknologia ja tekninen edistys 4 4 4 2 3 3 14 2 22 14 32 2 11 21 1 1 20 3 4 4 1 4 1 4 31 2 24 24 30 10 1 11 20 30 10 3 Kolme asiaa, joiden arvioidaan selvimmin kuuluvan juuri kulttuuriperintöön ovat tavat, perinteet ja (käden)taidot (4%), ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat (1%) sekä kieli (%). Kolme selkeimmin kulttuuriympäristöön kuuluvaa asiaa ovat arvioiden mukaan maisemat (%), luontoympäristö (4%) ja rakennettu ympäristö (4%). Muinaisesineiden, muinaisten paikkojen ja monumenttien katsotaan kuuluvan eri arvioiduista asioista selkeimmin sekä kulttuuriperintöön että ympäristöön piiriin (44%), seuraavina tulevat maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (32%) sekä rakennettu ympäristö (31%). Useimmin mainittuja asioita, joiden ei arvioida kuuluvan kummankaan käsitteen piiriin ovat moderni teknologia ja tekninen edistys (3%), urheilu ja liikunta (30%) sekä maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (20%). Kuuluu kulttuuriperintöön Kuuluu kulttuuriympäristöön Kuuluu molempiin Ei kuulu kumpaankaan En osaa sanoa Kulttuuriperintöbarometri 201

Kulttuuriperinnön vaaliminen Kaikki vastaajat, N=20 % Keskiarvo Kulttuuriperinnön vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja Kulttuuriperinnön vaaliminen ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa 34 43 43 3 11 13 31 32 4,2 4, Vastaajista % on sitä mieltä, että kulttuuriperinnön vaaliminen ei rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Lisäksi enemmistö (2%) on eri mieltä siitä, että kulttuuriperinnön vaaliminen aiheuttaisi enemmän hankaluuksia kuin hyötyä. Kulttuuriperinnön vaaliminen on taloudellisesti kannattavaa 13 2 32 3 11 3,43 Valtaosan (0%) mukaan vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja ja % on samaa mieltä siitä, että vaaliminen ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa. Kulttuuriperinnön vaaliminen rajoittaa kehitystä ja toiminnan vapautta Kulttuuriperinnön vaaliminen aiheuttaa enemmän hankaluuksia kuin hyötyä 2 2 20 20 33 33 2 2 2,2 2,13 Mielipide kulttuuriperinnön vaalimisen taloudellisesta kannattavuudesta jakaa suomalaisia. Yhteensä 42% pitää sitä taloudellisesti kannattavan kun 1% ei pidä. Niiden osuus, jotka eivät ota kantaa tai osaa arvioida asiaa on yhteensä 43% vastanneista. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Kulttuuriperintöbarometri 201

Tärkeät vaalittavat kulttuuriperinnöt ja ympäristöt Seuraavassa on lueteltu joukko asioita. Valitse 3- asiaa, joiden vaaliminen on mielestäsi kaikkein tärkeintä. % % Luontoympäristö Tavat, perinteet ja (käden)taidot Kieli Muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit 4 4 40 Rakennettu ympäristö Maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset Arjen tavarat ja esineet Uskonto ja uskomukset 20 13 13 Kaikki vastaajat, N=20 Vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiista luettelosta 3- asiaa, joiden vaalimista he pitävät kaikkein tärkeimpinä. Valinnoissa listan kärkeen nousivat luontoympäristö (%), tavat, perinteet ja (käden)taidot (4%), kieli (4%), muinaisesineet, muinaiset paikat ja monumentit (40%) sekä maisemat 3% kaikista tehdyistä valinnoista. Maisemat Ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat Taide ja sen saavutukset 3 34 2 Moderni teknologia ja sen saavutukset Urheilu ja liikunta Muu 1 Vähiten tärkeimmiksi vaalittaviksi asioiksi tehdyissä valinnoissa jäivät urheilu ja liikunta (%), moderni teknologia ja sen saavutukset (%), uskonto ja uskomukset (%), arjen tavarat ja esineet (13%) sekä maamme elinkeinoelämä ja sen saavutukset (13%). Tiede ja sen saavutukset 24 En osaa sanoa Kulttuuriperintöbarometri 201

Väittämät yhteiskunnallisesta merkittävyydestä Kaikki vastaajat, N=20 Kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa Kulttuuriperintö on tärkeää eri alueiden maineelle Kaupunkeja kehitettäessä kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän Kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä Kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia Kulttuuriperinnön osuutta pitäisi lisätä koulujen opetuksessa Kaupungistuminen luo uusia kulttuuriperinnön muotoja Ilmastonmuutos on uhka kulttuuriperinnölle Kulttuuriperintö on merkittävää eri elinkeinojen menestymiselle Kulttuuriperintö tuo lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalleni Kaupungistuminen on uhka kulttuuriperinnön säilymiselle Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta Kulttuuriperintö on pääosin taloudellinen rasite % 2 11 10 1 2 2 2 23 22 21 24 23 4 2 3 3 41 3 3 41 4 3 43 2 34 2 23 30 3 1 21 10 22 20 14 1 1 10 4 1 24 3 4 2 32 4 2 4 2 4 2 3 32 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 11 14 1 21 10 Keskiarvo 4,31 3, 3, 3,4 3, 3,3 3, 3, 3,1 3,42 3,32 3,2 2,23 Valtaosa (4%) suomalaisista on samaa mieltä siitä, että kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa. Eri mieltä asiasta on vain % vastanneista. Suuri saman mielisyys vallitsee myös siitä, että kulttuuriperintö on tärkeää eri alueiden maineelle (2%), kaupunkeja kehitettäessä kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän (%), kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä (%), edistää ihmisten hyvinvointia (2%), sen osuutta pitäisi lisätä koulujen opetuksessa (3%) ja että kaupungistuminen luo uusia kulttuuriperinnön muotoja (%). Eniten vastakkainasettelua syntyy siitä, onko kaupungistuminen uhka kulttuuriperinnön säilymiselle. Asiasta on samaa mieltä 4% ja eri mieltä 23% vastanneista. Asioita joihin ei osata kovin hyvin kantaa ovat se, auttaako kulttuuriperinnöstä huolehtiminen hidastamaan ilmastomuutosta (0% ei määritä kantaansa tai osaa sanoa sitä), tuoko kulttuuriperintö lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (4%) sekä kulttuuriperinnön merkittävyys eri elinkeinojen menestymiselle (44%). Kulttuuriperintöbarometri 201

Mieluisimmat tavat panostaa kulttuuriperintöön Mitkä seuraavista tavoista panostaa kulttuuriperintöön olisivat sinulle mieluisimmat? % Verorahojeni käyttäminen kulttuuriperintöön Sisäänpääsymaksujen maksaminen kulttuuriperintökohteisiin ja - tapahtumiin Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen (vapaaehtoistyö, talkoot, harrastus, sosiaalinen media yms.) Rahan ja ajan käyttäminen kulttuuriperintömatkailuun Rahan lahjoittaminen kulttuuriperinnön hoitoon Rahan sijoittaminen omistamani talon historiaa säilyttävään hoitamiseen 1 2 3 42 41 Mieluisimmat panostustavat kulttuuriperintöön ovat suomalaisten mielestä verorahojen käyttö (42% kannattaa), sisäänpääsymaksujen kerääminen (41%) ja vapaaehtoinen osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen (3%). Vähiten mieluisia panostustapoja ovat oman kulttuuriperintökohteen ostaminen (4%), rahan sijoittaminen oman talon historiaa säilyttävään hoitamiseen (%) tai rahan lahjoittaminen kulttuuriperinnön hoitoon (1%). Oman kulttuuriperintökohteen ostaminen 4 Neljännes olisi valmis käyttämään rajaa ja aikaa kulttuuriperintömatkailuun. Muu 0 En osaa sanoa 1 Kaikki vastaajat, N=20 Kulttuuriperintöbarometri 201

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 201-21: - Elinvoimainen kulttuuriympäristö-dna - Maakuntakaavan kulttuuriympäristön ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet - Matkailun imago vetovoimatekijät, rakennettu ja aineeton kulttuuriympäristö - Alvar Aalto, Unesco-kohteet, paikalliset erikoisuudet Kulttuuriympäristön kehittämisen tavoitteena on huomata sen mahdollisuudet osana elinkeinotoimintaa sekä matkailua ja virkistystä. Matkailuun ja virkistykseen sekä kulttuuriympäristöön liittyvillä kehittämistoimilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja maakunnan identiteetille.

MAAKUNTAOHJELMA 201 21 TAVOITTEET YMPÄRISTÖSELOSTUS: Maakunnassa toteutetaan valtakunnallista kulttuuriympäristöstrategiaa valittujen toiminnan painopisteiden avulla. MAAKUNNALLISET PAINOPISTEET: VISIO: 1) Kulttuuriympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden edistäminen, 2) Kulttuuriympäristön käsittely kokonaisuutena, 3) Unesco-kohteiden ja kansainvälisen toiminnan korostaminen, 4) Yhteistyön ja kansalaistoiminnan lisääminen, ) Kulttuuriympäristöihin liittyvän elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien korostaminen. Vuoteen 2021 mennessä Keski-Suomen kulttuuriympäristön kokonaisuuden arvo ja ominaispiirteet tunnistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti osana maakunnan elinvoimaa ja identiteettiä. Kaikki osallistuvat kulttuuriympäristön hoitoon ja käyttöön.

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus, Maakuntavaltuusto hyväksynyt 1..201

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KULTTUURIYMPÄRISTÖRYHMÄ (MAKU) Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän yliopisto, Metsähallitus, Metsäkeskus Keski-Suomi, Keski-Suomen kylät ry., MTK Keski- Suomi, Lapuan hiippakunta, Keski-Suomen Yrittäjät ry. Toimintasuunnitelmassa kulttuuriympäristöstrategian maakunnallinen toimeenpano painopisteet 201-21 Sitoumus 200.fi / Kulttuuriympäristösitoumus: 1. Kulttuuriympäristöonnistujien nostaminen esiin ja palkitseminen 2. Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto ja mahdolliset kunniakirjat joka toinen vuosi Kulttuuriympäristöonnistujat: Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnot -tarinakartta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_ho idon_hallinto/keskisuomen_kulttuuriymparistopalkinto(204)