MEMO/12/310 Bryssel 8. toukokuuta 2012 Erasmus-ohjelma lukuvuonna 2010 2011: luvut selityksineen Euroopan komissio on tänään julkaissut uusia tietoja Erasmus-ohjelmasta lukuvuonna 2010 2011 tukea saaneiden korkea-asteen opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön lukumääristä (IP/12/454). Niiden mukaan 231 410 eurooppalaista korkeakouluopiskelijaa ja 42 813 korkea-asteen opettajaa sai Erasmus-rahoitusta lähteäkseen ulkomaille opiskelemaan, opettamaan tai suorittamaan työharjoittelun. Erasmus-ohjelma antaa korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden viettää 3 12 kuukautta toisessa Euroopan maassa joko opiskellen tai harjoitellen yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Tukea voivat saada opiskelijat, jotka ovat kirjoilla ohjelmaan osallistuvassa korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin 33 Erasmusmaasta (EU-maat, Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Norja ja Turkki sekä lukuvuodesta 2011 2012 alkaen Sveitsi). Ohjelmasta tuetaan myös lyhytkestoisessa korkeaasteen ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Uusi ennätys: yli 230 000 Erasmus-opiskelijaa Erasmus-apurahan saavien opiskelijoiden määrä on kasvanut ohjelman käynnistämisestä lähtien. Se ylitti 200 000 opiskelijan rajan ensimmäisen kerran lukuvuonna 2009 2010, ja lukuvuonna 2010 2011 ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan lähteneiden opiskelijoiden lukumäärä 231 410 on uusi ennätys. Kasvua edelliseen lukuvuoteen verrattuna oli 8,5 prosenttia (vastaava lisäys lukuvuonna 2009 2010 oli 7,4 prosenttia). Kuvio 1: Erasmus-opiskelijoiden määrä vuosittain lukuvuodesta 1987 1988 lukuvuoteen 2010 2011 MEMO-12-XXX
Kuvio 2: Erasmus-opiskelijavaihdot suhteellinen muutos opiskelijoiden määrässä lähettävää maata kohden lukuvuosien 2009 2010 ja 2010 2011 välillä Kuten kuvio 2 osoittaa, Erasmus-opiskelijoiden määrä kasvoi lähes kaikissa maissa. Suurin kasvu lähtevien opiskelijoiden määrässä nähtiin Kroatiassa (132 %), Liechtensteinissa (52 %) ja Kyproksessa (22 %). Kasvu ylitti 8,5 prosentin keskiarvon 19 maassa. Erasmus-opiskelijoiden määrä pieneni vain yhdessä maassa, Luxemburgissa (-5,8 %). Luxemburg on kuitenkin edelleen suhteellisesti eniten opiskelijoita ulkomaille lähettävä maa, kun lähtevien opiskelijoiden lukumäärä suhteutetaan koko maan opiskelijamäärään. Erasmus-mestarit Eniten opiskelijoita sekä opiskelemaan että harjoitteluihin lähetti Espanja (36 183 opiskelijaa) ja seuraavaksi eniten Ranska (31 747) ja Saksa (30 274). Espanja oli myös suosituin kohdemaa (37 432 saapuvaa opiskelijaa), ja seuraavina listalla olivat Ranska (27 721) ja Saksa (24 734). Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti kaksi kertaa enemmän opiskelijoita (24 474) kuin se lähetti ulkomaille (12 833). Suurin osa maista lähetti enemmän opiskelijoita kuin otti vastaan. Paras mahdollinen tasapaino saapuvien ja lähtevien opiskelijoiden lukumäärien välillä oli Sloveniassa. Seuraaviksi tulivat Itävalta, Alankomaat ja Luxemburg. Vaihto-oppilaita lähettävien korkea-asteen oppilaitosten lukumäärä oli 3 041, eli 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 2
Kuvio 3: Erasmus-opiskelijavaihdot keskimääräiset kuukausittaiset EU-apurahat Keskimääräinen kuukausittainen EU-apuraha laski (lukuvuoden 2009 2010) 254 eurosta 250 euroon lukuvuonna 2010 2011. Näin apuraha voitiin myöntää aiempaa useammalle opiskelijalle. Edellä esitetystä kuviosta käy ilmi, minkä suuruisen kuukausittaisen apurahan eri maista lähtevät opiskelijat keskimäärin saivat. Komissio asettaa kattosumman kussakin maassa myönnettävälle kuukausittaiselle opiskelija-apurahalle. Täsmällisestä määrästä päättävät tapauskohtaisesti ohjelmaa hallinnoivat kansalliset toimistot ja korkea-asteen oppilaitokset. Lukuvuonna 2010 2011 myönnettiin lisärahoitusta 254 opiskelijoille, joilla oli erityistarpeita (toimintarajoitteita), jotta nämä voivat osallistua Erasmus-vaihtoon. Lukuvuonna 2009 2010 vastaava lukumäärä oli 257. Erasmus-opiskelijoiden määrässä 7,2 prosentin lisäys Erasmus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa osan tutkinnostaan opiskellen 3 12 kuukautta ulkomaisessa ylipistossa. Lukuvuonna 2009 2010 Erasmus-opiskelijoiden kokonaismäärä oli 231 410, ja näistä 190 498 lähti ulkomaille opiskelemaan (kasvua oli 7,2 %). Ulkomaille opiskelemaan lähtevien lukumäärä laski kolmessa maassa (Luxemburgissa, Unkarissa ja Puolassa), mutta nousi keskimääräistä enemmän 16 maassa. Suurin suhteellinen lisäys lukuvuonna 2009 2010 nähtiin Kroatiassa (96,6 %), Liechtensteinissa (84,2 %) ja Kyproksessa (25,1 %). Eniten opiskelijoita opiskelemaan lähetti Espanja (31 427 opiskelijaa), ja sen jälkeen tulivat Ranska (25 789) ja Saksa (25 178). Espanja oli edelleen suosituin kohdemaa, sillä se otti vastaan 30 580 Erasmus-opiskelijaa (+4,3 %). Seuraavaksi suosituimmat kohdemaat olivat Ranska (23 173; +5,2 %) ja Saksa (19 120; +6,6 %). Keskimäärin opiskelijat viettivät ulkomailla hieman yli 6,4 kuukautta, ja keskimääräinen apuraha oli 226 euroa (230 euroa edellisenä vuonna). Erasmus-opintojen suosituimpia aloja olivat yhteiskuntatieteet, kaupallinen ala ja oikeustieteet (34,7 %), humanistiset tieteet ja taideaineet (31,5 %) ja tekniikan ala (12,6 %). 3
Erasmus-työharjoittelujen määrässä 15 prosentin kasvu Vuodesta 2007 lähtien Erasmus-ohjelma on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuksia lähteä ulkomaille myös hankkimaan työkokemusta yrityksissä tai muissa organisaatioissa. Lukuvuonna 2010 2011 joka kuudes Erasmus-opiskelija 40 912 opiskelijaa 231 410:sta valitsi tämän vaihtoehdon, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 15,1 prosenttia. Harjoittelun keskimääräinen kesto oli 4,3 kuukautta, ja opiskelijat saivat kuukausittain keskimäärin 366 euroa EUapurahaa (määrä laski lukuvuodesta 2009 2010, jolloin se oli 386 euroa). Eniten opiskelijoita Erasmus-työharjoitteluihin on viime vuosina lähettänyt Ranska (5 958 opiskelijaa, osuus 14,6 %). Seuraavaksi eniten heitä lähettivät Saksa (5 096; 12,5 %) ja Espanja (4 756; 11,6 %). Erasmus-työharjoittelijoiden suosituimpia kohdemaita olivat Yhdistynyt kuningaskunta, joka otti vastaan 6 970 opiskelijaa (17 %), Espanja (6 852; 16,7 %) ja Saksa (5 614; 13,7 %). Korkea-asteen oppilaitos voi perustaa työharjoittelujen tueksi harjoitteluyhteenliittymän. Yhteenliittymät koostuvat korkea-asteen oppilaitoksista ja muista organisaatioista, esimerkiksi yrityksistä tai yhdistyksistä. Lukuvuonna 2010 2011 perustettiin 74 tällaista yhteenliittymää 13 maassa. Harjoitteluyhteenliittymät löysivät harjoittelumahdollisuuksia yli 14 prosentille harjoitteluun lähteneistä opiskelijoista. Parhaiten Erasmus-harjoittelijoiden keskuudessa olivat edustettuina yhteiskuntatieteiden, kaupallisen alan ja oikeustieteiden opiskelijat (26,6 %). Tämä ryhmä ohitti humanististen ja taiteen koulutusalojen opiskelijat (17,1 %), jotka vielä edellisenä lukuvuonna pitivät kärkipaikkaa. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat maatalouden ja eläinlääketieteen opiskelijat (15,4 %), joiden määrä oli kahdeksan kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Mikä on korkea-asteen (alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon) opiskelijoiden kokonaismäärä Erasmus-osallistujamaissa? Kuinka moni heistä suoritti osan opinnoistaan ulkomailla lukuvuonna 2010 2011? Opiskelijoiden kokonaismäärä 32 osallistujamaassa oli yli 22,5 miljoonaa, ja näistä noin 1 prosentti sai Erasmus-apurahaa lukuvuonna 2010 2011. 1 Jos oletetaan, että keskimääräinen korkeakouluopintojen kesto on 4 5 vuotta (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto), voidaan arvioida, että noin 4,5 prosenttia kaikista eurooppalaisista opiskelijoista saa korkeakouluopintojensa aikana Erasmus-apurahan. Näistä 67 prosenttia suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa (kandidaatin tutkintoa), 28 prosenttia ylempää korkeakoulututkintoa (maisterin tutkintoa), 1 prosenttia tohtorin tutkintoa ja 4 prosenttia lyhytkestoisempia opintoja. Noin 10 prosenttia kaikista opiskelijoista on suorittanut tai suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla Erasmus-tuen tai muun julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla. Korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit hyväksyivät Bukarestissa (Romaniassa) 26. 27. huhtikuuta 2012 pidetyssä kokouksessa (IP/12/394) Bolognan prosessiin sisältyvää liikkuvuutta koskevan strategian, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia eurooppalaisista korkeakoulututkinnon suorittaneista on suorittanut osan opinnoistaan ulkomailla. Tämä tavoite on linjassa marraskuussa 2011 hyväksytyn korkea-asteen koulutusta koskevan eurooppalaisen viitearvon kanssa. 1 Vuonna 2010 EU:n 27 jäsenmaassa oli noin 18,5 miljoonaa opiskelijaa. 4
Intensiiviset Erasmus-kielikurssit (EILC) Erasmus tarjoaa EU:n vähemmän käytettyjen ja harvemmin opetettujen kielten erityiskursseja auttaakseen oppilaita valmistautumaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin ja työharjoitteluihin. Kursseja järjestetään niissä maissa, joissa näitä kieliä käytetään virallisesti. Erityiskursseja ei järjestetä eniten opetetuissa kielissä, joita ovat esimerkiksi englanti, saksa, ranska ja espanja. Tuettujen EILC-kurssien määrä on kasvanut huomattavasti sinä aikana kun niitä on järjestetty. Lukuvuonna 2010 2011 järjestettiin noin 392 kurssia (nousua edellisvuoden 361:sta oli 8,6 %) 24 maassa, ja niihin osallistui yhteensä 5 872 Erasmus-opiskelijaa (+9 %). Suosituimpia kieltenopiskelun kohdemaita olivat Italia, Belgia (flaaminkielinen yhteisö) ja Portugali. Maahan saapuvista opiskelijoista suhteellisesti suurin osuus osallistui kielikursseille Sloveniassa, jossa 18,9 prosenttia kaikista maahan tulleista Erasmus-opiskelijoista oli mukana kurssilla. Seuraavana listassa olivat Islanti (13,9 %) ja Viro (12,7 %). Henkilöstön Erasmus-liikkuvuus (opetustehtävät ja henkilöstön koulutus) Erasmuksen avulla myös korkeakoulujen opetushenkilöstön jäsenet ja yksityisten yritysten työntekijät voivat lähteä ulkomaille opettamaan vähintään yhden päivän ja enintään kuuden viikon ajaksi. Korkeakoulujen ja ammatillisten korkea-asteen oppilaitosten henkilöstöön kuuluvat voivat myös saada koulutusta ulkomailla. Tällainen jakso voi kestää viidestä päivästä kuuteen viikkoon. Lukuvuonna 2010 2011 Erasmuksesta tuettiin korkea-asteen oppilaitosten opetusja muuhun henkilöstöön kuuluvaa 42 813 työntekijää, jotta nämä saivat tilaisuuden opettaa tai osallistua koulutukseen ulkomailla. Vuotuinen kasvu oli 13,3 prosenttia, joten kasvu oli huomattavasti suurempaa kuin edellisenä vuonna (3,8 %). Eniten henkilöstöä ulkomaille vaihtoon lähettivät Puola (5 210), Espanja (4 506) ja Saksa (3 674). Henkilöstön suosikkikohteita olivat Espanja (4 304), Saksa (4 195) ja Italia (3 703). Ulkomaille lähtevän ja ulkomailta saapuvan henkilöstön määrät ovat yleisesti paremmin tasapainossa kuin opiskelijoiden määrät. Hiukan yli puolet (51,2 prosenttia) Erasmus-ohjelmaan lukuvuonna 2010 2011 osallistuneista oli miehiä. Erityistarpeita oli 13 työntekijällä, jotka saivat lisärahoitusta voidakseen osallistua Erasmus-vaihtoihin (edellisenä vuonna lukumäärä oli 5). Oleskelun keskimääräinen kesto oli 5,7 päivää ja säännöllisen palkan päälle maksettava keskimääräinen apuraha 662 euroa (laskua lukuvuoden 2009 2010 672 eurosta). Henkilöstövaihtoihin osallistui yhteensä 2 254 korkeakoulua eli 4,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 5
Opetustehtäviin osallistuvien määrä kasvanut reippaasti Erasmus-tukea opetustehtäviä varten saaneiden opettajien lukumäärä on kasvanut tasaisesti, ja tätä tukea on saanut tähän mennessä jo yli 300 000 työntekijää (tukimuoto otettiin käyttöön lukuvuonna 1997 1998). Lukuvuonna 2010 2011 tuetuista 42 813 henkilöstövaihdosta 31 617 koski opetustehtäviä (+8,9 % edellisestä vuodesta). Noin 355 opetustehtävää toteutui siten, että yritysten työntekijöitä pyydettiin opettamaan korkea-asteen oppilaitoksissa muissa Euroopan maissa (+37 % edellisvuoteen verrattuna). Eniten henkilöitä opetustehtäviin lähettivät Puola (3 376), Espanja (3 272) ja Saksa (3 006). Kuten aiempinakin vuosina, suosituimmat kohdemaat opetustehtäviin lähtijöihin keskuudessa olivat Saksa (3 059), Espanja (3 017) ja Italia (2 859). Liikkuvaisimpia olivat seuraavien aineiden opettajat: humanistiset tieteet ja taideaineet (30,5 %); yhteiskuntatieteet, kaupallinen ala ja oikeustieteet (22,6 %); tekniikan ala (13,7 %). Opettajat opettivat ulkomailla keskimäärin 5,6 päivän ajan: Tässä on havaittavissa pientä mutta tasaista laskua lukuvuodesta 2000 2001, jolloin keskiarvo oli 6,9 päivää. Keskimääräinen säännöllisen palkan päälle maksettava apuraha opetustehtävää kohden oli 645 euroa, mikä merkitsee hienoista laskua edellisvuoteen verrattuna (654 euroa). Henkilöstön koulutus lisää suosiotaan Henkilöstön koulutuksen tukeminen otettiin Erasmus-ohjelmaan vuonna 2007, ja sen suosio on kasvanut vauhdilla koko ajan. Lukuvuonna 2010 2011 tuetuista 42 813 henkilöstövaihdosta 11 196:ssä oli kyse henkilöstön koulutusjaksoista (+28 % edellisvuoteen verrattuna). Nämä vaihdot on tarkoitettu sekä opetushenkilöstölle että muulle henkilökunnalle, myös hallinnon ja tukipalvelujen työntekijöille. Lukuvuonna 2010 2011 peräti 2 728 korkeakoulujen henkilöstöön kuuluvaa kouluttautui ulkomaisessa yrityksessä (+48,6 % edellisvuoteen verrattuna). Eniten henkilöstöä koulutukseen lähettivät Puola (1 834), Espanja (1 234) ja Suomi (782). Suosituimmat kohteet olivat Espanja (1 287), Saksa (1 136) ja Yhdistynyt kuningaskunta (1 121). Henkilöstön koulutusjaksot kestivät keskimäärin 6,2 päivää. Henkilöstön koulutukseen osallistui enemmän naisia kuin miehiä (68 %), mutta opetustehtävissä naisten osuus oli vain 42,1 prosenttia. 6
Erasmus-intensiiviohjelmien lukumäärä kasvussa Erasmus tarjoaa opettajille ja opiskelijoille mahdollisuuden yhteiseen toimintaan 10 päivästä kuuteen viikkoa kestävien aihekohtaisten opinto-ohjelmien puitteissa. EU rahoittaa näitä niin sanottuja intensiivikursseja, myös osallistujien matka- ja oleskelukustannuksia. Eniten intensiivikursseja järjestivät Italia (51 kurssia, 12,6 % kokonaismäärästä), Saksa (38) ja Ranska (32). Aiheista suosituimpia oli yhteiskuntatieteet, kaupallinen ala ja oikeustieteet (26 %) sekä luonnontieteet ja tekniikka (18 %). Matematiikalla ja tietojenkäsittelyllä sekä humanistisilla tieteillä ja taideaineilla oli kummallakin 15 prosentin osuus. Kurssin keskimääräinen kesto oli hieman yli 12 päivää. Lukuvuonna 2010 2011 järjestettiin 404 Erasmus-intensiivikurssia (edellisenä vuonna luku oli 384), joihin osallistui 13 963 opiskelijaa (sekä kansainvälisiä ja kansallisia opiskelijoita; +10,7 %) ja 5 010 opettajaa (+ 14,4 %). Yliopistojen Erasmus-yhteistyöhankkeet Erasmus-ohjelmasta rahoitetaan myös hankkeita Euroopan korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseksi. Näiden enintään 3 vuotta kestävien hankkeiden tarkoituksena on edistää poliittisia uudistuksia korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kansainvälisten hankkeiden kautta. Hakuaika on kerran vuodessa, ja hankkeisiin myönnetään vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Monet tässä Erasmus-ohjelman osassa rahoitetuista hankkeista ovat johtaneet ratkaiseviin askeliin politiikan kehittämisessä. Esimerkiksi eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS) oli alun perin Erasmushanke, mutta siitä on tullut merkittävä liikkuvuutta edistävä väline, jotka käytetään nykyään kaikkialla Euroopassa. (ECTS:ssä kullekin opinto-ohjelman osalle annetaan opintopisteitä, joiden lukumäärä perustuu kyseisen opintojakson edellyttämään opiskelijan työmäärään. Näin opiskelijoiden on selkeämpi koota yhteen eri opinto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintopisteitä, ja samalla ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustaminen tulee helpommaksi.) Korkeakoulujen yhteistyöhankkeita koskevien hakemusten lukumäärä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2011 esitettiin 197 hakemusta (vuonna 2010 lukumäärä oli 194). Näistä rahoitettaviksi valittiin 69 hanketta eli keskimäärin 35 prosenttia hakemuksista. Eniten hakemuksia tuli Yhdistyneestä kuningaskunnasta (29), Suomesta (21), Belgiasta (21), Italiasta (18) sekä Espanjasta (16). Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulleet hakemukset menestyivät valintamenettelyssä parhaiten: niistä 17 hyväksyttiin. Paljonko EU käyttää Erasmus-ohjelman rahoittamiseen? Kuluvalla varainhoitokaudella (2007 2013) EU on varannut Erasmus-ohjelmaan 3,1 miljardia euroa. Vuosina 2010 2011 kokonaisbudjetti oli noin 460 miljoonaa euroa, ja tästä summasta 435 miljoonaa euroa käytettiin liikkuvuuden tukemiseen. Suurinta osaa Erasmus-ohjelman budjetista hallinnoivat osallistujamaiden kansalliset toimistot. Lähes 90 prosenttia Erasmus-ohjelman budjetista käytetään opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen. Lisäksi noin 4 prosenttia Erasmusbudjetista menee monenvälisten hankkeiden ja verkostojen tukemiseen. Näitä hallinnoi keskitetysti koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Brysselissä. Seuraavassa taulukossa esitetään liikkuvuuteen vuosittain käytettyjen Erasmusvarojen kokonaismäärät. 7
Taulukko 1: Kansallisten toimistojen hallinnoitavaksi jaetut Erasmusvarat Vuosi Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen varattu vuotuinen Erasmus-budjetti, milj. euroa Muutos vuositasolla 1988 13,00 1989 26,84 106,46 % 1990 32,88 22,50 % 1991 43,86 33,39 % 1992 62,88 43,37 % 1993 67,88 7,95 % 1994 72,78 7,22 % 1995 73,46 0,93 % 1996 74,3 1,14 % 1997 70,00-5,79 % 1998 100,27 43,24 % 1999 100,27 0,00 % 2000 111,79 11,49 % 2001 116,19 3,94 % 2002 121,9 4,91 % 2003 142,53 16,92 % 2004 168,00 17,87 % 2005 200,96 19,62 % 2006 245,75 22,29 % 2007 372,25 51,48 % 2008 416,36 11,85 % 2009 415,25-0,27 % 2010 435,03 4,76 % 2011 469,64 7,96 % 2012 480,22 2,25 % 2013(*) 489,82 2,00 % (*) arvio Kuinka Erasmus-varat jaetaan kansallisella tasolla? Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen tarkoitettu Erasmus-ohjelman kokonaisbudjetti jaetaan eri maille seuraavien tekijöiden perusteella: - Väkiluku: korkea-asteen opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja korkeaasteen opettajien lukumäärä (kansainvälisen ISCED-koulutusluokituksen tasot 5 6). Tiedot saadaan Eurostatilta. - Elinkustannukset ja pääkaupunkien välinen etäisyys: näitä käytetään korjauskertoimina, joita sovelletaan väestötekijään. - Aiemmat suoritusindikaattorit: laskettu ulkomaille aiemmin lähteneiden opiskelijoiden ja opetushenkilöstön lukumäärän perusteella (käyttäen tuoreimpia käytettävissä olevia tietoja). 8
Miten kuukausittainen EU-apuraha määritetään? Erasmus-apuraha on tarkoitettu korvaamaan osa ulkomailla asumisesta ja matkoista aiheutuvista lisäkustannuksista. Erasmus-opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja isäntäoppilaitoksessa ulkomailla. Kunkin maan kansallinen toimisto jakaa sen käytettävissä olevat varat maansa korkea-asteen oppilaitoksille. Kansallinen toimisto voi päättää myöntää suurempia apurahoja suppeammalle määrälle opiskelijoita (näin tekevät esimerkiksi Bulgaria, Kypros ja Turkki) tai pienempiä apurahoja suuremmalle määrälle opiskelijoita (kuten Ranska ja Italia), mutta sen on noudatettava Euroopan komission kullekin kohdemaalle vahvistamaa apurahan kattosummaa (ks. elinikäisen oppimisen ohjelman opas). Kansallinen toimisto myöntää varoja niitä hakeville oppilaitoksille tiettyjen kriteerien esimerkiksi haettujen summien ja aiempien vuosien toiminnan perusteella. Oppilaitos voi sitten päättää opiskelijoille kuukausittain maksettavan apurahan (ja henkilöstöön sovellettavan viikko- tai päiväkohtaisen apurahan) lopullisen määrän, jonka kuitenkin pitää pysyä kansallisen toimiston vahvistamissa rajoissa, jotka vaihtelevat maittain. Kuukausittainen apuraha riippuu vastaanottajamaasta ja liikkuvuustyypistä. Esimerkiksi työharjoitteluihin on yleensä myönnetty suurempia apurahoja kuin opintojaksoihin. Euroopan unionin myöntämää Erasmus-apurahaa voidaan täydentää kansallisista, alueellisista ja paikallisista lähteistä saatavalla muulla rahoituksella. Kansalliset toimistot voivat nostaa kuukausittaisen apurahan määrää, kun kyse on sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevista opiskelijoista. Lukuvuonna 2010 2011 opiskelijaliikkuvuuteen myönnetty kuukausittainen EUapuraha vaihteli espanjalaisten opiskelijoiden saamasta 133 eurosta kyproslaisten opiskelijoiden saamaan 653 euroon. Kaikissa maissa myönnettyjen kuukausittaisten apurahojen keskimäärä oli 250 euroa. Miten opiskelijat ja henkilöstön jäsenet voivat hakea Erasmusapurahoja? Erasmus-ohjelma on avoin kaikille sellaisissa korkea-asteen oppilaitoksissa opiskeleville, joilla on Erasmus-korkeakouluja koskeva peruskirja ja jotka sijaitsevat yhdessä 33 osallistujamaasta (27 EU-maata, Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Norja, Turkki ja lukuvuodesta 2011 2012 lähtien Sveitsi). Suurin osa Euroopan korkeakouluista yli 4 000 on allekirjoittanut Erasmus-korkeakouluja koskevan peruskirjan. Jos henkilö haluaa hakea apurahaa Erasmus-opintojaksoa tai -harjoittelujaksoa varten, ensimmäiseksi hänen on otettava yhteyttä oman oppilaitoksensa kansainvälisten asioiden toimistoon ja täytettävä Erasmus-opintoja koskeva opintosopimus tai Erasmus-harjoittelua koskeva harjoittelusopimus. Näissä sopimuksissa vahvistetaan opiskelijan opinto- tai harjoittelujakson aikana noudattama ohjelma. Sopimus on annettava lähettävän oppilaitoksen, ulkomaisen vastaanottavan oppilaitoksen tai yrityksen sekä opiskelijan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Näin yksinkertaistetaan opintojen tunnustamismenettelyä ja varmistetaan, että lähettävä oppilaitos tunnustaa Erasmus-jakson aikana hyväksytysti suoritetut opinnot. 9
Erasmus-opintojaksot: Opiskelijoiden, jotka haluavat suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, on oltava vähintään toisen vuoden opiskelijoita korkea-asteen oppilaitoksessa. Erasmus-työharjoittelut: Opiskelijat voivat hakea Erasmus-työharjoitteluihin jo ensimmäisenä korkea-asteen opiskeluvuotenaan. Ulkomaan opinto- ja harjoittelujaksot voivat kestää 3 12 kuukautta tai jos opiskelija suorittaa sekä opinto- että harjoittelujakson yhteensä 24 kuukautta. Lyhytkestoisessa korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelijoilla harjoittelun vähimmäiskesto on kaksi kuukautta. Henkilöstön Erasmus-jaksot: Opetushenkilöstön on esitettävä työsuunnitelma omalle oppilaitokselleen tai vastaanottavan laitoksen hyväksymälle yritykselle. Erasmus-koulutusapurahaa hakevien on vastaavasti saatava koulutusohjelmalleen oman oppilaitoksen ja vastaanottavan laitoksen tai yrityksen hyväksyntä. Miten korkeakoulut pääsevät osallistumaan Erasmus-ohjelmaan? Jotta yliopisto tai muu korkea-asteen oppilaitos voi osallistua Erasmus-vaihtoihin tai -yhteistyöhankkeisiin, sen on sitouduttava tiettyihin periaatteisiin ja vaatimuksiin, jotka vahvistetaan Erasmus-korkeakouluja koskevassa peruskirjassa. Toiminnassa painotetaan korkeaa laatua. Vastaanottava oppilaitos ei saa periä lukukausimaksuja saapuvilta Erasmus-opiskelijoilta, ja opiskelijoiden Erasmusjakson aikana hyväksytysti suorittamat opinnot ja harjoittelut olisi tunnustettava kokonaisuudessaan omassa oppilaitoksessa. Mikä on Erasmus Mundus? Erasmus Mundus -ohjelma on perinteisen Erasmus-ohjelman kansainvälinen itsenäinen rinnakkaisohjelma. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2004, ja siitä lähtien jo yli 25 000 opiskelijaa eri puolilta maailmaa on saanut Erasmus Mundus -apurahan eurooppalaisessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja varten. Yli 220 miljoonan euron (2011) vuosibudjetilla toteutettavalla Erasmus Mundus -ohjelmalla pyritään tukemaan akateemista huippuosaamista, edistämään yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja parantamaan eurooppalaisten korkeakoulujen vetovoimaa. Ohjelmasta myönnetään taloudellista tukea oppilaitoksille ja apurahoja yksityishenkilöille, jotka osallistuvat seuraaviin: - maisteritason yhteistutkinnot ja tohtorintutkinnot (mukaan luettuna apurahat) - kumppanuudet Euroopan ulkopuolisten korkeakoulujen kanssa ja apurahat opiskelijoille ja tutkijoille - hankkeet, joilla edistetään eurooppalaista korkea-asteen koulutusta koko maailmassa. Tulevaisuudessa eurooppalaisten koulutusohjelmien kansainväliset osat sisällytetään Yhteinen Erasmus' -ohjelmaan (IP/11/1398). 10
Miksi ohjelman nimi on Erasmus? Erasmus-ohjelma on nimetty Desiderius Erasmus Rotterdamilaisen (1466 1536) mukaan. Hän oli reformaatioajalla elänyt filosofi, teologi ja humanisti, joka tunnetaan laajasti dogmatiikan vastustajana. Erasmus asui ja työskenteli eri puolilla Eurooppaa etsien tietoa, kokemuksia ja oivalluksia, joita yhteydet muihin maihin voisivat synnyttää. ERASMUS-sanaa voidaan pitää myös lyhenteenä, joka tulee sanoista EuRopean Community Action Scheme for the Mobility of University Students (Euroopan yhteisön toimintaohjelma, jolla edistetään korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta). Lisätietoja: Erasmus-opiskelijavaihtojen määrässä 8,5 prosentin kasvuennätys (IP/12/454) Erasmus-ohjelma Erasmus facts, figures and trends (esite) Erasmus-tilastoja 11