MARJALAN KOULUN LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA Marjalan koulu ja torialue, nykyinen näkymä kanavalle päin etelään

Marjalan koulu ja torialue, nykyinen näkymä kanavalle päin etelään MARJALAN KOULUN LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA 13.06.2018 Joensuun kaupunki / Joensuun Tilakeskus Länsikatu 15, rakennus 2, 80110 Joensuu / p. 013 267 7111 / y-tunnus 0242746-2

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-2 - MARJALAN KOULUN LAAJENNUS, Aurinkokatu 31, HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Marjalan koulu palvelee koko ajan kasvanutta 2500 asukkaan Marjalan asuinaluetta ja sen lähiympäristöä. Nykyisessä Marjalan koulussa on n. 160 oppilasta ja 10 opettajaa sekä muuta henkilökuntaa. Marjalan koulu tulee olemaan laajennuksen jälkeen 1 6 luokkien 1½- sarjainen lähikoulu, joka alkuvaiheessa toimii 2- sarjaisena luokkien 1-4 lähikouluna. Perusopetusryhmän koko on max. 25 oppilasta, yhteensä 225 oppilasta. Marjalan koulu toimii vuonna 2000 valmistuneessa Marjalatalossa. Marjalatalo suunniteltiin aikanaan 60 80 lapsen lähikouluksi. Rakennuksessa toimi myös 20 lapsen päiväkoti, diakoni ja neuvola. Nämä viime mainitut toiminnot ovat saaneet väistyä ja nykyisellään koulun käytössä ovat kaikki Marjalatalon tilat. Tilan puutteen vuoksi koulun viereen henkilökunnan autopaikoitusalueelle on sijoitettu 2 luokan siirtokoulutilat. Laajennushankkeen myötä Marjalan koululle luodaan kasvanutta oppilasmäärää palvelevat opetustilat; 6 uutta luokkahuonetta, kädentaidon tilat (tekninen työ ja kuvataito / tekstiilityö) sekä 300 m 2 :n liikuntasali oheistiloineen. Remontin myötä saadaan toiminnallista väljyyttä opettajien työskentelytiloihin. Laajennushanke sijoittuu nykyiseen koulurakennukseen nähden molempiin siipiosiin. Nykyinen Marjalatalon tontti on 3 714 m 2 ja sillä on rakennusoikeutta 2 000 kem 2, josta on käytetty 1 356 kem 2. Laajennuksen alustava kerrosala on n. 1 600 kem 2, ja tämän vuoksi joudutaan tekemään asemakaavamuutos, jossa tutkitaan nykyisen koulurakennuksen laajennusten sijoittumista, tontin laajentamista sekä autopaikoituksen järjestelyjä Aurinkokadun varrella. Asemakaavamuutos on tarkoitus saada hyväksyttyä kaupunginvaltuustossa syksyn 2018 aikana. Marjalan koulu tullaan toteuttamaan normaalina perinteisenä jaettuna urakkakilpailuna. Marjalan koulun rakennustyöt ajoittuvat alustavan arvion mukaan kesä 2019 kesä 2010 väliselle ajalle, niin että heinäkuussa 2020 koulu on valmis käyttöönotettavaksi. Nykyisen koulun huoneistoala on 1 271 m 2 ja laajennuksen huoneistoala on n. 1 400 m 2. Koulun tavoitehintalaskelmaan perustuva perustamiskustannusarvio on 5,25 M (alv. 0%) josta nykyisten tilojen remontin kustannukset ovat 1,04 M. Alustavan kustannusarvion perusteella Marjalan koulun toimitilakustannukset laajennuksen ja korjaustöiden jälkeen ovat 46 200 /kk ja 554 500 /vuodessa.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-3 - MARJALAN KOULUN LAAJENNUS, Aurinkokatu 31, HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo MARJALAN KOULUN... 1 1. JOHDANTO... 4 2. TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS... 4 2.1 TOIMINTA NYKYISIN... 4 2.2 TOIMINNAN TULEVA KEHITYS... 5 2.3 PEDAGOGIIKKA... 6 2.4 ILTAPÄIVÄKERHO JA ESIKOULU... 7 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS... 8 3.1 TOIMINNALLISET PERUSTELUT... 8 3.2 MUUT MAHDOLLISET TILANHANKINTARATKAISUT... 8 3.3 JOS HANKE EI TOTEUDU... 9 4. KÄYTTÖTALOUS... 9 4.1 VAIKUTUKSET KOULUTUSPALVELUIDEN KÄYTTÖTALOUTEEN... 9 4.2 TOIMITILAKUSTANNUKSET... 9 5. TILAT JA RAKENNUSPAIKKA... 10 5.1 TILASUUNNITTELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 10 5.2 TILOJEN TOIMINNALLINEN SIJAINTI... 11 5.3 TILATARPEET... 11 5.4 TILOJEN YHTEISKÄYTTÖ... 12 5.4 RAKENNUSPAIKKA JA ASEMAKAAVAMUUTOS... 13 6. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO... 13 6.1 NYKYINEN RAKENNUS JA SEN LAAJUUSTIEDOT... 13 6.2 RAKENNUKSEN TILAT JA KUNTO... 13 7. HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS... 14 7.1 TOIMINNALLISUUS... 14 7.2 RAKENNUSTEKNIIKKA... 14 7.3 PIHA- JA PYSÄKÖINTIALUEET... 15 7.4 TALOTEKNIIKKA... 15 8. TOTEUTTAMINEN... 19 8.1 TOTEUTTAMISTAPA JA -AJANKOHTA... 19 8.2 TOTEUTTAMISEN AIKAISET JÄRJESTELYT... 19 9. INVESTOINNIT JA RAHOITUS... 19 9.1 RAKENNUSKUSTANNUKSET... 19 9.2 TOIMINTAVARUSTUKSEN KUSTANNUKSET... 20 9.3 TONTTIKUSTANNUKSET... 20 9.4 KAUPUNGIN RAKENNUTTAMISOHJELMA... 20 10. LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN... 21 10.1 HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN... 21

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-4 - 1. JOHDANTO Rakennushankkeen tavoitteena on luoda Marjalan asuinalueen 2 500 asukkaalle ja heidän lapsilleen tämän päivän ja tulevaisuuden oppimiseen soveltuva, uuden opetussuunnitelman (OPS) 2016 vaatimukset täyttävä, turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Tarkoituksena on laajentaa entistä Marjalataloa, nykyistä Marjalan koulua, niin että tämän hetkisen oppilasennusteen mukaisesti saadaan opetustilat palvelemaan 2- sarjaisena vuosiluokkia 1-4. Myöhemmin Marjalan koulu tulee palvelemaan 1½- sarjaisena vuosiluokan 1-6 oppilaita. Rakennukselta haetaan tilojen käytön joustavuutta, mikä mahdollistaa rakenteellisesti yhtenäisen oppilaiden perusopetuksen toteutumisen. Marjalatalo on valmistunut vuonna 2000 ja se on suunniteltu 60 80 oppilaalle ja 20 päivähoidon lapselle. Tällä hetkellä koulussa on n. 160 oppilasta, osa heistä on vuonna 2010 hankituissa modulisiirtotiloissa. Näiden tilojen vuokra-aika päättyy 12.8.2019. Opetuksen laajennusosaan sijoittuvat nykyisestä koulusta puuttuvat kädentaidon tilat - teknisen työn sekä yhdistettynä kuvataidon ja tekstiilityön luokat. Laajennusosaan sijoittuu myös 6 uutta opetustilaa sekä pienryhmätila. Toiseen laajennusosaan tehdään liikuntasali + näyttämö oheistiloineen (puku- ja pesuhuonetilat, wc- ja varastotilat). Nykyisen rakennuksen teknisiä tiloja ei voida hyödyntää laajennusosilla vaan molempiin laajennusosiin joudutaan tekemään omat ilmanvaihtokonehuoneet + muita teknisiä tiloja. Marjalatalon rakentamisessa on suosittu puun käyttöä. Nykyisen rakennuksen runkorakenteet ja julkisivut ovat puuta. Samaa puun hyödyntämistä rakentamisessa jatketaan ja samalla haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. 2. TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS 2.1 Toiminta nykyisin Marjalan koulussa on lukuvuonna 2017-18 luokat 1-4. Oppilasmäärä on 158 nousten lukuvuonna 2018-19 176 oppilaaseen. Oppilaat siirtyvät 5. luokalle Noljakan kouluun. Marjalan alueella on noin 10 omakotitaloa rakenteilla ja 10 luovuttamatonta tonttia. Alue on tämän jälkeen täyteen rakennettu. Asukkaita on lähes 2500. Siirtokoulu on ollut sijoitettuna koulun autopaikoitusalueella vuodesta 2010 alkaen. Siirtokoulussa on lukuvuonna 2018-2019 kaksi perusopetusluokkaa (42 oppilasta). Marjalan koulun oppilaaksiottoalue on pääsääntöisesti Höytiäisen kanavan länsipuoli. Tarvittaessa sitä voidaan siirtää Höytiäisen kanavan itäpuolelle, jos se nähdään tarkoituksenmukaiseksi perusopetusryhmiä muodostettaessa. Oppilaaksiottoaluetta tarkastellaan tarvittaessa vuosittain.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-5 - Marjalan koulussa on 8 luokanopettajaa, 2 erityisopettajaa ja 3 koulunkäynninohjaajaa lukuvuonna 2018-2019. Koululla käyvät viikoittain myös koulukuraattori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja. Torialueelle rakennettu Marjalan lähiliikuntapaikka valmistui 2013 kasvattaen koulun toiminnallisen piha-alueen lähes kaksinkertaiseksi. Rakennuksen tiloista on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa poistunut mm. päiväkoti, diakoni ja äitiysneuvola. Vapautuneet tilat on otettu koulun käyttöön. Muunnetut tilat ovat koulukäyttöön neliömäärältään riittämättömät, mutta ovat olleet hyvänä apuna akuutissa tilanpuutteessa. Koulun lisäksi tiloja käyttää kuluvana lukuvuonna Marjalan asukasyhdistyksen ylläpitämä iltapäiväkerho. Tiloja käyttää iltaisin Marjalan asukasyhdistys ja kansalaisopiston kerhot. Tiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön, kuten syntymäpäiväjuhlien ja taloyhtiön kokoustiloiksi. Nykyiset tilat Nykyiset tilat sisältävät neljä noin 50-52 m 2 :n luokkaa ja kolme alle 50 m 2 :n luokkatilaa (36 m 2, 41 m 2 ja 48 m 2 ) sekä siirtokoulun kaksi luokkatilaa wc- ja eteistiloineen yhteensä 142 m 2 (vuodesta 2010 lähtien). Lisäksi koululla on pieni sali, jonka koko on 132 m 2 ja askartelutila 40 m 2. Nykyiset tilat on mitoitettu alle sadalle oppilaalle. Lukuvuonna 2018-2019 oppilaita koulussa tulee olemaan 177. Lukuvuonna 2018-2019 musiikin opetus sijoitetaan liikuntasaliin luokkatilojen puutteen vuoksi. Erityisopettajilla on kaksi pienluokkatilaa. Henkilökunnan huoneessa parhaimmillaan on noin 20 työntekijää ja se on neliömäärältään vain 28 m 2. Oppilashuollon henkilöstöllä on käytössään kaksi huonetta, jossa toisessa työskentelevät terveydenhoitaja ja koulukuraattori eri viikon päivinä. Toisessa huoneessa työskentelee koulupsykologi. Rehtori ja koulusihteeri toimivat samassa huoneessa. Koulun ruokalassa mahdollistuu ruokailu noin 60 oppilaalle yhtä aikaa. Ruokaa otetaan yhdestä linjasta. Keittiön koko on mitoitettu reilulle 100 oppilaalle. Aikanaan koulu luokat pystyi avaamaan ja muodostamaan yhteisen oppimisympäristön. Melun ja heikon äänieristyksen vuoksi luokat jouduttiin sulkemaan ja eristämään toisistaan. Koulussa ei ole erillisiä teknisen työn eikä tekstiilityön opetustiloja eikä erillistä musiikkiluokkaa. Koulussa on vain pieni liikuntasali, joka rajoittaa huomattavasti liikunnan opetusta 2.2 Toiminnan tuleva kehitys Tavoitteena on saada Marjalan koulusta 1-6 luokkien alakoulu 1-4 luokkien sijaan. Tämä tapahtuisi portaittain ja huomioiden Marjalan ja Noljakan koulujen oppilasmäärien kehitys. Tilastojen perusteella jo syntyneiden mukaan tulevien 1. luokan oppilaiden määrä vaihtelee Marjalan koulussa vuosien 2018-2024 aikana 61 oppilaasta 25 oppilaaseen vuodesta riippuen 2018 61 2019 51

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-6 - 2.3 Pedagogiikka 2020 41 2021 44 2022 41 2023 25 2024 31 Tämä tarkoittaa lähes kaksisarjaiseen kouluun siirtymistä portaittain, kunnes oppilaat mahtuvat kouluun. Vuonna 2022 oppilaat kävisivät vielä 6. luokan Noljakan koulussa. Vuodesta 2023 alkaen Marjalan koulussa olisivat vuosiluokat 1-6. Portaittain siirtyminen 1-6 luokkien kouluun perustuu oppilasmäärän epätasaiseen kehitykseen, jolloin ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa ylimääräisiä tiloja. Tontin pienuus ja asemakaavoitus rajoittaa osaltaan myös laajennuksen kokoa. Laajennuksen valmistuttua kouluun mahtuisi noin 200-230 oppilasta. Laajennuksen avulla kouluun saataisiin uusi kahteen osaan jaettava liikuntasali (300m 2), jonka yhteydessä ovat varasto-, pukuhuone- ja WC-tilat. Nykyisestä liikuntasalista tehdään musiikkiluokka ja ruokalan tarvitsemat lisätilat. Laajennukseen tulisivat teknisen työn tilat, kuvaamataito/tekstiilityönluokka, 6 perusopetusluokkaa, joista yksi toimisi myös luonnontieteen / perusopetuksen luokkana ja pienluokka. Henkilökunnan huone laajennetaan nykyisen pienluokan tiloihin. Saattokuljetuksen osalta tehdään tarkennuksia Aurinkokadun reuna-alueiden käytössä. Koulupihan laajentaminen ja välituntialueen aitaaminen on syytä miettiä uudelleen kaavamuutoksen yhteydessä. Marjalan koulu on turvallinen lähikoulu, jonka oppilaat tulevat kävely- ja pyöräilymatkan päästä kouluun. Tuleva koulu laajennuksineen on suunniteltu lähes kaksisarjaiseksi (10 perusopetusluokkaa), jossa oppilas voi opiskella jollakin aikajänteella luokat 1-6. Koulutontin pieni koko sekä oppilasmäärän vaihtelevuus vuosittain (25-62 oppilasta ikäluokkaa kohden vuosina 2018-2024 = 1-2 perusopetustyhmää vuosittain paitsi 2018) ei mahdollista täysin 2- sarjaisen koulun rakentamista. Suunnitelmissa on huomioitu kaksi n. 40 m 2 :n resurssiluokkaa, jotka mahdollistavat tarvittaessa kaksisarjaisuuden. Tulevan koulun pedagogiikkaan vaikuttaa uusi opetussuunnitelma, OPS 2016, jonka linjaukset asettavat voimakkaat haasteet myös koulurakennukselle. Edelleen Joensuun kaupungin koulutussuunnittelulla on omat vaatimuksensa tulevaisuuden koululle. 1. Oppilas nähdään aktiivisena oppijana, jonka oppimistuloksiin vaikuttaa keskeisesti stimuloiva ja viihtyisä oppimisympäristö. Perinteinen luokkahuone ei tue parhaalla mahdollisella tavalla opetussuunnitelman peräänkuuluttamaa monipuolista, laajaalaista, aktiivista ja yhteisöllistä oppimista. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden päivityksen myötä oppiminen nähdään aiemman opettajajohtoisen luokkaopetuksen sijaan oppilaskeskeisenä prosessina. Peruskoulun tehtävänä on

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-7 - ohjata lasta oppimaan oppimiseen, mikä tarkoittaa, että oppilas oppii ymmärtämään ja kehittämään omaa oppimisprosessiaan sekä motivoituu oppimaan uutta. Ymmärtääkseen tapaansa oppia, on oppilaan saatava kokemuksia yksilöllisestä ja erilaisissa ryhmissä tapahtuvasta työskentelystä. Itse oppimisprosessi perustuu opetuksen lisäksi oppilaan omiin havaintoihin, tiedonhankintaan, kykyyn tehdä synteesejä sekä tiedon tuottamiseen. Tämä käsitys oppimisesta edellyttää monimuotoisia työtapoja ja sen myötä joustavia ja innovatiivisia tiloja. 2. OPS 2016 edellyttää, että peruskoulun tulee antaa oppilaalle elämää varten tarpeelliset tiedot ja taidot. Oppilas koulutetaan tietoyhteiskunnan jäseneksi, mikä asettaa vaatimuksia oppimisympäristön teknologiselle varustukselle. 3. Opetus tulee tarpeen vaatiessa voida järjestää niin, että kahden ikäryhmän kaikki oppilaat osallistuvat opetustapahtumaan suurryhmänä. Opetustilat voidaan muokata pienryhmätiloiksi tai yhteistilaksi jopa sadalle oppilaalle. 4. Kolmiportainen tuki on oppilaan joustavaa tukemista koulun arjessa. Tukea voidaan antaa yksilöopetuksena, klinikkaopetuksena ja samanaikaisopetuksena suuressa ryhmässä. Tehokas kolmiportainen tuki oppilaille ja monipuolisten ja vaihtelevien oppimistilanteiden suunnittelu edellyttävät opettajilta yhteistyötä niin koulupäivän aikana kuin sen ulkopuolella. Opettajille osoitetut suunnittelutilat opettajainhuoneessa ja neuvotteluhuone takaavat opettajatiimeille hyvät lähtökohdat kehittää työtapojaan tulevaisuudessa. 5. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimi on rakenneuudistuksessaan luotaamassa pois pienluokkien käytöstä. Se tarkoittaa, että lähikoulu on lähikoulu kaikille oppilaille, myös erilaisia tukitoimia tarvitseville. Marjalan koulussa kaikki tehostetun ja erityisen tuen oppilaat ovat osa yleisopetuksen opetusryhmää, mistä käsin he saavat heille kuuluvan erityisopetuksen tuen. Molemmat erityisopettajat tarvitsevat omat tilat, joissa mahdollistuvat niin yksilö- kuin klinikkaopetuskin. Pedagogisesta näkökulmasta tilojen tulee olla joustavia ja monikäyttöisiä. Uudella teknologialla varustetut luokkatilat mahdollistavat lasten kasvattamisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. 2.4 Iltapäiväkerho ja esikoulu Marjalan koulussa tapahtuva Marjalan asukasyhdistyksen järjestämä iltapäiväkerho jatkaa samoissa tiloissa kuin aiemmin, hyödyntäen uutta liikuntasalia pelaamiseen ja liikkumiseen ja uutta musiikkitilaa kevyempään toiminnallisuuteen (tanssi, jumppa, leikki )

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-8 - Marjalan koulussa ei järjestetä esikoulua. Marjalassa tapahtuva esikouluopetus järjestetään Marjalassa sijaitsevissa Marjalan ja Touhulan päiväkodeissa. 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS 3.1 Toiminnalliset perustelut Marjalatalo valmistui vuonna 2000. Marjalan koulu oli tuolloin osa Marjalataloa, missä sijaitsi myös Marjalan päiväkoti ja neuvola. Myös muita kolmannen sektorin toimijoita sijaitsi tuolloin rakennuksessa (mm. asukasyhdistys toimii edelleen, diakoni). Marjalan asukasmäärä oli tuolloin reilusti alle tuhat asukasta. Marjalan koulussa opiskeli tuolloin vuosiluokat 1-4 ja esikoulu. Marjalan koulu mitoitettiin alun perin alle 100 oppilaan lähikouluksi. Marjalan taajaman asukasmäärän ja koulun oppilasmäärän noustessa sijoitettiin 2010 henkilökunnan autopaikoitusalueelle siirtokoulu, jossa sijaitsee kaksi luokkatilaa. Siirtokoulutilat ovat edelleen käytössä. Päiväkoti ja neuvola lopettivat toimintansa Marjalatalossa 2010- luvulla. Näin Marjalan ainoaksi toimijaksi jäi koulu, joka otti vapautuneet tilat käyttöönsä. Valitettavasti vapautuneet tilat eivät täytä kokonsa puolesta perusopetusluokan vaatimuksia. Pienluokkatiloina ne ovat kuitenkin erinomaisia. Koulun toiminnallista piha-aluetta laajennettiin vuonna 2013 Marjalan torille rakennetulla lähiliikuntapaikalla. Marjalan taajama on lähes täyteen rakennettu. Marjalan saaressa on rakenteilla keväällä 2018 noin kymmenen omakotitaloa. Rakentamattomia tontteja on myöntämättä saaressa kymmenkunta. Marjalan taajaman asukasmäärä on kasvanut lähes 2500 asukkaaseen. Oppilasmäärä on kasvanut samassa suhteessa muodostaen keskimäärin 2 perusopetusryhmää / ikäluokka, kts. oppilasmäärän kehitys. Oppilaat ovat siirtyneet 5. luokalle Noljakan kouluun, joka sijaitsee noin 3-5 kilometrin päässä oppilaiden kotoa. Marjalan alueen lapset joutuvat käymään alakoulua kahdessa eri koulussa. Tämä tilanne ei ole pedagogisesti eikä kasvatuksellisesti järkevä ratkaisu. Nykyisessä Marjalan koulussa ei ole erillisiä teknisen työn, tekstiilityö / kuvaamataidon ja musiikkiluokan tiloja. Liikuntasali on noin 130 m 2 ollen liian pieni täysipainoisen liikunnan opettamiseen. Koulun tiloissa on vain neljä pinta-alaltaan asianmukaista luokkatilaa (nekin vain 52 m 2 ), muut luokkatilat ovat n. 40 m 2. 3.2 Muut mahdolliset tilanhankintaratkaisut Alueella ei ole näköpiirissä muita vaihtoehtoisia, toteuttamiskelpoisia tilaratkaisuja.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-9 - 3.3 Jos hanke ei toteudu Marjalan koulu on odottanut laajennustaan jo lähes 10 vuotta, koska muut kiireellisimmät koulujen tilaratkaisut ovat ajaneet hankkeen ohi. 2500 asukkaan taajamassa, joka muodostaa oman maantieteellisesti yhtenäisen alueen ollen 3-5 kilometrin päässä lähimmästä alakoulusta, tulee olla oma peruskoulu vuosiluokille 1-6. Marjalan koulun yhteydessä olevien siirtokoulujen neliöhinta on 2,5 kertainen verrattuna muun Marjalan koulun tiloihin (vuosivuokra noin 50 oo0 euroa). Taloudellisesti on järkevää rakentaa laajennus vuokratilojen sijaan. Jos Marjalan koulun laajennusta ei rakenneta, joudutaan vuokraamaan lisää siirtokouluyksiköitä, joiden sijaintipaikka on ongelmallinen koulun tontin pienuuden vuoksi. Lähinnä Marjalan koulua sijaitsevan Noljakan koulutilat ovat oppilasmäärään nähden alimittaiset ja sinne joudutaan sijoittamaan 4 uutta siirtokouluyksikköä. Opetuksen laatu sekä oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointi kärsisi edelleen ahtaiden ja liian pienien luokkatilojen ja erikoisluokkien puutteen vuoksi, jos laajennusta ei toteutettaisi. 4. KÄYTTÖTALOUS 4.1 Vaikutukset koulutuspalveluiden käyttötalouteen Marjalan koulun laajentaminen kasvattaa koulun tilojen -, opettajien ja harjoittelijoiden määrää ja näin ollen koulutuspalveluiden kustannuksia. Tilojen ja henkilömäärän kasvun johdosta siivous- ja ravintopalvelumenoihin on odotettavissa myös korotuksia. 4.2 Toimitilakustannukset Hankkeen myötä kohoava kokonaisvuokra lisää koulutustoimen käyttötalouden kustannuksia. Nykyinen Marjalan koulun kokonaisvuokra on 187 000 /vuosi + siirtotilojen vuokra 48 600 / vuosi, yhteensä 235 600 /vuosi. Rakennuksen uusi kokonaisvuokra 2 670 m 2 :n huoneistoalalle on n. 555 000 /vuodessa. Kokonaisvuokra jakaantuu pääoma- ja ylläpitovuokraan seuraavasti: Pääomavuokra (13,13 /m 2 ) 421 000 Ylläpitovuokra (4,17 /m 2 ) 134 000 Pääomavuokralaskelma koostuu 6 %:n tuotosta rakennusinvestoinnille sekä maa-alueen vuokrasta. Ylläpitovuokran perusteena on vastaavien rakennusten (Lyseon peruskoulu ja Noljakan koulu) toteutuneet ylläpitokustannukset.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-10 - Vuokralaskelmat ovat tehty nykyisen käytännön mukaisesti, ja lopullinen vuokrataso määräytyy lopullisten kustannusten mukaan. 5. TILAT JA RAKENNUSPAIKKA 5.1 Tilasuunnittelun tavoitteet ja periaatteet Koulussa toimivat erilaiset opettaja- ja asiantuntijatiimit, jotka yhdessä suunnittelevat opetusta kulloisenkin opetettavan asian ja opetusryhmän koostumuksen mukaan. Oppijoiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon opetustilanteissa niin hyvin kuin mahdollista. Se edellyttää, että opetusryhmät ja niiden käyttämät tilat pitää voida jakaa joustavasti niin, että opiskelu sekä pienissä että suurissa ryhmissä samanaikaisesti on mahdollista. Perinteinen opettajajohtoinen oppiminen ei enää ole keskiössä, vaan opettajan rooli nähdään ohjaavana ja monipuolista toiminnallisuutta tukevana. Tieto- ja viestintätekniikka on vahvasti opiskelussa mukana niin opettajien opetustuokioissa kuin oppilaiden omassa toiminnassa. Tilaratkaisuissa tähdätään tilojen joustavaan muunneltavuuteen ja monikäyttöisyyteen huomioiden myös ulkopuolisten toimijoiden ilta- ja viikonloppukäyttö. Tilasuunnittelussa on pyritty myös tilojen käytön taloudelliseen tehokkuuteen esimerkiksi niin, että useita erillisiä tilatoiveita on yhdistetty nyt suunnitelmassa mukana oleviin tiloihin sekä nykyisten tilojen maksimaalinen hyödyntäminen sellaisenaan. Tilojen suunnittelu toteutetaan siten, että: laajennukseen sijoitetaan kädentaidon tilat; tekninen käsityö ja kuvaamataito / tekstiilityö laajennukseen sijoitetaan 6 opetustilaa (60 m 2 ) ja erityisopetuksen tila liikuntasalin sijoitus niin, että se palvelee helposti niin koulua kuin iltakäyttäjiä koulun liikuntasali voidaan tarvittaessa yhdistää näyttämön kautta musiikkiluokkaan näyttämö tai sen takaosa toimii musiikkiesitysten takatilana juhlissa ja konserteissa opetushenkilökunnan yhteisöllisyyden tukemiseksi nykyinen yhteinen opetushenkilökunnan huone säilyy ja sen laajennuksena tehdään siirtoseinällä erotettu työskentelytila, johon tulee neuvottelupöytä ja joitakin työskentelypisteitä varsinainen opettajan työskentelypiste tulee hänen omaan luokkaansa erityisopettajien työskentelytilat sijoitetaan kahteen eri soluun (0-2 ja 3-6) kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri voivat toimia samassa tilassa koulukuraattorilla ja koulupsykologilla on oma yhteinen työtila ja he käyttävät tarvittaessa hallinto-osan neuvotteluhuonetta

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-11 - oppilaiden kenkien - ja vaatteiden säilytys järjestetään aulojen sisäänkäyntien yhteyteen, jossa jokaiselle oppilaalle varataan oma säilytyslokerikko Koulu varustetaan ajanmukaisella viestintätekniikalla (sisäinen TV- järjestelmä ja kameravalvonta sekä hajautettu atk- järjestelmä) Nykyisen koulun puolella joudutaan tekemään seuraavia tilankäytön muutoksia liikunta- ja juhlasali muutetaan musiikkiluokaksi ruokailu aulaa laajennetaan liikunta- juhlasaliin päin keittiötilojen laajentaminen 5.2 Tilojen toiminnallinen sijainti henkilökunnan tilojen laajentaminen viereiseen pienryhmätilaan mediateekki / pienryhmätilan tekeminen tilasta 055 nykyisten opetustilojen yhdistäminen äänieristetyillä siirtoseinillä entisen päiväkodin wc- tilojen saneeraus oppilaiden käyttöön entisen päiväkodin kuraeteis- ja eteistilojen saneeraaminen koulun eteistiloiksi entisten varasto- / vaatehuoltotilojen saneeraus koulun eteistiloiksi yhdyskäytävän rakentaminen laajennuksen opetustiloihin Oppilaiden sisäänkäynnit opetustiloihin sijoittuvat suojaisen pihan puolelle. Laajennusosaan tehdään oma sisäänkäynti kenkäeteisineen sisäänkäyntikatosten suojassa. Liikuntasalin ulkopuolisten käyttäjien sisäänkäynti tapahtuu omanaan nykyisestä paikasta häiritsemättä opetustiloja. Laajennusosan opetustilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa puolen tason porrastuksella nykyisiin tiloihin. Alakertaan sijoittuvat taito- taideaineiden (tekninen työ ja kuvaamataito / tekstiilityö) ja fysiikka kemian luokat sekä niiden varastotilat. Yläkerrassa sijaitsevat normaalit opetusluokat, 5 kpl, aulatiloineen. 5.3 Tilatarpeet Uusi liikuntasali sijoittuu nykyisen liikuntatilan viereen näyttämöineen ja varastoineen sekä wc-, puku- ja pesuhuonetiloineen. Marjalan koulu mitoitetaan 1 6 luokan oppilaille 1½- sarjaisena tai 2- sarjaisena 1-4 luokan oppilaille kulloisenkin ikäryhmän tarpeen mukaan. Mitoituksellisesti opetusryhmän koko perusopetustiloissa on 25 oppilasta, yhteensä 200 225 oppilasta. Perusopetuksen luokat muodostuvat pareittain, jotka ovat kiinteästi yhteydessä luokkien muodostamaan soluaulaan ja siihen liittyviin jakotiloihin ja varastoihin. Perusopetustiloja on yhteensä 9 kpl, joista uusia on 5. Nämä uudet perusopetustilat ovat pinta-

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-12 - 5.4 Tilojen yhteiskäyttö alaltaan n. 60 m 2. Luokkien väliset seinät tehdään siirtoseininä, joka mahdollistaa yhteisopettajuuden. Uusien opetustilojen aulan rakenteet ja kalustus tukee niin ryhmä- kuin pienryhmäopetusta sekä lasten itsenäistä oppimista. Akustisesti käytävä- / aulatilat tulee tehdä mahdollisimman kaiuttomiksi. Perusopetustilat toteutetaan riittävästi äänieristettyinä niin, että myös perinteinen rauhallinen työskentely kussakin luokassa on mahdollista. Pienryhmätiloja on 2 kpl ja sijoittuvat nykyiselle puolelle, jonne sijoittuu erityisopetuksen luokka. Erityisopetus integroituu yleisopetukseen monimuotoisesti. Nykyiset tilat: OT3 (51 53 m 2 ) 4 kpl 208 m 2 OT2 (40 41 m 2 ) 2 kpl 81 m 2 OT1 (39 m 2 ) 1 kpl 39 m 2 Lisäksi rakennuksessa on pieni liikuntasali (132 m 2 ) puku- ja pesuhuonetiloineen ja jakelukeittiö- / ruokailuauloineen. Päiväkodin tilat on otettu opetuskäyttöön ja vastaanoton tilat henkilökunnan käyttöön. Luokkien keskellä sijaitseva monitoimikäytävä / -aula on oppilaiden aktiivisessa oppimiskäytössä. Rakennuksessa on oppilaiden käytössä olevia wc- tiloja 8 kpl ja henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat wc- ja suihkutiloineen. Siirtotiloissa on kaksi opetustilaa a`55,5 m 2 + eteis- ja wc- tilat yhteensä 142 m 2. Hankkeen huonetilaohjelma on liitteenä. Laajennuksen hyötyala on noin 1 182 hym 2 ja huoneala n. 1 330 ham 2 ja vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala 1 400 hum 2. Nykyisten tilojen vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on 1 271 hum 2 + siirtotilojen huoneistoala 142 hum 2. Laajennuksen bruttoala on n. 1 600 brm2 teknisine tiloineen. Rakennus on nimetty Marjalataloksi ja niinpä koulun tiloissa on aikaisemminkin pyritty mahdollistamaan alueen asukkaiden mahdollisimman laaja koulun tilojen käyttö. Asukasyhdistystoiminta on vilkasta ja iltapäiväkerho oleellinen on osa koulun toimintaa. Uudet teknisen työn tilat yhdessä muiden kädentaidon tilojen osalta muodostavat oman kokonaisuuden, jota on helppo käyttää myös iltaisin. Laajennuksena rakennettava uusi suurempi liikuntasali tulee tarpeeseen myös iltakäyttäjiä ajatellen, ja asukkaille järjestetyssä asemakaavakuulemisessa se nousi tärkeimmäksi tekijäksi. Torialueelle rakennettu lähiliikuntapaikka joka palvelee koulua, on osoittautunut tärkeäksi elementiksi, jota käytetään aktiivisesti iltaisin. Jo tässä vaiheessa tilaohjelmassa on osin varmistettu tilojen yhteiskäyttöä: Liikuntasali oheistiloineen on yhteiskäytössä liikuntatoimen kanssa. Nykyinen liikuntatila joka muutetaan musiikkiluokaksi, on asukkaiden käytössä, ja sitä tullaan käyttämään myös liikunnallisena tilana.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-13 - Joensuun seudun kansalaisopistolla on tarvittaessa mahdollisuus hyödyntää taito- ja taideaineiden tiloja. Teknisten töiden tilaa ei kuitenkaan mitoiteta kansalaisopistokäyttöön. Se vaatisi suurempaa investointia mm. purunpoistoon ja muihin teknisiin järjestelmiin. Niihin on varauduttu Noljakan koulun investoinnin yhteydessä. Asukasyhdistykset, muut yhdistykset ja esimerkiksi iltapäiväkerhoja järjestävät tahot voivat hyödyntää koulun tiloja. Koulun tiloja on vuokrattu myös juhlatilaisuuksiin 5.4 Rakennuspaikka ja asemakaavamuutos Marjalan asukkaita palvelevan Marjalatalon sijainniksi aikanaan vuonna 1995 valikoitui alueen keskeisin paikka - Marjalan tori. Jo silloin oli huomattavissa tontin ahtaus ajatellen koulun ja päiväkodin toimintaa, vaikka käyttäjiä oli alle 100 lasta. Nyt kun Marjalan koulun oppilasmäärä on kasvanut 160 oppilaaseen ja kasvaa edelleen on huomattavissa tontin ahtaus. Koulun laajennusta ei ole mahdollista tehdä ilman korttelia koskevaa asemakaavamuutosta. Asemakaavamuutoksessa ollaan liittämässä osa torialueesta koulun piha-alueeksi. Samalla osoitetaan tontille tarvittava määrä rakennusoikeutta. Myös Aurinkadun varren ja torialueen autopaikoitusta tarkistetaan kokemuksien ja tarpeiden mukaisesti. Torialueesta liitetään osa (nykyinen lähiliikuntapaikka) koulun pihaksi. Liikuntasalin sijoittaminen esitetysti, aiheuttaa Aurinkokello- taideteoksen siirtämistä muualle torialueelle sekä torin läpi kulkevan kevyen liikenteen väylän siirtämistä ja pintojen muuttamista. Asemakaavamuutoksesta on pidetty asukkaille Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) yleisötilaisuus 25.4.2018. Asemakaavaluonnos on tarkoitus valmistua syksyn 2018 aikana ja kaavaehdotus lienee kaupunginvaltuuston päätettävissä loppuvuodesta 2018. 6. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO 6.1 Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Marjalan koulu on valmistunut vuonna 2000 ja se sijaitsee osoitteessa Aurinkokatu 31, 80140 MARJALA. Kiinteistö sijaitsee korttelissa 2202 tontilla 1 ja tontin pinta-ala on 3714,0 m 2. Tontilla on rakennusoikeutta 2000 kem 2 ja siitä on käytetty 1 356 kem 2. Rakennuksen huoneistoala 1271 hum 2 ja lämmin bruttoala on 1 407 brm 2 ja tilavuus 5 760 m 3. Tontilla sijaitsee koulua palvelevat väliaikaiset siirtotilat 142 hum 2. 6.2 Rakennuksen tilat ja kunto Marjalan koulu on alun perin suunniteltu ja rakennettu ns. yhteisötaloksi eli Marjalataloksi. Marjalan kouluun on jouduttu ottamaan tilan puutteen vuoksi päiväkodin ja neuvolan tilat. Nykyiset varsinaiset luokkatilat, 4 kpl, ovat mitoitukseltaan pieniä (n. 52 m 2 /luokka). Luokkatilojen väliset liukuovet on jouduttu ummistamaan väliseinillä huonon äänieristyksen vuoksi.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-14 - Rakennusta ei ole peruskorjattu ja tilojen kunto on hyvä. Päiväkodin tilojen käyttöönoton yhteydessä on tehty pientä tilojen kunnostusta ja uudelleen järjestelyjä. Tietenkin tilojen pinnoissa näkyy 18 vuoden käytön jäljet. Nykyiseen rakennukseen liittyvät toimenpiteet: - seinäpinnat ns. pesumaalataan kauttaaltaan - ovet ja karmita maalauskäsitellään - eteisen kalusteita kunnostetaan tarvittavilta osin - ikkunoiden kunto tarkistetaan ja tarvittaessa kunnostetaan ja maalataan ulkoapäin - luokkatilojen väliin rakennetaan avattavat ja suljettavat siirtoseinät - keittiötilaa laajennetaan ja saneerataan kokonaisuudessaan sekä uusitaan koneet ja laitteet - nykyisestä liikuntatilasta rakennetaan musiikkiluokka / monitoimitila - ruokailu- / aulatilojen laajennetaan nykyiseen liikuntasaliin päin - opettajille saneerataan lisää sosiaalitiloja oppilaiden puku- ja pesuhuonetiloista - varasto muutetaan kuraattorin toimistotilaksi - tarvittavien oppilaiden wc- tilojen rakentaminen - entisen päiväkodin wc- tilat peruskorjataan koulua ja oppilaita palveleviksi - päiväkodin eteistilat saneerataan ja kalustetaan koulua palveleviksi - tila 056 (entinen vaatehuolto) saneerataan ja kalustetaan eteistiloiksi - rakennetaan yhdyskäytävä nykyisen koulun tiloja ja laajennusta yhdistäväksi 7. HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS 7.1 Toiminnallisuus 7.2 Rakennustekniikka Tilaohjelman laadinnan yhteydessä on rakennuksen ja tontin toiminnallisia tavoitteita selvitetty tontinkäyttösuunnitelmalla ja tilakaavioilla sekä 3D- mallilla. Suunnittelua on ohjannut opettajien näkemys nykyisten tilojen käytöstä ja tarvittavista muutoksista sekä laajennuksen tilatarpeet ja niiden sijoittuminen suhteessa nykyiseen rakennukseen. Nämä yhdessä on pyritty saamaan uudesta kokonaisuudesta OPS 2016 tukeva tulevaisuuden koulu. Koulurakennuksen mitoituksen lähtökohtana on saada Marjalan alueen lapsia palveleva koulu, alkuvaiheessa 1 4 luokille 2- sarjainen ja myöhemmin 1-6 luokille 1½- sarjainen alakoulu. Koulurakennukselta haetaan myös riittävää väljyyttä, uutta ja toimivaa tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kodikkuutta ja kauneutta, jota toteutetaan värien, materiaalien ja muotojen valinnoilla. Nykyisen koulun luokkien ja aulatilojen, jotka toimivat myös opetustiloina, muoto- ja värimaailma pyritään saamaan myös laajennusosalle. Tilojen pitää olla tarkoituksenmukaisia niin, että säilytystilat, neuvottelutilat, solujen keskukset sekä omat luokkatilat ovat riittävästi mitoitetut.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-15 - Laajennuksen rakennustekniset ratkaisut tarkentuvat varsinaisen rakennuksen luonnossuunnittelun yhteydessä. Tilakaavion laadinnassa pääpaino on ollut tontin käytöllä, tilojen sijoittumisella ja sisäisillä yhteyksillä. Rakennustekniset ratkaisut on huomioitu lähinnä luonnonvalon ja kantavan rakennejärjestelmän periaateratkaisuna. Suunnitellut laajennukset pyritään tekemään puurakenteisena, kuten on nykyinen rakennuskin, jos vain ei tule paloteknisesti suuria ongelmia. 2- kerroksisen opetustilan alin kerros on syytä tehdä betonirakenteisena kantavine ulkoseinineen ja välipohjineen. Salirakenteissa suositaan liimapuu- tai muita puurakenteita. Julkisivuverhoukset tehdään entiseen julkisivuun soveltuvasti puusta ja rakennuksessa tulee olla lapekatto. Julkisivujen tulee soveltua mittakaavaltaan alueen arkkitehtuuriin sekä Joensuun asemaan Euroopan metsäpääkaupunkina ja ekologisena vihreän kasvun keskuksena. 7.3 Piha- ja pysäköintialueet 7.4 Talotekniikka Alustavissa suunnitelmissa henkilökunnan ja ulkopuolisten autopaikoitus on osoitettu viereiseltä LPA- alueelta (nykyiset autopaikat). Lämmitettyjä autopaikkoja henkilökunnalle rakennetaan 6 kpl. Huoltoliikenne tapahtuu Aurinkokadun puolelta samoin kuin saattoliikennekin. Linja-autojen saatto- ja jättöalueena voidaan käyttää koulun edessä Aurinkokadulla olevaa linja-autopysäkkiä. Asemakaavan muutoksessa tullaan huomioimaan iltakäyttäjien autopaikoituksen tarve osoittamalla autojen pysäköinnille alueita Aurinkokadun varrelta. Oppilaiden polkupyörien säilytykselle on varattu erilliset alueet koulun pihalle. Opettajien polkupyörien säilytys sijoittuu heidän oman sisäänkäynnin läheisyyteen. Torialuetta on täydennetty rakentamalla vuonna 2013 myös koulun käyttöön lähiliikuntapaikka. Samaan aikaan koulun pihaa on täydennetty uusilla liikkumista aktivoivilla pihavälineillä. Nämä koulun pihavälineet joudutaan osittain siirtämään hankkeen yhteydessä eri paikkaan pihalla. Laajennusosien väliin rakennetaan katos, joka toimii tarvittaessa oppilaita suojaavana elementtinä välituntien aikana. 7.4.1 LVIA- tekniikka Yleistä Nykyisten luokkien ilmanvaihto on n. 300 l/s per luokka. Tämä mahdollistaa sisäilmastoluokan S2 ilmanvaihdon n. 35 henkilölle. Alustavasti luokkiin olisi tulossa n. 25 henkilöä, eli luokkien nykyinen ilmanvaihto täyttää tilaajan vaatimukset. Kohteen nykyistä keittiötä laajennetaan. Molempien laajennuksien alueelle tarvitaan n. 40 m 2 tekniset tilat. (iv-konehuonetilat).

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-16 - Liikuntasalin puoleiseen laajennukseen tarvitaan 1.krs:n alueelle n. 10 m 2 lämmönjakohuonetila. Keittiön ilmanvaihto toteutetaan uudella erillisellä ilmanvaihtokoneella, joka vaatii n.5 m 2 teknisen tilan keittiön läheisyydestä. Teknisen työn purunpoistolaitteet vaativat n. 8 m 2 puolilämmintä tilaa välittömästi teknisen työn tilojen yhteyteen. Kaukolämpö- ja vesiputket sekä viemärit vaativat n. 250 m kaivantoja. Kohteen talotekniset järjestelmät ovat vuodelta 2000. Korjaustarpeet on esitetty jatkossa järjestelmäkohtaisesti. Laajennusten yhteydessä joudutaan siirtämään nykyinen moduuliosa, jossa nykyisin tapahtuu osa opetuksesta. Hankkeen puhtausluokka on P2 rakennusteknisten töiden osalta ja iv- asennusten osalta P1 sekä materiaalien päästöluokitus M1. Hankkeen sisäilman tavoitearvo sisäilmaluokka S2 (hyvä sisäilma). Lämpötilat sisäilmaluokan S2 mukaiset pääsääntöisesti ilman koneellista jäähdytystä, sisäilman tavoitearvot dokumentoidaan huonekohtaisesti. LVIA- tekniset järjestelmät 1. Lämmitysjärjestelmät Lämmityksessä tuodaan rakennukselle uusi kaukolämpöliittymä (liitytään Fortumin kaukolämpöverkkoon). Uusi kaukolämmön siirrinryhmä sijoitetaan uuteen laajennukseen toteutettavaan lämmönjakohuonetilaan. Lämmitys toiselle laajennusosalle tuodaan maahan asennettavilla elementeillä uudesta lämmönjakohuonetilasta. Uudet pääulko-ovet varustetaan vesikiertoisilla oviverhokoneilla. Tilojen lämmitys tehdään patterilämmityksellä, ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmät ovat vesikiertoiset. Keittiö varustetaan split- jäähdytyslaitteilla. Nykyisen iv-lämmityspiirin neste vaihdetaan vedeksi (nykyinen glykoli). Kustannuksissa varaudutaan putkiston pesuun sykehuuhtelulla. 2. Vesi- ja viemärijärjestelmät Liitytään nykyisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin. Laajennuksien sadeveden poisto on ulkopuolinen. Keittiön rasvanerotuskaivon uusimiseen varaudutaan kustannusvarauksissa. Keittiöön lisätään lattiakaivoja, lattiakaivot ovat hst-materiaalia. Uudet luokkatilat varustetaan käsienpesualtailla. Vesikalusteet luokka- ja wc-tiloissa varustetaan elektronisilla automaattihanoilla. Tekniset tilat varustetaan lattiakaivoilla ja rst-altailla. Laajennukset varustellaan pikapaloposteilla. Nykyinen moduulitilojen vesijohto joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen uuteen paikkaan. 3. Ilmastointijärjestelmät Molemmille laajennusosille toteutetaan omat ilmanvaihtokoneet, jotka varustetaan tarpeen mukaisella säätöjärjestelmällä (ims- laitteet). Ilmamääräsäätimiä ohjataan tilojen olosuhteiden mukaan perustuen lämpötilaan, hiilidioksidipitoisuu-

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-17 - teen sekä läsnäoloon. Teknisen käsityön tilaan toteutetaan purunpoistojärjestelmä, joka on varustettu omalla tuloilmakoneella ja lämmön talteenottolaitteilla. Teknisen käsityön tilat varustellaan suodatuksella varustetuilla kiertoilmakoneilla. tekstiilityön tilat tekstiilipölynpoistojärjestelmällä. Keittiölle toteutetaan uusi ilmanvaihtokone glykolikiertoisellä lämmön talteenottokoneella, joka toteutetaan paloeristettynä lamellipatterikoneena uuteen tekniseen tilaan. Nykyiset ilmanvaihtojärjestelmät puhdistetaan ja säädetään. Nykyisistä ilmanvaihtojärjestelmistä poistetaan kuitulähteet tai suoritetaan kuitujen kapselointi. Nykyiseen ilmanvaihtojärjestelmään tehdään luokkien välisen äänen eristävyyden parantamisen vaatimat muutokset: ilmanjako muutetaan siten, että luokkakohtaiset kanavat voidaan varustaa äänenvaimentimilla. Rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella yleisten tilojen LTO-koneet huolehtivat rakennuksen minimi-ilmanvaihdon tuottamisesta. Rakennuksen tiiviysmittaus tehdään rakennuksen omilla IV-koneilla. 4. Kylmätekniset järjestelmät Jäähdytystä vaativat erikoistilat varustetaan tarvittavilta osilta puhallinkonvektoreilla. Näitä tiloja on mm. keittiö ja suuria lämpökuormia sisältävät tilat. Jäähdytyksen tarve pyritään minimoimaan yleensä rakennusteknisillä ratkaisuilla; Arkkitehtisuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erikoisesti huonetilojen sijoitukseen sekä ikkunoiden suoran auringon säteilysuojauksiin. 5. Rakennusautomaatiojärjestelmät Kiinteistön automaatiojärjestelmä uusitaan ja laajennetaan uudisosille. Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa kiinteistön talotekniikan toimintaa ja mahdollistaa toiminnan valvonnan ja säädön. Ilmanvaihtojärjestelmissä huomioidaan tarpeenmukainen käyttö vyöhykkeistämällä ja varustamalla vyöhykkeitä olosuhde-, läsnäolo- ja painikeohjauksilla. LVI-laitteiden taajuusmuuttajat sisältyvät kustannusarviossa automaatio-osioon. 7.4.2 Sähkötekniikka sekä säätö- ja valvontalaitteet Sähköteknisten ratkaisujen sekä säätö- ja valvontalaitteiden suunnittelussa ja hankinnassa on pyrittävä toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Joensuun vihreän kasvun imagoa. Kustannuksissa on esitetty 30 000 kvh/vuosi aurinkosähköjärjestelmän rakentaminen. Sähkö- ja telejärjestelmien tavoitteena on taata rakennukseen hyvät valaistusolosuhteet, toiminnan kannalta riittävä pistorasiamäärä ja tarpeelliset telejärjestelmät, ilkivaltaa vähentävät ja valvonnan mahdollistavat turvallisuusjärjestelmät sekä energiataloudellisuus.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-18 - Sähköliittymä: Nykyinen koulurakennus on liitetty Caruna Oy:n jakeluverkkoon. Nykyistä liittymäkokoa 3x160A kasvatetaan tulevan tarpeen mukaan. Arvio uuden lisäliittymän koosta on 3x160A. (Arvion pohjana lisääntyneet tehot: valaistus 15kW, keittiö 50kW, tekninen työ 15kW ja muut 15kW) Puhelin- ja tietoliikenne- sekä yhteisantenniliittymä: Nykyinen Joensuun kaupungin valokuitukaapeli ATK- verkko, jota laajennetaan uudisosille. Valaistus: Valaistuksessa huomioidaan energiataloudelliset ratkaisut ja uusina valaisimina pääsääntöisesti käytetään Led-valoja. Käytävä-, aula- ja ulkotilojen valaistusta ohjataan rakennus-automaatiojärjestelmän kautta (aika-, valoisuus- ja läsnäolo-ohjaukset). Nykyisten valaisinten valolähteet (loisteputket) muutetaan led- putkiksi. Rakennus varustetaan lisäksi seuraavilla tele-, turva- ja valvontajärjestelmillä - puhelin / ATK- järjestelmä: o Cat-6e-tason parikaapeliyhteys työpisteisiin - yhteisantennijärjestelmä, tähtiverkko: o sisäisen tv-järjestelmän kaapelointi (aulat, luokat, yms.) - yleisäänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä laajennetaan kaikkiin tiloihin (aulat, luokat, yms.) - saliäänentoistojärjestelmä ja näyttämövalaistuksen ohjaus - merkinantojärjestelmät: o aikakellojärjestelmä (aulat, luokat, yms.) o sisäänpyyntö- ja varattu-valojen järjestelmä (opettajien työtilat) - turva- ja valvontajärjestelmät: o osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä (aulat, luokat, yms.) uusitaan koko kiinteistöön o kulunvalvonta- ja tilavalvonta- sekä työajanseurantajärjestelmä uusitaan koko kiinteistöön o merkki- ja turvavalaistus- sekä inva-wc:n avunpyyntöjärjestelmä tarvittaville osille o rikosilmoitus- ja videovalvontajärjestelmä integroituna kulunvalvontajärjestelmään o sähkölukitus (valvotut/ohjatut ovet) sekä Cliq- avainjärjestelmä koko rakennukseen Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan alhaisten käyttö- ja ylläpitokustannusten tavoite.

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-19 - 8. TOTEUTTAMINEN 8.1 Toteuttamistapa ja -ajankohta Kohde tullaan toteuttamaan perinteisenä jaettuna urakkana. Marjalan koulun rakennustyöt on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2019 2020 välisenä aikana. Alustavan arvion mukaan työt käynnistyisivät elokuussa 2019 ja koulurakennuksen tulisi olla valmis 2020 heinäkuun loppuun mennessä. Suunnittelu on tarkoitus käynnistää vuoden vaihteessa 2018 19. 8.2 Toteuttamisen aikaiset järjestelyt Marjalan koulun kaksi siirtotilamodulia joudutaan siirtämään laajennuksen kohdalta muualle. Uudeksi paikaksi on kaavailtu viereistä LPA- aluetta. Modulitilat siirretään vuoden 2019 kesällä. Keittiön remontti pyritään tekemään kesällä 2020 samoin kuin nykyisten tilojen maalaustyöt. Entisen päiväkodin tilojen (056-058, wc- ja eteistilat) remontointia joudutaan tekemään koulutoiminnan aikana, samoin kuin piha-alueen katoksen rakentamista. Koska nykyisiin koulun tiloihin tehdään osin suuriakin muutostöitä, on niiden osalta tehtävä erityisjärjestelyjä, jotka vaikuttavat koulun normaaliin toimintaan. Näitä töitä pyritään tekemään mahdollisimman paljon kesäaikaan ja kouluajan ulkopuolella. Lähtökohta on kuitenkin, että koulu ei näiltä osin tarvitse erillisiä väistötiloja. 9. INVESTOINNIT JA RAHOITUS 9.1 Rakennuskustannukset Konsultin laatiman tavoitehintalaskelmaan (30.5.2018) perustuva perustamiskustannusarvio (Haahtela -indeksi 89,0/1.2018, hintataso 91,0/5.2018) on 5, 25 M (alv. 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannukset 510 000 B2 Rakennustekniset työt 3 470 000 B3 LVI-työt 540 000 B4 Sähkötyöt 300 000 B5 Erillishankinnat 78 000 Varaukset 352 000 Perustamiskustannukset yhteensä 5 250 000 alv. 24 % 1 260 000 Kokonaishinta 6 510 000

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-20 - Hankkeen kustannuksissa on huomioitu keittiön, teknisen työn, ja siivouskeskuksen koneet ja laitteet sekä pihakalusteet. 9.2 Toimintavarustuksen kustannukset Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina hankintoina ja ne ovat arvion mukaan n. 350 000 (alv. 0%). 9.3 Tonttikustannukset Uudisrakennuksen tontin omistaa Joensuun kaupunki. 9.4 Kaupungin rakennuttamisohjelma Hanke pyritään sisällyttämään Joensuun kaupungin rakennuttamisohjelmaan vuosille 2019 2020. Määrärahatarpeen on arvioitu jakaantuvan seuraavasti: vuosi 2018 100 000 euroa vuosi 2019 1 800 000 euroa vuosi 2020 3 350 000 euroa Yhteensä 5 250 000 euroa

Marjalan koulun laajennus, Aurinkokatu 31-21 - 10. LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 10.1 n laatiminen ja allekirjoittaminen n laadinnasta on vastannut työryhmä johon ovat kuuluneet rakennuttajan edustajana Joensuun Tilakeskukselta Risto Haukka, tilaajan edustajina Olli Kauppinen, Juhani Junnilainen ja Juha Hakkarainen sekä käyttäjän edustajina Jari Huusko. Tontin käytöstä ja tilojen ja toimintojen sijoittamisesta alustavat luonnossuunnitelmat on tehnyt arkkitehti Osmo Karttunen OK- arkkitehtitoimisto Oy:stä. Talotekniikan hankesuunnittelusta ovat vastanneet Joensuun Granlund Oy:ltä Anssi Pesonen ja Markku Eskelinen. Kustannuslaskennan on tehnyt Esa Mustonen Protiimi Oy:stä. Joensuussa 13. päivänä kesäkuuta 2018 Riitta Huurinainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Jari Huusko Marjalan koulun rehtori Timo Korhonen Tilakeskuksen johtaja Janna Puumalainen Strategiajohtaja LIITTEET: Huonetilaohjelma Asemapiirustus luonnos Tilakaavio / tontin käyttö

Kunta Koulu JOENSUU Marjalan alakoulu Rakennushankkeen nimi Vaihe Kouluselvitys Laatija Puhelinnumero Päivämäärä Joensuun Tilakeskus / Risto Haukka & Arkkitehdit OK 0503098389 *31.5.2018* HUONETILAOHJELMA Hankkeen mitoitusoppilasmäärä 9 perusopetusryhmää, luokka-asteet 1-6 180-225 oppilasta tai 1-4 -luokat 2 sarjaa Teoreettinen tarve Entisissä tiloissa Laajennuksessa 1 Yhteensä Laajennuksessa 2 entinen ja laajennus HUONETILAT / KOULURAKENNUS hym2 hym2 hym2 hym2 A B C D huom! 1. HALLINTO-, TYÖ-, NEUVOTTELU- JA KIRJASTOTILAT rehtorin huone 20 21 Nykyinen koulusihteeri 14 0 arkisto- tai varastotila 6 3 Nykyinen opettajienhuone + työskentelytilat (20+20) 40 jaetaan siirtoseinällä, sisältää taukotilan ja sen keittiön keskusradiotila 1 sijoitus kalusteisiin, entinen 75 monistamo- ja materiaalihuone 12 opettajienhuoneen eteistilassa, entinen neuvotteluhuone/ryhmäohjaustila 15 sis. opettajienhuoneeseen, uusi laajennus tila nro 054 oppilashuoltotilat 0 terveydenhoitaja / lääkäri 20 16 koulukuraattorin ja -psykologin huone 15 13 tila nro 37 (lähivarasto) lepohuone 12 0 sijoitus terveydenhoitajan tilaan yhteensä 155 128 0 0 128 2. OPETUSTILAT A ALAKOULU kotiluokat 4 kpl a' 60 m2 240 208 0 nykyiset luokkatilat 4x52 m2 kotiluokat 2 kpl a' 60 m2 120 120 yhdistettäviä kotiluokkia a' 60 m2 2 kpl, siirtoseinä kotiluokat 3 kpl a' 60 m2 180 180 yhdistettäviä kotiluokkia a' 60 m 2 2 kpl, siirtoseinä kuraeteinen 1 kpl 15 Eteinen/Naulakko erityisopetusluokka, 2 kpl 60 37 28 37 (Nyk)+28 (uusi) pienryhmätilat, 2 kpl a` 20 40 57 nykyinen luokkatila nro 023 (41) + Ryhmä luokissa (8x2) mediateekki, pienryhmätila 35 49 nykyinen tila nro 055 itseopiskelutilat (esim. monitoimiaula) 90 45 entiset ja uudet aulat ym.käytävät (Lasketaan liikennetilana) 780 396 0 328 724 B AINEOPETUSTILAT fysiikka / kemia 1 kpl Luonnontieto 70 68 toimii myös perusopetuksen tilana kokoelmahuoneet 1 kpl 10 7 Varasto kuvaamataito / tekstiilityö 90 91 kuvaamataito / tekstiilityö, varasto 15 15 vesipistevarustus musiikkiuokka 85 89 Nykyinen liikuntasalii. Tila nro 011 bänditila 10 17 nykyinen näyttämö tekninen työ aputiloineen 150 158 opetust. 85, koneet 40, maalaus 10, kuumakäs. 15, opettaja 8 m2 tekn. työn materiaalivarasto + purunpoisto 25 25 Purunpoisto 8m2 yhteensä 445 106 0 364 470 3. VARASTOTILAT erillinen opetusvälinetila/ -varasto 30 11 0 8 kotiluokkia varten hajautettuna Laajennuksessa 8 m2 musiikin opetusvälinevarasto 17 0 0 luokkatilassa + näyttämöllä näyttämön varasto 10 0 0 0 Liikuntasalin varasto teknisten töiden oppilastyövarastot 16 0 0 10 kiinteistötarvikevarasto 10 10 10 yhteensä 66 38 10 18 66 4. SOSIAALITILAT Puku-, pesu- ja WC-tilat opettajien puku- ja WC-tilat, yht. 20 h 30 29 Tilat nro 049, 050, 051 ja 052 + Liikunnan opett. Tilat. Tila 005/VSS 0 yhteensä 30 29 0 0 29 Oppilastilat oppilaiden wc-tilat (1 kpl/ alkavaa 15 opp.) 28 26 19 8 a` 2 m2, tarve yht 14. Entisessä 7 kpl. Laajennuksessa noin 6 kpl 13 kpl asukastoiminta+oppilaskunta+ip-kerho 40 40 0 0 toimii myös koulun pienryhmätilana oppilaiden naulakkotilat 110 0 0 0 käytävä- ja aulatiloissa, myös laajennuksen puolella 0 0 0 yhteensä 178 66 19 8 85 5. RUOKAILUTILAT jakelukeittiötilat apu- ja varastotiloineen 70 64 remontoidaan nykyisiin tiloihin ruokasali / aula 130 133 sisältää tarjoilu- ja astianpalautustilan yhteensä 200 197 0 0 197 6. LIIKUNTATILAT liikuntasali (h=7,2 m) 400 300 jaettavissa kahteen osaan liikuntasalin varastotilat 3 kpl 30 30 jaettuna verkkoseinillä +Näyttämön varasto oppilaiden puku- ja pesutilat, tytöt/pojat 40 35 2x pukuh. 12 m2 + 2 pesuh. 6 m2 + 2xwc 2 m2 näyttämö 25 25 alla tuolivarasto 15 ulkoiluvälinevarasto / välinelainaamo (lämmin) 18 18 sijainti ulkoliikunta-aluiden läheisyydessä yhteensä 513 0 408 0 408 7. SIIVOUSTOIMEN TILAT siivouskeskus ja -varasto 15 10 6+4 (nyk) yhteensä 15 10 0 0 10 yhteensä / koulun tilat hm2 2382 970 437 718 1407 Laaj. Yhteensä 1155 8. LIIKENNETILAT tuulikaapit, käytävät, porrashuoneet (25 %) 27 147 Laajennuksessa noin 13% (Laj. 1 = 5,82% Laj. 2 = 17%) yhteensä 615 243 27 147 270 9. MUUT KUIN KOULUN TILAT Väestönsuoja S1 40 m2 40 15 35 rauhanajan käyttö: pesutilat, varastotilat Nykyinen Pukuhuone ja uuden liikuntasalin PH ham2 yhteensä 2997 1213 464 865 2542 Laaj. Yhteensä 1329 10. TEKNIIKKATILAT IV- konehuone 150 93 49 40 m2 x 2 (molempien laajennuksien alueelle) Laajennuksessa 1 IV- konehuone 50 Laajennuksessa 2 lämmönjakohuone 14 10 1. krs sähköpääkeskushuone 15 11 jakokeskustilat ja kerrosjakamot, av-tekniikka 10 6 Keittiön ilmanvaihtokone 0 Oltava 3 m2 nettoala 175 124 59 50 183 Huoneistoala uusi 1,05*1 329=1 395 hum2 Huoneistola nykyinen 1 271 hum2 Huoneistoala yhteensä 2 666 hum2 1/1