Sivu 1/27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 16.5.2018. Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi Sisällysluettelo: 1. KOULUTUSPOLITIIKKA... 2 1.1. Koulutusjärjestelmä... 2 1.2. Opetus... 5 1.3. Opiskelun tuki... 9 1.4. Hallinto... 10 1.5. Koulutuksen maksuttomuus... 13 1.6. Harjoittelu ja liikkuvuus... 14 2. SOSIAALIPOLITIIKKA... 15 2.1. Toimeentulo... 15 2.2. Hyvinvointi ja terveys... 17 2.3. Asuminen... 20 2.4. Yhdenvertaisuus... 22 3. OPISKELIJAYHTEISÖ... 22 3.1. TYYn järjestöt... 23 3.3. Tuutorointi... 24 3.4. Hallintokulttuuri... 24 3.5. Viestintä... 25 4. YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN... 25 4.1. Kunnallispolitiikka... 25 4.2. Kestävä kehitys... 27 26
Sivu 2/27 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) poliittiset kannat määritellään tässä edustajiston hyväksymässä poliittisessa linjapaperissa. Linjapaperissa tiedekunnalla tarkoitetaan kaikkia Turun yliopiston tutkinto-opetuksesta vastaavia yksiköitä eli tiedekuntia ja Turun kauppakorkeakoulua. Tiedekuntajärjestöllä tarkoitetaan tiedekuntajärjestöjä ja Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:tä. 1. KOULUTUSPOLITIIKKA Koulutuspoliittisen edunvalvonnan keskeisiä tavoitteita ovat opetuksen kehittämistyön tukeminen, opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen yliopistoyhteisössä, yliopiston sisäiseen rahoitukseen vaikuttaminen ja opiskelijoiden oikeusturvasta huolehtiminen. TYY kantaa vastuuta koko yliopistoyhteisön kehityksestä sekä vaikuttaa kansallisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. TYY edistää edunvalvontansa tavoitteita Turun yliopiston kaikilla hallinnon tasoilla hallinnon opiskelijaedustajien ja järjestöjen kanssa, sekä tekemällä yhteistyötä yliopiston johdon ja henkilökunnan sekä henkilöstön ammattijärjestöjen kanssa. TYY tukee hallinnon opiskelijaedustajien ja ainejärjestöjen edunvalvontatoimintaa tarjoamalla heille tiedotusta, koulutusta ja vertaistukea. Yliopistolain määrittelemä automaatiojäsenyys sekä opiskelijaedustus hallintoelimissä toimivat opiskelijaedunvalvonnan kulmakivenä sekä pohjana laajemmalle opiskelijayhteisöllisyydelle. 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 1.1. Koulutusjärjestelmä Korkeakouluverkostoa on käsiteltävä kokonaisuutena. Duaalimalliin perustuvassa korkeakoulujärjestelmässä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreilla tulee olla omat erilliset tehtävänsä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulee lisätä ja kehittää sisältö edellä. Yliopistojen ja koulutusalojen profilointi on tehtävä yhteistyössä yliopistojen välillä ja kuullen yliopistojen sisäisiä ryhmiä. Oppiaineiden ja tutkimuksen profiloinnissa on yliopistojen yhteistyöllä varmistettava, että opiskelijoille on tarjolla riittävän monipuolista opetusta tukemaan heidän uravalintojaan paikkakunnassa riippumatta. Korkeakoulujen laatua arvioidaan ja vertaillaan kattavin sekä monipuolisin mittarein tieteenalakohtaisesti. Korkeakoulujen asettamista yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen
Sivu 3/27 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 tulee välttää. Vertailun sijasta on panostettava korkeakoulujen kehittämiseen laadun arvioinnin perusteella, ja on huomioitava oppiaineiden erilainen profiloituminen eri yliopistoissa. Korkealaatuinen ja kilpailukykyinen koulutus sekä toimivat opiskelun tukipalvelut on pystyttävä takaamaan myös pienemmissä yksiköissä. Yliopiston rahoitusmallia on kehitettävä kokonaisuutena. Rahoitusmallin on oltava läpinäkyvä, ymmärrettävä ja ennustettava. Rahoitusmallin indikaattorien määrää tulisi ennemmin karsia kuin lisätä. Yliopistojen rahoitusmallin tulee kannustaa yliopistojen väliseen yhteistyöhön ja laajempien opintokokonaisuuksien tarjoamiseen muillekin kuin oman yliopiston opiskelijoille. Lisäksi rahoitusmallin tulee kannustaa yliopistoja kehittämään opetuksen- ja ohjauksen laatua. Yliopistojen rahoitusmallin tulee huomioida erilaiset tieteenalat. Yliopistojen arviointikriteerit eivät saa esimerkiksi merkittävästi heikentää suomenkielistä julkaisutoimintaa. Yliopiston sisäisen rahoitusmallin tulee varmistaa poikkitieteellisesti sivuaineita tarjoavien yksiköiden tai tiedekuntien rahoituksen tasapuolisuus. Kandidaatin- ja maisterintutkintojen välinen liikkuvuus on mahdollistettava. Kandidaatintutkinnon jälkeen on oltava mahdollista siirtyä suorittamaan ylempää tutkintoa toiseen oppiaineeseen yliopiston sisällä, yliopistojen välillä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Liikkuvuudessa tulee huomioida kansainvälisyyden suomat mahdollisuudet. Sopivia erillisvalinnan ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keinoja on kehitettävä varmistamaan tutkintojen välinen liikkuvuus. Kandidaatinja maisterintutkintojen välisessä liikkuvuudessa on kuitenkin huomioitava alojen erityispiirteet. Tutkintojen sisäänottomäärien on oltava suunnitelmallisia ja valtakunnallisia sekä perustuttava työvoimatarpeeseen ja koulutuksen kysyntään pitkällä aikavälillä. Perusrahoituksen tason tulee säilyä. Väestön osaamis- ja sivistystasoa ei tule laskea, vaan nostaa. Tämä voidaan varmistaa pitämällä tutkintojen läpäisy korkealla tasolla. Valintakokeen suorittamisen erityisjärjestelyjen on oltava ala- ja yliopistokohtaisesti yhtenäisiä. Sisäänpääsy tulee taata pelkän valintakokeen perusteella. Todistusvalintaa tulee käyttää harkiten, alojen erityispiirteet huomioiden. Opiskelijavalinnan lähtökohdan tulee olla hakijoiden tasavertainen kohtelu ja soveltuvimpien hakijoiden valinta. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevia voidaan maltillisesti suosia
Sivu 4/27 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 päävalinnassa, mutta ensikertalaiskiintiöitä ei tule käyttää. Aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja opiskelupaikan vastaanottaneilla hakijoilla on oltava yhtäläinen mahdollisuus korkeakoulutukseen. Myös erillisvalinnan kautta valittavien määrän on vastattava päävalintaan tehtyjä muutoksia. Erillisvalinnan käytäntöjen tulee olla yhtenäiset kansallisesti. Yliopistot päättävät itse opiskelijavalinnasta. Lisäksi tiedekuntien vaikutusmahdollisuudet opiskelijavalintaan on turvattava sekä niitä on lisättävä. Tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi yliopistoon tulee taata myös henkilöille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa. Kaikki pääsykokeissa edellytettävä tieto on sisällytettävä pääsykoemateriaaleihin. Kuitenkin muuta pääsykoemateriaalia tulee voida jakaa pääsykokeen yhteydessä ja kokeessa voidaan mitata tiedon soveltamista. Pääsykokeita järjestävien yksiköiden tulee myös tarjota mallivastauksia aikaisempiin pääsykoekysymyksiin. Kokeiden jälkeen on julkaistava selkeä pisteytyskriteeristö, jonka mukaan koevastaukset on arvioitu. Siirtymisen laaja-alaisempiin kandidaatintutkintoihin tulee olla perusteltavissa koulutuksen sisällön merkittävällä kehittämisellä ja paremmalla työelämärelevanssilla. Opinto-oikeus on myönnettävä suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Alemman korkeakoulututkinnon on annettava tieteelliset perusvalmiudet ja sen antamia työelämävalmiuksia tulee vahvistaa. Työelämään siirtymisen tutkintojen välillä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen selkeästi alempaa tutkintoa myöhemmin tulee olla nykyistä mielekkäämpää. Yliopiston kansainvälistymistä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti ja yliopiston on huomioitava kansainvälistymisessä tarvittavat resurssit. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää on kasvatettava ja yliopiston henkilökunnan on koulutuksen avulla kyettävä vastaamaan yliopiston kansainvälistymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Yliopiston on varmistettava kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemien palveluiden kuten asumisen, terveydenhuollon, tuutoroinnin ja opinto-ohjauksen riittävät resurssit ja saavutettavuus. Palveluiden saavutettavuus tulee varmistaa hyvällä tiedotuksella kaikilla kampuksilla. Yliopiston on varmistettava palvelujen saatavuus myös kansainvälisille kaksoistutkinto-opiskelijoille. Avoimen yliopiston rooli yhteiskunnassa on tarjota yliopistotason opetusta laajalti sivistystarkoituksessa, ilman välitöntä yhteyttä tutkinto-opetukseen. Avoimen yliopiston ei tule toimia maksullisena, valintakoejärjestelmän
Sivu 5/27 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 kiertävänä väylänä tutkinto-opintoihin. Avoimen yliopiston opetus ja tutkinto-opetuksen vastatessa toisiaan tulee sen olla maksutonta Turun yliopiston opiskelijoille. 1.2. Opetus Osaamisperusteisuus on välttämätön edellytys onnistuneelle korkeakouluopetukselle. Opintojaksojen, opintokokonaisuuksien, tutkintojen ja tutkinnon osien osaamistavoitteiden määrittely on perusedellytys opiskelijan osaamisen itseymmärrykselle, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle (AHOT) ja työelämätaitojen kartuttamiselle. Osaamistavoitteista tulee tiedottaa selkeästi. Opetusansiot ja kokemus opiskelijoiden ohjauksesta on huomioitava opetuspainotteisten työsuhteiden täytöissä. Otettaessa uusia työntekijöitä opetustehtäviin heiltä tulee edellyttää yliopistopedagogisten opintojen suorittamista kolmen vuoden aikana työsuhteen alkamisesta tai opintoja vastaavan osaamisen osoittamista muilla keinoin (AHOT). Mikäli toimenkuvaan kuuluu englanninkielistä opetusta, on hakijan kielitaito opetuksen laadun takaamiseksi varmistettava. Yliopiston on järjestettävä tasokasta yliopistopedagogista koulutusta. Pedagogista koulutusta on tarjottava opetushenkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille. Opetushenkilökunnan kielitaitoa, kansainvälisiä valmiuksia sekä valmiuksia toimia muuttuvassa, monikulttuurisessa ympäristössä on edistettävä henkilöstö- ja kielikoulutuksen avulla. Opintoihin on sisällyttävä riittävästi kontaktiopetusta, alojen erityispiirteet huomioiden. Opinnot eivät saa koostua pelkästään etäopiskelusta. Kontaktiopetuksen laadusta on huolehdittava. Henkilöstöä rekrytoitaessa ja sisäänottomääriä päätettäessä on kiinnitettävä huomiota opiskelija-opettaja-suhdeluvun parantamiseen erityisesti sellaisilla aloilla, joilla kontaktiopetus ja pienryhmätyöskentely ovat keskeisessä roolissa, sekä aloilla, joilla opiskelijaopettaja-suhdeluku on jo entuudestaan huono. Englanninkielistä kontaktiopetusta on oltava riittävän monipuolisesti. Englanninkielisen opetuksen laatua on parannettava ja arvioitava samoin laatukriteerein kuin suomenkielistä opetusta. Vieraiden ja kotimaisten kielten opetusta ja tarjontaa on kehitettävä rinnakkain. Resursoinnissa on huomioitava eri alojen ja työelämän vaatimukset. Tiedekuntien vieraskielisissä koulutusohjelmissa on oltava mahdollisuus opiskella riittävästi kotimaisia kieliä ja kulttuuria osana tutkintoa työelämän tarpeet huomioiden.
Sivu 6/27 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja yksilölliset oppijat on otettava huomioon opetuksen järjestämisessä ja opintojen suorittamisessa. Osa-aikainen opiskelu on oltava mahdollista äitiyspäivärahalla, kuntoutustuella, sairauspäivärahalla ja työttömyystuella oleville. Joustavat opetus- ja oppimismahdollisuudet sekä opetusteknologian laaja-alainen hyödyntäminen edistävät opintojen etenemistä. Joustavuutta lisättäessä on huomioitava moninaistuvien suoritustapojen vaikutus henkilökunnan työjärjestelyihin ja ajankäyttöön. Sähköisiä opiskelu- ja opetusmenetelmiä on kehitettävä kansallisesti opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden ja yhteistyön edistämiseksi. Lounais-Suomeen perustetun verkostoyliopisto FITechin vaikutuksia yliopiston toimintaan tulee seurata ja opetuksen tulee olla laadukasta. Verkostomuotoisen opetuksen ei tule vaarantaa Turun yliopiston perusrahoitusta ja asemaa korkeakoulukentässä. FITech-verkostoyliopiston opiskelijoille tulee turvata Turussa samat lähipalvelut kuin Turun yliopiston opiskelijoille. FITechin tulee olla väliaikaisratkaisu, ja pitkällä aikavälillä Turun yliopiston pitää laajentaa tekniikan alan koulutusta uusille aloille. Digitalisaation ei tule olla itseisarvo, vaan sen on aina palveltava oppimista. Digitalisaatiota hyödynnetään aktiivisesti kehitettäessä oppimis- ja opetusmenetelmiä, arviointia ja opiskelijoiden tukipalveluita. Opetusteknologian hyödyntäminen ja sähköiset oppimisympäristöt on otettava laaja-alaiseen käyttöön. Sähköiset opiskelumahdollisuudet tulee kuitenkin turvata myös niille, joilla ei ole pääsyä tietokoneen tai muiden tarvittavien laitteiden ääreen. Paperiton opiskelu on mahdollistettava kaikkialla yliopistolla. Tehtävien paperillisesta palautuksesta tulee luopua. Luentojen seuraamisen on oltava mahdollista reaaliaikaisesti etänä sekä jälkikäteen digitaalisten tallenteiden avulla. Kuitenkin niin, että se on kontaktiopetusta täydentävä, ei korvaava vaihtoehto. Tenttikysymyksiin pitäisi olla mahdollista vastata sillä kielellä, millä tentin aihepiiriin toteutunut pääsääntöinen virallinen opetus on tapahtunut. Opetukseen mukaan luetaan opetuskieli ja opetusmateriaali kuten luentodiat, oppikirjat ja kurssin aikana jaetut lisämateriaalit. Sähköisen tenttimisen tulee olla laajasti käytössä kaikissa tiedekunnissa ympäri vuoden. Sähköiseen tenttimiseen on oltava käytössä tarpeeksi tenttitiloja ja niiden tyhjäkäyttöä pyritään aktiivisesti vähentämään. Sähköisen tenttimisen tulee olla saavutettavaa ja apuvälineiden käytön tulee olla mahdollista myös sähköisissä tenteissä. Perinteisten ja sähköisten tenttien lisäksi
Sivu 7/27 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 osaamista tulee testata myös aineistolähtöisillä tavoilla kuten kotitenteillä ja muilla arviointimenetelmillä. Turun yliopiston sähköisiä tenttejä tulee olla mahdollista suorittaa myös muiden yliopistojen tiloissa. Yliopistojen tulee ottaa käyttöön EXAM-järjestelmän mahdollistama ristiin tenttiminen. Varmistetaan uudessa EXAM-järjestelmässä yhtäläiset mahdollisuudet tenttimiseen tieteenalasta riippumatta. Sähköiset ja fyysiset oppimisympäristöt tulee suunnitella huomioiden saavutettavuus, esteettömyys, opetusmuotojen moninaisuus ja erilaisten oppijoiden tarpeet. Yliopistolla tulee olla käytössä myös ympärivuorokautisesti toimivia fyysisiä opiskelutiloja. Opiskelijoiden käyttämien tietojärjestelmien tulee olla keskenään yhteensopivia. Opiskelua ja työntekoa tukevien järjestelmien käytettävyyttä on edistettävä. Yliopiston ja tiedekuntien julkisten asiakirjojen ja lausuntojen tulee olla saatavilla ilman yliopiston verkkotunnuksia. Opintosuoritukset pitää voida suorittaa joko avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla tai yliopiston tulee tarjota opiskelijan käyttöön kurssin suoritukseen vaadittavat ohjelmistot. Opiskelijan on kannettava vastuu omasta oppimisestaan. Edellytyksenä on yliopistoyhteisön vastuiden ja velvollisuuksien yhteinen sopiminen ja niiden selkeä esiintuominen. Opiskelijan vastuunkanto vaatii myös opetushenkilökunnan luottamusta. Yliopiston on kannustettava opiskelijoita omaehtoiseen opiskeluun. Vierailuluennoille osallistuminen on voitava lukea osaksi opintosuorituksia. Opiskelijavetoisista opintopiireistä ja Universitas Turku -hankkeen tuella järjestetyistä kursseista saadut opintopisteet on voitava lukea hyväksi tutkintoon. Yliopistotutkinnon on annettava opiskelijalle riittävät taidot työelämään siirtymiselle. Siirrettävien taitojen, kuten tieto- ja viestintäteknologian opetustarjontaa on lisättävä, ja näiden taitojen opetus on sisällytettävä perustutkintoihin nykyistä paremmin. Alakohtaisesti keskeisten siirrettävien taitojen tunnistamisessa on käytettävä hyödyksi työelämäpalveluiden tuottamaa tutkimustietoa ja osaamista. Ylimääräisiä kursseja tulee järjestää niistä aihepiireistä, jotka eivät ole helposti integroitavissa alan tutkintoon. Jokaisella Turun yliopiston opiskelijalla tulee olla mahdollisuus sisällyttää tutkintonsa valmistumista edistäviä projektimuotoisia toimeksiantoja, jotka tehdään yhteistyössä julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Sivu 8/27 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 Opiskelijajärjestöissä ja hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta on myönnettävä opintopisteitä yhtenäisin käytännöin, niin että malli kannustaa opiskelijoita yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Yliopiston on tunnustettava opiskelijajärjestötoiminnassa kehittyvät työelämätaidot. Opintosuorituksen ei tule olla automaatio, vaan hankittu osaaminen on pystyttävä osoittamaan (AHOT). Vapaa sivuaineoikeus on monialayliopiston vahvuus. Yliopiston sisäisen rahanjaon on mahdollistettava sivuaineopiskelijoiden liikkuvuus oppiaineiden ja yksiköiden välillä. Oppiaineiden on tarjottava opintojaan vapaana sivuaineena kaikille yliopiston perustutkintoopiskelijoille vähintään yhtä paljon kuin niillä on pääaineopiskelijoita. Yliopiston on kannustettava opiskelijoita ohjauksen avulla monialaisiin sivuaineopintoihin. Tarjotut sivuaineopinnot eivät saa kuitenkaan heikentää pääaineopiskelijoiden opintojen laatua. Monitieteellisten sivuainekokonaisuuksien tulee olla opiskelijoiden tutkintojen kannalta hyödyllisiä. Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen tulee tarjota riittävän laaja kieli- ja kurssivalikoima vastaamaan kansainvälisen monialayliopiston tarpeita. Pakolliset kieliopinnot on tarjottava kaikille opiskelijoille niin, etteivät opinnot viivästy. Ruotsinkielen riittävästä kurssitarjonnasta ja opetuksen laadusta on huolehdittava jatkossakin. Opetussuunnitelmien tulee mahdollistaa valinnaisten kielten opiskelu kaikissa tiedekunnissa ja kaikilla kampuksilla. Korkeakoulujen yhteistyötä kielten opetuksessa tulee kehittää. Tiedekuntien ja kieli- ja viestintäkeskuksen järjestämän opetuksen päällekkäisyyttä vähennetään. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattua suomen ja ruotsin kielen opetusta on oltava riittävästi ja sen on oltava laadukasta ja alakohtaista. Kotimaisten kielten opetuksen on annettava opiskelijalle kielelliset valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä Suomessa. Lukuvuosi on käytettävä tehokkaasti hyödyksi. Opetuksen tulee jakautua tasaisesti lukuvuoden, viikkojen ja päivien sisällä. Yliopiston on tarjottava tutkintoon kuuluvaa opetusta vähintään yhdeksänä kuukautena vuodessa. Samalla opetusaikataulujen päällekkäisyyttä on vähennettävä erityisesti lähioppiaineissa. Kesäopintoja on oltava tarjolla jokaiseen tutkintoon niin, että kesäopintotukeen vaadittavat opintopisteet voi suorittaa joustavasti ja useita suoritusmuotoja hyödyntämällä. Kesäopinnoilla tulee pystyä tosiasiallisesti edistämään tutkintoa opintojen kaikissa vaiheissa.
Sivu 9/27 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 Yliopiston maisteriohjelmien on kiinnitettävä erityistä huomiota opetuksen ja ohjauksen laatuun sekä tarvittavien tukipalveluiden saatavuuteen. Uusille maisteriopiskelijoille on järjestettävä orientoituminen Turun yliopistoon ja Turussa opiskeluun. Kaikkien maisteriohjelmien tulee olla houkuttelevia ja työelämän kannalta hyödyllisiä. Maisteriohjelmien hallinto- ja suunnitteluelimissä on oltava opiskelijaedustaja. Englanninkielisissä ohjelmissa kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa ohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Yliopiston tulee edistää akateemista yrittäjyyttä sekä tarjota hyvät edellytykset innovaatioiden syntymiselle ja niiden muuttamiselle liiketoiminnaksi. Yrittäjyystietoisuutta akateemisessa yhteisössä tulee nostaa erityisesti siellä, missä kosketus yrittäjyyteen jää muuten vähäiseksi. Yliopiston tulee tarjota monipuolista yrittäjyyteen valmistavaa koulutusta ja tukea yrittäjyyttä edistävien yhteisöjen syntyä ja toimintaa yliopistolla kaikilla kampuksilla. 1.3. Opiskelun tuki Opiskelijoilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet opintojen ohjaukseen (HOPS, opettajatuutorointi, organisoitu sivuaineohjaus, opintonäytetöiden ohjaus) opintojen kaikissa vaiheissa. Opintojen ohjauksessa hyödynnetään yliopiston määrittelemiä ohjauksen hyviä käytäntöjä. Opiskelijan oikeuden henkilökohtaiseen tai pienryhmäohjaukseen jokaisena opiskeluvuonnaan tulee toteutua riittävän pienissä ryhmissä, jotta ongelmia voidaan käsitellä. Opettajatuutorien tulee saada koulutusta myös opiskelijoiden hyvinvoinnin huomioimiseen ohjaustapaamisissa. Opinnäytteiden ohjauksessa noudatetaan rehtorin päätöstä opinnäytteiden ohjauksesta. Opintojen ohjauksessa on huomioitava erityisryhmien, kuten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden, vammaisopiskelijoiden sekä erilaisten oppijoiden, tarpeet. Tukipalveluiden tulee olla tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Kirjaston, kieli- ja viestintäkeskuksen, työelämäpalveluiden ja muiden tukipalveluiden on oltava eri yksiköiden sekä etäkampuksien saavutettavissa. Kirjastopalveluiden laatu ja saatavuus on varmistettava. Kokoelmien riittävyydestä ja palveluiden sijainnin sekä aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuudesta tulee huolehtia. Kurssimateriaalien saatavuuden tulee suhteutua kullekin kurssille keskimäärin osallistuvien opiskelijoiden määrään. Sähköisten aineistojen saatavuutta on lisättävä. Etäkampuksilla eri korkeakoulujen kirjastoyksikköjä on järkevää yhdistää.
Sivu 10/27 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 Työelämään siirtymisen ohjauksen on oltava laadukasta ja hyvin resursoitua. Mentorointiohjelmat ovat tärkeä osa työelämäohjausta ja niillä on erityistä merkitystä jatkoopiskelijoille sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumiselle ja työllistymiselle. Mentorointia tulee laajentaa myös vammaisopiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden vertaismentorointiin. Yliopiston työelämäpalvelujen uraohjauksen on vastattava opiskelijoiden tarpeita ja edistettävä heidän työllistymistään. Työelämäpalvelujen ja yliopiston ulkopuolisten sidosryhmien tuottamaa tietoa opiskelijoiden työllistymisestä ja työelämän vaatimuksista on käytettävä hyväksi opetussuunnitelmien valmistelussa. Työelämäpalveluiden on pystyttävä tukemaan kansainvälistymistä edistämällä kansainvälistä harjoittelua ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä. 1.4. Hallinto Yliopistoyhteisön sisäisten ryhmien enemmistön säilyttämistä tulee ajaa tasakolmikannan periaatteella yliopiston hallinnossa. Opiskelijoiden edustus yliopiston kollegiaalisissa päätöksentekoelimissä ja valmisteluelimissä on taattava. Johtosääntötasolla määritettyjen hallintoelimien ja muiden ryhmien tulee kokoontua säännöllisesti ja toteuttaa niille annettua tehtävää. Opiskelijoiden mahdollisuus edustaa on turvattava epävirallisissa sekä tilapäisissä valmisteluryhmissä, kuten johtoryhmissä ja tilatyöryhmissä. Yliopiston sisäisen rahanjaon on oltava oikeudenmukaista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Resurssien jako ei saa perustua yksinomaan opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen välillä käyttämään rahoitusmalliin, vaan yliopiston sisäisen rahoituksen on ohjattava yliopiston omiin strategisiin tavoitteisiin ja kannustettava laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen alan erityispiirteet huomioiden. Yliopiston johtamisjärjestelmässä kaikilla yhteisön jäsenillä tulee olla valtaa omaan alaansa liittyvissä kysymyksissä ja yhteisön tulee sitoutua toteuttamaan yhteiset päätökset. Tiedekunnille on annettava riittävä yliopiston tuki ja autonomia päättää niitä itseään koskevista asioista. Yksiköiden autonomia ei saa muodostaa ristiriitaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kanssa. Yliopiston rakenteita uudistettaessa on varattava riittävästi aikaa, jotta jo tehtyjen uudistusten onnistumista voidaan arvioida. Yliopiston tulee jatkossakin rakentua nykyisen tiedekuntajaon varaan. Yliopistoyhteisön jäsenten jaksaminen on huomioitava ja yhteisön jäseniä on kuultava
Sivu 11/27 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 rakenneuudistuksissa. Koulutusjärjestelmän kehittämistyössä opiskelijoiden kannalta tärkeintä on opetuksen laadun ja opiskelun tukipalveluiden parantaminen. Erikoistumiskoulutukseen ja yhteistutkintoihin otettaville opiskelijoille on taattava vastaavat oikeudet kuin tavallisille tutkinto-opiskelijoille. Yliopiston pysyviä toimintoja ja opintokokonaisuuksia ei tule rakentaa hankerahoituksen varaan. Yliopiston hallituksen ja tiedekuntien johtokuntien vastuulla on varmistaa, että vakinaistettavat projektit vahvistavat yliopiston profiilia ja edustavat sen korkeinta laatua. Yliopiston rekrytointiprosesseissa tulee painottaa läpinäkyvyyttä ja työnantajan vastuuta. Kutsumismenettelyä on vältettävä ja avattavat työsuhteet on pääasiassa julistettava avoimeen hakuun. Tiedekuntien ja yksiköiden on saatava valita omat johtajansa. Akateemisilta johtajilta edellytetään henkilöstö- ja strategisen johtamisen taitoja. Yliopiston on tarjottava henkilöstölleen mahdollisuus näiden taitojen kehittämiseen. Yliopistojen on suunnitelmallisesti kasvatettava vakinaisten työsuhteiden osuutta ja luovuttava toistuvista määräaikaisista työsuhteista sekä edistettävä suunnitelmallisia urapolkuja. Rekrytoitaessa opetushenkilökuntaa, tulee opetustaidon arvioinnissa kuulla aina myös opiskelijoita. Edunvalvonnan tärkein voimavara ovat hallinnon opiskelijaedustajat (hallopedit). Hallopedejä tulee tukea ja mahdollistaa heidän toimintansa yliopiston hallinnossa. Myös järjestöjen koulutuspoliittisia toimijoita on tuettava. Hallinnossa tapahtuva edunvalvonta perustuu läheisyysperiaatteelle. Tiedekuntien halloped-koordinaattorien rooli on toimia yhdyssiteenä eri toimijoiden välissä. Hallinnon opiskelijaedustajat tulee nimittää tehtäväänsä avoimesti ja demokraattisesti. Nimitysasioissa tulee konsultoida asianomaisia aine- ja tiedekuntajärjestöjä. Valinnoissa on kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti tiedekuntien ja oppiaineiden edustukseen toimielimessä sekä toissijaisesti sukupuolijakaumaan. Kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osallistuminen yliopiston hallintoon on oltava mahdollista tasa-arvoisesti muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Yliopiston tulee edistää hyvää hallintokulttuuria ja huolehtia omien sääntöjensä toteutumisesta. Päätösten hyvästä valmistelusta on kannettava erityistä huolta. Päätökset on tehtävä esittelystä ja valmisteltava niin, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävä tausta-
Sivu 12/27 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 aineisto päätöksentekoon. Opiskelijaedustajilla on oltava tasavertainen asema päätöksenteossa ja heidän on saatava tehtäväänsä koulutusta. Kaikki päätöksiin liittyvä materiaali on toimitettava opiskelijaedustajille samaan aikaan kuin muille ryhmien jäsenille. Yliopiston toimielimen tai sen perustaman työryhmän kokouksiin osallistumisen on oltava hyväksyttävä syy poissaoloon myös pakollisesta opetuksesta. Yliopiston on vaalittava avointa päätöksentekokulttuuria. Yliopiston hallinnon, tiedekuntien ja yksiköiden tulee tiedottaa opiskelijoita koskevista päätöksistä sekä suunnitelluista uudistuksista suoraan opiskelijoille. Tarpeeksi aikaisessa vaiheessa tapahtunut viestintä takaa sen, että opiskelijat pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin. Opiskelijoiden oikeusturvasta yliopistoyhteisössä on huolehdittava. Opiskelijan oikeuksien on oltava riittävän selkeästi kaikkien opiskelijoiden saatavilla, mukaan lukien kansainväliset opiskelijat. Opintosuorituksien tulokset tulee julkistaa opiskelijan kannalta kohtuullisessa ja ennustettavassa ajassa. Tenttien arviointi ja tulosten julkistaminen on toteutettava ilman henkilötietoja, ja vastaavaa menettelyä on mahdollisuuksien laajuisesti sovellettava muihin opintosuorituksiin. SORA-lainsäädäntö on toimimaton eikä sitä tulisi soveltaa, vaan siitä tulisi luopua. Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja eli niin sanottu SORA-lainsäädäntö ei saa vaarantaa yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa ja oppiaineiden tulee tarjota opiskelijoilleen tietoa ja tukea siihen liittyen opintojen alussa. Jatko-opiskelijoiden asemaa yliopistoyhteisössä on vahvistettava. Jatko-opiskelijoiden valinnan tulee olla tasapuolista ja oikeudenmukaista, ja valinnan vaatimuksista on tiedotettava riittävästi ja tarpeeksi ajoissa. Jatko-opiskelijoilla tulee myös olla yhtä hyvät mahdollisuudet osallistua valmisteluun ja päätöksentekoon kuin muilla yliopiston ryhmillä. Jatko-opiskelijoille on taattava vastaava oikeus opinto-ohjaukseen kuin perustutkintoopiskelijoille. Jatko-opintoihin on saatava riittävä perehdytys ja niihin on voitava sisällyttää pedagogisia opintoja ja siirrettäviä taitoja. Osa-aikaisen tutkimuksen ja jatko-opiskelun tulee olla mahdollista. Yliopistojen on tiedotettava nykyistä paremmin jatko-opiskelijoille soveltuvista apurahoista ja muista rahoitusmahdollisuuksista sekä tarjottava perehdytystä hakemusten laatimiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä on tärkeä osa yliopiston kehittämistä. Yliopiston tulee tarmokkaasti kehittää laatujärjestelmäänsä auditointituloksen pohjalta. Laatujärjestelmän tulee
Sivu 13/27 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 olla näkyvä niin yliopistolaisille kuin ulkopuolisille. Systemaattisella palautejärjestelmällä, mukaan lukien kandipalautteella, tulee olla keskeinen rooli yliopiston laadunvarmistuksessa. Kaiken palautteen käsittelyn on oltava avointa, ja sillä on oltava aidosti vaikutusta yliopiston toimintojen kehittämisessä. Oppiaineiden on kerättävä järjestelmällisesti palautetta opetuksestaan ja toiminnastaan. Yliopiston on siirryttävä yhtenäiseen palautejärjestelmään. Palautteeseen vastaamisen on oltava osa kurssin suoritusta, mutta palautteen annosta on oltava mahdollista kieltäytyä. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus antaa palautetta anonyymisti ja tutustua palautteen tuloksiin. Esihenkilöillä on oltava oikeus nähdä kooste palautteesta. Kerätty palaute on käsiteltävä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja tarkasteltava palautteen pohjalta tehtäviä toimenpiteitä. Ainejärjestöjen ja oppiaineiden on tehtävä yhteistyötä palautejärjestelmien kehittämisessä sekä huomioitava palautejärjestelmissä myös kansainväliset opiskelijat. 1.5. Koulutuksen maksuttomuus Suomessa järjestettävän korkeakoulututkintokoulutuksen tulee olla maksutonta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista on luovuttava. Yliopiston tulee seurata lukuvuosimaksujen vaikutusta hakijamäärään, paikan vastaanottaneiden määrään ja aloittaneiden määrään. Lisäksi yliopiston tulee seurata kuinka paljon resursseja lukuvuosimaksujen aiheuttamat toimenpiteet vievät hallinnolta ja henkilökunnalta. Yliopiston on tarjottava kilpailukykyinen apurahajärjestelmä, joka kattaa mahdollisimman monen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan opiskelijan lukuvuosimaksun kokonaisuudessaan. Tarjolla olevien apurahojen kriteerien on oltava läpinäkyvät ja helposti ymmärrettävät Kestävästi toteutetulla koulutusviennillä vahvistetaan yliopiston rahoituspohjaa. Yliopisto voi viedä koulutustaan maailmalle, mutta se ei saa viedä resursseja muulta opetukselta tai tutkimukselta. Yliopiston liiketoiminnan tulee perustua yliopiston arvoihin. Liiketoiminnan on oltava eettistä ja noudatettava yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuun periaatteita. Tutkinto-opetukseen kuuluvaa opetusta ei saa siirtää pelkästään erikoistumiskoulutuksen piiriin.
Sivu 14/27 387 388 389 390 391 392 393 Kurssien suorittamisesta ei saa aiheutua pakollisia maksuja opiskelijalle. Lähtökohtaisesti kaiken kurssimateriaalin tulee olla maksutta opiskelijan sähköisesti saatavissa. Sähköisten materiaalien käyttö opiskelussa on mahdollistettava kaikkialla kampuksella ja turhaa paperinkulutusta on vältettävä. Luentomonisteista, kurssilla tarvittavista työvälineistä tai muista materiaaleista ei tule periä maksua eikä maksun suorittaminen saa olla ehtona opintosuoritusmerkinnälle. Ylioppilaskunnan tiloja tai viestintäkanavia ei saa käyttää valmennuskurssitoimintaan. 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 1.6. Harjoittelu ja liikkuvuus Harjoittelupaikkoja ja harjoittelun määrärahoja on lisättävä niin paikallisesti kotimaassa kuin ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava palkkaa. Harjoittelujaksoja on tarjottava kaikille opiskelijoille kielitaidosta riippumatta ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä työharjoittelujakso. Yliopiston tulee edistää opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kansainvälisyyden tulee näkyä jokaisessa tutkinnossa. Harjoittelupaikoista on tiedotettava aktiivisesti myös englanniksi. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus harjoittelutukeen. Mahdollisuus hakea harjoittelutukia tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Yliopiston on edistettävä opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opintojen ohjauksen tulee kannustaa opintojen ja harjoittelujaksojen suorittamiseen ulkomailla. Kansainvälistymisjaksojen integroiminen tutkintoihin on kannatettavaa. Yliopistojen välisiä vaihtosopimuksia on uusittava ja kiintiöiden määrän riittävyyttä tarkasteltava tasaisin väliajoin. Mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen on parannettava. Ulkomailla suoritetut opinnot on luettava hyväksi täysimääräisesti ja tiedekuntakohtaiset opintopisterajat on poistettava. Vaihdossa suoritetut opinnot tulee voida sisällyttää tutkintoon. Lisäksi opintojen korvaavuudesta sopimista tulee kehittää. Vaihtosopimuksia tehdessä on kiinnitettävä huomiota yhteistyöyliopistojen kansainväliseen tasoon ja niiden tarjoaman opetuksen laatuun. Yhteistyötä EU:n ulkopuolisten, erityisesti kehittyvien maiden yliopistojen kanssa on lisättävä. Jokaisella yliopiston opiskelijalla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet kansainvälistymiseen ulkomailla tai kotiyliopistossa. Opiskelijoita on kannustettava kansainvälistymään
Sivu 15/27 417 418 419 opiskelualasta, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Opiskelijavaihdon esteettömyydessä huomiota tulee kiinnittää erityisesti aikuisopiskelijoiden, perheellisten opiskelijoiden ja vammaisopiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksiin. 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 2. SOSIAALIPOLITIIKKA Sosiaalipoliittinen edunvalvonta perustuu opiskelijan täysivaltaiseen asemaan yliopistoyhteisön jäsenenä sekä yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Toiminta rakentuu opiskelijan toimeentuloon, terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvään edunvalvontaan eri yhteistyötahojen kanssa. Edunvalvonnassa on tärkeää, että opintojen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä kuten opintojen ohjausta ja opiskelijoiden hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Kelan tehtävä on tiedottaa opiskelijan toimeentulosta selkeästi ja ymmärrettävästi. Sosiaalipoliittisessa edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota myös erityisryhmiin, kuten kansainvälisiin opiskelijoihin ja jatko-opiskelijoihin. Kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloa ei saa vaikeuttaa, sillä he ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna. Eriarvoisuutta lisäävät muun muassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut, oleskelulupavaatimukset, työnsaannin haasteet ja rajoitteet sekä opintotuen puuttuminen. Valtakunnan tason edunvalvonta tapahtuu pääsääntöisesti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koordinoimana ja yhteistyössä muiden ylioppilaskuntien ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Paikallisesti opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja mahdollisia epäkohtia tuodaan esille ja niihin vaikutetaan yhteistyössä Turun, Rauman ja Porin kaupunkien, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS), Kelan, yliopiston ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Jatko-opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä TYY tukee jatko-opiskelijoita soveltuvien tahojen kanssa. Jatko-opiskelijoiden yhteiskunnallista asemaa tulee parantaa 2.1. Toimeentulo Opintotuki on opiskelijan ensisijainen toimeentulon lähde ja sen tulee mahdollistaa päätoiminen opiskelu. Opintotukijärjestelmän tulee pysyä opintorahapainotteisena ja tarveharkintaisena. Opintoraha tulee jälleen sitoa indeksiin. Lisäksi opintorahaan tulee tehdä korotus, niin että se on vähintään vuoden 2017 tasolla. Vuonna 2017 opintorahan teoreettinen maksimi on ollut 337 euroa. Opintotukikuukausien määrää pitää lisätä. Vuosittaisen
Sivu 16/27 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 kahdenkymmenen opintopisteen suoritusvaatimuksen luomasta päällekkäissääntelystä ja tuen kaksiportaisuudesta tulee luopua. Opintotuen tulee mahdollistaa opiskelijavaihto. Opintotukijärjestelmää on yksittäisten uudistusten sijaan kehitettävä kokonaisuutena. Opintotukea koskevien muutosten tahdin on oltava maltillinen. Aikaisemmin laadittujen uudistusten vaikutuksien arvioinnille on varattava riittävästi aikaa ennen uusien muutoksien toimeenpanoa. Uudistuksissa tavoitteena on oltava opintotuen kannustavuus, joustavuus ja oikeudenmukaisuus. Opintotuki tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön alta sosiaali- ja terveysministeriön alle muiden sosiaalietuuksien tavoin. Yleisen asumistuen tulee olla yksilökohtainen, ei ruokakuntakohtainen. Opintotukea ei saa laskea tuloksi yleistä asumistukea laskettaessa. Asumisen tulorajojen ei tule olla kuukausikohtaisia. Opiskelijoiden tulorajoihin on tehtävä tuntuva korotus taloudellisten reaaliteettien puitteissa. Tulorajojen korotuksesta huolimatta opintotuen määrä ei saa laskea. Opintotukea takaisinperittäessä opiskelijoilta ei saa periä ylimääräisiä korkoja tai kuluja ja takaisin maksettavat opintotukikuukaudet on saatava uudelleen käyttöön. Takaisinmaksusta tulee aina pystyä sopimaan maksusuunnitelma, joka ei vaaranna opiskelijan toimeentuloa. Opintolaina on opintotukeen kuuluva ja sitä täydentävä tukimuoto, eikä sen tule muodostaa pääosaa opiskelijan toimeentulosta. Lainan houkuttelevuudesta on huolehdittava riittävillä kannustimilla, joihin kuuluu opintolainahyvitys. Nostamatonta opintolainaa ei tule lukea opiskelijan tuloksi toimeentulotukea hakiessa. Opintotuen huoltajakorotusta on nostettava. Huoltajakorotuksen tulee kuulua paitsi lapsen huoltajille, myös sellaiselle lapsen elatusvelvolliselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus hankkia lapsia opiskelun aikana ilman, että valmistuminen opiskelijasta itsestään riippumattomista syistä kohtuuttomasti viivästyy tai toimeentulo vaarantuu. Opintotuen huoltajakorotuksen on kohdistuttava suoraan opintorahaan, ei tulorajoihin tai opintolainaan. Nykyistä useammalle jatko-opiskelijalle on turvattava mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun. Sellaista jatko-opiskelijaa, jolla ei ole päätoimista opiskelua mahdollistavaa rahoitusta, ei saa kirjata päätoimiseksi opiskelijaksi, eikä tällä perustein evätä sosiaalietuuksia, kuten työttömyystukea.
Sivu 17/27 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 Siirtymän opintotuen ja muiden tukimuotojen välillä tulee olla yksinkertaista eikä siirtymä saa aiheuttaa kohtuuttomia katkoja tai ongelmia toimeentuloon. Oikeus opintotukeen ei saa muodostua esteeksi päästä sosiaaliturvan piiriin opiskelijan sairastuessa tai ollessa kausittaista ilman hänen tutkinnolleen olennaisia opiskelumahdollisuuksia. Osa-aikaisen opiskelun on oltava mahdollista tukimuodosta riippumatta. Aikuiskoulutustuki on tärkeä tuki työelämästä tulevalle opiskelijalle. Aikuiskoulutustukea ei tule heikentää, määrää tai tukikuukausia ei tule enää laskea. Aikuiskoulutustukea on saatava myös ilman vakituista työsuhdetta. Valtion ateriatuki on luonnollinen osa opiskelijan päivittäistä toimeentuloa. Ateriatuen määrän on noustava samassa suhteessa hintojen kanssa niin, että aterian hinta opiskelijalle pysyy samana. Opiskelijan tulee olla yhdenvertaisessa asemassa muihin kuntalaisiin nähden toimeentulotukea hakiessaan. Toimeentulotukihakemusten käsittelyyn on kohdistettava riittävästi resursseja kohtuuttoman pitkien käsittelyaikojen välttämiseksi. Sosiaalinen luototus on otettava vakinaisesti käyttöön opiskelijoiden toimeentulon vaikeuksien lieventämiseksi.. Sosiaalista luottoa tulee voida myöntää vähävaraisille opiskelijoille, joiden ei ole mahdollista saada kohtuuehtoista kaupallista lainaa elämisen perustarpeisiin tai velkakierteen katkaisemiseen. Mahdollisuus sosiaalisen luoton saamiseen ei saa rajoittaa opiskelijan oikeutta toimeentulotukeen. Sosiaaliturvajärjestelmä tulee uudistaa siirtymällä vaiheittain perustuloon, joka korvaa opintotuen ja muut sosiaalietuudet. Perustulon tulee olla kuukausittain maksettava, vastikkeeton etuus, joka takaa jokaiselle riittävän perusturvan ja kannustaa työntekoon. Perustulon lisäksi henkilölle tulee voida myöntää tarveharkintaisia lisätukia esimerkiksi asumisen, sairastamisen tai huoltajuuden kustannuksiin. Perustulo ei saa heikentää opiskelijan nykyistä toimeentuloa ja sen tulee olla riippumaton opintojen etenemisestä. Perustuloon on siirryttävä SYL:n Askeleet kohti perustuloa -tiekartan mukaisin askelin. 2.2. Hyvinvointi ja terveys Työkyvyn eli opiskelukyvyn tukeminen ja vahvistaminen on oleellinen osa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä. Opiskelukyvyn edistäminen sekä opiskeluympäristön arviointi ja kehittäminen on nähtävä yhteiskunnassa yhtä merkittävänä kuin työkyvyn ja -ympäristön arviointi ja kehittäminen.
Sivu 18/27 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 Opiskelijoilla tulee olla oikeus oikea-aikaisiin ja laadukkaisiin terveydenhuollon palveluihin. Palveluiden riittävyys on turvattava ja niitä on lisättävä mielenterveyspalveluiden osalta. YTHS:n tulee huolehtia opiskeluterveydenhuollon palveluntuotannosta. Palveluiden saatavuus kaikilla Turun yliopiston kampuksilla on turvattava. TYY edistää opiskelijoiden mielenterveyttä yhdessä yliopiston, YTHS:n sekä muiden tahojen kanssa panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Opiskelun, opintojen ohjauksen sekä muiden tukirakenteiden tulee ehkäistä mielenterveysongelmien syntyä. Mikäli mielenterveysongelmia ilmenee, tulee niiden vaikutus arkeen huomioida mm. tarjoamalla vaihtoehtoisia suoritustapoja kursseille. Mielenterveyspalveluiden piiriin tulee päästä nopeasti ja tuen hakemisen kynnyksen tulee olla matala. YTHS:n ja muiden terveydenhuoltoa järjestävien tahojen yhteistyön on oltava toimivaa ja palveluketjujen sujuvia. Toimivan terveydenhuollon lisäksi on varmistettava riittävät ja opiskelijoille paremmin kohdistetut mielenterveys- ja sosiaalityön resurssit. Terveydenhuollon ammattilaisilla ja yliopiston opintopsykologeilla tulee olla toimiva yhteys palveluita tarjoa-vien tahojen henkilöstön kanssa, jotta opiskelijoiden sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat voidaan ratkaista moniammatillisessa yhteistyössä. YTHS:n tulee keskittyä tarjoamaan opiskelevan ikäluokan fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta olennaisia terveydenhuollon palveluja. Näitä palveluja ovat yleisterveyden ja suun terveyden palvelujen lisäksi mielenterveyden ja seksuaaliterveyden palvelut sekä ihotautien asiantuntemus. Myös riittävät suukirurgipalvelut ovat tärkeitä. Haavoittuvaisessa ja/tai herkässä elämäntilanteessa olevia opiskelijoita pitäisi ottaa paremmin huomioon terveydenhuollon palveluntarjonnassa. Opiskelijalla pitäisi olla vaikutus-mahdollisuuksia oman hoitavan henkilökunnan valinnassa. YTHS:n toiminnan painopisteen tulee säilyä ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Hoitoon pääsyn on YTHS:n toimipiirissä oltava mahdollisimman sujuvaa. Hoitotakuun toteutumista on aktiivisesti seurattava sekä hoidontarpeen arvioinnin että hoitoon pääsyn osalta. YTHS:n on tarjottava kaikkia palveluitaan molempien kotimaisten kielten lisäksi myös englannin kielellä. YTHS:llä on oltava valmius ottaa palveluissaan huomioon erilaiset käyttäjäprofiilit, kulttuurien väliset eroavaisuudet sekä eri uskontojen mukanaan tuomat erot suhtautumisessa esimerkiksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Kansainvälisten opiskelijoiden tietoutta heille tarjolla olevista sairaudenhoitopalveluista on lisättävä. Yliopiston on kerrottava
Sivu 19/27 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 Suomeen vaihtoon tai tutkintoa suorittamaan tulleille opiskelijoille tarkemmin siitä, millaisiin terveydenhuoltopalveluihin he ovat oikeutettuja. Opiskelijoiden tulee maksaa YTHS:n palveluista vain terveydenhoitomaksu. Terveydenhoitomaksun tulee pysyä kohtuullisella tasolla ja olla kaikille opiskelijoille sama. YTHS:n oikeudellinen asema ja rahoitus on turvattava valtakunnallisissa terveydenhuollon uudistamisprosesseissa. YTHS:n rahoituksen tulee olla ennakoitavissa ja perustua pitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n palvelut tulee laajentaa kaikille korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n laajentuminen ammattikorkeakouluopiskelijoille ei saa heikentää YTHS:n palveluiden laatua tai saavutettavuutta, eikä nostaa yksittäiselle opiskelijoille aiheutuvia kustannuksia. Opiskelija on yliopistoyhteisön täysivaltainen jäsen, jonka hyvinvoinnin ja yhteisöön kiinnittymisen edellytyksenä ovat hyvin resursoidut, oikein kohdennetut ja toimivat opiskelun tuki- ja ohjauspalvelut. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota opintojen alkuvaiheen tukeen sekä opintojen siirtymävaiheiden kuten kandidaatti- ja maisterivaiheen tuki- ja ohjauspalveluihin. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä ja konkretisoitumista tulee seurata yliopistovetoisessa hyvinvointityöryhmässä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosneuvotteluissa on huomioitava yliopistoyhteisön hyvinvointia tukevat tavoitteet. Opintopsykologien määrää on seurattava. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että 5 000:tta perustutkinto-opiskelijaa kohden tulisi olla vähintään yksi täysipäiväinen opintopsykologi. Opiskeluympäristöjen tulee olla viihtyisiä, turvallisia sekä sosiaalisesti ja fyysisesti saavutettavia. Erityisesti opiskelutilojen ergonomisuuteen ja sisäilman laatuun tulee kiinnittää huomiota. Jos ongelmia ilmaantuu, yliopiston tulee viestiä tilanteesta avoimesti ja ryhtyä viivytyksettä toimiin korvaavien tilojen löytämiseksi käyttäjille. Yliopistoyhteisön tulee kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja päihteettömyyteen. Yliopistolla tulee olla päihdeohjelma, jonka painopiste on ennaltaehkäisyssä ja opiskelijan tukemisessa. Yliopistoyhteisössä tulee olla nollatoleranssi kiusaamiselle. Jokaisen opiskelijan tulee tuntea itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, iästä, vammasta, uskonnosta, vakaumuksesta, terveydentilasta, opiskelualasta, perhesuhteista, poliittisesta
Sivu 20/27 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 toiminnasta, mielipiteestä tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Opiskeluyhteisön ongelmatilanteisiin ja häiriöihin on puututtava välittömästi. Varhaisen tukemisen malli, nk. Vartumalli, on otettava käyttöön yliopiston laajuisesti niin että se koskee myös opiskelijoita. Varhaisen tukemisen mallia on kehitettävä edelleen. Yliopiston tulee huolehtia laadukkaan korkeakoululiikunnan järjestämisestä ja sen riittävistä resursseista. Korkeakoululiikunnan järjestämisvastuuta ei tule siirtää ylioppilaskunnalle vaan sen tulee pysyä CampusSportilla. Turun korkeakoulujen tulee yhteistyössä tarjota riittävät resurssit korkeakoululiikunnan järjestämiseen. Korkeakoululiikunnan on ensisijaisesti keskityttävä liikunnan aloittamisen tukemiseen ja opiskelijoita laajasti palvelevan matalan kynnyksen kuntoliikuntatoiminnan järjestämiseen kaikissa Turun yliopiston yksiköissä. Yliopiston on tarjottava yhdenvertaiset liikuntapalvelut myös filiaaleissa. Opiskelijoiden liikuntamaksun tulee pysyä kohtuuhintaisena. Yliopistoliikunnan tulee aktiivisesti kartoittaa uusia liikuntatiloja opiskelijoille. Pidemmällä aikavälillä kampusalueelle tulee rakentaa sellaisia uusia liikuntatiloja, jotka tarjoavat kaikille Turun korkeakouluopiskelijoille liikuntavuoroja myös ilta-aikaan. TYY tekee liikuntaedunvalvontaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Paikallista liikuntaedunvalvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä CampusSportin kanssa ja kaupungin päättäjiin vaikutetaan aktiivisesti opiskeli-joiden liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi Turussa, Porissa ja Raumalla. Korkeakoululiikunnan suositukset (2018) pyritään jalkauttamaan kampuksille yhteistyössä yliopiston kanssa ja korkeakoululiikunnalle esitetään tulevaisuudessa lisäresursseja. 2.3. Asuminen Turussa, Porissa ja Raumalla on oltava riittävästi laadukkaita, kohtuuhintaisia ja erikokoisia opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asuntojen lisäksi opiskelupaikkakunnilla tulee olla muuta tuetun asumisen tarjontaa sekä toimivat vapaat vuokramarkkinat. Vuokrien nousua Turussa on hillittävä ja vuokra-asuntokantaa kasvatettava erityisesti kaupungin tarjoamien asuntojen määrän ja hinnoittelun kautta. Opiskelija-asumisen uudisrakentamisen turvaamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn jakamat investointiavustukset on säilytettävä. Kaupungin yleiseen vuokratasoon vaikutetaan kaupungin tarjoamien asuntojen määrän ja hinnoittelun kautta. Turun kaupungin on tarjottava tontteja kampuksen läheltä TYS:n uudisrakentamista varten. Mikäli opiskelija-asuntoja rakennetaan muualle kuin kampusalueen läheisyyteen, on alueella oltava riittävästi palveluja ja hyvät kulkuyhteydet sekä keskustaan että yliopistolle.
Sivu 21/27 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 627 628 TYS:n asuntojen hintatason on uudisrakentamisesta ja peruskorjauksesta huolimatta säilyttävä kohtuullisena. Rakennusprojektit eivät saa rasittaa vuokranmaksajia muissa TYS:n kohteissa kohtuuttomasti. Opiskelija-asunnoissa tulee huomioida energiansäästö ja energiatehokas rakentaminen. Uusiin kohteisiin on asennettava huoneistokohtaiset vesi- ja sähkömittarit ja maksujen on perustuttava kulutukseen. Rakentamisessa on suosittava energiatehokkaita ratkaisuja. Lisäksi rakentamisessa on otettava huomioon esteettömyys ja saavutettavuus. TYS:n kohteissa on oltava toimiva asukkaiden kuulemismalli. TYS:n asukasyhteistoimintamallin on edistettävä asukasdemokratiaa. TYYllä on lisäksi oltava kattava edustus TYS:n hallintoelimissä. TYS:n tulee tukea opiskelijatoiminnan ja -kulttuurin edellytyksiä. Säätiön tulee tarjota tiloja ja olla mukana opiskelijoiden vapaa-ajan- ja harrastustilojen ylläpitämisessä. Kaupungin ja korkeakoulujen tulee ottaa vastuu opiskelijoiden lyhytaikaisesta hätämajoituksesta syksyisin. Tarve hätämajoitukseen tulisi minimoida rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten opiskelija-asuntojen vaihtuvuutta lisäämällä ja asunnonvälitystä tehostamalla. Opiskelija-asumisen tulee olla joustavaa ja eri elämäntilanteiden muutokset huomioivaa. Pitkistä määräaikaisista vuokrasopimuksista ja liian korkeista takuuvuokrista tulee päästä eroon. Lisäksi TYS:n tulee tarjota asumisratkaisuja eri elämäntilanteisiin, yksiöistä perheasuntoihin. TYS:n asukasvalinnan tulee olla läpinäkyvää ja valintaperusteiden tarveharkintaisia. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada selville tilanteensa asunnonhakuprosessin aikana ja asukasvalinnan tulee suosia heikommassa asemassa olevia. Kansainvälisille opiskelijoille tulee taata samat asumismahdollisuudet kuin suomalaisillekin opiskelijoille. Kansainvälisillä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoilla tulee olla samat vuokraehdot kuin suomalaisilla opiskelijoilla, eikä heiltä saa periä korkeampaa vuokraa tai vuokravakuutta kuin suomalaisilta. Kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden asumiseen on löydettävä pysyvä ratkaisu. TYS:n vaihto-opiskelijakiintiöt on säilytettävä. Korkeakoulujen on otettava vastuu kausittaisesta tyhjäkäytöstä aiheutuvista kuluista yhteistyössä TYS:n kanssa. Asumisedunvalvontaa on kohdistettava myös kaupungin suuntaan.