Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1
E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset, tilinpito, vaihtoehtoislaskelma Työttömyys lähellä rakenteellista tasoaan Inflaatiota selittävät nyt eri tekijät kuin taantuman aikana Tuotantokuilu umpeutunut, Suomi korkeasuhdanteessa Artikkelit Jarruttavatko heikosti menestyvät yritykset talouskasvua? Pitkän aikavälin kasvuennuste vuosille 2026 2040 Arvio ennustepoikkeamista vuosina 2004 2017 2
Ennusteen yleiskuva: Suomi on korkeasuhdanteessa Kasvu laaja-alaista ja jatkunut pitkään Kasvu ylittää potentiaalinen ja tuotantokuilu umpeutunut Inflaationäkymät kuitenkin maltilliset Tuottavuus ja työllisyys parantuneet selvästi Vaihtotase ylijäämäinen 3
Huolenaiheita Rakenteellinen työttömyys pysyy korkeana Julkisyhteisöt rakenteellisesti alijäämäisiä Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu Lähivuosien talouskehitystä varjostaa protektionismin lisääntyminen ja politiikan epävarmuuden kasvu 4
BKT:n kasvuennuste aiemmin arvioitua hieman parempi Kokonaistuotanto, % Kesäkuu 2018 Joulukuu 2017 2017 2,6 3,1 2018e 2,9 2,5 2019e 2,2 1,6 2020e 1,7 1,4 BKT, %, muutos edellisestä vuodesta 5
Kasvu laaja-alaista 6
Suomen talous noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen 220 Potentiaalinen tuotanto Mrd. euroa vuoden 2010 hinnoin Bruttokansantuote 210 200 190 180 K N K 170 160 150 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 35705@bkt ja pot.tuotanto 7
Muita tekijöitä, jotka viittaavat korkeasuhdanteeseen Yritysten kannattavuus parantunut, ja investoinnit kasvavat voimakkaasti Kapasiteetin käyttöaste noussut korkeaksi Avoimien työpaikkojen määrä kasvanut nopeammin kuin työttömyys pienentynyt Yritysten rekrytointivaikeudet 8
toisaalta inflaatio jäämässä hitaaksi 5 4 3 2 1 0-1 -2 Palvelut ja teollisuustuotteet pl. energia Energiatuotteet Elintarvikkeet Inflaatio % 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Inflaatio, % Suomi Euroalue 2017 0,8 1,5 2018e 0,9 1,7 2019e 1,0 1,7 2020e 1,5 1,7 Lähde: Suomen Pankki, tilastokeskus ja EKP 9
Miksi inflaatio ei kiihdy enempää korkeasuhdanteessa? % 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Yksikkötyökustannukset, % Inflaatio (YKHI), % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yksikkötyökustannukset kasvavat selvästi vasta ennustejakson lopulla Työvoimakustannukset kasvavat maltillisesti vuosina 2018-2019 ja tuottavuuskasvu paranee Tuotantokuilu on pieni Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki. 10
Kansainvälisen talouden hyvä vire vahvistaa vientiä 20 10 0-10 -20 Suomen viennin kehitys Vienti euroalueelle Vienti euroalueen ulkopuolelle Vienti Vienti mrd. eur. (oikea asteikko)* %, muutos edellisestä vuodesta Vienti mrd. eur. 100 60 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 *Oikeanpuoleinen asteikko katkaistu. *Viennin määrä viitevuoden 2010 hinnoin. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 90 80 70 Vienti, % Viennin kasvu, % Viennin osuus BKT:stä, % 2017 7,8 38,6 2018e 5,1 40,1 2019e 3,9 40,8 2020e 2,2 41,3 Lähde: Suomen Pankki ja tilastokeskus 11
Yritysten kannattavuuden paraneminen luonut tilaa investoinneille Yritysten toimintaylijäämä Yksityiset investoinnit 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 %, edellisestä vuodesta 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Lähde: Tilastokeskus. 12
ja työllisyys paranee 73 72 71 70 69 68 % Työllisyysaste Työllisyys Työllisyys, % Työllisten muutos 2017 69,6 27 000 2018e 70,9 33 000 2019e 71,5 17 000 2020e 71,9 11 000 Lähde: tilastokeskus ja Suomen Pankki 67 2009 2011 2013 2015 2017 2019 13
mutta työllisyyden kasvun rajat tulossa vastaan % 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 Työttömyysaste % 81,0 80,0 79,0 78,0 77,0 Osallistumisaste Työvoima/Työikäinen väestö, 15-64-vuotiaat (1000 henkilöä) 7,0 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Lähde: tilastokeskus ja Suomen Pankki 76,0 75,0 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Osallistumisaste ei ole noussut näin korkeaksi koskaan vuoden 1989 jälkeen Vuonna 2008 työttömyysaste oli 6,5 %, vuonna 2020 päästään noin 7,5 prosentiin 14
Rakennetyöttömyys jäämässä suureksi Rakennetyöttömyys, SP Nairu, OECD 12 10 % Nawru, Euroopan komissio Nairu,IMF Työmarkkinoiden vapaan kapasiteetin määrä on todennäköisesti varsin pieni 8 6 Rakennetyöttömyys voi pienentyä korkeasuhdanteen jatkuessa 4 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 *Kausitasoitus Suomen Pankki. Lähteet: OECD, Euroopan komissio, Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 19.6.2018 eurojatalous.fi 35461@Chart4 Virran ulos työttömyydestä pitäisi vahvistua, sillä työpaikkojen tuhoutumistodennäköisyys on jo hyvin alhaisella tasolla 15
Vaihtotase ylijäämäinen 10 5 Kauppatase Ensitulo Vaihtotase % BKT:stä Palvelutase Tulonsiirrot ulkomailta Vaihtotaseen ylijäämä noin prosentin suhteessa BKT:hen 0-5 -10 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Tilastokeskus. päivitetty 4.6.2018 eurojatalous.fi 34210@Vaihtotase_alaerät 16
Vaihtotase ylijäämäinen 10 5 0-5 -10 Yritykset Kotitaloudet Kotit. palv. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Julkisyhteisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Nettoluotonanto, % BKT:stä Vaihtotase (oikea asteikko) Vaihtotase, % BKT:stä -10 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki. 19.6.2018 eurojatalous.fi 34210@Vaihtotase sektorit 10 5 0-5 Vaihtotaseen ylijäämä noin prosentin suhteessa BKT:hen Yritysten rahoitusylijäämä rahoittaa kotitalouksien ja julkisyhteisöjen alijäämää 17
Finanssipolitiikka kevyttä vaikka talouskasvu vahvaa Rakenteellinen alijäämä jää tavoitteesta 2018 2019, mutta on EU-vaatimusten mukainen poikkeukset huomioiden 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Nimellinen Rakenteellinen Suhteesssa bruttokansantuotteeseen, % %, BKT:stä 2017 2018e 2019e 2020e Julkisyhteisöt -0,6-0,8-0,7-0,4 Valtio -1,7-1,7-1,3-0,7 Kunnat -0,1-0,3-0,4-0,4 TEL 0,9 0,8 0,6 0,5-3 -4 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 e2018e2019e2020 Muut sotut 0,3 0,3 0,3 0,2 Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio ja Suomen Pankki (ennusteet). päivitetty 5.6.2018 eurojatalous.fi 34003@ET_3_2018_k1 18
Pilviä kansainvälisen talouden yllä Riskit ennakoitua heikommasta kehityksestä johtuvat lähinnä protektionismin uhan ja kansainvälisen politiikan epävarmuuden lisääntymisestä Kotitalouksien velkaantuminen kasvattaa talouden suhdanneherkkyyttä Paremman kehityksen riskit liittyvät investointien ja työllisyyden kehitykseen kotimaassa 19
Kiitos! www.eurojatalous.fi www.suomenpankki.fi 20