Rakentamismääräysten uudistaminen, mikä muuttuu rakennuttajan näkökulmasta Rakennuttaminen 2018 seminaari 18.-19.1.2018 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos
Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 a 117 g Rakenteiden lujuus ja vakaus Paloturvallisuus Terveellisyys Käyttöturvallisuus Esteettömyys Meluntorjunta ja ääniolosuhteet Energiatehokkuus Rakennustuoteasetus tuntee perusominaisuutena lisäksi luonnonvarojen kestävän käytön 2
Suomen rakentamismääräyskokoelman uusimisen tarve Tarve johtui MRL:n muutoksesta 21.12.2012/958, jonka viiden vuoden siirtymäsäännös päättyi 31.12.2017. Tuolloin kaikki MRL 13.3 :n nojalla annetut asetukset kumoutuivat, mukaan lukien tyyppihyväksyntäasetukset. Uusissa rakentamismääräyksissä kerrotaan, mitä korjausrakentamisen suhteen on tehtävä. Ohjeet eivät asetustasolla jatkossa voidaan julkaista suosituksia Uusiin rakentamismääräyksiin liittyvät perustelumuistiot Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan 1.1.2018. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 3
Yma:t Kantavien rakenteiden suunnittelusta Lähtötilanne Tilanne 1.1.2018 RakMk B-sarja B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset B2 Kantavat rakenteet B3 Pohjarakenteet B4 Betonirakenteet B5 Kevytsoraharkkorakenteet B6 Ohutlevyrakenteet B7 Teräsrakenteet B8 Tiilirakenteet B9 Betoniharkkorakenteet B10 Puurakenteet Yhteensä 10 asetusta YMa kantavista rakenteista 477/2014 YMa pohjarakenteista 465/2014 Yhteensä 2 asetusta 1.9.2014 Eurokoodien kansalliset liitteet Yleiset suunnitteluperusteet 1 Kuormat 8 (9) Betonirakenteet 3 Teräsrakenteet 19 Liittorakenteet 2 Puurakenteet 2 Muuratut rakenteet 3 Geotekniikka 2 Alumiinirakenteet 5 YMa eurokoodit Rakenteiden suunnitteluperusteet Kuormat Geotekninen suunnittelu Yhteensä 11 asetusta 1.1.2017 Yhteensä 45 asetusta
Energiatehokkuus Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1151/2016/) Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017 (vrt. D3) Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista 788/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017 (vrt. D2) Ympäristöministeriön ohje rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta (vrt. D5) Ympäristöministeriön ohje rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskennasta (vrt. C4) Ei enää asetuksia annetaan ohjeet
Lähes nollaenergia MRL 115 a : Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä, joka on lähes sana sanalta direktiivistä. MRL 117 g : Uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Luettelo rakennuksista, joihin ei sovelleta lähes nollaenergiavaatimusta: 1) Alle 50 m 2 :n kokoiset rakennukset 2) Loma-asunnot, joita käytetään vähemmän kuin 4 kk/vuosi 3) Määräajan paikallaan pysytettävät tai tilapäiset rakennukset, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta 4) Teollisuus- ja korjaamorakennukset 5) Maatilarakennukset, joissa energiantarve on vähäinen tai joita käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus 6) Rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan 7) Suojellut rakennukset Luettelo oli aikaisemmin monessa paikassa hieman erilaisina, mutta nyt MRL:n luetteloon viitataan muissa säädöksissä Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 6
Energiatehokkuus Vaatimusten perusrakenne säilyy nykyisellään: E-luku ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena mahdollisuutena kelpoisuuden osoittamisessa rakenteellisen energiatehokkuuden vaihtoehto ilman E-luvun laskentaa Energiamuotojen kertoimia tarkistetaan sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen osalta Vaatimustason maltillinen parantaminen lähemmäs EUn kustannusoptimaalista tasoa (lähes nollaenergiarakentaminen = lähes kustannusoptimaalinen taso) Uusiutuvan energian tuotannon huomioonottaminen rakennukseen kuuluvalla laitteella siltä osin, kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä tarkastusasiakirjaan siitä, että rakennustyö vastaa energiaselvityksessä esitettyä 7
Sisäilmasto ja ilmanvaihto Sisäilmaston laatutasoa koskevat keskeiset vaatimukset on tarkoitus pitää nykytasoa vastaavina (ulkoilmavirta 6 dm 3 /s henkilöä kohden) Suunnittelun ja rakentamisen keskiössä on tarkoituksena pitää hyvä sisäilmasto, josta ei tule tinkiä energiatehokkuuden vuoksi Tavoitteena on joustavoittaa säädöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan yhteistyötä korostetaan. Ilmavirtojen mitoittaminen siten, ettei ylipaineen vuoksi aiheudu rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta 8
Sisäilmasto ja ilmanvaihto MRL muutos (812/2017) kerrosalan (115 ) talotekniikalle merkittävä muutosesitys Muutetaan olemassa olevaa pykälää siten, että rakennuksen kerrosala saa ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan: taloteknisten järjestelmien edellyttämien kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran Lisäksi: väestönsuojan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran yli 200 mm paksujen huoneistoa rajaavien väliseinien verran 9
Paloturvallisuus -mikä muuttui Aiemmin Ympäristöministeriön asetuksella annetut määräykset ja ohjeet, RakMK E1, E3 Ympäristöministeriön asetuksella annetut ohjeet, RakMK E2, E4, E7, E9 Ym:n päätöksellä annettu ohje RakMK E8 Nyt Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön asetus pienistä savupiipuista Lisäksi suosituksia ohjeina
Asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 Soveltamisala kattaa sekä uudet rakennukset että rakennuksen korjaus- ja muutostyöt Ei suuria muutoksia nykyiseen turvallisuustasoon Helpotuksia puukerrostaloille: Yksinkertaiset suunnittelumenetelmät (luokat ja lukuarvot) koskevat myös majoitusrakennuksia ja hoitolaitoksia 8 krs ja 28 m saakka sekä kokoontumis- ja liikerakennukset 4 krs ja 14 m saakka. Puukerrostaloissa edellytetään aina sprinklausta (poislukien kaupunkipientalo) Yli 56 m korkeissa P1 rakennuksissa edellytetään aina sprinklausta ja palamattomia eristeitä. 28 56 m korkeat asuinrakennukset on tietyin ehdoin mahdollista toteuttaa yhdellä uloskäytävällä (ennen kaksi) Jos rakennus on yli 38 m, tarvitaan palomieshissi Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 11
Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta 745/2017 Korvaa voimassaolevan osan E3 (2007) Korostettu savupiipun vaikutusta itsenäisenä rakenteena terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Korostettu suunnitteluvelvollisuutta, erityisesti läpiviennit. Korostettu käyttö- ja huolto-ohjeen sekä suunnitelmien mukaisuuden tärkeyttä sekä säännöllisen toimintakunnon tarkkailun mahdollistamista. Paikalla valmistetut muuratut sekä teräksiset savupiiput omina kohtina. Myös muunlainen ei sarjavalmisteinen on mahdollinen. Vähintään T600 luokka vaatimus kiinteää polttoainetta käyttäville tulisijoille sekä saunan kiukaille. 12
YMa rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) Soveltamisalassa uudet rakennukset sekä olevan rakennuksen korjaus- ja muutostyöt, laajennukset ja käyttötarkoituksen muutokset Pää-, erityis- ja rakennussuunnittelijan olisi huolehdittava suunnittelusta siten, että rakennus täyttää sen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset suunnittelun teknisen käyttöiän ajan; korjaus- ja muutostyössä on selvitettävä rakennuksen rakennusaikainen rakentamistapa ja rakenteen kosteustekninen toimivuus Rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saisi vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleskeleville terveyshaittaa Rakennuskosteuden ja rakenteisiin satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden olisi voitava poistua haittaa aiheuttamatta; rakenteiden ilmanpitävyyden ja höyrytiiviyden on estettävä vesihöyryn haitallinen siirtyminen rakenteisiin
Rakennuksen kosteustekninen toimivuus, uutta Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutos Korjauksen yhteydessä ei tarvitsisi tehdä muutoksia, jos rakennus on kosteusteknisesti toimiva; kosteusteknisesti toimiva rakenne voitaisiin korjata rakennusaikaista tapaa noudattaen Jos rakenteessa ei ole kosteusteknisen toiminnan kannalta muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, olisi ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa Jos parannetaan kosteusteknistä toimivuutta, voitaisiin noudattaa uutta asetusta; toisaalta jos rakennusaikainen rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle, olisi noudatettava uutta asetusta Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Vastaavan työnjohtajan olisi huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön olisi huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana. 14
Ympäristöministeriön asetus vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 Vaatimuksiin ei isoja sisällöllisiä muutoksia Asetus aikaisempaa tiiviimpi paketti Soveltamisalassa mukana uusien rakennusten lisäksi olemassa olevan rakennuskannan korjaus- ja muutostyöt, laajennukset ja käyttötarkoituksen muutostyöt Lämpimän käyttöveden kiertojohtoon liitettävien laitteiden rajoitusten täsmennykset Tiiviysvaatimuksia tarkennettu Hulevesien poisjohtamisen tarkennukset Osa nykyisistä ohjeista nousee asetuksen tasolle (esim. lattiakaivojen sijainnit ja sulkuventtiilien sijainnit) Dokumentoinnin vastuut tarkastusvaiheittain (merkinnät tarkastusasiakirjaan) Mitoitusohjeet oppaisiin Asetuksen tueksi valmistellaan opasmateriaalia (Talotekniikka Teollisuus koordinoi) Kaisa Kauko, YM 15
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017 Soveltamisala: Luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentamiseen Korjausrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutokset Vain rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin Rajattu asetuksessa mainittuihin rakennustyyppeihin ja asuinrakennuksessa vain yleisiin tiloihin Edellytetään esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen Sovelletaan vain korjattavaan/muutettavaan osaan, ei koko rakennukseen
Esteettömyys: Wc- ja pesutila / Opiskelija- ja nuorisoasunnot Opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilalla ei mitoitusvaatimusta 5 %:ssa asuntoja / vähintään yhdessä asunnossa wc- ja pesutilan on oltava mitoitukseltaan väljempi Tällaiseen asuntoon sovelletaan wc- ja pesutilan lisäksi myös muuten palveluasumiseen tarkoitetun asunnon mitoitusta Yleisissä tiloissa on oltava esteetön wc vierailijoiden käyttöön Muut asetuksen vaatimukset koskevat myös näitä rakennuksia Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 17
Rakennuksen ääniympäristö Ääneneristys Ilmaääneneristys Askelääneneristys RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ Melun- ja tärinäntorjunta Ääniolosuhteet Ulkovaipan ääneneristys Taloteknisten laitteiden ja hissien äänitasot Runkoääni- ja tärinäeristys Jälkikaiunta-aika Puheenerotettavuus Virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden ja oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet 18.1.2018 18
Keskeistä uudistuksessa Ääneneristyksen mittaluvut muuttuvat siten, että ne kuvaavat paremmin kokemusta ääniympäristön laadusta Ilmaääneneristysluvusta R W standardisoituun äänitasoerolukuun D nt,w Askeläänitasoluvusta L nw standardisoituun askeläänitasolukuun L nt,w +C I,50-2500 Erityisen häiritsevä melu; L Aeq,1h < 25 db haitalle alttiissa tiloissa Melun- ja tärinäntorjuntaa parannetaan Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydeltä vaadittava vähimmäistaso Maaperäisen runkoäänen ja tärinän huomioiminen suunnittelussa SRMKD2:n ääniteknisten määräysten sisällyttäminen asetukseen Käyttötarkoituksen mukaiset ääniolosuhteet tiloissa Opetus- ja kokoustilat, toimistot, liikuntatilat Puheen erotettavuus, jälkikaiunta-aika Virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden, sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden päiväajan keskiäänitasoäänitaso L Aeq,7-22 < 55 db Korjausrakentaminen, muutostyö ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutos Ääniympäristöä ei saa heikentää tai siitä ei saa aiheutua asukkaille haittaa Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydeltä vaadittava vähimmäistaso 18.1.2018 19
MRL muutos (812/2017) 113 :n muutos (rakennus) 115 :n muutos (kerrosala) 135 :n muutos (rakennuksen edellytykset asemakaavaalueella) Uusi 117 j (asuin-, majoitus- ja työtilat) Uusi 117 k (kokoontumistilat) Voimaan 6.12.2017 Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 20
Rakennus (113 ) Pykälän ensimmäiseen momenttiin lisättäisiin maininta siitä, että laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä on pidettävä uutena rakennuksena. Jotta laajennusta pidettäisiin uutena rakennuksena, on sen lisättävä rakennuksen kerrosalaan laskettavien neliöiden tai tilavuuden määrää. Tarve yhdenmukaistaa tulkintoja laajennuksen osalta Asetuksella voidaan antaa lievempiä vaatimuksia laajennuksen osalta. Olevaan rakennukseen ei edellytettäisi muutoksia laajennuksen johdosta, sillä oleva rakennus ei olisi lupaharkinnan kohteena. Laajennuksen olisi mahdollisesti tukeuduttava olevaan rakennukseen esimerkiksi ilmanvaihdon osalta, mikä hankkeeseen ryhtyvän olisi otettava huomioon rakennusta suunniteltaessa. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 21
Kerrosala (115 ) Muutetaan olemassa olevaa pykälää siten, että rakennuksen kerrosala saa ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan: väestönsuojan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran yli 200 mm paksujen huoneistoa rajaavien väliseinien verran taloteknisten järjestelmien edellyttämien kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pintaalan verran. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 22
Rakennusluvan edellytykset asemakaavaalueella (135 ) Pykälän toisen momentin viittaus lain 125 :n 4 momenttiin korjattaisiin viittaukseksi pykälän 5 momenttiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 125 :ää on muutettu lailla 958/2012, jolla pykälään lisättiin uusi neljäs momentti ja vanha neljäs momentti siirtyi viidenneksi momentiksi. Pykälän ilmaus: korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään, ei ole täsmällinen ja tarkkarajainen. Sen vuoksi ilmaus on muutettava täsmälliseen muotoon: on sovellettava. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 23
Olennaiset tekniset vaatimukset asuin-, majoitus- ja työtilojen sekä kokoontumistilojen suunnitteluun (117 j ja 117 k ) Asetuksenantovaltuus tällä hetkellä MRA 51 :ssä (asuinrakennus), MRA 52 :ssä (työtilat) ja MRA 54 :ssä (kokoontumistilat), mistä valtuus on siirrettävä lain puolelle, jotta asetus voidaan antaa ennen vuoden vaihdetta. Ei varsinaisia muutoksia nykytilanteeseen sisällön suhteen Eduskunnan telekuuluvuutta koskeva lausuma (MRL:n muutos lähes nollaenergiasta) otettu huomioon. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 24
MRL 117 j Asuin-, majoitus- ja työtilat Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että asumiseen, majoitukseen ja työskentelyyn tarkoitetut tilat suunnitellaan ja rakennetaan turvallisiksi, toimiviksi, viihtyisiksi ja käyttötarkoitukseensa soveltuviksi. Asuin-, majoitus- tai työtiloja sisältävä rakennus on sijoitettava ja rakennuksen tilat järjestettävä ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen. Asuin-, majoitus- ja työtilassa on oltava ikkuna luonnonvalon saamiseksi. Työtilan ja yhden asuinhuoneistossa olevan asuinhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Työtilan valaistus voidaan työn luonteen niin edellyttäessä järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla. Työtilan suunnittelussa on viimeksi mainitussa tapauksessa kiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen, uloskäytävien turvallisuuteen ja valaistukseen, tarpeellisten varajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen sekä työtilan viihtyisyyteen. Asuin-, majoitus- tai työtiloja sisältävän rakennuksen teknisten ratkaisujen on kustannustehokkuus huomioon ottaen mahdollistettava edellytykset matkaviestinten kuuluvuudelle sisätiloissa, ellei kysymyksessä ole rakennus, jonka sisätilakuuluvuutta on vaimennettava. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä: 1) asuin-, majoitus- tai työtiloja sisältävän rakennuksen suhteesta ympäristöönsä; 2) asuin-, majoitus- tai työtilan koosta, tiloista, varustuksesta ja valaistuksesta; 3) asuin-, majoitus- tai työtilan ovista, kulkuaukoista ja kulkuyhteyksistä; 4) teknisistä ratkaisuista, joilla voidaan luoda edellytykset matkaviestinten sisätilakuuluvuudelle. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 25
Asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008/2017 Koskee uuteen rakennukseen tai rakennuksen laajennukseen sijoitettavia asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä olevan rakennuksen vaipan sisällä rakennettavan asuin-, majoitus- tai työtilan ominaisuuksia. Sovelletaan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön vain, jos alkuperäinen ratkaisu olisi ilmeisen kelvoton. Muutosten johdosta asumisolosuhteet eivät saa heikentyä. Muutettaessa rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta, on lisäksi otettava huomioon rakennuksen ominaisuudet ja mahdollinen historiallinen tai arkkitehtoninen arvo. Suurelta osin vaatimustaso säilyy ennallaan. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 26
Asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 Portaiden turvallisuutta on lisätty (4 sisäporras). Kaidetta ei vaadittaisi alle metrin tasoeroihin, jos putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään 1000 mm. Kaiteen läpäisyvälistä annettavia aikaisemmin ohjeina olleita määräyksiä yksinkertaistettaisiin. Käsijohde vaadittaisiin molemmin puolin porrasta myös muissa, kuin julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa. Lasiturvallisuudessa poistettaisiin mahdollisuus korvata turvalasi tietyissä tilanteissa 6 mm:n tasolasilla. Osa määräyksenomaisista ohjeista on otettu määräyksiin ja osa siirtyy neutraalein ilmaisuin annettavaan ohjeeseen.
Lisätiedot: www.ym.fi > Maankäyttö ja rakentaminen > Lainsäädäntö ja ohjeet > Rakentamismääräyskokoelma