Stop Diabetes -hankkeen vaikuttavuustarina 1 Kansalaisten oman roolin vahvistaminen tyypin 2 diabeteksen riskin tunnistamisessa ja ehkäisyn toteuttamisessa terveellisten elintapojen kautta Hankkeen nimi ja lyhenne: Stop Diabetes Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Konsortiojohtaja: Jussi Pihlajamäki, professori, LT, jussi.pihlajamaki@uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Varajohtaja: Timo Lakka, professori, LT, timo.lakka@uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö 1. Vaikuttavuustavoite Kansalaiset tunnistavat oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ovat tietoisia sen ehkäisymahdollisuuksista sekä saavat tarvitsemaansa tukea ja palveluita terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tutkimuksen taustalla on tieto siitä, että tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski suomalaisessa väestössä on suuri. Arvioilta 20 30 % suomaisista on riskissä sairastua. Diabeteslääkkeistä Kela-korvausta saavien määrä on tällä hetkellä noin 300 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastuneen hoito maksaa noin 3 800 euroa vuodessa. Jos diabetekseen liittyy lisäsairauksia, nousevat kulut noin 6 700 euroon vuodessa. Näin ollen on tärkeää tunnistaa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevat henkilöt ajoissa ja kehittää terveydenhuollon tarjoamia palveluja tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Kuitenkaan yksin terveydenhuollon tarjoamat toimet eivät riitä ehkäisemään tyypin 2 diabetesta, vaan toimintaan tarvitaan myös ympäristön tuki (vaikuttavuustarina 2) ja yhteiskunnallinen näkökulma (vaikuttavuustarina 3). 2. Mitä ohjelman tavoitetta vaikuttavuuskertomus käsittelee? Terveys, hyvinvointi, ja elämäntavat -ohjelma 3. Keinot 3.1. Tutkijaverkoston yhteistyö a) Stop Diabetes tutkimusryhmä ja kansainvälinen tutkijayhteistyöverkosto. Teemme yhteistyötä kansainvälisen tutkijayhteistyöverkoston ja tieteellisen ohjausryhmän kanssa. b) Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa. Olemme mukana STN hyvinvoinnin edistämisen ja osallisuuden tuki- ja maahanmuuttajakysymyksiä käsittelevissä koordinaatioryhmissä. Erityisesti yhteistyötä tehdään Promeq ja Promo@work -hankkeiden kanssa. Lisäksi teemme yhteystyötä kansallisen Yksi Elämä- hankkeen, hallituksen kärkihankkeen VESOTE:n, ODAhankkeen ja Virtuaalisairaalan Painonhallintatalon kanssa. 3.2. Sidosryhmäyhteistyö a) Yhteistyökumppanit. Tutkimushankkeen suunnittelua, käytännön toteutusta ja yhteyskunnallista vaikuttamista toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunta ja kuntatason toimijoiden sekä liittoja ja muita valtakunnallisia toimijoiden kanssa. b) Terveydenhuolto toimintamallin suunnittelussa ja toteutuksessa. StopDia-toimintamalli on suunniteltu ja rakennettu osaksi terveydenhuollon organisaatioiden normaalitoimintaa yhteistyössä toimijoiden kanssa ja alueiden terveyden edistämisen strategisia tavoitteita tukeviksi. Tutkittavien mukaan ottaminen StopDia-tutkimushankkeen randomoituun
tutkimukseen on päättynyt helmikuussa 2018. Onnistuneesta toiminnan yhteiskehittämisestä kertoo se, että kaikilla mukana oleville paikkakunnilla toiminta jatkuu 2. vaiheen tutkimuksena. c) Uusien kumppanuuksien luominen. StopDia-tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä noin 300 eri ryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. StopDia-tutkimushankkeessa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tavoittamiseen on osallistunut laaja-alainen toimijajoukko, kuten terveydenhuollon toimijat, kunnalliset hyvinvointipalvelut, potilas- ja kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja työpaikat. 3.3. Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöön ottaminen a) Sähköinen diabetesriskin arviointi. Diabetesriskin voi arvioida verkkosivuille viedyn riskitestin avulla. Sivuston riskitesti toimii rekrytointikanavana, seulonta-työkaluna ja riskitietoisuuden lisääjänä valtakunnallisesti. b) Pienet Teot -digisovellus. Tutkimushankkeessa kehitetyn Pienet teot -sovelluksen taustalla on tutkijaryhmämme keräämä laaja kirjallisuuskatsaus. Sovellus pohjautuu erityisesti habitteorioita kehittävään ja hyödyntävään tieteelliseen tutkimukseen. Sovelluksessa vaikuttaviin elintapamuutoksiin pyritään tarjoamalla herätteitä ja vinkkejä pienten, omaan arkeen istuvien elintapojen toteutukseen. c) Ryhmäohjausmalli. Stop Diabetes tutkimushankkeen ryhmäohjausmalli pohjautuu näyttöön perustuvaan Ikihyvä -konseptiin. Tämän konseptin edelleen kehittäminen ja sovittaminen Pienet teot -digisovelluksen kanssa toteutettavaksi on tehty yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja tutkijoiden kanssa. d) Heikommassa asemassa olevien terveyden edistäminen. Ryhmäohjausta ja Pienet teot sovellusta on kokeiltu neljässä ruoan jakelu toteuttavassa toimipaikassa. Toiminnan vaikutuksia on selvitetty kliinisin mittauksin ja kyselylomakkein ja toimivuutta osana ruoanjakelua toteuttavien toimipaikkojen normaalia toimintaa on selvitetty haastattelemalla ryhmäohjaajia ja ohjaukseen osallistuneita ruokajakelun asiakkaita. e) Maahanmuuttajien terveyden edistäminen. Maahanmuuttajataustaisten kansalaisten kokemuksia ja näkemyksiä terveyden edistämisen toiminnasta sekä esteitä ja edistäjiä tekijöitä koskien terveydenhuollossa tarjottavaa elintapaohjausta olemme selvittäneet maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja maahanmuuttajien parissa työskenteleville terveydenhuoltohenkilöstöille toteutetuin haastatteluin. Olemme valmistelemassa tutkimusosuutta, jossa StopDia:ssa kehitettyä toimintamallia sovelletaan somaleille. 3.4. Viestintä ja vuorovaikutus StopDia-tutkimushankkeen viestinnässä hahmottuu kolme päälinjaa, jotka kulkevat rinnakkain täydentäen toisiaan: hankkeen yleinen viestintä, vaikuttajaviestintä ja tutkittavien rekrytoimiseen liittyvä viestintä. a) Hankkeen yleinen viestintä ja sen kanavat. Viestinnässä käytämme laajasti erilaisia kanavia, kuten www.stopdia.fi nettisivustoa, sosiaalista mediaa, tilaisuuksiin osallistumista sekä lehtikirjoituksia. Nettisivullemme on kirjattu yli 265 500 vierailijaa, Twitter-tilillämme on yli 500 ja Facebook-sivullamme yli 900 seuraajaa. Tutkimushanke on ollut mukana noin 300 erilaisessa tilaisuudessa. Julkaisemme kvartaaleittain uutiskirjeen, jonka jakelu on n. 700 henkilöä. Keväällä 2018 StopDia:n alkumittausten tuloksista uutisoitiin noin 50 lehdessä ja hanke oli esillä MTV 3 Huomenta Suomi -lähetyksessä. b) Vaikuttajaviestintä ja sen kanavat. Vaikuttajaviestintää olemme toteuttaneet julkaisemalla nettisivuillamme sekä uutiskirjeessämme maakuntapäättäjille suunnattuja uutisia. Uusimpana on Varkauden kaupungin terveysjohtajan haastattelun StopDia-toimintamallista, jossa hän kertoo toiminnan juurtuneen Varkauteen niin, että sitä aiotaan jatkaa myös hankekauden jälkeen. Terve-Sos -tilaisuuden yhteydessä järjestimme tiedotustilaisuuden yhdessä Sitran kanssa, jossa kerrottiin SIB-sopimuksesta, joka voi olla yksi keino järjestää tyypin 2 diabeteksen ehkäisy
jatkossa. Tällä hetkellä olemme kirjoittamassa policy briefiä Tyypin 2 diabeteksen kustannukset kuriin maakunnissa. c) Tutkittavien rekrytoimiseen liittyvä viestintä ja sen kanavat. Rekrytointiviestintää toteutetaan printtimateriaalin ja median välityksellä että digitaalisen mainontana ja sosiaalisessa mediassa. 4. Havainnot konkreettiset vaikutuksista 4.1. Uuden toimintamallin kehittäminen, käyttöönottaminen ja juurtuminen terveydenhuoltoon. StopDia -tutkimushankkeen piirissä olevien sairaanhoitopiirien toimijat ovat osallistuneet koko tutkimushankkeen ajan aktiivisesti toimintamallin kehittämiseen, käyttöön ottoon ja toteutukseen. StopDia-tutkimuksen randomoituun kontrolloituun tutkimukseen on osallistunut noin 3 000 henkilöä. Heistä yli puolella on todettu kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto ja diabetes noin 5 %:llä. Tutkimushankkeessa kehitetty toimintamalli on koettu maakunnissa hyvänä ja toimintaa on haluttu jatkaa randomoidun kontrolloidun tutkimuksen päättymisen jälkeen 2. vaiheen tutkimuksena, jossa kaikki tutkimukseen osallistuvat henkilöt saavat käyttöönsä Pienet teot - sovelluksen sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös ryhmäohjausta. Sovelluksen käyttäjiä on tällä hetkellä noin 2 000 henkilöä. Kuukauden mittaisen sovelluksen käytön jälkeen käyttäjien vastaaman käyttäjäkokemuskyselyn mukaan, sovelluksen saaneista 62 % koki, että sovellus voi auttaa elämään terveellisimmin ja 60 % oli ottanut sovelluksen säännölliseen käyttöön. Ryhmäohjaukseen arvottujen määrä on noin 900 ja ryhmiä on toteutettu/toteutuksessa yli 80. Palaute ryhmää ohjaavilta henkilöiltä sekä ryhmäohjaukseen osallistuvilta on ollut positiivista: ryhmät ovat olleet keskustelevia, aktiivisia ja elintapamuutokseen myönteisesti suhtautuvia. 4.2. Osaamisen ja käytännön toiminnan vahvistaminen terveydenhuollossa Ryhmäohjaustaidot, voimaannuttava ja asiakkaita osallistava työtapa sekä digisovellusten integrointi palveluihin ovat aihealueita, joilla lisäkoulutuksen tarve kävi ilmi jo toimijoiden kanssa käydyissä alkuneuvotteluissa. StopDia-tutkimushankkeen myötä yhteensä noin 100 terveydenhuollon ammattilaista on koulutettu voimaannuttavan ryhmäohjaustavan käyttöön. Keväällä 2018 koulutimme myös ruoanjakelupisteissä ryhmäohjausta aloittaneita sekä järjestimme ryhmäohjaajien kehittämispäivän, jossa oli mukana ryhmäohjaajia kaikkien mukana olevien maakuntien alueelta. Kehittymispäivä oli onnistunut vertaistuen ja innostuksen jakajana ryhmäohjaajien keskuudessa. Kehittymispäivän toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä Promo@work-hankkeen kanssa kutsumalla hankkeessa työskentelevä tutkija pitämään esityksen aiheesta Vuorovaikutus ryhmässä. Ryhmäohjaajat totesivat, että StopDia:ssa kehitetty ryhmäohjausmalli ja siihen liittyvät ohjaajan ja ohjattavien materiaalit tarjoavat konkreettiset työkalut ja antavat edellytykset ohjattavien osallistamiseen ja positiivisen vuorovaikutuksen syntymiseen. 4.3. Horisontaalisen yhteistyön lisääntyminen ja verkostojen syntyminen Stop Diabetes -tutkimushankkeen myötä on syntynyt useita uusia yhteistyöverkostoja niin uusien toimijoiden kanssa, kun myös mukana olevien yhteistyökumppaneidenkin välille. StopDia- tutkimushankkeen ja muiden STN-hankkeiden vuoropuhelua vahvisti tammikuussa hankkeiden tutkijoille järjestetty seminaari: Interdisciplinary perspectives to interventions and change.
4.4. Tutkimushankkeen näkyvyys ja julkinen keskustelu Stop Diabetes -tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä useissa erityyppisissä ja erilaisille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa, jossa se on saavuttanut yli 110 000 ihmistä. Tutkimushankkeesta on ollut esillä mediassa yli 100 kertaa. Huhtikuussa 2018 tutkimushankkeen lähtötilanteen mittauksista laadittu mediatiedote läpäisi uutiskynnyksen ollen esillä noin 50 valtakunnallisessa ja alueellisessa sanomalehdessä ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Pilvikki Absetz oli haastateltavana MTV3 Huomenta Suomi lähetyksessä. Keväällä 2018 uutisoitiin myös StopDia:n 2.vaiheen tutkimuksesta muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa, Lappeenrannan lehdessä ja Etelä-Saimaassa sekä YLE Kuopiossa ja YLE Suomessa. Julkista keskustelua olemme saaneet herätettyä ottamalla kantaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn terveystaloustieteelliseen vaikuttavuuteen, hyvinvoinnin edistämiseen heikommassa asemassa olevilla, digiteknologian mahdollisuuksiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja ympäristön tuuppaustoimien merkitykseen hyvinvoinnin edistämisessä. Kevään 2018 aikana StopDia on ollut esillä myös hallituksen strategiaistunnossa, jossa esiteltiin hankkeessa kehitettyä toimintamallia sekä alustavia tuloksia. Olemme keväällä 2018 osallistuneet mm. Kansanterveyspäiville ja TERVE-SOS-tapahtumaan, joissa olemme tavoittaneet mm. maakuntapäättäjiä. 4.5. Tieteelliset vaikutukset Tutkimukselle on saatu puoltava lausunto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettiseltä toimikunnalta ja tutkimus on rekisteröity ClinicalTrials-rekisteriin. Stop Diabetes -tutkimushankkeen tutkimusprotokollaa kuvaava artikkeli on valmistunut ja lähetään kansainväliseen julkaisusarjaan arvioitavaksi. Tutkimushankkeen alkumittaustulosten valmistuttu kirjoitteilla on tällä hetkellä useita kansainvälisiin julkaisusarjoihin lähetettäviä käsikirjoituksia. Tutkimushankkeen julkaisutoimintaa ohjaa julkaisusuunnitelma. Tähän mennessä yhteensä viisitoista Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa on aloittanut opinnäytetyönsä sekä viisi opiskelijaa väitöskirjatyönsä Stop Diabetes -tutkimushankkeessa. Stop Diabetes -tutkimushanke on mahdollistanut toimintakautensa aikana oppimisympäristön useille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. 5. Tavoiteltu vaikuttavuus ja konsortion saavutukset tällä hetkellä 5.1. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimintamallin juurtuminen terveydenhuoltoon. StopDia-toimintamalli on saavuttamassa vakiintunutta asemaa tällä hetkellä mukana olevien maakuntien alueella. Kaikki mukana olevat maakunnat ovat halunneet jatkaa toimintaa ja tälle hetkellä mietitään toimintamallia, jonka avulla toimintaa voidaan jatkaa vielä StopDiatutkimushankkeen tämän hetkisen rahoituksen päätyttyä. 5.2. Tyypin 2 diabeteksen riskitietoisuuden lisääntyminen. Stopdia.fi oleva tyypin 2 diabeteksen riskitesti on reilun vuoden aikana aloitettu lähes 170 000 kertaa ja valtakunnallisesti testi on tunnistanut 117 000 kohonneessa riskissä olevaa henkilöä. Heistä noin 38 000 asuu hankealueilla. StopDia esillä on ollut esillä useissa päättäjille suunnatuissa tilaisuuksissa. Marraskuussa 2017 esittelimme Pienet teot sovellusta Eduskunnan TUTKAS verkoston tilaisuudessa Digitaalisuus tieteessä. Kevään 2018 aikana olimme esillä hallituksen strategiaistunnossa. Alkukesästä järjestimme valtakunnallisen väliseminaarin yhteistyökumppaneillemme sekä
tutkijaryhmämme jäsenille sekä omat seminaarit kunkin mukana olevan maakunnan päättäjille ja keskeisille toimijoille. 5.3. Tutkittua tietoa suomalaisten diabetesriskistä, elintavoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä niiden edistämisestä. StopDia-tutkimushankkeen alkumittausten tulokset ovat valmistuneet ja tällä hetkellä kirjoitteilla on useita tieteellisiä kansainvälisiin julkaisusarjoihin lähetettäviä käsikirjoituksia. Tutkimushankkeen päätuloksia päästään kuitenkin analysoimaan keväällä 2019 kaikkien interventioiden tulleessa päätökseen. 6. Tahattomat vaikutukset ja muutokset konsortion toimintatavoissa Stop Diabetes -tutkimushanke on herättänyt paljon positiivista huomiota ja erityisesti toimitetussa mediassa sanoma on levinnyt odotettuakin paremmin valtakunnan tasolle. Toimintamallin käyttöön ottaminen ja toteutus on sujunut osana terveydenhuollon normaalia toimintaa ilman erityisiä ongelmakohtia. Negatiivisia tahattomia vaikutuksia ei ole tullut esiin. 7. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tehty tutkimustyö Tutkimushankkeelle on laadittu julkaisusuunnitelma. Tutkimushankkeen protokollaa kuvaava käsikirjoitus Pihlajamäki ym. A protocol for a digital screening of individuals at increased risk and a randomized controlled trial on the effectiveness of a digital and face-to-face group lifestyle intervention in reducing the risk of type 2 diabetes: the StopDia study, lähetetään kesällä 2018 kansainväliseen tieteelliseen julkaisusarjaan. Yhteiskuntapolitiikka kesän 2018 lehdessä julkaistaan artikkeli: Tilles-Tirkkonen ym. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien kiinnostus ja mahdollisuudet digitaalisten terveyspalveluiden käyttöön.