SELVITYS RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMASTA VUOSINA

Ympärstöraportti 2009-2012 1 (10) SELVITYS RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMASTA VUOSINA 2009 2012 Yleistä Rakennusvirastolla on ollut useita ympäristöohjelmia vuosien saatossa. Ympäristöohjelmaan sisällytetään keskeisimmät ympäristöjohtamisen ja ympäristösuojelun tavoitteet ja toimenpiteet. Tarkoituksena on terävöittää ja priorisoida viraston toimialan ympäristösuorituksen kehityshankkeet kyseessä oleville vuosille. Kaupungin ohjeiden mukaan laadittavassa vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa on määriteltävä hallintokuntakohtaiset ympäristötavoitteet. Ympäristöohjelma helpottaa tavoitteen asettamista ja ympäristöasioiden huomioimista myös talousarvioesityksessä. Ympäristöohjelma on osa rakennusviraston kevennettyä ympäristöjärjestelmää. Kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman 2005 2008 (HEKO) sisältämästä ympäristöpolitiikasta 30.3.2005. HEKO-ohjelmakausi päättyi 2008. Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä strategiaohjelma vuosille 2009 2012 sisälsi tavoitteen kaupungin ympäristöpolitiikan päivittämisestä. Syksyllä 2012 kaupunginvaltuusto päätti Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan, joka sisältää pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteita. Helsingin kaupungin rakennusvirasto noudattaa kaupungin ympäristöpolitiikkaa sekä kaupungin valtuuston strategiaohjelman sisältöjä. HEKO -ohjelmakauden päätyttyä ei vastaavaa ohjelmaa enää laadittu, vaan kaupunkikonsernin tasolla valmistui erilaisia ympäristösuojelun sektorikohtaisia ohjelmia, muun muassa ilmansuojelulle, luonnonsuojelulle, meluntorjunnalle, ekorakentamiselle ja pienvesille. Ympäristöohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamisessa huomioitiin kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2009 2012 tavoitteet ja ympäristösuojelun sektorikohtaiset ohjelmat sekä lisäksi erilaiset kaupungin ja pääkaupunkiseudun strategiat, ohjelmat, ohjeet ja linjaukset, kuten esimerkiksi Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia. Myös ympäristöjärjestelmästandardin (ISO 14 001) sisällöt ja viraston sisällä virinneet kehitysideat vaikuttivat sisältöön. Rakennusvirasto ympäristöohjelma sisälsi 15 tavoitetta ja 39 toimenpidettä. Jokaiselle toimenpiteelle oli määritelty vastuuosasto ja -toimisto, mittari ja seurantatapa sekä aikataulu. Ohjelman toimenpiteiden resursointi on esitetty henkilöstötarpeen tai konsulttityön mukaan sekä lisäksi on esitetty tarpeen mukaan, mistä rahoista työ toteutettiin. Perusteluina toimenpiteen toteuttamiselle ohjelmaan kirjattiin päätös tai taustaselvitys, johon toimenpide perustu. Käyntiosoite: Kasarmikatu 21, Helsinki 13 Postiosoite: PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin (09) 310 1661, Faksi (09) 310 38655 www.hkr.hel.fi Besöksadress: Kaserngatan 21, Helsingfors 13 Postadress: PB 1500, 00099 Helsingfors stad Telefon (09) 310 1661, Fax (09) 310 38655 www.hkr.hel.fi

Ympärstöraportti 2009-2012 2 (10) Rakennusviraston ympäristöohjelman sisältö vuosina 2009 2012 Ohjelman sisältö jakautui seitsemään pääteemaan, jotka olivat hieman muuttuneet edellisestä ohjelmakaudesta: 1) ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristöosaamisen parantaminen, 2) ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautuminen, 3) ekologisesti kestävä rakentaminen ja energiansäästö, 4) ilmanlaatu ja katupöly 5) meluntorjunta 6) roskaantuminen ja jätteen synnyn ehkäisy sekä jätteen hyötykäyttö 7) tulvat, pienvedet ja Itämeri sekä 8) luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Rakennusviraston ympäristöohjelma hyväksyttiin viraston johtoryhmässä sekä yleisten töiden lautakunnassa kesäkuussa 2009. Ympäristöjohtamista kehitettiin ottamalla johdon katselmukset osaksi ympäristöjärjestelmän vuosikelloa. Johdon katselmuksessa käydään läpi kuluvan vuoden ympäristötavoitteiden toteutuminen ja järjestelmän kehitystarpeet sekä tarkennetaan tarvittaessa seuraavan vuoden tavoitteita. Tavoitteesta poiketen järjestelmää ei auditoitu, vaan se siirtyi seuraavan ohjelmakauteen. Vuonna 2011 tehtiin alustava ympäristökatselmus viraston toiminnasta. Lisäksi johto osallistui kaupungin ympäristöjohtamisen koulutukseen ja henkilöstölle järjestettiin ympäristökoulutusta. Lisäksi virastolaisia on kannustettu energiansäästöön ja kestäviin liikkumistapoihin viraston Helmissä ja kampajoilla. Viraston vaikutuksen ilmastonmuutokseen sekä yleisten alueiden sopeutumistoimet selvitettiin 2010 valmistuneessa selvityksessä. Selvitys pitää sisällään mm. kaupungin metsien ja puuston hiilinielulaskennan ja arvion talonrakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Samassa yhteydessä selvitettiin viraston toimistotyön hiilijalanjälki ja Kaupunki-infran ympäristölaskenta, joka toimi katu- ja puistoosaston toiminnan CO₂ -laskennan pilottina. Vuodesta 2009 lähtien katu- ja puistoosaston CO₂ -laskenta on tehty vuosittain. Kaupungin metsien ja puistojen tila on pidetty elinvoimaisena niin, että ne sitoisivat mahdollisimman tehokkaasti hiilidioksidia. Metsäpinta-ala on pysynyt samana ohjelmakauden ajan ja metsää on hoidettu luonnonhoidon linjausten mukaisesti. Energiankulutuksen vähentäminen perustui ohjelmakaudella kaupungin energia- ja ilmastosopimuksen tavoitteisiin sekä Covenant of Mayors sopimuksen sitoumuksiin, joka kirjoitettiin helmikuussa 2009. Energiankulutuksen vähentämiseksi toteutettiin jo vakiintuneena toimintana kaupungin palvelukiinteistöjen energiakatselmuksia ja energiankulutusseurantaa. Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta ja usean kiinteistön ominaiskulutus on saatu laskemaan. Energiatehokkuustoimien tehostamiseksi laadittiin viestintästrategia ja kaupungin henkilöstölle tarjottiin koulutusta ja neuvontaa energia-asioissa. Lisäksi ohjelmakaudella osallistuttiin moniin hankkeisiin energiankulutuksen vähentämiseksi, kuten ETSIVÄ- ja EKOTEKO-hankkeet. Kevyin askelin (2011 2012) oli katukuvassa näkyvä ilmastolupauskampanja asukkaille ja kaupungin työntekijöille. Vuonna 2010 Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaisesti hallintokuntien tuli laatia energiansäästötavoitteet ja toimintasuunnitelma, sekä raportoida toimista energiansäästönneuvottelukunnalle (ESNK). Rakennusvirasto vastaa asian koordinoinnista ja hallintokuntien neuvonnasta. Hallintokuntakohtaisen energiansäästötavoitteen myötä myös rakennusvirastossa on tehostettu oman toimialan energiankulutustietojen keruuta ja energiatehokkuustoimia (taulukko 1).

Ympärstöraportti 2009-2012 3 (10) Sähkö 2010 Lämpö 2010 Sähkö 2011 Lämpö 2011 Sähkö 2012 Lämpö 2012 Kasarmikatu 21 1 506 2 036 1 544 2 047 1 461 2 036 Talvipuutarha ja Villa Jyränkö 431 2 590 420 3 000 372 2 710 Autotallintie ja Rattitien autotarhat 54 65 56 Kaasutintien autotarha 17 17 Yleisten alueiden kohteet: 6 381 4 246 5 544 3 145 7 196 3 613 YHTEENSÄ 8 372 8 872 7 590 8 192 9 102 8 359 Katuvalaistus: 56 722 55 956 54 565 KAIKKI YHTEENSÄ 65 094 8 872 63 546 8 192 63 667 8 359 Taulukko 1. Rakennusviraston energiankulutustiedot MWh 2010 2012 (Kiinteistöjen osalta lämpö on sääkorjattu kokonaiskulutus) Rakennusviraston on saavuttanut joka vuosi ESNK:n asettamat tavoitteet. Vuonna 2011 ja 2012 tavoite oli vähentää 2 % vuoden 2010 kulutuksesta eli 1 479 MWh. Vuonna 2011 säästöä tuli yli tavoitteen 2 228 MWh, noin 3 %. Vuoden 2012 kokonaiskulutus oli 72 026 MWh, jolloin säästö vuoteen 2010 verrattuna oli vähentynyt 1 940 MWh, 2,7 %. Vuonna 2012 yleisten alueiden sähkön- ja kaukolämmön kulutus kasvoi pääosin kylmän talven vuoksi. Lisäksi vuonna 2009 alkoi mittava ulkovalaisimien uusiminen vuoteen 2015 mennessä. Ulkovalaistuksen uusimista ohjaa EU-komission asetus N:o 245/2009 (18.3.2009), joka määrittelee ulkovalaistuksessa käytettävien valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimukset. Helsingin ulkovalaistuksen kannalta keskeisin on asetuksen vaatimus, jonka mukaan ns. elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuoteen 2015 mennessä. Asetus määrittelee myös monia muita vaatimuksia, mutta niiden vaikutus Helsingin valaistukseen on selvästi vähäisempää. Yhteensä uusittavia valaisimia on 48 000. Ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus alenee toimenpiteidenvaikutuksesta noin 20 % (Kuva 1.). Kuva 1. Helsingin kaupungin ulkovalaisimien energiankulutus 1997 2012

Ympärstöraportti 2009-2012 4 (10) Rakennusvirastossa valmistui matalaenergiarakentamisen ohjeet vuonna 2010. Yleisohjeen lisäksi on tehty alakohtaiset ohjeet (LVIA, sähkö-, rakennusautomaatiosekä arkkitehtuuri ja rakennesuunnittelu). Selvitystyö lähes nollaenergiarakentamisen mahdollisuuksista valmistui vuonna 2012. Periaatteena on, että kaikki uudiskohteet ja soveltuvat korjausrakentamisen kohteet tehdään matalaenergiarakennuksiksi. HRK-Rakennuttajan rakennuttama Suomen ensimmäinen passiivienergia toimistotalo valmistui 2011, Ympäristötalo Viikissä. Uusiutuvan energian koekohteita ympäristöohjelmakaudella on aurinkopaneelit Aurinkolahden ja Latokartanon kouluilla sekä Ympäristötalossa. Ympäristötalo toimii myös kalliojäähdytyksen koekohteena. Korttelitalo Kanavassa on elokuusta 2012 lähtien toiminut aurinkosähköjärjestelmä. Rakennusvirasto vastasi Helsingin ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelman (EkoRak-Infra) laadinnasta. Ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syksyllä 2012. Massatalouden merkitys kaupungin toiminnassa on korostunut viime vuosina laajojen aluerakentamishankkeiden myötä. Helsingissä rakentamisen yhteydessä muodostuvien ylijäämämaiden hallinta ajautui vuonna 2010 haastavaan tilanteeseen. Heikkolaatuisille ylijäämämaille ei ole osoittaa vastaanottopaikkaa. Kaivumaita joudutaan toimittamaan useisiin etäisiin ja kapasiteetiltaan pieniin vastaanottopaikkoihin, joiden vastaanottomaksut ovat keskimäärin kolminnelinkertaistuneet vuoden 2010 tasosta. Ylijäämämaita toimitettiin vuonna 2012 kaupungin ulkopuolisille vastaanottajille noin 0,2 milj.m3. Ylijäämämaiden hyötykäyttöhankkeita on käynnistetty useita vuoden 2012 aikana. Lisäksi rakennusvirasto osallistuu EU-Life-hanke Absoilsiin ja Uuma 2- hankkeeseen, joilla muodostetaan infrahankkeisiin uutta materiaaliteknologiaa. Tehostamalla massojen hallintaa on päästy huomattaviin säästöihin, vuoden 2012 aikana säästettiin 1 437 CO₂ -tonnia. Liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen minimoinnissa keskityttiin katupölyn vähentämiseen, työmaiden pölyhaittojen vähentämiseen ja kalustopalveluhankintojen päästökriteereihin. Lisäksi lumikuljetusten ja maamassojen logistiikkaa parannettiin. Ympäristöohjelmakauden 2009 2012 aikana katupölyn eli PM 10 pienhiukkasten (koko on enintään 10 mikrometriä) EU:n direktiivin asettama kynnysarvo 35 ylitistä/vuorokausi ei ylittynyt kertaakaan. Yhteistyössä ympäristökeskuksen ja HSY:n kanssa toteutettiin tutkimushankkeita, jotka tähtäävät paremman talvikunnossapidon kehittämiseen ja katupölyn lähteiden selvittämiseen. ReDust -hanke talviylläpidon ja kevätpuhdistuksen toteuttamiseen alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen 2014 asti. NASTA -tutkimusohjelman tavoitteena on selvittää monipuolisesti nastarenkaiden käytön vähentymisen vaikutuksia mm. ilmanlaatuun ja terveyteen sekä liikenneturvallisuuteen. Mahdollisia jatkotoimia kitkarenkaiden käytön edistämiseksi suositellaan tutkimustulosten perusteella. Hanke päättyi keväällä 2013. Kevyenliikenteen talvihoidon ylläpitoluokitusta ei resurssipuutteessa pystytty laajentamaan tavoitteen mukaisesti. Ympäristöohjelmakauden lopussa alueurakoiden kilpailutukseen asetettiin vaatimuksia käytettävälle kalustolle. Liikenteen meluhaittoja on vähennetty hiljaisempien pienirakeisten päällysteiden kehittämistyönä ja käyttämällä niitä soveltuvissa kohteissa, joissa meluhaitta on suuri. Meluesteiden rakentaminen ei ole ollut osa investointiohjelmaa viimeisenä kahtena vuonna. Työmaiden haittojen hallintamenetelmä Haitaton pilotoitiin ja otettiin käyttöön vuonna 2011. Haitaton huomioi kolmansille osapuolille koituvan haitan työmaista, kuten työmaiden pölyn ja melun, jolloin niiden ehkäisyyn voidaan kiinnittää huomiota työmaan toimintojen suunnittelussa. Yhdellä isommalla työmaalla (Jätkäsaari) selvitettiin työkoneiden renkaiden pesulaitteiston soveltuvuutta, mutta ko. kohteessa se todettiin tehottomaksi.

Ympärstöraportti 2009-2012 5 (10) Yleisten alueiden siisteyden osalta ympäristöohjelmakauden alussa toteutettiin nuorille suunnattu roskavideokampanja yhteistyössä nuorisoasiankeskuksen, opetusviraston ja YLE:n kanssa. Puistokummitoiminnan edistäminen sai aimo harppauksen vapaaehtoistyön koordinaattorin toimen perustamisen myötä 2011. Sen jälkeen puistokummien määrä on noussut 458 henkilöön. Toteutus on tehty yhteistyössä Staran kanssa. Lisäksi aluekeräyspisteiden vuokrasopimuksia on myönnetty, ja on laadittu ohjeet hiekoitushiekan hyödyntämiselle sekä purkumateriaalin käytölle yleisten alueiden rakentamisessa. Sen sijaan purettavien rakennusosien hyötykäytön ohjetta ei päivitetty, eikä uusiutuvien materiaalien käyttöä uudisrakentamisessa ole selvitetty, mutta on tehty kohdekohtaisia selvityksiä. Virastotalon jätteille ei asetettu ohjelmassa tavoitteita tai toimenpiteitä, mutta niitä on seurattu vuosittaisessa ympäristöraportissa. Lisäksi energiansäästönviikon yhteydessä on korostettu mm. paperinkulutuksen vähentämistä. Paperinkulutus kuvassa 2. on kerätyn paperin määrä, joka on paperin kerääjältä saatu arvio. Tilatun kopiopaperin määrä on laskenut koko ohjelmakauden. Kuva 2. Virastotalon jätejakeet tonneissa vuosina 2009 2012 Vesien suojelun tavoitteissa tehostettiin tulvasuojelua, pienvesien ja hulevesien hallintaa sekä maatalouden kuormituksen vähentämistä Itämereen. Rakennusvirasto on rakentanut tulvarakenteita tulvaherkille alueille Tulvakohteiden määrittelyesiselvityksen mukaisesti. Työtä jatketaan edelleen. Merkittävien hulevesitulvien riskialueiden kartoitus valmistui vuonna 2011, eikä arvioinnissa löytynyt yhtään kohdetta. Kuitenkin selvityksessä ilmenneitä hulevesitulvaherkkiä alueita tarkasteltiin lähemmin haitan laajuuden, syiden ja mahdollisten vähentämistoimenpiteiden selvittämiseksi. Soveltamisohjeen teko hulevesien käsittelyyn yleisten alueiden rakentamisessa myöhäistettiin, koska samaan aikaan valmisteltiin valtakunnallista hulevesiopasta, jossa käsitellään samoja asioita. Oppaan valmistuttua ohjeet viedään toimintaohjeisiin ja tilausasiakirjoihin. Lisäksi rakennusvirasto on toteuttanut pienvesiohjelmaa mm. kunnostamalla puroja sekä tekemällä lähde- ja lampikartoitukset Östersundomin alueella yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Itämerihaasteeseen on osallistuttu vähentämällä

Ympärstöraportti 2009-2012 6 (10) pelloilta aiheutuvia ravinnepäästöjä. Toimintatapojen sopiminen HSY:n kanssa tulvavahinko- ja ojavastuista sekä periaatteiden sopiminen ränni-, pinta- ja perusvesien johtamisesta yleisille alueille ei toteutunut. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi metsiin on jätetty lahopuuta kohtiin, joissa niistä ei ole haittaa ulkoilulle tai maisemakuvalle. Lisäksi lahopuun määrän seuranta on otettu mukaan metsäinventointeihin. Työohjeita vieraslajien torjuntaan on tehty yksittäisten lajien osalta kuten villikanista, jättiputkesta, kurtturuususta, pajuasterista ja espanjansiruetanasta. Työohjeita on jaettu urakoitsijoille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi on tehty lista haitallisista koristekasveista, joita ei jatkossa istuteta kaupungin toimesta. Myös arvokkaiden kulttuuriniittyjen monimuotoisuutta on lisätty kartoittamalla hoitoa tarvitsevat niityt ja kunnostamalla yhteensä 26 arvoniittyä. Ympäristöohjelmassa oli vuosina 2009 2012 yhteensä 39 toimenpidettä. Niistä toteutui 33 kappaletta (85 %), osittain toteutui 3 kappaletta (7,5 %) ja ei ollenkaan tai hyvin vähän toteutui 3 kappaletta (7,5 %). Liitteen 1. taulukko kuvaa tarkemmin ympäristöohjelman sisältöä ja tavoitteiden toteutumista. Rakennusvirastossa on työstetty uutta ympäristöohjelma vuosille 2013 2016. Ympäristöohjelmakaudelta 2009 2012 jatkumona edelleen jatketaan tässä ohjelmassa alulle saatuja toimintalinjoja sekä keskeneräisiksi jääneitä toimenpiteitä. Tiivistelmä ympäristötilinpidosta Ympäristöohjelmakaudella ympäristötilinpidossa kulut ja tuotot nousivat tasaisesi kun taas investoinneissa oli muutoksia. Kuluja ohjelmakaudella muodostui 83 miljoonaa, joissa selkeästi suurin kokonaisuus oli alueiden puhtaanapito ja roskaantumisen ehkäisy (yhteensä 47 miljoonaa). Suurimmat yksittäiset osa-alueet olivat puhtaanapito (41 milj.) ja City-käymälät (3,9 milj.). Kuluja syntyi myös ilmanlaadun parantamisessa ja meluntorjunnassa (14,6 milj.) sekä ilmastonsuojelussa (12,8 milj.). Ympäristöinvestointeja tehtiin 38,5 miljoonan edestä. Suurimmat investoinnit koskivat pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta esirakentamisessa (14 milj.) Seuraavana olivat meluvallit ja -aidat (5,8 milj.) ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostus. Muissa investoinneissa (7,8 milj.) on mm. maamassojen hyötykäyttö- ja välivarastointikohteiden hallinnointi, joka siirrettiin vuoden 2012 osalta kulujen puolelta investointeihin siitä syystä, että se maksetaan investointirahoista. Meluesteiden investoinnit ovat laskeneet. Ympäristötuottoja oli ohjelmakaudella yhteensä 2,4 miljoonaa, joista merkittävin osuus on ajoneuvojen siirtomaksut, jotka liitettiin mukaan vuodesta 2011 alkaen. Ajoneuvojen siirto edesauttaa katujen ylläpitoa ja parantaa mm. ilmanlaatua.

Ympärstöraportti 2009-2012 7 (10) Kuva 3. Rakennusviraston ympäristötilinpito 2009 2012 Kuva 4. Merkittävimmät rakennusviraston ympäristökulut 2009 2012, tuhansissa euroissa

Ympärstöraportti 2009-2012 8 (10) Kuva 5. Rakennusviraston ympäristöinvestoinnit 2009 2012, tuhansissa euroissa YMPÄRISTÖTUOTOT 1 000 Myynti- ja maksutulot (energiakatselmoinnit, lämpökamerakuvaukset, ympäristökasvatustulot, ajoneuvosiirrot) Tuet ja avustukset (energiahallinta-asiat, energiansäästöhankkeet) 2009 2010 2011 2012 8 23 723 1 060 1 88 209 160 Energiatuotantoratkaisut 30 49 Yhteensä 9 141 981 1 220 YMPÄRISTÖKULUT 1 000 VUOSI 2009 2010 2011 2012 Ympäristökasvatus ja ympäristöjohtamisen kehittäminen Ympäristökasvatus 288 180 203 334 Ympäristöjohtaminen 316 372 328 472 Jätehuolto ja jätevesimaksut Jätehuoltomaksut 24 27 20 136 Jätevesimaksut 82 28 36 12 Alueiden puhtaanapito ja roskaantumisen ehkäisy Puhtaanapito 8 114 8 774 11 548 12 306 Isännättömien tapahtumien puhtaanapito 174 157 46 85 Citykäymälät 976 1 011 988 923 Siisti stadi -toiminta 950 510 328 44 Puhuva roskis kampanja 33 Luonnon- ja maisemansuojelu Luonnonsuojelualueiden ylläpito 415 363 458 286 Luontoselvitykset 355 28 29 288 Vesiensuojelu Vesiseurannat 43 90 98 7 Vesistöjen kunnostus ja puhdistaminen 187 292 188 803 Hulevesien hallinta 25

Ympärstöraportti 2009-2012 9 (10) Ilmanlaadun parantaminen ja meluntorjunta Pölynsidonta ja hiekanpoisto 3 437 3 414 3 433 4 292 Meluntorjuntahankkeet 5 5 13 2 Maaperän- ja pohjavesiensuojelu Pilaantuneiden maiden käsittely 240 97 183 0 Vanhojen kaatopaikkojen kunnostus 0 86 0 0 Ilmastonsuojelu Energiansäästötoimenpiteet, 644 487 638 330 energiakatselmukset, selvitykset ja tutkimukset Uudis- ja korjausrakentaminen (Aluokan/matalaenergiavaatimukset) 2756 2 919 2204 Energiatuotannon ratkaisut keskitetyissä ja 11 3 11 kiinteistökohtaisesti (energiatehokkaat laitteet, aurinko, tuuli, biopolttoaineet) Energiatehokkuuden parantamistoimet (Aluokan 220 671 1 155 hankinnat, ulkovalaistuksen uusiminen, vähäpäästöiset ajoneuvot) Kasvatus, viestintämenot (ilmastoinfo) 30 30 30 Tulvasuojelu ja -rakentaminen 3 13 7 54 Hulevesiratkaisut 0 47 0 Vieraslajien torjunta 509 Ilmastoystävällinen liikkuminen työsuhdematkalippuetu ja muut joukko ja 28 kevyenliikenteen edistäminen Kevyenliikenteenväylien kunnossapito 8 198 Ekotehokkuutta parantava toiminta Resurssien säästöön tähtäävät selvitykset 15 Yhteensä 16 286 19 131 22 214 32 549 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT 1 000 VUOSI 2009 2010 2011 2012 Meluvallit ja -aidat 3 415 1 898 406 82 Hiljaisten päällysteiden käyttö 119 223 181 300 Pilaantuneiden maa-alueiden esirakentaminen 3 483 3 994 4 013 2 523 Vanhojen kaatopaikkojen kunnostus 1 003 2 038 534 789 Vesiensuojelun investoinnit 400 209 8 169 Jätehuollon investoinnit 722 1 322 291 165 Energiasäästöinvestoinnit 50 45 50 9 Luonnonsuojelualueiden ja luontopolkujen kunnostus 25 50 0 0 Ilmastonsuojelu (tulvarakenteet) 500 529 873 229 Muut ympäristöinvestoinnit 252 1 228 68 6 307 Yhteensä 9 969 11 536 6 424 10 573 Ympäristökeskuksen arviointi ympäristöohjelmasta 2009 2012 Ympäristökeskus koordinoi Helsingin kaupungin ympäristöjohtamista ja sen kehittämistä. Rakennusviraston ympäristöohjelmasta ja sen roolista ympäristöjärjestelmässä pyydettiin asiantuntija-arvio ympäristökeskuksen johtavalta ympäristösuunnittelijalta Markus Lukinilta ja ympäristötaloussuunnittelija Anna Virolaiselta. Arvioinnin tavoitteena oli luoda käsitys ympäristöohjelman toteuttamisen vaikuttavuudesta ja tuottaa tietoa viraston ympäristöjohtamista varten. Arvio esitettiin viraston laajennetulle johtoryhmälle ja ympäristöryhmälle keväällä 2013.

Ympärstöraportti 2009-2012 10 (10) Arvioinnin aineistona toimi n. 15 ympäristöjohtamisen ja viraston johtamiseen liittyvää dokumenttia, kuten mm. viraston strategia, vuosittaiset ympäristöraportit, ympäristönäkökohtien selvitys, alustava ympäristökatselmus sekä tämän raportin liitteenä oleva koonti ympäristöohjelman toteutumisesta. Arvioijat haastattelivat kaupungin insinööriä, ympäristöasiantuntijaa sekä yhtä kuudesta ekotukihenkilöstä. Arvioinnin kehikkona käytettiin EFQM arviointi- ja kehittämistyökalua, jonka peruslähtökohta on toiminnan arviointi saavutettujen tulosten perusteella. Mallin takana on EFQM -järjestö, European Foundation for Quality Management. Seuraavat tulokset ovat esitetty mallin osa-alueiden kautta. Ympäristöohjelma on erittäin laaja ja monipuolinen ja se on kehittynyt hyvin edellisestä ohjelmasta. Ohjelman taulukko on hyvä ympäristöjohtamisen työkalu, jolla voi seurata ja viestiä ympäristöjohtamista virastossa. Ympäristöohjelma on hyvin linjassa kaupungin ja viraston strategian sekä kaupungin ympäristöpolitiikan kanssa, ja siinä huomioitu keskeisimmät sidosryhmät (hallintokunnat ja asukkaat). Johtoryhmä ja lautakunta ovat sitoutuneet ympäristöasioiden kehittämiseen ja ne herättävät keskustelua. Roolitus ja vastuut ympäristöasioiden kehittämisessä virastossa ovat selkeät ja riittävät (ympäristöasiantuntija, ympäristöryhmä ja ekotukihenkilöt). Heikkoutena ohjelmassa on henkilöstöä koskevien tavoitteiden puute, ympäristöohjelma lähinnä johdolle suunnattu työkalu. Toki henkilöstön ympäristöosaamisen parantamiseksi on kampanjointia ja intra-uutisia. Ympäristöohjelmataulukko ei ohjaa ja paranna työntekijöiden ympäristöasioiden hoitamista viraston sisällä, sillä ohjelmassa ei ole riittävästi koko henkilöstöä koskevia tavoitteita. Ekotukihenkilöitä ei ole onnistuttu sitomaan ympäristöohjelman toteuttamiseen, toiminta hakee muotoaan. Prosessina ympäristöjohtaminen ei ole tällä hetkellä yhtenäistä eri osastoilla. Yleinen ympäristöosaaminen ja tietoisuus ovat korkealla tasolla virastossa. Suurin osa kokee, että ympäristötyö on kaikkien tehtävä, mutta henkilöstö tietää huonosti viraston ympäristötyöstä tai mahdollisuuksista osallistua siihen. Tätä vaikeuttavat osastojen erilaiset toimintatavat. Viraston ympäristönäkökohdat on tunnistettu ja merkittävyys arvioitu, mutta ympäristövaikutuksia ei ole määritelty tai dokumentoitu ajantasaisesti. Toiminnan ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi on viraston strategiassa määritelty hanke, joka alkaa 2013. Kehitysehdotuksena ympäristöjohtamisen tueksi on ympäristöjärjestelmän käyttöönotto, joka yhtenäistäisi ympäristöjohtamisen toteutusta ja hyötyjä osastoilla. Lisäksi viestinnän terävöittäminen ja lisääminen parantaisi henkilöstön tietoisuutta viraston ympäristöasioista sekä näkyvyyttä ulospäin. Arvioinnin tuomat huomiot ja kehittämisehdotukset huomioidaan seuraavassa ympäristöohjelmassa vuosille 2013 2016. Lisätietoja: Ympäristöasiantuntija Heidi Huvila, p.09-31038202 Liitteet Liite 1. Ympäristöohjelma 2009 2012 taulukko