SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017
SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2016 3. Sastamalan tulo- ja lähtömuuttajien muuttajien rakenne vuosina 2010-2014 4. Kokoavat tulkinnat
1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä
Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5.Alueellinen liikkuvuus 6.Demografinen muutospaine 7.Polarisoituminen, eriytyminen
Alueellinen liikkuvuus 900 000 875 000 muuttoa keskimäärin vuodessa 2010-luvulla pendelöi kodin ja työpaikan välillä (2011)
Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2016 101 luonnollinen 72 kuntien 304 nettomaahanmuutto väestönlisäys positiivinen välinen muuttoliike positiivinen positiivinen
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys + 101 kuntaa - 212 kuntaa Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa - 241 kuntaa Nettomaahanmuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495 Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA 27132 45116 72248 PIRKANMAA 10748 6467 17215 VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525 POHJOIS-SAVO -256 3001 2745 PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479 KESKI-SUOMI -759 2907 2148 POHJANMAA -3808 5710 1902 KANTA-HÄME -1474 2696 1222 POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738 ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487 POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033-287 KYMENLAAKSO -4592 4118-474 SATAKUNTA -3619 3066-553 KESKI-POHJANMAA -1497 936-561 ETELÄ-SAVO -3125 2074-1051 ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150-1280 LAPPI -5818 3464-2354 KAINUU -3964 1484-2480 Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9 Pirkanmaa + 17 215 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) -553 +11 525 --1 280-561 +17 215 +1 222 +72 248-287 +2 148 +2 479-2 354 +2 745-474 -1 051-2 480 +487 +738 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN 2010-2016/9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin 28602 43443 72 045 Tampereen 13211 4816 18 027 Turun 6779 5812 12 591 Oulun 4398 3020 7 418 Kuopion 3795 1766 5 561 Jyväskylän 3122 2267 5 389 Vaasan -186 3036 2 850 Lahden -138 2652 2 514 Joensuun 558 1788 2 346 Hämeenlinnan 72 1677 1 749 Seinäjoen 345 1379 1 724 Lappeenrannan -795 1949 1 154 Porvoon -198 995 797 Etelä-Pirkanmaan 99 664 763 Mikkelin -384 1115 731 Rovaniemen -788 1477 689 Porin -888 1449 561 Kotka-Haminan -2489 2854 365 Kokkolan -532 786 254 Tunturi-Lapin 37 204 241 Kasvukolmio +102 663 Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Kokkolan Porin Turun Lappeenrannan Tunturi- Lapin Seinäjoen Loimaan Oulun Jyväskylän Tampereen Rovaniemen Lahden Helsingin Porvoon Kuopion Mikkelin Hämeenlinnan Kotkan Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
KUNTIEN KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2016/9 Kokonaisnettomuutto kunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (107) MUUTTOTAPPIOTA (206) 313. Raahe -1 335 312. Kuusamo -1 039 311. Kajaani -924 310. Kurikka -914 309. Kouvola -885 308. Salo -812 307. Jämsä -811 306. Kemi -680 KAUPUNKI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAA- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO HANMUUTTO MUUTTO 2010-2016 1. HELSINKI 19648 20426 40 074 2. ESPOO 4641 9374 14 015 3. TAMPERE 8132 3944 12 076 4. VANTAA 2090 8456 10 546 5. TURKU 5591 4901 10 492 6. OULU 4462 2936 7 398 7. KUOPIO 3806 1683 5 489 8. JYVÄSKYLÄ 2635 2098 4 733 9- LAHTI 1548 1995 3 543 10. JOENSUU 1345 1406 2 751 11. SEINÄJOKI 2068 677 2 745 12. VAASA 181 2304 2 485 13. HÄMEENLINNA 404 1441 1 845 14. PIRKKALA 1415 117 1 532 15. PORI 468 980 1 448 16. LEMPÄÄLÄ 1310 122 1 432 17. SIPOO 1286 129 1 415 18. LAPPEENRANTA -462 1851 1 389 19. JÄRVENPÄÄ 666 566 1 232 20. YLÖJÄRVI 1084 135 1 219 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkoväkiluku Kartta ja analyysi : Timo Aro 2017
Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015 65,1 % 30,3 % Kuntien välinen muuttoliike Kuntien sisäinen muuttoliike 904 000 muuttoa /vuosi 4,9 % Maahan- ja maastamuutot Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016
Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015 26,5 % 35,1 % 15-24 -vuotiaat 25-34 -vuotiaat 22,7 % 35-64-vuotiaat 12,4 % alle 15-vuotiaat MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE 3,3 % Yli 65-vuotiaat Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013 16,2 % opiskelijoita 12,5 % lapsia 6,5 % eläkeläisiä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016 8,9 % työttömiä 50,4 % työllisiä MUUTTAJIEN TYÖMARKKI-NA- ASEMA 5,5 % muita Työllisiä puolet muuttajista!
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2013 29.765 40.394 35-44 - vuotiaat 42.110 45-54 - vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016 44.685 25-34 - vuotiaat 55-64 - vuotiaat 16.676 15-24 - vuotiaat TYÖLLISET MUUTTA-JAT 49.548 yli 65-vuotiaat Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74 vuoteen saakka!
2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2016
SASTAMALAN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 Väestönkehityksen osatekijät liittyvät luonnolliseen väestönlisäykseen, kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettosiirtolaisuuteen Tutkimusaineiston muodostavat Tilastokeskuksen yleiset ja maksuttomat StatFintietokannat Aineistoon poimittiin tiedot: Sastamalan väestönkehityksen osatekijöistä Sastamalan kuntien välisestä muuttoliikkeestä lähtö- ja tuloalueittain 2000-2015
SASTAMALAN KAUPUNGIN SISÄINEN VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA 1997-2016 Graafi kuvaa Sastamalan kaupungin sisäistä väestökehitystä 1 x 1 km tilastoruuduissa vuosien 1997-2016 välisenä aikana Vihreät ruudut kuvaavat alueen lievää tai merkittävää kasvua Punaiset ja oranssit ruudut kuvaavat väestön lievää tai merkittävää vähentymistä Keltaisissa ruuduissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien 1997-2016 välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2017
SASTAMALAN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 Sastamalan väestö väheni yhteensä -1 302 henkilöllä vuosina 2000-2016 eli keskimäärin -77 henkilöllä vuodessa. Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 150 100 50 Sastamalan väestönkehitys osatekijöittäin: Luonnollinen väestönlisäys: -1 175 hlöä Kuntien välinen nettomuutto: -625 hlöä Nettomaahanmuutto: +498 hlöä Sastamalan väestönkehityksen osatekijöistä nettosiirtolaisuus oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Sastamalan luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuonna aikavälillä 2000-2016. Kuntien välisestä nettomuutosta Sastamala sai muuttovoittoa vuosina 2003-2007 sekä 2010-2011. 0-50 -100-150 -200-250 -300 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
SASTAMALAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Sastamalan väestö väheni -1 302 henkilöllä vuosina 2000-2016 eli keskimäärin noin -77 henkilöllä vuodessa. Sastamalan väestökehitys on ollut kaksijakoista 2000-luvulla: väestö kasvoi vuosina 2003, 2006, 2007 ja 2010-2011, mutta väheni vuosina 2000-2002, 2008-2009 ja vuosina 2012-2016. 48 22 6 2 2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-5 -15-24 -83-79 Sastamalan kasvu oli määrällisesti suurinta vuonna 2007 (+48) ja alhaisinta vuonna 2013 (-233). -161-174 -163-146 -152-147 Sastamalan heikkoutena ja tulevaisuuden haasteena on yhtäjaksoinen negatiivinen väestökehitys vuodesta 2012 alkaen -233 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
SASTAMALAN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Kuntien ideaalinen väestönkasvu on 0,5 % - 1% vuodessa, joka mahdollistaa tasapainoisen, hallitun ja ennakoivan kasvun palvelurakenteessa ja investoinneissa. 0,19 0,09 0,02 0,01 0,01 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-0,02-0,06-0,1 Sastamalan väestön suhteellinen kehitys oli 2000-luvulla negatiivinen: väestö väheni keskimäärin -0,30 % vuodessa vuosina 2000-2016. Haasteena on väestönkehityksen heikkeneminen vuosina 2013-2016, jolloin suhteellinen väestö-vähennys on laskenut joka vuosi yli -0,5 %:iin vuodessa -0,61-0,67-0,63-0,32-0,31-0,58-0,6-0,59 Sastamalan suhteellinen väestönkehitys vaihteli vuositasolla 0,19 %:sta (2007) 0,91 %:iin (2013). -0,91 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Promillea tuhatta asukasta kohden SASTAMALAN VÄESTÖKEHITYKSEN OSATEKI- JÖIDEN KEHITYS SUHTEESSA VÄKILUKUUN VUOSINA 2000-2016 50 45 40 Graafissa on tarkasteltu Sastamalan syntyvyyden, kuolleisuuden, tulomuuton ja lähtömuuton määrää promilleina 1000 asukasta kohden vuosina 2000-2016. 35 30 Sastamalan kuolleisuus oli koko ajanjaksolla syntyvyyttä korkeampaa. Elävänä syntyneiden määrä suhteessa väkilukuun oli vuosina 2013-2016 koko tarkastelujakson alhaisin niin kuin koko maassa. 25 20 15 10 Sastamalan tulo- ja lähtömuuton määrät suhteessa asukaslukuun ovat vaihdelleet vuosittain. Viime vuosina sekä kuntien välisen tulo- että lähtömuuton määrät suhteessa asukaslukuun ovat kasvaneet. Vuodesta 2012 lähtien lähtömuuton määrä suhteessa asukaslukuun on ollut tulomuuton määrää korkeampi. 5 0 Elävänä syntyneet Kuntien välinen tulomuutto Kuolleet Kuntien välinen lähtömuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
SASTAMALAN TULOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015 Tampere 3108 Nokia 1449 Sastamalaan tehtiin yhteensä 14 575 tulomuuttoa vuosina 2000-2015 eli keskimäärin 911 tulomuuttoa vuodessa Huittinen Pori 638 921 Sastamalaan tulomuutettiin ylivoimaisesti eniten Tampereelta: joka viides (21,3 %) tulomuutto Sastamalaan tuli Tampereelta. Helsinki Ylöjärvi 573 472 Yli tuhat henkilöä muutti Sastamalaan myös Nokialta, josta oli peräisin joka kymmenes (9,9 %) Sastamalan tulomuutto. Lisäksi Sastamalaan tulomuutettiin keskimääräistä enemmän Huittisista (6,3 %), Porista (4,3 %) ja Helsingistä (3,9 %). Turku Hämeenkyrö Kokemäki Punkalaidun 443 411 288 277 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain
SASTAMALAN LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015 Sastamalasta tehtiin yhteensä 15 112 lähtömuuttoa vuosien 2000-2015 aikana eli keskimäärin noin 945 lähtömuuttoa vuodessa. Sastamalasta lähtömuutettiin kunnittain tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten Tampereelle, jonne suuntautui peräti joka neljäs lähtömuutto (24,1 %). Yli tuhat henkilöä muutti Sastamalasta myös Nokialle (7,8 %) ja Huittisiin (7,2 %). Muita merkittäviä lähtömuuton kohteita olivat Pori (5,8 %), Turku (4,7 %) ja Helsinki (4,4 %). Tampere Nokia Huittinen Pori Turku Helsinki Hämeenkyrö Ylöjärvi Kokemäki Jyväskylä 1184 1082 872 703 662 356 328 308 276 3638 0 1000 2000 3000 4000 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain
SASTAMALAN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2000-2015 Sastamala sai vuosina2000-2015 muuttovoittoa 138 kunnasta ja kärsi muuttotappiota 122 kunnalle. Muuttotase oli tasapainossa 53 kunnan kanssa. Sastamala sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota -625 henkilöä eli noin 39 henkilöä vuodessa. Sastamala sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa Nokialta (+265), Ylöjärveltä (+144), Kangasalalta (+59), Vantaalta (+58) ja Hämeenkyröstä (+55) Sastamala kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Tampereelle (-530 ), Turkuun (- 260), Poriin (-234), Huittisiin (-161) ja Helsinkiin (-89). -530-260 -234-161 -89 Tampere Turku Pori Huittinen Helsinki -83 Jyväskylä -67 Hämeenlinna -50 Lahti -39 Rauma -31 Espoo Lohja Parkano Lempäälä Punkalaidun Pirkkala Hämeenkyrö Vantaa Kangasala Ylöjärvi Nokia 31 40 46 47 48 55 58 59-600 -400-200 0 200 400 144 265 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain
SASTAMALAN JA TAMPEREEN VÄLI- NEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUT- TO VUOSINA 2000-2015 309 Graafissa on kuvattu Sastamalan ja Tampereen välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä vuosina 2000-2015. 182 191 158 160 211 148 252 196 194 186 213 172 226 221 219 199 205 204 232 231 239 202 249 230 242 178 204 254 163 247 229 Sastamala kärsi lähes koko ajanjakson ajan muuttotappiota Tampereelle (-530 henkilöä). Sastamala sai vähäistä muuttovoittoa Tampereelta vuosina 2006-2009. Sastamala kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Tampereelle vuonna 2013 (-105 hlöä), mutta on sen jälkeen pienentynyt ja oli enää vain -18 henkilöä vuonna 2015. Sastamalan ja Tampereen välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrät ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla, mutta lähtömuutto Sastamalasta Tampereelle on vuodesta 2010 alkaen ollut yhtäjaksoisesti Tampereelta Sastamalaan suuntautuvaa tulomuuttoa suurempaa. 2000-24 20 5 1 1-8 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-31 -41-37 2011-19 2012 2013 2014 2015-18 -63-56 -64-91 -105 Tulomuutto Tampereelta Sastamalaan Lähtömuutto Sastamalasta Tampereelle Sastamalan ja Tampereen välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain
SASTAMALAN JA NOKIAN VÄLINEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2015 Graafissa on kuvattu Sastamalan ja Nokian välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä 2000-2015. 61 58 73 64 68 112 83 68 67 110 75 67 69 93 91 78 108 101 83 122 73 112 79 97 66 90 80 73 74 98 91 Sastamala sai Nokialta muuttovoittoa yhteensä 265 henkilöä vuosina 2000-2015. 49 44 35 49 33 31 Sastamalan ja Nokian välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrissä on ollut merkittävää vuosittaista vaihtelua. Sastamalan muuttotase Nokian kanssa on ollut pääosin positiivista vuosina 2000-2010. 2010-luvulla Sastamalan muuttovoitot Nokiasta ovat määrällisesti vähentyneet vuosi vuodelta 19 16 15 18 17 3 6 7 2000-2 2001 2002 2003 2004 2005 2006-9 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-17 Tulomuutto Nokialta Sastamalaan Lähtömuutto Sastamalasta Nokialle Sastamalan ja Nokian välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain
SASTAMALAN ULOSPENDE- LÖINTI VUONNA 2014 956 Graafi kuvaa Sastamalan ulospendelöinnin määrää suhteessa muihin kuntiin vuonna 2014 Sastamalassa on yhteensä 9 649 työllis-tä, joista Sastamalassa eli omassa asuinkunnassaan työskentelee 69,7 % ja ulospendelöi 30,3 % työllisistä 424 402 Ulospendelöinti suuntautuu ylivoimaisesti eniten Tampereelle ja sen jälkeen Nokialle, Huittisiin ja Poriin: joka kolmas (32,5 %) ulospendelöijistä pendelöi Tampereelle ja noin kuusi kymmenestä (58,8 %) Tampereen seudulle 146 81 80 74 73 56 52 49 32 30 27 25 22 21 19 18 17 17 Lähde: Tilastokeskus, elinkeino- ja toimialarakenne
SASTAMALAN SISÄÄNPENDE- LÖINTI VUONNA 2014 422 Graafi kuvaa Sastamalan sisäänpendelöinnin määrää suhteessa muihin kuntiin vuonna 2014 300 277 Sastamalaan pendelöi yhteensä 1 938 työllistä henkilöä vuonna 2014 Sastamalaan pendelöidään määrällisesti eniten Tampereelta, Huittisista, Nokialta, Hämeenkyröstä, Porista, Ylöjärveltä ja Punkalaitumelta 99 91 85 77 Sastamalaan pendelöijistä Tampereen osuus on viidennes (21,7 %) ja Tampereen seudun joka toinen (52,9 %) 59 50 36 35 29 27 24 18 17 14 13 13 12 12 Lähde: Tilastokeskus, elinkeino- ja toimialarakenne
Tampere Nokia Huittinen Helsinki Pori Kankaanpää Vantaa Pirkkala Hämeenlinna Nurmijärvi Espoo Kangasala Harjavalta Ulvila Kokemäki Lempäälä Ylöjärvi Urjala Turku Jyväskylä Ikaalinen Akaa Vesilahti Hämeenkyrö Punkalaidun SASTAMALAN NETTOPENDE- LÖINTI VUONNA 2014-23-15-14 -11-9 -8 0 3 4 5 5 7 7 10 15 18 25 28 Graafi kuvaa Sastamalan nettopendelöintiä eli Sastamalan sisään- ja ulospendelöinnin välistä erotusta Sastamalan nettopendelöinti on negatiivinen kunnittain tarkasteltuna: Sastamalaan sisäänpendelöi 1 938 työllistä ja Sastamalasta ulospendelöi 2 943 työllistä -147-68 -55-102 -40-28 Sastamalaan nettopendelöinti on määrällisesti positiivisin Punkalaitumen, Hämeenkyrön, Vesilahden, Akaan ja Ikaallisten kanssa Sastamalan nettopendelöinti on negatiivisin Tampereen, Nokian, Huittisten, Helsingin, Porin, Kankaanpään ja Vantaan kanssa -534 Lähde: Tilastokeskus, elinkeino- ja toimialarakenne
3. Sastamalan tulo- ja lähtömuuton rakenne vuosina 2010-2014
SASTAMALAN TULO- JA LÄHTÖMUU- TON RAKENNE VUOSINA 2010-2014 Tulo- ja lähtömuuttajien rakennetta tutkittiin muuttajien rakenteen eli yksilöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten taustaominaisuuksien mukaan Tutkimusaineiston muodostaa Tilastokeskuksen maksullinen Muuttajien taustatiedot tietokanta Aineistoon poimittiin tiedot: Muuttajien työmarkkina-asemasta Muuttajien ikärakenteesta Muuttajien koulutusasteesta Muuttajien tulorakenteesta ja keskimääräisistä tuloista Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä
SASTAMALAN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA 2010-2014 Sastamalan nettomuutto on ikärakenteen näkökulmasta tyypillinen suurten opiskelu- ja korkeakoulukaupunkien ulkopuolisille alueille 212 67 110 98 6-14 15-24 25-34 35-44 45-6 - 54 55-64 65 - Sastamala saa muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta 15-24 vuotiaita nuoria Sastamalan kehityksen ja elinvoiman kannalta on hyvä signaali muuttovoitot 25-34 - vuotiaista nuorista aikuisista ja 35-44 vuotiaiden ikäryhmistä Sastamala saa muuttovoittoa kaikista yli 25- vuotiaiden ikäryhmistä ja lapsista. Nuorten muuttotappiot perustuvat kaikkien koulutusasteiden koulutustarjonnan rajallisuuteen -694 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
SASTAMALAN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN PERUSTEELLA 2010-2014 70 82 Muuttuja kuvaa Sastamalan nettomuuttoa pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: muuttajat voidaan jakaa työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Alueen kuntatalouden ja kilpailukyvyn kannalta ideaalitilanne on, jos alue saa samanaikaisesti muuttovoittoa työllisistä ja muuttotappiota työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista henkilöistä. -41-7 -3 21-6 Sastamalan muuttovoitot kohdistuivat muihin työvoimaan kuulumattomiin (+82), lapsiin (+70) ja eläkeläisiin (+21). Sastamala sai ylivoimaisesti eniten muuttotappiota opiskelijoista (-323). Lisäksi Sastamala kärsi vähäisistä muuttotappioista työllisten (-41), työttömien (-7) ja varusmiesten osalta (-3). -323 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
SASTAMALAN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO 2010-2014 52 Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi. Yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin 30 000 euroa eli neljä kertaa suuremmat kuin työttömän työnhakijan tai työvoiman ulkopuolella olevan keskimääräiset tulot. Sastamala kärsi työllisistä muuttotappiota -41 henkilöä vuosien 2010-2014 aikana. Työllisten muuttotappio oli Sastamalan nä-kökulmasta erittäin maltillinen. Sastamala sai muuttovoittoa työllisistä vuosina 2010-2011, mutta tilanne on sen jälkeen kääntynyt negatiiviseksi. 9 2010 2011 2012 2013 2014-13 -45-44 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
SASTAMALAN NETTOMUUTTO KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA 2010-2015 Sastamalan kuntien välinen nettomuutto oli kaksijakoinen koulutusasteen mukaan tarkasteltuna: Sastamala sai muuttovoittoa kaikista muista koulutusryhmistä paitsi keskiasteen suorittaneista, josta se kärsi merkittävää muuttotappiota (-540). Sastamalan kannalta on myönteistä, että se sai muuttovoittoa kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina 2010-2015. 50 33 2 24 25 1 1 9 5 3 0 12 14 19 13 12 0 3 9 2010 2011 2012 2013 2014 2015-34 -59-87 -102-129 -129 Sastamala sai eniten määrällistä muuttovoittoa alemman korkeakoulututkinnon eli käytännössä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä vuosina 2010-2015 (+80). -1-10 -3 Sastamala sai lisäksi muuttovoittoa alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (+48), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista (+42) ja vielä tutkijakoulutuksen saaneista (+7) Keskiaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Lähde: Tilastokeskus, koulutuksen ja muuttoliikkeen erillisaineisto
SASTAMALAN NETTOMUUTTO TULORAKENTEEN MUKAAN 2010-2014 300 250 236 Sastamalan tulo- ja lähtömuuton rakenetta tarkasteltiin tuloryhmittäin 200 150 Sastamalan muuttoliikkeen rakenne oli tulojen näkökulmasta optimaalinen: Sastamala sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista muuttajista. 100 50 0 10 58 58 100 35 58 Sastamalan muuttovoitot kohdistuivat tasaisesti keski- ja hyvätuloisten muuttajien ryhmiin. Tulottomista saadut muuttovoitot perustuvat käytännössä alle 15-vuotiaisiin muuttajiin eli lapsiin -50-100 -150-200 -133-121 -78-24 -24 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
SASTAMALAN TULO- JA LÄHTÖ- MUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2010-2014 Graafissa on kuvattu Sastamalan tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja vuosina 2010-2014. 20000 18000 16000 14000 12000 Tulo Lähtö 17096 17005 15774 15551 16157 15913 17902 17902 14523 15019 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 17 212 euroa yhtä muuttoa kohden. Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat 15 356 euroa yhtä muuttoa kohden. Sastamalan tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin 1 856 euroa korkeammat yhtä muuttoa kohden kuin lähtömuuttajien yhtä lähtömuuttoa kohden vuosina 2010-2014. 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
SASTAMALAN TULO- JA LÄHTÖ- MUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ 2010-2014 Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Miljoonaa euroa 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 18,5 18,5 14,6 15,2 Tulo Lähtö 16,8 16,6 17,0 15,8 14,8 14,8 Sastamalan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 12,1 miljoonaa euroa positiivinen vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa 10,0 8,0 Tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna 94,5 euroa vuodessa 6,0 4,0 Muuttajien rakenne on taloudellisesta näkökulmasta ideaalinen Sastamalan kannalta eli kaupunki hyötyy taloudellisesti muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta 2,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
4. Sastamalan muuttoliikettä ja muuttajien rakennetta koskevat tulkinnat
Sastamalan muuttoliikeanalyysin tulkinnat 1. Sastamalan väkiluku on vähentynyt 2000-luvulla: Sastamalan väkiluku on vähentynyt yhteensä 1302 henkilöllä vuosien 2000-2016 aikana eli keskimäärin 77 henkilöä vuodessa. Erityisen voimakkaasti väestön määrä on laskenut vuoden 2012 jälkeen. Kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa, mutta kaupunki on menettänyt asukkaita myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Siirtolaisuudesta Sastamala on saanut muuttovoittoa. Sastamalan väestö on vähentynyt keskimäärin 0,17 prosenttia vuodessa 2000-luvulla, mutta huomionarvoista on, että väestön suhteellinen väheneminen on kiihtynyt viime vuosien aikana 2. Sastamalan ylivoimaisesti tärkein tulo- ja lähtömuuton sekä pendelöinnin kohdealue on Tampere: Sastamalan ylivoimaisesti merkittävin tulo- ja lähtömuuton kohdealue oli ja tulee 3. Sastamalan muuttoliike on ikärakenteen osalta kaksijakoinen ja koulutusrakenteen osalta positiivinen: Sastamala sai vuosina 2010-2014 muuttovoittoa kaikista muuttajien ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria 15-24 -vuotiaita muuttajia sekä pientä muuttotappiota 45-54 vuotiaista. Nuorten muuttotappiot ovat tavanomaisia Sastamalan kaltaiselle seutukaupungille, josta muutetaan opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin laaja-alaisemman kaikkia koulutusasteita koskevan opiskelutarjonnan perässä. Sastamala sai sen sijaan merkittävää muuttovoittoa yhdestä muuttoliikkeen avainryhmästä eli 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista. Nuorten aikuisten asuinpaikkaan liittyvillä valinnoilla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Sastamala sai lisäksi huomattavan muuttovoiton 35-44 vuotiaiden ja 55-64 vuotiaiden ikäryhmistä. Sastamala sai lisäksi lapsista ja eläkeläisistä muuttovoittoa. Sastamalan muuttotappio vuosina 2010-2015 keskittyi koulutusrakenteen olemaan Tampere. Sastamalan kaikista tulomuutoista enemmän kuin joka osalta voimakkaasti nuoriin keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin (-540) eli viides tuli Tampereelta ja lähes joka neljäs kaikista lähtömuutoista käytännössä pääosin toisen asteen suorittaneisiin ja ylioppilaisiin. Sastamalan kannalta on erittäin myönteinen merkki, että kaupunki sai muutto- suuntautui Tampereelle. Muita merkittäviä tulo- ja lähtömuuton kohteita olivat Nokia, Huittinen, Pori, Helsinki ja Turku. Sastamala kärsi kuntien voittoa kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden alaryhmistä. Sastamala sai eniten määrällistä muuttovoittoa alemman korkeakoulututkin- välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota yhteensä -537 henkilöä vuosien 2000-2015 aikana. Sastamala sai muuttovoittoa 138 kunnasta ja non suorittaneista henkilöistä, mutta myös sekä ylemmän korkeakoulututkinnon että tutkijakoulutuksen suorittaneista. (+80). kärsi muuttotappiota 122 kunnalle. Muuttoliike oli tasapainossa 53 kunnan kanssa tai sitä ei ollut lainkaan. Sastamala sai eniten määrällistä muuttovoittoa Nokialta (+265), Ylöjärveltä (+144), Kangasalalta (+59), Vantaalta (+58) ja Hämeenkyröstä (+55). Sastamala kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Tampereelle (-530), Turulle (-260), Porille (-234) ja Huittisille (-161).
Sastamalan muuttoliikeanalyysin tulkinnat 4. Sastamalan muuttoliike on muuttajien tulorakenteen ja tulokertymän perusteella positiivinen: Sastamala kärsi määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy siitä huolimatta taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen Sastamalan kannalta. Vaikka Sastamala kärsi lievää muuttotappiota työllisistä muuttajista 2010-luvulla, se sai siitä huolimatta muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä muuttajista, koulutetuista ja keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Sastamala sai muuttovoittoa kaikista yli 17 000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista tuloluokittain tarkasteltuna. Sastamalan tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin 1 856 euroa lähtömuuttajien tuloja korkeammat. Sastamalan muuttajien kilpailukykyinen rakenne heijastui voimakkaasti muuttoliikkeen laskennalliseen tulokertymään. Sastamalan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vahvasti positiivinen eli Sastamala hyötyi merkittävästi taloudellisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja erityisesti muuttajien rakenteesta. Sastamalan tulokertymä oli vuosien 2010-2014 aikana 12,1 miljoonaa euroa ja asukasta kohden vuodessa 94,5 euroa. 5. Sastamalan määrällinen väestökehitys heikkoa, mutta muuttajien rakenne kilpailukykyinen: Sastamalan väkiluku väheni 2000-luvulla negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen muuttoliikkeen muuttotappioiden seurauksena. Nettosiirtolaisuudesta Sastamala sai muuttovoittoa. Sastamalaan tuli muuttovoittoa enimmäkseen lähiseudun kunnista (Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Vantaa, Hämeenkyrö) ja suurimmat muuttotappionsa Sastamala kärsi enimmäkseen suuriin korkeakoulukaupunkeihin (Tampere, Turku, Pori, Huittinen, Helsinki). Sastamalan suurimmat haasteet liittyvät väestökehityksessä yhä useamman muun kunnan tavoin negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäkseen eli samanaikaiseen syntyvyyden alenemiseen ja kuolleisuuden kasvuun, työikäisen väestön määrän vähenemiseen ja toistaiseksi maltillisiin työllisten muuttotappioiden hallintaan. Sastamalan muutto- ja työssäkäyntivirtojen kannalta tulevaisuuden avainkysymys liittyy Tampereeseen ja Tampereen kaupunkiseudun kasvukehän laajenemiseen. Sastamalan kannattaa kaikin tavoin pyrkiä osaksi Tampereen ydinkaupunkiseutua ja kiinnittyä vielä nykyistä tiukemmin fyysisesti, toiminnallisesti ja henkisesti osaksi Tampereen ydinkaupunkiseutua. Tämä edellyttää toiminnallisten yhteityö- ja sopimusrakenteiden lisäksi liikkuvuuden esteiden minimoimista. Avainasemassa on sujuvat ja nopeat yhteydet Sastamalasta Tampereelle sekä Tampereelta ja Nokialta että Huittisista Sastamalaan. 6. Sastamalan sijaintiedun maksimaalinen hyödyntäminen ja sijaintihaitan minimoiminen: Sastamalan sijainti on samalla sen suurin vahvuus ja heikkous. Aikaetäisyys Tampereelle on hyvän ja huonon kasvun rajamailla. Pienetkin liikenneyhteyksiin liittyvät parannukset lyhentäisivät fyysistä ja henkistä aikaetäisyyttä Tampereeseen sekä toisivat samalla Sastamalan kiinteämmin osaksi laajenevaa Tampereen ydinkaupunkiseutua. Muutos voisi lyhyellä aikavälillä lisätä lähtömuutto- ja työssäkäyntivirtoja Tampereelle, mutta mahdollistaisi samalla pitkäjänteisen panostamisen potentiaalisiin muuttajaryhmiin ja alueen vetovoiman/houkuttelevuuden lisäämiseen. Sastamalan positio saattaa kasvaa ajan kanssa Tampereen vaikutusalueen laajenemisen yhteydessä, mutta on olemassa myös riski, ettei kasvukehän laajenemisen positiiviset vaikutukset ulotu Sastamalaan saakka, jos kaupunki koetaan saavutettavuuden eli sujuvien ja nopeiden yhteyksien kannalta vaikeasti saavutettavana paikkana. Sastamalan kannalta sujuvat ja nopeat yhteydet Tampereelle ovat tulevan kehityksen kannalta kriittisin kysymys.
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!