Valtioneuvoston päätös strategisen tutkimuksen teemaalueista ja painopisteestä vuodelle 2019 Muistio 1. Mitä strateginen tutkimus on? Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Sen tavoitteena on tukea yhteiskuntapolitiikkaa sekä yhteiskunnan toimintojen kehittämistä ja uusiutumista. Strateginen tutkimus on osa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja yhteiskuntapolitiikan valmistelussa ja jota käytetään tilannekuvan muodostamisesta mm. hallitusohjelman ja sen toimintasuunnitelman valmistelussa ja päivittämisessä. Strateginen tutkimus yhdistää osaamista ja voimavaroja uusin tavoin ja pyrkii luomaan uusia mekanismeja tiedonsiirrolle ja tutkimuksen hyödyntämiselle ja siten tukemaan tiedolla johtamista. Tutkimusta tehdään yhteistyönä laajoissa konsortioissa, joissa voi muodostua uusia organisaatiotyyppien, julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtioiden välisten rajojen ylittäviä yhteenliittymiä sekä kokonaan uusia tieteenalayhdistelmiä. Suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä strateginen tutkimus on yksi kolmesta keskeisestä kilpaillun rahoituksen välineestä Suomen Akatemian tieteellisen tutkimuksen ja Business Finlandin innovaatiorahoituksen ohella. Strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä päättää vuosittain valtioneuvosto strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) aloitteen pohjalta. Strategisen tutkimuksen avulla valtioneuvosto ohjaa korkeatasoista ja pitkäjänteistä tutkimusta yhteiskunnan merkittävimpiin haasteisiin. Teema-alueille käynnistettävistä tutkimusohjelmista ja käytännön hankevalinnasta vastaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto itsenäisesti. Valtioneuvosto tai yksittäiset ministeriöt eivät osallistu hankkeiden valintaan. Valtioneuvosto päätti ensimmäisen kerran strategisen tutkimuksen teema-alueista vuonna 2014 ja ensimmäiset ohjelmat käynnistyivät vuonna 2015. Tähän mennessä teema-alueita on nimetty kaikkiaan yhdeksän ja näille yhdeksälle teema-alueelle on käynnistetty kymmenen ohjelmaa. Aiemmin päätetyt teemat ja niille käynnistetyt ohjelmat on kuvattu tämän muistion liitteessä (Strategisen tutkimuksen neuvoston aloite valtioneuvostolle). Strategisen tutkimuksen neuvosto seuraa ja arvioi rahoittamiensa hankkeiden vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin välineenä neuvosto käyttää määrällisiä suoritusindikaattoreita sekä tätä rahoitusmuotoa varten kehitettyä laadullista vaikuttavuuskertomusta. Hankkeet myös arvioivat omaa toimintaansa säännöllisesti. Ohjelmakauden päätteeksi tehdään ulkoinen vaikuttavuuden arviointi. Strategisen tutkimuksen merkitystä ja roolia osana suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tarkastellaan myös syksyllä 2018 valmistuvassa tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arvioinnissa (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke).
2. Valtioneuvoston päätöksen valmistelu Valtioneuvosto päättää strategisen tutkimuksen teema-alueista strategisen tutkimuksen neuvoston tekemän aloitteen pohjalta. Strategisen tutkimuksen neuvosto valmisteli teema-aloitteen vuorovaikutuksessa tiedon tuottajien ja tarvitsijoiden kanssa. Keskeistä valmisteluaineistoa olivat avoimen verkkokyselyn vastaukset (n. 200 kpl), aiempien vuosien valmistelussa koottua materiaali, STN:n oman ennakointityöpajan tulokset, kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday - tilaisuuksien tulokset sekä eri tutkimusrahoittajien teemoista ja ohjelmista tehty analyysi. Teemaaloitteen aihioita työstettiin Suomen Akatemiassa 25.1.2018 järjestetyssä kutsutyöpajassa, johon ottivat osaa tutkimuksen ja tieteen asiantuntijoiden, valtionhallinnon ja yritysten edustajat. Hallitusta informoitiin teemavalmistelun vaiheesta ja etenemisestä strategiaistunnossa 19.3. Teema-aloitteen luonnos esiteltiin 3.5.2018 julkisessa kuulemistilaisuudessa. Strategisen tutkimuksen neuvosto teki päätöksen teema-aloitteesta 4.6. Strategisen tutkimuksen neuvosto luovutti 6.6.2018 valtioneuvostolle aloitteen strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteestä vuodelle 2019. Teema-aloitetta käsiteltiin tämän jälkeen 12.6. tutkimus- ja innovaationeuvostossa ja samana päivänä valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoimintaa koordinoivassa TEA-työryhmässä sekä 25.6. kansliapäällikkökokouksessa. Näiden käsittelyjen pohjalta laadittiin päätösesitysluonnos. Päätösesitysluonnosta käsiteltiin TEA-työryhmässä 23.8. ja hallituksen neuvottelussa 13.9. Liite: Strategisen tutkimuksen neuvoston aloite 6.6.2018
Aloite valtioneuvostolle strategisen tutkimuksen keskeisistä teemaalueista ja painopisteestä vuodelle 2019 STRATEGINEN TUTKIMUS ON ilmiölähtöistä, monitieteistä ja korkealaatuista ratkaisukeskeistä yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa vuorovaikutteista sidosryhmien kanssa. Strategisen tutkimuksen teemat vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin Strateginen tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tieteellistä tutkimusta. Sen tavoitteena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja se tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Strateginen tutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ja uudistaa suomalaista yhteiskuntaa. Valtioneuvosto päättää strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) aloitteesta strategisen tutkimuksen teema-alueet ja painopisteet. Teema-alueita käsittelevien tutkimusohjelmien käynnistämisestä ja niissä rahoitettavien hankkeiden valinnasta strategisen tutkimuksen neuvosto vastaa itsenäisesti. Valtioneuvosto tai sen alaiset ministeriöt eivät osallistu ohjelmien tai hankkeiden valintaan. Kuva 1: Strategisen tutkimuksen teema- ja rahoitusprosessi. Teemojen tunnistuksessa STN käyttää avoimia prosesseja, joihin tiedon hyödyntäjät osallistuvat aktiivisesti. Työpaja- ja kuulemistilaisuuksiin kutsutaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja monien eri sidosryhmien edustajia. Teema-aiheita pohjustetaan verkkokyselyllä, johon kuka tahansa voi jättää ehdotuksensa. 1
Strateginen tutkimus tavoittaa tiedon hyödyntäjät Strategisen tutkimuksen neuvosto seuraa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta hankkeiden vaikuttavuuskertomuksien ja tuotosindikaattorien avulla. Ne osoittavat, että tutkittu tieto tavoittaa päättäjät. Vuonna 2015 käynnistyneet STN-hankkeet olivat ensimmäisen vajaan kolmen vuoden aikana julkaisseet 442 tieteellistä julkaisua, joista 280 olivat monitieteisiä. Hankkeista oli jäseniä mukana 541 komiteassa, toimikunnassa ja työryhmässä. Hankkeiden sidosryhmätapahtumilla tavoitettiin yli 130 000 osallistujaa ja Twitterissä hankkeilla oli yli 11 000 seuraajaa ja noin 140 000 sivukäyntiä. Lähes 2000 tiedon hyödyntäjää on tilannut kuukausittain ilmestyvän strategisen tutkimuksen uutiskirjeen. Vuosittainen Rakkaudesta tieteeseen -tapahtuma kokoaa ystävän päivänä 14.2. yhteen tutkijat, päättäjät ja tutkitusta tiedosta kiinnostuneet kansalaiset. Tapahtumassa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat hankkeet esittelevät tutkimustuloksiaan ja toimintaansa. Tutkijat ja päättäjät kohtaavat ratkaisuriihissä, joissa myös yleisöllä on mahdollista osallistua keskusteluun. Strategisen tutkimuksen teemat muodostavat kokonaisuuden Valtioneuvosto päätti strategisen tutkimuksen teema-alueista ensimmäisen kerran vuonna 2014. Tähän mennessä teema-alueita on vuosittaisten aloitteiden pohjalta nimetty yhdeksän. Valtioneuvosto on päättänyt myös teemoja koskevista painopisteistä, joiden toteutumisen STN ottaa huomioon tutkimusohjelmia muodostaessaan. Tutkimusohjelmissa rahoitetuissa hankkeissa tutkimusta tehdään yhteistyönä laajoissa konsortioissa, joissa on muodostunut uusia organisaatiotyyppien, julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtioiden välisten rajojen ylittäviä yhteenliittymiä sekä kokonaan uusia tieteenalayhdistelmiä. Hankkeissa tutkijat ovat syventäneet yhteistyötään niin ohjelmien sisällä kuin eri ohjelmien välillä, etenkin biotalouden ja energian tutkimuksen alueilla. Myös vuoden 2016 painopisteeksi nimetty maahanmuutto muodostaa yhteistyökentän eri ohjelmissa rahoitettujen hankkeiden välille. Liite Kuva 2: Strategisen tutkimuksen teemojen kokonaisuus 2015-2018 2
Strateginen tutkimuksen aloitteen teema-alueet ja painopiste vuodelle 2019 Strategisen tutkimuksen neuvosto on valmistellut neljä teema-aluetta ja yhden painopisteen vuodelle 2019 Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa Läpileikkaava painopiste: Tutkimuksen eettisen ulottuvuuden vahvistaminen Teema-alue 1. Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää Tässä teemassa etsitään ratkaisua siihen, miten edetään kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisten, organisaatioiden, teknologioiden, ympäristön (maa, ilma ja vesi) ja muiden tuotantotekijöiden (infrastruktuurit, energia, lannoitteet ja torjunta-aineet jne.) sekä luonnon monimuotoisuuden välisistä monitasoisista yhteyksistä. Tulevaisuuden ruokajärjestelmän tulee olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, ei osa ongelmaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta ruokajärjestelmä on avainasemassa. Maatalous on kaikkialla merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Maataloudella on myös merkittäviä vaikutuksia vesivarantoihin ja vesistöjen tilaan. Ilmastovaikutusten ohella tärkeitä osateemoja ovat myös muut ympäristövaikutukset sekä erilaisten muutostrendien ja muutostarpeiden vaikutukset tuottajiin, aluetalouteen ja maatalouspolitiikkaan sekä kuluttajiin, ruokakulttuuriin ja kulutustapoihin. Elintarviketaloudella ja ruoan hinnalla on suuri vaikutus tulonjakoon, terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi maataloudella ja maatalouspolitiikalla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Ruokailutavat- ja tottumukset ovat osa kulttuuria, jolla rakennetaan ja vahvistetaan yhteisöjä perheistä kansakuntiin. Kulutustavat muovaavat hyvinvointia ja terveyttä sekä vaikuttavat myös maankäyttöön, kasvihuonepäästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin. Ympäristön lisäksi ruokajärjestelmällä on siis myös suuri taloudellinen ja sosiaalinen merkitys. Kestävän, terveellisen, turvallisen ja ilmastoneutraalin ruokajärjestelmän kehittäminen edellyttää tutkimusta esimerkiksi maatalouden tuotantopanosten tarjonnasta, maataloudesta ja vähittäiskaupasta ruokajärjestelmän osina, eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja markkinadynamiikasta sekä säätelystä ja julkisen vallan ohjausmahdollisuuksista. Lisäksi tutkimusta tarvitaan esimerkiksi ruoan tuotannon uusista tuotantotavoista, maaperän ja maan käytön muutoksista, ravinteiden virtaamista ja kierroista sekä ruokajärjestelmiin liittyvistä sosiaalisista kysymyksistä, kuten kulutustapojen muutoksista, ruokapulasta sekä tulotason ja niukkuuden vaikutuksista terveellisen ravitsemuksen toteutumiseen. Vaikka yksittäisessä hankkeessa ei voida tutkia koko ruokajärjestelmää on tärkeää, että tutkimusta tehdään systeemisestä näkökulmasta. Ruokajärjestelmä on dynaaminen kokonaisuus, joka koostuu esimerkiksi 3
sijoittamisesta, tuotannosta, pakkaamisesta, kaupasta, kuluttajista ja jätteen käsittelystä. Tutkimuksessa voidaan käsitellä Suomen lisäksi myös laajempia kysymyksiä, kuten Euroopan unionin yhteisen maatalous- ja ilmastopolitiikan uudistamista, sekä globaalin ruokajärjestelmän sopeutumis- ja kehitystarpeita. Tutkimushankkeissa on tarpeen huomioida teemakokonaisuuteen liittyviä eettisiä näkökohtia, joita ruokajärjestelmän yhteydessä on runsaasti. Tällaisia ovat oikeudenmukaisuuden lisäksi myös perustavien ihmisoikeuksien toteutuminen sekä eläinten oikeudet. Teema-alue 2. Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä Modernit materiaalit ovat mullistaneet tapamme elää. Esimerkiksi muovin avulla on parannettu merkittävästi ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Monet materiaalit itsessään ja niiden käyttö aiheuttavat kuitenkin kestämätöntä kuormitusta luonnolle. Nyt tarvitaankin uudenlaisia materiaali- ja palveluinnovaatioita, jotta mahdollistetaan sekä ihmiskunnan että luonnon kannalta kestävä kehitys. Teemassa tutkimuksen kohteena ovat resurssiviisaat innovaatiot, joiden avulla vähennetään luontoa kuormittavaa kulutusta ja kehitetään uudenlaisia materiaaleja ja palveluja. Tutkimuksessa kehitetään keinoja, joilla nämä innovaatiot saadaan mahdollisimman nopeasti ja laajasti käyttöön hyödyntämällä digitalisaation antamia mahdollisuuksia, kuten datan hallintaa ja tekoälyä. Tässä teemassa haetaan ratkaisuja siihen, miten elämäntapamme kestämätön aineellinen perusta korvataan uusien materiaalien ja innovatiivisten palvelujen avulla. Teeman keskiössä ovat systeeminen muutoksenhallinta ja resurssiviisauden edistäminen. Teemassa rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu materiaalimurrosten identifioimiseen, hyödyntämiseen ja toimintatapojen muutokseen. Tutkimusta tarvitaan erityisesti siitä, millaisia ovat materiaalimurrosten vaikutukset teollisuuteen, palveluihin, työmarkkinoihin ja työelämään, ympäristönsuojeluun, kulutustottumuksiin, osaamistarpeisiin ja koulutukseen. Tutkimuksessa on oltava sisäänrakennettuna vahva eettinen ulottuvuus esimerkiksi siten, että hankkeissa etsitään tapoja toteuttaa sosiaalinen ja ekologinen oikeudenmukaisuus materiaali- ja palvelutuotannossa. Kehitystoiminnan myötä syntyy uusien materiaaliratkaisujen tarpeita mm. energiantuotanto-, liikenne- (ajoneuvot, väylät), pakkaus- ja jakelujärjestelmissä sekä rakentamisessa, terveydenhoidossa ja elektroniikan tuotteissa. Tuotesuunnittelussa on otettava huomioon kiertotalouden edellyttämät vaatimukset ja esimerkiksi biodiversiteetin, kaivostoiminnan ja vesistöjen kannalta kestävä raakaainevarantojen käyttö. Tutkimuksen lähtökohtana voi olla se, miten materiaalin käytöstä johtuva ympäristöpaine esimerkiksi muovi- ja nanopartikkelien sekä lääke- ja kemikaalijäämien aiheuttamina voidaan ratkaista uusilla ja uusiutuvilla materiaaleilla ja toimintatavoilla. Tämä vaatii koko ketjun kehittämistä uusista materiaaleista niiden taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristövaikutuksiin. Institutionaalisten rakenteiden, kuten normien, säädösten ja teollisten arvoketjujen, tulee muuttua vastaamaan ja tukemaan muutosta kohti resurssiviisasta taloutta. Teemakokonaisuudessa voidaan tutkia sitä, miten muutosta tukevien instituutioiden tulisi kehittyä ja mitä uusia instituutioita ja yhteistyömuotoja mahdollisesti tarvitaan. Tutkimuksella voidaan tunnistaa ne tuotannolliset, osaamispohjaiset ja säädösympäristön esteet, jotka johtavat nykyisistä teknologioista ja toimintatavoista kiinnipitämiseen ja estävät uusien ratkaisujen ja toimintatapojen käyttöönottoa. Tärkeitä osateemoja ovat myös innovatiivisten kotimarkkinoiden synnyn ja osaamisperusteisen viennin kasvun esteiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen ratkaisuilla. Tavoitteena on selvittää, mitä ovat ne 4
kyvykkyydet, joita Suomessa tarvitaan materiaalimurrosten tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi, ja miten näillä myös tuetaan Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Teema-alue 3. Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet Teemassa etsitään tutkimuksen avulla ratkaisuja siihen, miten ja millaisin keinoin yhteiskunnallista kehitystä voidaan nykyoloissa ohjata. Julkisen vallan roolin muutos ja teknologinen kehitys ovat nopeita. Muuttuneissa tilanteissa joudutaan uudelleen arvioimaan julkista valtaa ja vastuuta sekä mahdollisuuksia ja käytettävissä olevia keinoja kehityksen ohjaamiseksi siten, että se edistää pitkäjänteisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta ja sivistystä sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Monitasohallinta, jossa valtaa käyttävät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat globaalissa kontekstissa, kuitenkin häivyttää julkisen vallan rajoja ja hämärtää vastuita. Teeman keskiössä ovat merkittävät muutokset, jotka ovat jo havaittavissa julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa ja vuorovaikutuksessa. Muuttuvat toimintatavat asettavat uusia vaatimuksia ohjauksen keinoille ja sopimusten tekemiselle. Siten tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi kilpailuttamisen ja yhteistyön muodoista, ennalta ehkäisevän toiminnan merkityksestä, erilaisen informaatio-ohjauksen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista. Tutkimukseen perustuvaa ennakointitietoa tarvitaan myös erilaisten julkisen vallan ja roolin skenaarioiden vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja talouden toimintaedellytyksiin ja -varmuuteen. Prosesseja ja erilaisia sopimuksia on syytä tarkastella niin julkisyhteisöjen kannalta kuin yritysten ja muiden toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa voidaan käsitellä lisäksi kansainvälisten sopimusten muutoksia, joiden vaikutukset ulottuvat yhä useammin kansallisen päätöksenteon reunaehtoihin. Tutkimuksessa huomiota on kiinnitettävä mm. ohjauksen kannustinvaikutuksiin, vaikuttavuusarvioinnin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä kilpailuun ja epäsymmetrisen informaation aiheuttamiin pulmiin. Näillä näkymin on perusteita arvioida, että uusien teknologioiden merkitys on erityisen olennainen, ja että niiden hyödyntäminen usein edellyttää muutoksia ohjauskeinoissa ja toiminnan organisoitumisessa. Yhteiskunnan ohjausta ja yksityisen ja julkisen vallan muuttuvaa suhdetta voidaan tutkia esimerkiksi sosiaalisesta, taloudellisesta, lääketieteellisestä, oikeudellisesta, poliittisesta ja historiallisesta näkökulmasta. Tärkeitä tutkimuksellisia kysymyksiä liittyy mm. julkisiin hankintoihin, maankäyttöön, yritystukiin, kilpailu- ja innovaatiopolitiikkaan, energia- ja ilmastopolitiikkaan, yksittäisiä sektoreita koskevaan politiikkaan ja säätelyyn kuten tele-, sähkö-, apteekki- ja lääkemarkkinat. Yhteiskunnallisen ohjauksen ja vastuun kysymyksiä on tärkeää tutkia myös palvelutuotannon järjestämisessä, kuten kasvu- ja elinvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhusten ja vammaisten hoivassa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä analysoida, miten julkisia tietojärjestelmiä voidaan hyödyntää turvaten samalla ihmisten yhdenvertaisuus ja yksityisyydensuoja. Teema-alue 4. Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa 5
Teknologinen kehitys muokkaa ihmisten toimintaa kulttuurin muutosta nopeammin. Monet perinteiset toimintatavat katoavat ja uusia syntyy ennennäkemättömällä nopeudella. Ihmisten ja organisaatioiden sopeutuminen näin nopeisiin muutoksiin on haasteellista; toisaalta muutokseen sisältyy myös mahdollisuuksia. Myös käsityksemme tiedosta, oppimisesta ja sivistyksestä ovat muutoksessa. Teknologinen kehitys vaikuttaa siihen, miten ja millä välineillä kulttuuri syntyy ja siirtyy esimerkiksi sukupolvelta toiselle. Tulevaisuudessa sivistyksen siirtyminen ei välttämättä enää perustu samanlaisiin pedagogisiin, kasvatuksellisiin ja vuorovaikutuksellisiin suhteisiin kuin aikaisemmin. Teknologisen kehityksen ja kulttuurin suhde ei kuitenkaan ole yksisuuntainen. Kulttuuri, sen arvot ja tavoitteet heijastuvat siihen millaista teknologiaa kehitetään. Toisaalta teknologian tuottamat hyödyt riippuvat paljolti siitä, minkälaisessa kulttuurissa ihmiset teknologioita käyttävät ja millaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia teknologioilla on. Koska kulttuuri ja teknologia ovat moninaisia, tässä teemassa tutkijat tuovat omien tieteenalojensa näkökulmat yhteen tuottaen monitieteistä keskustelua. Teknologia mahdollistaa sekä merkittäviä myönteisiä siirtymiä että luo monenlaisia haasteita. Teemassa tehtävässä tutkimuksessa pyritään tuottamaan ratkaisuja siihen, miten teknologisen kehityksen, institutionaalisten ja organisatorisen rakenteen ja eri kulttuurien vuorovaikutusta voidaan tukea niin, että kaikki pysyvät mukana monikulttuuristuvassa ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Ratkaisuja kaivataan myös siihen, miten teknologiseen kehitykseen liittyviä yhteiskunnallisia jakoja voidaan lieventää. Läpileikkaava painopiste: Tutkimuksen eettisen ulottuvuuden vahvistaminen Nopeasti kehittyvä teknologia vaatii tuekseen aktiivista eettistä ajattelua, jossa peilataan erilaisia maailmankuvia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Teknologinen kehitys edellyttää toimenpiteitä, joilla hyvää, vastuullista ja kestävää tutkimusta ja sen hyödyntämistä tehdään siten, että se palvelee suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja koko ihmiskuntaa. Tavoitteena on sisällyttää etiikka tutkimus- ja innovaatioprosessin kaikkiin vaiheisiin heti alusta pitäen. Päätetyt teema-alueet, tutkimusohjelmat ja rahoitetut hankkeet Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot -teemassa (2015) rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu teknologiamurrosten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutkimuskokonaisuudet tuottavat vastauksia siihen, mitkä ovat tietyn konkreettisen teknologiamurroksen ilmentymät ja mahdollinen hyöty Suomelle ja millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta kyseisen teknologiamurroksen hyödyntäminen edellyttää. 6
Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta -teemassa (2015) tutkimuksella vastataan siihen, mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytyksiä, ja millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat hallittua muutosta kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa. Lisäksi teemassa tutkitaan, miten resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja samalla tukea siirtymistä kiertotalouteen. Tasa-arvo ja sen edistäminen -teemassa (2015) rahoitetut hankkeet tarkastelevat monipuolisesti tasaarvon edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Aihetta lähestytään erityisesti sote-uudistuksen näkökulmasta. 7
Osaaminen ja muuttuva työelämä teeman (2016) rahoitetuissa hankkeissa paneudutaan työelämän globaaliin murrokseen. Työn ja työurien kehitykseen vaikuttavat vääjäämättömästi muun muassa robotisaatio, digitalisaatio ja työntekijöiden osaamispohjan muutokset. Tulevaisuuden työelämän vaatimia taitoja tunnistetaan ja niiden omaksumista edistetään siten, että osaaminen ja työelämän vaatimukset kohtaisivat. Terveys ja elämäntapojen muuttaminen teemassa (2016) tehtävässä tutkimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten käyttäytymistä pysyvästi muuttaviin mekanismeihin. Erilaisten ryhmien tunnistaminen, niiden kiinnostuksen kohteiden ja motivoivien tekijöiden selvittäminen ovat teeman kannalta avainasemassa. 8
Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä -teemassa (2016) tutkimuksen keskiössä ovat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, toimintavarmuus sekä reagointi- ja riskinsietokyky. Maailman valtiot ovat yhä vahvemmin verkottuneet toisiinsa ja maiden keskinäisriippuvuus niin taloudessa, kriisien hallinnassa kuin turvallisuudessa on entisestään lisääntynyt. Myös Suomen, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kietoutuneet tiukasti yhteen eikä niitä voida erottaa toisistaan. Kaupungistumisen dynamiikka -teemassa (2016) tutkimuksen avulla ratkaisuja haetaan muun muassa tapoihin, joilla kaupungit vastaavat asukkaiden tarpeisiin, mikä lisää niiden vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, miten ne tukevat innovaatioita ja miten niihin muodostuu toimivia työmarkkinoita, samoin kuin tapoihin, joilla kaupunkien vahvistuminen johtaisi ympäröivien alueiden uudistumiseen. Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus globaalissa murroksessa -teeman (2017) keskiössä ovat uudet hallinnan tavat ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien muutokset. Nopeasti muuttuvassa ja verkottuneessa maailmassa on syytä arvioida, miten ja missä ihmiset pystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Arvioinnin tueksi tarvitaan poliittisten järjestelmien laaja-alaista tuntemusta ja ymmärrystä globaalissa toimintaympäristössä. Tiedon määrä ja luonne muuttuvat, ja samalla ihmisten tietopohja erilaistuu ja eriytyy, mistä voi seurata yksipuolistumista ja pois sulkemista. 9
Uudistu tai surkastu - resurssit ja ratkaisut -teemassa (2018) keskiössä on se, miten globaalien muutosten hyödyntäminen edellyttää yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden uudistumista. Teemassa on kaksi ohjelmaa. Kestävän kasvun avaimet -ohjelmassa kehitetään ratkaisuja siihen, miten yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt pystyvät entistä paremmin hyödyntämään, kehittämään ja yhdistämään resurssejaan ja voimavarojaan uusilla ja kestävillä tavoilla. Tutkimuksella edistetään yritystoiminnan uudistumista, innovaatioiden viemistä käytäntöön ja tiedon, tietovarantojen ja osaamisen käyttöä. Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelma kehittää ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden voimavarat ja resurssit sekä niiden uudet yhdistelmät parhaiten tukisivat kokonaisvaltaista sopeutumiskykyä. Tutkimuskokonaisuudet tuottavat sopeutumiskyvyn kehittämisen perustaksi monipuolista tietopohjaa ja siihen perustuvaa ennakointia ja ratkaisuja, joiden avulla ymmärretään paremmin muutoksia ja saadaan välineitä varautua niihin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. 10
Strategisen tutkimuksen neuvosto (2014 2018) Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, puheenjohtaja Akateemikko Irma Thesleff, Helsingin yliopisto, varapuheenjohtaja Johtaja Jaakko Kiander, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, varapuheenjohtaja Professor of practice Sixten Korkman, Aalto-yliopisto Akateemikko Markku Kulmala, Helsingin yliopisto Johtaja Petra Lundström, Fortum Oyj Professori Juho Saari, Tampereen yliopisto Professori Katariina Salmela-Aro, Jyväskylän yliopisto Johtaja Leena Sarvaranta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Lisätietoja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen yksiköstä Jussi Vauhkonen, yksikön johtaja, jussi.vauhkonen@aka.fi, 029 535 5114 Tiina Jokela, johtava tiedeasiantuntija, tiina.jokela@aka.fi, 029 533 5046 www.strateginentutkimus.fi 11