Rakennusteollisuuden osaamisstrategian tiivistelmä ja kuvaajat Lauri Pakkanen

Rakennusteollisuuden osaamisstrategian tiivistelmä ja kuvaajat Lauri Pakkanen

Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut: TUNNISTETTAVUUS RAHOITUS TUTKINTOSISÄLLÖT SUOMALAISEN TYÖVOIMAN OSAAMINEN KANSAINVÄLINEN OSAAMINEN TÄYDENNYS-/MUUNTOKOULUTUKSET KOULUTUKSEN JA TYÖNVÄLITYKSEN DIGITAALINEN EKOSYSTEEMI

Rakennusteollisuuden osaamisstrategia Rakennusalan osaamistarpeet Rakennusteollisuus RT ry:n strategia Koulutusjärjestelmän kehittäminen - Määrät, sijainnit, ym. Perusopetus Toisen asteen koulutus - Ammattikoulut ja lukiot Korkea-asteen koulutus - Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Täydennyskoulutus - Työvoimakoulutus - Muuntokoulutusprojektit - Henkilöstökoulutus TE-palvelut - Työnvälitys - Työvoimakoulutus Rakennusalan vetovoima Maahanmuutto T&K&I

Tavoitteet TOP3 + 1 1. Koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin (RT:n strategia) RT haastaa rakennusalan oppilaitokset profiloitumaan selkeämmin Koulutusvastuiden jakoa ja muuta työnjakoa selkeytetään Yhteistyötä koulutusasteiden välillä lisätään 2. Rakennusalan koulutus vastaa paremmin alan tulevaisuuden tarpeisiin ja alan koulutukseen vaikuttava sääntely ja pätevyysvaatimukset ovat kohtuullisella tasolla Yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa perataan normitusta tutkintosisältöjen näkökulmasta Muutetaan normitusta niin, että alan toimihenkilötehtäviin on helppo tulla ilman rakennusalan korkeakoulututkintoa 3. Varmistetaan rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoitus sekä kehitetään yksityisen rahoituksen ratkaisuja Luodaan teollisuudelle houkuttelevia tapoja rahoittaa rakennusalan koulutusta, erityishuomio amk-rahoituksessa Turvataan KIRA-digin jatko ja hyödynnetään sen saamaa positiivista julkisuutta alan kehittämisessä ja houkuttelevuudessa +1 Rakennusalan osaamistaso pysyy yllä jatkuvan oppimisen ansiosta. Sähköinen työnvälityksen ja koulutuksen ekosysteemi poistaa rakennusalan nuoriso- ja kitkatyöttömyyttä ja lisää kouluttautumista työuran aikana. Kansainvälisyys on alan voimavara. Täydennyskoulutuksen rahoitusmalleja kehitetään joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi Sähköisen työnvälitysalustan rakentaminen rakennusalalle yhteistyössä Tilaajavastuu Oy:n ja TEM:n kanssa Tarjotaan enemmän englanninkielisiä harjoittelumahdollisuuksia ja maahanmuuttajille suunnattuja opintopolkuja

Päätavoitteet 1/3 Tavoitteet Ratkaisut Mittarit Koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Rakennusalan eri koulutusasteiden yhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Johtavat rakennusalan korkeakoulut ovat profiloituneet selkeästi ja tunnistettavasti. Korkeakoulujen työnjako on selkeä. Rakennusalan koulutukseen vaikuttava sääntely ja pätevyysvaatimukset ovat kohtuullisella tasolla, jotta ala voi kehittyä nopeammin ja ala houkuttelee osaajia myös muilta aloilta. Varmistetaan rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoitus sekä kehitetään yksityisen rahoituksen ratkaisuja Luodaan vaikuttamisverkosto, jolla turvataan rakennusalan koulutuksen määrä ja sijoittuminen rakentamisen kannalta oikeille alueille. RT kutsuu koolle vähintään vararehtoritasoisen työryhmän koordinoimaan rakennusalan koulutusta kokonaisuutena. Kannustetaan rakennusalan eri koulutusasteita syvempään yhteistyöhön Kannustetaan rakennusalan korkeakouluja profiloitumaan selkeämmin sekä opetuksen että tutkimuksen suhteen Kannustetaan korkeakouluja muodostamaan yhteistyöverkostoja, joiden sisällä sovitaan työnjaosta Yhteistyössä ympäristöministeriön ja muiden toimijoiden kanssa käydään läpi rakennusalan normitusta tutkintosisältöjen näkökulmasta Kehitetään rakennusalan normitusta niin, että rakennusalan toimihenkilötehtäviin on helppo tulla muilta aloilta, myös ilman rakennusalan korkeakoulututkintoa. Muutetaan normitusta niin, että rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto pätevöittää toimimaan rakennusalan työnjohdon tehtävissä. Korkeakoulujen rahoitukseen tehdään vähintään indeksikorjaukset Rakennusalan yritykset ja alan järjestöt osallistuvat riittävissä määrin rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen Etsitään uusia, innovatiivisia rahoitusratkaisuja varsinkin ammattikorkeakoulujen opetustyöhön Vaikuttamisv erkosto syksy 2018 Kk.- kumppanuus 2.asteen kanssa 20%/a Syksy 2018 kartoituksen aloitus, tavoite -30% Indeksikorja us 2019 On/off 2018 1 amkopettajuus/2 019

Päätavoitteet 2/3 Tavoitteet Ratkaisut Mittarit Rakennusala on panostaa alan kehittämiseen ja on digitalisaation etujoukoissa Rakennusala on tiiviisti mukana paikallisessa päätöksenteossa varmistaakseen strategisten tavoitteidensa toteutumisen Rakennusalalle luodaan uudenlaisia oppimisympäristöjä ja kampusratkaisuja, jotka motivoivat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa sekä tukevat rakennusalan tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja Rakennusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden osaamistaso pysyy yllä jatkuvan oppimisen ansiosta. Sähköinen työnvälityksen ja koulutuksen ekosysteemi poistaa rakennusalan nuoriso- ja kitkatyöttömyyttä ja lisää kouluttautumista työuran aikana Lisätään alan T&K&I-panostuksia ja hyödynnetään Business Finlandin rahoitusmahdollisuudet laajemmin Turvataan Kira-DIGIn jatko ja hyödynnetään sen saamaa positiivista julkisuutta alan kehittämisessä ja houkuttelevuudessa Perustetaan alalle ajatuspaja tai hyödynnetään jo olemassa olevia Rakennusala osallistuu paikallisesti alan koulutusmäärien ennakointiin, koulutusten sisältöjen ja työvoimapalveluiden suunnitteluun sekä tekee paikallista vaikutustyötä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi Luodaan RT:n paikallisen vaikuttamisen suunnitelma Osallistutaan Myllypuroon tulevan Metropolia ammattikorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston yhteiskampuksen toteutukseen Osallistutaan Tampere3-hankkeeseen ja toteutetaan Oulun ratkaisu niin, että ammattioppilaitos on siinä mukana. Osallistutaan myös muiden vastaavien hankkeiden toteutukseen Täydennyskoulutuksen rahoitusmalleja kehitetään joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi niin, että työllisenä säilyminen ja työllistyminen ovat tärkeimpiä rahoituselementtejä Sähköisen työnvälitysalustan rakentaminen rakennusalalle yhteistyössä Tilaajavastuu Oy:n ja TEM:n kanssa Tarjotaan asteittain kaikille rakennusalan opiskelijoille Valttikortti ilmaiseksi käyttöön 10% Business Finland Täydennysko ulutusmalli hallitusohjel maan 2019 Sähköinen työnvälitys 2019

Päätavoitteet 3/3 Tavoitteet Ratkaisut Mittarit Rakennusala muuttuu kansainvälisemmäksi ja hyödyntää korkeakouluopiskelijoiden osaamisen täysimääräisemmin Rakennusala toteuttaa yhteiskuntavastuuta tarjoamalla koulutus- ja työmahdollisuuksia myös erityisryhmille (maahanmuuttajat, syrjäytyvät nuoret). Opetushenkilökunnan osaamistaso vastaa rakennusalan työelämän tarpeita ja alalla on motivoituneita opettajia, jotka kehittävät alaa eteenpäin yhdessä yritysten ja opiskelijoiden kanssa Rakennusalan koulutukseen hakeutuu riittävästi soveltuvia henkilöitä, varsinkin ammatillisella toisella asteella. Naisten osuus alalla kasvaa. Opetushenkilökunnalla, koululaisilla ja heidän vanhemmillaan on hyvä peruskäsitys rakennusalasta Osallistutaan mentor-ohjelman suunnitteluun kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille Tarjotaan enemmän englanninkielisiä harjoittelumahdollisuuksia Toteutetaan maahanmuuttajille suunnattuja opintopolkuja Kehitetään rakennusalan opetushenkilökunnan palkitsemista Yhdistetään eri palkitsemistavat ja tilaisuudet positiivisen näkyvyyden lisäämiseksi Nostetaan positiivisia koulutusesimerkkejä mediaan Teetetään tutkimus, joka perustuu laajaan otantaan ja jonka avulla löydetään alavalinnan merkitsevät tekijät ja alueelliset erot Päätetään tutkimustulosten perusteella jatkotoimenpiteistä Mahdollistetaan työelämään tutustumisjaksot (TET) rakennusalalla laajasti Osallistutaan rakennusalalle suunnatun Yrityskylä-mallin toteutukseen

Kuvaajia

20000 Nettomaahanmuutto ja syntyvyys 66000 18000 64000 16000 62000 14000 60000 12000 58000 10000 56000 8000 54000 6000 52000 4000 50000 2000 48000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 46000 Nettomaahanmuutto Syntyvyys Suomen syntyvyys on laskenut 2010 yli 20 %. Nettomaahanmutto ole kasvanut samassa ajassa läheskään samaan tahtiin. Lähde: Tilastokeskus Suomen väestöstä työvoimaan kuuluu noin puolet eli 2,6 miljoonaa (15 64-vuotiaat) Vuoteen 2030 mennessä työikäisten (15 64-vuotiaiden) määrä vähenee noin 130 000 hengellä. Rakennusalaan suhteutettuna tämä tarkoittaa 5 % vähennystä eli noin 9 000-12 000 hengen vajetta

16 000 Oppilaitosten käyttömenojen reaalikehitys opiskelijaa kohden 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus ja -tutkimus Lähde: Tilastokeskus

7 000 Ammatillinen toinen aste: Rakennusalan perustutkinnot* 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Uudet opiskelijat Valmistuneet Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen * Rakennusalan, talotekniikan ja pintakäsittelyn perustutkinto; rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala

Rakennusalan ammattioppilaitostutkinnot, tilastovuosi 2016 Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

3 000 Rakennusalan ammattikorkeakoulut 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uudet opiskelijat Tutkinnot Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

Rakennusalan ammattikorkeakoulututkinnot, tilastovuosi 2016 Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

700 Rakennusalan yliopistot 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uudet opiskelijat Tutkinnot Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

Rakennusalan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot, tilastovuosi 2016

Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus 1 000 000 000 971 410 228 AMK-sektorin valtionrahoitus 2012-2020 (mukana amk-momentin kaikki rahoitus pl. alv-kompensaatiot, KiKy-säästöt, reaaliarvo laskettu yliopistoindeksin mukaan) 0,0 % 900 000 000 800 000 000 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 912 975 000 877 522 783 823 509 599 795 298 046 779 917 000 770 430 741 759 896 703 759 315 510-6,0 % -9,7 % -15,2 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % 300 000 000-18,1 % 200 000 000 100 000 000-19,7 % -20,7 % -21,8 % -21,8 % -20,0 % Lähde: ARENE 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-25,0 % Rahoituksen reaaliarvo ( 2017) Rahoituksen reaaliarvon kumulatiivinen lasku (% vs. 2012)

T&K&I Lähde: ROTI 2017

Business Finlandin myöntämä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 300 000 000 200 000 000 Vuoden 2017 kasvun selittää Fira Group Oy:n saama 4 800 000 laina ja 649 499 avustus. 100 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Rakennusala yhteensä 10 117 435 3 367 929 5 262 837 3 473 513 5 730 345 5 008 780 7 298 060 12 056 410 Kaikki yhteensä 618 435 725 605 051 046 561 279 720 576 803 243 523 085 596 524 819 636 417 344 966 492 880 179 Lähde: Business Finland

Lisätietoja: lauri.pakkanen@rakennusteollisuus.fi, puh. 050 522 7797