LIITE 1 Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015 Arja Lahtinen 2016
1 Johdanto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n organisoima jätevesineuvontahanke Pohjanmaan Jässi toteutti jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla kesän 2015 aikana. Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan kohdekuntia oli kahdeksan: Alajärvi, Halsua, Kaustinen, Mustasaari, Seinäjoki, Soini, Veteli ja Vöyri. Hanketta rahoitti Ympäristöministeriö Etelä-Pohjanmaan Ely -keskuksen myöntämällä avustuksella. Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus 2015 on katsaus alueen jätevesien käsittelystä ja se on tehty hankkeessa kootun kartoitustiedon pohjalta. Hankkeessa käytettiin JÄSSI -toimintamallia, jossa alueilla sijaitsevat kiinteistöt pyrittiin neuvomaan ja kartoittamaan systemaattisesti niin kutsutulla nuohoojamallilla. Kiinteistökäyntien toteuma oli noin 48 % tarjotuista kartoitus- ja neuvontakäynneistä. Tämän lisäksi tehtiin yksittäisiä käyntejä pyynnöstä, yhteensä seitsemän kappaletta. Kartoitetuista kohteista 74 % oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. Kartoitus- ja neuvontakäynnin kartoitusosiossa käytiin läpi kiinteistön nykyistä jätevesijärjestelmää uudistamistarpeen arvioimista varten. Saatujen tietojen perusteella pyrittiin selvittämään jätevesijärjestelmän tyyppi ja siihen kuuluvat neuvonnan kannalta oleelliset osat sekä jätevesijärjestelmän ikä ja kunto. Kiinteistöllä kysyttiin myös onko selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä olemassa. Lisäksi kysyttiin säilytetäänkö kiinteistöllä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeita ja kuitteja tehdyistä tyhjennyksistä ja huolloista, sekä pidetäänkö järjestelmälle tehdyistä toimenpiteistä toimenpidepäiväkirjaa. Kartoituksessa myös kerättiin tietoa kiinteistön käytöstä, kuten käyttöasteesta, asukasmäärästä, varustelutasosta ja vedenkulutuksesta. Kiinteistöstä ja sen jätevesijärjestelmästä saatujen tietojen perusteella annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta. Arviointiin käytettiin neljää luokkaa: punainen, järjestelmä uusittava viimeistään 15.3.2018 keltainen, järjestelmä vaatii pieniä kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä, järjestelmä kunnossa sininen, vähäinen jätevesimäärä Tämän tilannekatsauksen tarkoituksena on antaa tietoa jäteveden käsittelystä ja tarkastella käsittelylle annettujen määräysten toteutumista hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueilla. Lisäksi katsauksella voi olla merkitystä arvioitaessa jäteveden käsittelyn nykyistä tasoa kohdekunnissa ja lähialueella tai pohdittaessa, kuinka jätevesien käsittelyn tasoa haja-asutusalueilla voidaan jatkossa edistää.
2 Haja-asutuksen jätevedet kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnissa Koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella ja hankkeen yleisneuvonta-alueella hajaasutusalueen kiinteistöjä arvioidaan olevan noin 74 000. Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnissa Alajärvellä, Halsualla, Kaustisella, Mustasaaressa, Seinäjoella, Soinissa, Vetelissä ja Vöyrissä (kuva 1) oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan arviolta yhteensä noin 10 000 hajaasutusalueen asuntokuntaa vuoden 2013 lopussa (taulukko 1). Lisäksi alueella oli lähes saman verran vapaa-ajan asuntoja. Osa haja-asutusalueen kiinteistöistä voi olla viemäröityjä, mutta yleisesti ottaen haja-asutusalueet eivät ole kunnallisen viemäriverkoston piirissä. MUSTASAARI VÖYRI KAUSTINEN HALSUA VETELI ALAJÄRVI SEINÄJOKI SOINI Kuva 1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnat: (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015) Viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen määrä vaihtelee kunnittain, koska muun muassa asukasmäärissä ja taajama-asteessa on eroja. Viemärin laajennussuunnitelmiin vaikuttavat esimerkiksi taloudelliset edellytykset ja jätevedenpuhdistamon kapasiteetti. Viemäriverkoston laajenemiseen vaikuttaa myös asukkaiden halukkuus liittyä verkostoon, mitä selvitetäänkin yleensä etukäteen. Vuoden 2015 kohdekunnista erityisesti Alajärvellä ja Soinissa neuvottiin paljon vapaa-ajan asutusta. Suomen ympäristökeskuksen selvitysten (mm. Kallio 2014) ja neuvonnasta saatujen kokemusten perusteella (mm. Lahtinen 2014) vapaa-ajan asunnoilla jäteveden käsittelyn uusimisen tarve on kuitenkin yleensä vakituista asutusta pienempi. Tämä johtuu vaatimattomammasta varustelusta ja vähäisemmästä käytöstä.
Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueen asuntokuntien määrästä ja kesämökkien määrä kiinteistökohtaisen neuvonnan alueella (Lähde: Tilastokeskus Kuntaportaali 2016) Kunta Vakituiset (n. kpl) Kesämökit (kpl) Alajärvi 1683 1320 Halsua 307 229 Kaustinen 641 189 Mustasaari 1714 3777 Seinäjoki 2914 864 Soini 527 523 Veteli 710 271 Vöyri 1469 2443 YHTEENSÄ 9965 9616 Neuvontakäyntejä tehtiin hankkeen aikana 650 kappaletta (taulukko 2), joista 643 kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueilla. Lisäksi seitsemän käyntiä pyydettiin. Kirjeitse lähestyttävät alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa, ja niiden kiinteistöille neuvontaa tarjottiin systemaattisesti niin kutsutulla nuohooja-mallilla. Osa valituista alueista sijaitsi ympäristönsuojelumääräyksillä tiukennettujen vaatimusten alueella, osa alueista sijaitsi perusvaatimustason alueella. Taulukko 2. Kiinteistökohtaisen neuvonnan lukumäärät Kunta Kirjeet (kpl) Kartoitus- ja neuvonta (kpl) Neuvonta (kpl) Toteuma (%) Alajärvi 204 78 24 38 Halsua 119 48 20 40 Kaustinen 122 68 (3 pyydettyä) 7 53 Mustasaari 319 209 (3 pyydettyä) 15 65 Seinäjoki 162 52 6 32 Soini 125 51 9 41 Veteli 86 40 (1 pyydetty) 4 45 Vöyri 218 104 9 48 YHTEENSÄ 1355 650 94 48 3 Vaatimusten täyttyminen Lainsäädännön edellyttämä jätevesijärjestelmän tietojen ylläpito kiinteistöillä oli vieläkin melko vähäistä. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli 16 %:lla kaikista kartoitetuista kohteista (taulukko 3). Käyttö- ja huolto-ohjeet olivat olemassa vain 10 prosentilla kohteista. Kiinteistöillä, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä, tulisi pitää toimenpidepäiväkirjaa. Toimenpidepäiväkirja oli 3 %:lla kohteista, mutta selvästi suurempi osuus kiinteistönomistajista, 23 % oli kuitenkin säästänyt kuitit tehdyistä toimenpiteistä. Jätevesijärjestelmänsä tiedot kirjanneiden osuus oli jopa pienempi kuin edellisenä vuonna kartoitetuilla kiinteistöillä. Vuonna 2014 esimerkiksi selvitys oli tehtynä 22 %:lla Pohjanmaan Jässihankkeen kartoittamilla kiinteistöillä (Lahtinen 2015). Suomen ympäristökeskuksen selvityksen (Kallio 2014) mukaan selvitys olisi ollut valtakunnallisesti noin 25 %:lla jo vuonna 2012 ja noin 35 %:lla vuonna 2013, joten hankealueella jäädään valtakunnallisesta tasosta.
Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne neuvontakohteilla Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % kpl % kpl % Ympärivuotinen 86 18 52 11 17 4 141 29 asutus Vapaa-ajan 19 11 10 6 2 1 8 5 asutus YHTEENSÄ 105 16 62 10 19 3 149 23 Jätevesijärjestelmän tyyppiä, ikää ja kuntoa tarkasteltiin kartoitus- ja neuvontakäynnillä silmämääräisesti jätevesiasetuksen vaatimusten valossa. Suurimmassa osassa kaikista kartoitetuista kohteista arvioitiin tarvittavan jätevesijärjestelmän uudistamista (kuva 1). Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli kaikista kohteista 18 %. Vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteissa annetun arvion mukaan asetuksen puhdistustasovaatimukset arvioitiin täyttävän noin 15 % kohteista, kun 10 % puolestaan kaipaa kunnostustoimia tai seurantaa. 75 % ei arvion mukaan täyttäisi asetuksen puhdistustasovaatimusta nykyisellään. Kuva 1. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kartoitetuilla kiinteistöillä, kaikki järjestelmät 3.1 Kuntakohtaiset vaatimukset kohdekunnissa Kahdeksasta kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnasta neljässä olivat voimassaolevat ympäristönsuojelumääräykset. Alajärven ja Seinäjoen kaupungilla ja Mustasaaren ja Soinin kunnilla oli kartoitus- ja neuvontakäyntien aikana käytössä voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka sisälsivät erityisiä määräyksiä jäteveden käsittelystä ranta-alueilla ja pohjavesialueilla. Halsualla ja Kaustisella oli haja-asutuksen jätevesiä koskevia määräyksiä rakennusjärjestyksessä. Seinäjoella oli käytössä kunnan järjestämä kiinteistöittäinen lietteenkuljetus. Pohjavesialueilla sijaitsi yhteensä 91 neuvottua kiinteistöä ja ranta-alueilla yhteensä 291 kiinteistöä. Muutamilla kiinteistöillä oli se tilanne, että jätevesiasetuksen mukaan jätevesijärjestelmä olisi täyttänyt vaatimukset, mutta järjestelmä ei täyttänyt kunnallisten määräysten vaatimuksia.
4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä alueilla oli käytössä paljon erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Yleisin jätevesijärjestelmätyyppi vakituisesti asutuilla kiinteistöillä oli kuitenkin saostussäiliö kaikille jätevesille josta purku tapahtui yleensä ojaan. Kaksi seuraavaksi yleisintä järjestelmää olivat laitepuhdistamo sekä maahanimeytys kaikille jätevesille (kuva 2). Muut -luokkaan, joita esiintyi 5 % kohteista, kuului maasuodattamo kaikille jätevesille ja muutamia harvinaisempia käsittelyjärjestelmiä tai eri käsittelyjärjestelmien yhdistelmiä. Lisäksi kiinteistöillä oli muutamia jätevesijärjestelmiä, joiden tyyppiä tai tilaa ei pintapuolisen tarkastelun perusteella pystytty arvioimaan. Muutamalla vakituisesti asutulla kiinteistöllä ei ollut käytössään lainkaan vesikäymälää. Kuva 2. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tyypit kartoitetuilla kiinteistöillä Osa jätevesijärjestelmistä ei olisi täyttänyt edes ennen vuotta 2004 voimassa olleen lainsäädännön vaatimuksia. Kartoitettujen jätevesijärjestelmien joukossa oli muun muassa jätevesijärjestelmiä, joista purku oli johdettu suoraan vesistöön. Saostussäiliöt olivat usein erittäin vanhoja, mutta joskus myös niihin kuuluvissa rakenteissa oli puutteita. Osioita oli keskimäärin kaksi, vaikka kaikille jätevesille osioita olisi hyvä olla kolme. Esimerkiksi vain 75 %:ssa vakituisesti asuttujen kiinteistöjen saostussäiliöissä oli pohjat, eli noin joka neljäs saostussäiliö olikin itse asiassa imeytyskaivo. Saostussäiliöistä 64 %:ssa oli t-haarat, joiden tarkoitus on estää lietteen kulku käsittelyn läpi purkuun. Tyhjentäjä oli epäselvä noin 14 %:lla vakituisesti asutuista kiinteistöistä. Saostussäiliöistä 17 % tyhjennettiin harvemmin kuin kerran vuodessa. Vapaa-ajan kiinteistöillä oli vakituisesti asuttuja kiinteistöjä monipuolisemmin erilaisia jäteveden käsittelymenetelmiä. Myös vapaa-ajan käytössä olevista kiinteistöistä 15 %:lla jätevesien käsittely perustui saostussäiliöihin, vaikka käytössä oli vesikäymälä. Vapaa-ajan kiinteistöillä vuosittainen käyttö on yleisesti ottaen vähäisempää kuin vakituisessa käytössä olevilla kiinteistöillä. Toisaalta käyttäjiä saattaa olla useita ja sijainti on usein ympäristönsuojelullisesti herkällä alueella.
Kuva 3. Vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesien käsittely Kuvassa 4 on esitetty jäteveden käsittelyjärjestelmien ikä ja parantamistarve, lukuun ottamatta saostussäiliöitä sekä vähäisen jätevesimäärän kohteita. Yleisesti ottaen vanhoissa jätevesijärjestelmissä on enemmän uusimistarvetta, mutta uusimistarpeeseen vaikuttivat myös eri käsittelyjärjestelmien erilaiset käyttöiät, alkuperäisen suunnittelun ja rakentamisen laatu sekä tehdyt huoltotoimenpiteet. Kuva 4. Jäteveden käsittelyjärjestelmien ikä ja parantamistarve, lukuun ottamatta saostussäiliöitä ja vähäisen jätevesimäärän kohteita (1. Laitepuhdistamo, 2. Imeytyskenttä, 3. Maasuodattamo, 4. Umpisäiliö, 5. Umpisäiliö + maaperäkäsittely, 6. Yksinkertainen maaperäkäsittely, 7. Muut)
4.1 Ympärivuotinen asutus Yleisimmät järjestelmätyypit kiinteistöillä olivat saostussäiliö kaikille jätevesille (76 %). Saostussäiliön purku oli tyypillisesti johdettu ojaan. Muut jätevesijärjestelmät olivat selvästi harvinaisempia. Seuraavaksi eniten oli laitepuhdistamoja, joita oli noin 6 % jätevesijärjestelmistä. Maahanimeytys oli käytössä noin 5 %:lla kohteista. Seuraavaksi käytetyimmät olivat umpisäiliö kaikille jätevesille (4 %), umpisäiliö yhdistettynä maaperäkäsittelyyn (2 %) sekä umpisäiliö ja saostussäiliö (1 %). Kaikki muut järjestelmätyypit jäivät alle yhden prosentin osuuksiin, mikä lukumääräisesti tarkoittaa vain muutamia yksittäisiä kohteita. Yksiputkiviemäröinti oli käytössä 92 prosentilla kohteista. Kiinteistönomistajien mukaan tämänhetkisistä yksiputkiviemäröinneistä olisi noin 22 % mahdollisesti muutettavissa kaksivesiviemäröintiin. Kaikilla kiinteistöillä putkistoista ei ollut tietoa. Kartoitettujen kohteiden keskimääräinen asukasmäärä oli 2,4 asukasta. Ikävapautettuja olivat 86 kiinteistön omistajat eli 18 % kiinteistöistä oli ikävapautuksen piirissä kartoitusta tehtäessä. Näistä kiinteistöistä suurin osa (94 %) ei olisi täyttänyt jätevesiasetuksen puhdistusvaatimustasoa. Kaikista vakituisesti asutuista kiinteistöistä, joissa syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä, osuus on 78 % (kuva 5). Nuohoojamalli, jossa alueen kaikille kiinteistöille tarjotaan käyntiä eikä kiinteistöjä valikoida etukäteen, antaa todennäköisesti melko hyvän kuvan todellisesta tilanteesta kiinteistöillä. Systemaattisesti tarjottuja käyntejä otetaan vastaan myös sellaisilla kiinteistöillä, joilla järjestelmä on kunnossa tai kaipaa tehostamista tai seurantaa. Myös vähäisen jätevesimäärän kiinteistöillä toteutuu käyntejä, vaikka yleensä kiinteistön tilanne onkin jo hyvin selvillä. Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisesti asutuissa kohteissa, joissa syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä Iältään järjestelmät olivat melko vanhoja. 6 % ikää ei tiedetty ja noin 6 % järjestelmistä oli rakennettu jo ennen vuotta 1960. Yli puolet (55 %) jätevesijärjestelmistä oli rakennettu 1970- ja 1980 - luvuilla, eli järjestelmät ovat yli 25 vuotta vanhoja. Vuonna 2000 ja sen jälkeen rakennettuja tai uudistettuja järjestelmiä oli 16 %. Vuonna 2004 muuttuneen lainsäädännön jälkeen oli rakennettu 58 jätevesijärjestelmää. Selvästi eniten kiinteistöillä oli laitettu laitepuhdistamoja.
Vuoden 2004 jälkeen rakennettujen tai uudistettujen jätevesijärjestelmien pitäisi lähtökohtaisesti olla nykyisellään kunnossa ja täyttää vaatimukset. Näin ei kuitenkaan aina ollut, vaan myös uudemmissa järjestelmissä on joillakin kiinteistöillä kunnostustarvetta. Erityisesti akuutissa uudistamistarpeessa olivat pelkän saostussäiliökäsittelyn sisältävät jätevesijärjestelmät, joista vedet johdettiin yleensä ojaan tai maaperään, tai purkupaikkaa ei tiedetty. Nämä olivat myös iältään usein vanhoja (kuva 6). On myös huolestuttavaa, että vuoden 2004 jälkeen oli edelleen myös rakennettu jätevesijärjestelmiä pelkän saostussäiliökäsittelyn varaan. Näitä oli vakituisesta asutuksesta noin 2 %. Kuva 6. Saostussäiliöt olivat iältään vanhoja, pääosin 1970- ja 1980-luvuilta Ainoastaan noin 4 % vakituisessa käytössä olevissa kohteissa aiottiin muuttaa vesivarustelun määrää tai pidettiin sitä mahdollisena seuraavien viiden vuoden aikana. Näistä osa aikoi vähentää vesivarustelun määrää ja osa aikoi lisätä sitä entisestä. 4.2 Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan käytössä olevia kohteita kartoitettiin 172 kappaletta. Vapaa-ajan kiinteistöistä eniten oli kohteita, joissa jäteveden määrä arvioitiin vähäiseksi (kuva 7). Niillä kohteilla, joilla syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä, uudistamistarve on 45 % (kuva 8) eli selvästi pienempi kuin vakituisesti asutuilla kohteilla.
Kuva 7. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vapaa-ajan kiinteistöillä Vedenlähteenä vapaa-ajan kiinteistöillä oli yleisimmin vesijohto, joka oli noin 53 % kohteista. Seitsemässätoista kohteessa aiottiin vesivarustelua lisätä seuraavien viiden vuoden aikana. Yleensä vapaa-ajan käytössä olevissa kohteissa käytettiin joko vesikäymälää (34 %) tai ulkokäymälää (70 %) tai molempia. Moderni kuivakäymälä oli käytössä vain muutamilla kiinteistöillä. Kuva 8. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla syntyy vähäistä suurempia määriä jätevettä 5 Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Vuoden 2011 lakimuutosten yhteydessä arvioitiin, että ikäperusteisen vapautuksen myötä noin 30 % kiinteistöistä ei sovellettaisi puhdistustasovaatimusta. Myöhemmin Suomen ympäristökeskus selvitti, että näitä kiinteistöjä olisi noin 18 %. Pohjanmaan Jässi 2012 2014 hankkeiden kartoitusja neuvontakäynneillä saatiin ikävapautettujen kiinteistöjen osuudeksi hieman vähemmän, noin 17 % kiinteistöistä. Vuoden 2015 kiinteistökäynneillä ikävapautettujen osuus oli 18 % kiinteistönomistajista.
Vapaa-ajan kiinteistöillä uudistamistarve oli aiempia vuosia selkeästi pienempi. Tähän voi olla syynä se, että tietyillä alueilla kiinteistöt ovat nimenomaan vapaa-ajan käyttöön alun perinkin tarkoitettuja, kun taas tietyillä alueilla kiinteistöt ovat aiemmin olleet vakituisesti asuttuja ja jääneet lähinnä vain ylläpidettäviksi. Vuoden 2015 vapaa-ajan kiinteistöissä oli paljon ranta-alueilla, erityisesti järvien rannoilla sijaitsevia kiinteistöjä joista puuttui tai oli vain vähäinen vesivarustelu. Jätevesijärjestelmien dokumentointi Jokaisella haja-asutusalueen kiinteistöllä, myös vapaa-ajan käytössä olevilla, tulee olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Myös käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää. Vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteissa pitää myös järjestelmälle tehdyt toimenpiteet dokumentoida. Kartoitustietojen perusteella selvitys oli 18 % vakituisen asutuksen kohteista ja 11 % vapaa-ajan asutuksen kohteista. Selvitystä ei useilla kiinteistöillä nähty tarpeellisena jätevesijärjestelmän käytön ja huollon apuna, vaan turhana paperityönä. Osasta jätevesijärjestelmistä ei ollut koskaan ollut mitään kirjallisia tietoja. Jätevesien käsittelyn ratkaisut tulevaisuudessa ja uusimisen aikataulu Yhteiskäsittely olisi joillakin kiinteistöllä yksi mahdollinen vaihtoehto. Neuvontakäynneillä kuitenkin kävi ilmi, että yleisesti ottaen yhteiskäsittelystä ei oltu kiinnostuneita. Erillisviemäröinnin mahdollisuus oli kiinteistönomistajien mukaan noin 24 %:lla kaikista kohteista. Nykyisellään kaikista kartoitetuista kiinteistöistä oli erillisviemäröityjä 9 %, joten suurin osa kiinteistöistä tullee jatkossakin käsittelemään jätevedet kaikille jätevesille sopivassa järjestelmässä. Lisätietoa haluttiin useimmiten kuivakäymälästä ja umpisäiliöstä, myös vakituisesti asutuissa kohteissa. 6 Pohdinta Alueella on kymmeniä tuhansia kiinteistöjä viemäriverkoston ulkopuolella. Kerätyn kartoitustiedon perusteella suurimmalla osalla on käytössään ainoastaan saostussäiliöt. Mahdollisten lievennysten voimaantulo vaikuttaisi uudistamistarpeeseen todennäköisesti suuresti. Toisaalta moni kiinteistö sijaitsee melko lähellä vesistöä ja jätevesijärjestelmät ovat usein hyvin vanhoja. Toisaalta monella kiinteistöllä on pieni asukasmäärä ja keskimääräistä pienempi vedenkäyttö. Lisäksi hajaasutusalueilla väestö on melko iäkästä ja useat kiinteistöt jäänevät tulevaisuudessa tyhjilleen tai vapaa-ajan käyttöön. Tämä lisännee kiinnostusta esimerkiksi kuivakäymäläratkaisuihin ja jätevesien johtamiseen umpisäiliöön tai jopa kiinteistön vesivarustelun vähentämiseen. LÄHTEET Kallio J. 2014: Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta, Suomen ympäristökeskus 10.10.2014 Lahtinen A. 2015: Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2014 Loppuraportti Maanmittauslaitos 2015: Avoimien aineistojen tietopalvelu. http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-ja-palvelut Tilastokeskus Kuntaportaali: osoitteessa http://www.stat.fi/tup/kunnat/tilastot_aakkosittain.html (luettu 18.1.2016)