HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013
|
|
- Akseli Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 Sanna Laakso Hajajätevesineuvoja
2 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n (VHVSY) ja Espoon kaupungin kanssa kesällä 2013 osana laajempaa hanketta. Hankkeessa annettiin jätevesineuvontaa myös Vantaan, Nurmijärven, Tuusulan ja Riihimäen alueilla. Espoossa neuvontaa on annettu VHVSY:n toimesta myös vuonna Kunnan oman rahoituksen lisäksi neuvontaan saatiin valtionapua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Neuvontaa annettiin sekä vakituisesti asuttujen että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Neuvontakäynneillä käytiin yksityiskohtaisesti läpi kiinteistön jätevesijärjestelmä ja sen kunto ja neuvottiin järjestelmän ylläpidossa sekä käyttöja huoltotoimenpiteissä. Lisäksi kiinteistölle jätettiin kirjallinen arvio järjestelmän uusimistarpeesta (liite 1) ja puutteista uuden lainsäädännön (YSL 196/2011 ja VNa 209/2011) ja kunnan määräysten vaatimusten mukaisiksi ja tarvittaessa muuta kirjallista materiaalia (jätevesiopas, käyttö- ja huoltoohjeita, selvityslomake jätevesijärjestelmästä ja ohje jätevesijärjestelmän uusimisen etenemisestä). Espoossa on noin 6500 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Vesihuoltolaitosten toimintaalueen ulkopuolella kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia kiinteistönsä vesihuollosta. Neuvonta kohdennettiin Bodominjärven pohjoispuolella sijaitsevalle Röylän alueelle, jonne ei ole lähitulevaisuudessa suunnitteilla kunnallistekniikkaa. Suurin osa kunnan valitsemista kiinteistöistä sijaitsi Bodominjärven valuma-alueella. Alueella oli lisäksi toinen iso järvi, Velskolan Pitkäjärvi, ja näiden lisäksi useita pienempiä järviä, I-luokan pohjavesialue ja entinen Bodomin vesilaitoksen lähisuoja-alue. Neuvonnan toteutuminen Jätevesineuvoja tarjosi kirjeitse noin tunnin kestoista kiinteistökohtaista neuvonta-aikaa 148 kiinteistölle touko-elokuun aikana. Varatuista käynneistä toteutui 83 %, joten tavoitteena olleet 1
3 120 käyntiä saatiin toteutettua. Neljä käyntiä tehdään myöhemmin, koska kiinteistöjen omistajat pääsevät paikalle vasta myöhemmin syksyllä. Toteutumattomien käyntien kiinteistöjen omistajista lähes puoleen saatiin puhelin- tai sähköpostikontakti (15 kpl). Näistä puolella jätevesijärjestelmän perusratkaisu oli kunnossa tai kiinteistö voitiin luokitella veden käytöltään vähäiseksi, jolloin omistajat eivät kokeneet käyntiä tarpeelliseksi. Puolet puhelinkontaktiin saaduista asiakkaista eivät halunneet neuvontaa muista syistä, kuten kiireen takia, ja kahdella tontilla ei ollut rakennusta tai se oli asumiskelvoton. Puhelimitse annettiin järjestelmien käyttöön ja huoltoon liittyviä ohjeita sekä tietoa asetuksen dokumentointivaatimuksista. Usein kuitenkin puhelinsoitolla tavoitetut henkilöt vaikuttivat kiireisiltä, eivätkä ehtineet kuuntelemaan tarkemmin neuvoja. Ainakin kuuden kiinteistön omistajan yhteystiedot olivat virheelliset, mikä kävi ilmi asukkaiden ollessa sattumalta paikalla ja palautuneista kirjeistä. Kahdeksan kiinteistön omistajaa ei tavoitettu lainkaan. Nämä kiinteistöt olivat varattuna neuvonta-aikana tyhjillään eikä omistajan puhelinnumeroa ollut saatavilla tai omistajaan ei muuten saatu puhelinyhteyttä. Osassa kiinteistötietojen osoitteista olikin samassa osoitteessa kokonaan erillinen asuinrakennus, jolla oli oma jätevesijärjestelmänsä. Käyntiaikoja vaihdettiin paljon, etenkin kesälomakautena. Kohdealue Kaikki neuvotut kiinteistöt sijaitsivat yhtä lukuun ottamatta Pohjois-Espoossa Röylän kaupunginosassa, Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä. Röylän eteläpuolella on Bodominjärvi ja länsipuolella Velskolan Pitkäjärvi. Kohdealueella pystyttiin erottamaan kaksi toisistaan sijainnilta ja kiinteistöjen käytöltä poikkeavaa aluetta (kuva 1). Alueilla 1a ja 1b oli pääasiassa ympärivuotista asutusta, kun taas alueella 2 suurin osa kiinteistöistä oli vapaa-ajanasuntoja. Alueet 1a ja 1b käsitellään tässä raportissa yhtenä alueena, jotta alueen 1b kiinteistökohtaisia tietoja ei voida niiden vähäisyyden takia tunnistaa. Käyntejä tehtiin alueella 1 yhteensä 78 ja alueella 2 yhteensä 43. Alueen 1b kaikille kunnalta saaduille kiinteistöille ei lähetty kirjettä, koska tavoitteena olleet 2
4 120 käyntiä tulivat täyteen. Tämän alueen kiinteistötiedot saatiin täydentävinä tietoina muiden alueiden tietoja myöhemmin. Neuvonnan kohteena ollut alue on harvaan asuttua ja siellä on paljon maanviljelyä, useita hevostalleja, muutama lammastila, kaupungin uimarantoja ja Pakankylän koulu, jolla on oma puhdistamo. Suurin osa neuvonta-alueesta kuului Bodominjärven valuma-alueeseen. Bodominjärvi on pyöreähkö rehevä järvi ja sen pinta-ala on 412 ha. Velskolan Pitkäjärvi on toinen alueella oleva isohko järvi (103 ha). Se on karu ja nimensä mukaisesti pitkänomainen ja kapea Nuuksion kansallispuiston itäpuolella sijaitseva järvi. Bodominjärven valuma-alueen pinta-ala on 30,7 ja Velskolan Pitkäjärven 7,6 km 2. Neuvonta-alueen poikki laskee kaksi puroa Bodominjärveen, joista toinen, Lukbäcken, saa alkunsa Luukinjärvestä, josta se kulkee osittain Luukintien asutuksen läpi. Alueen lounaisosassa oli muutama puro, jotka laskivat suoraan Bodominjärven laskujokeen, Glomsinjokeen, joka laskee edelleen Espoonjokeen. Alueen koillisosassa Buusintien asutuksen läpi kulki Vanhankartanonpuroon laskeva puro. Alueella on kolme luonnonsuojelualuetta: Myllyjärvi- Hepolampi, Gillermossen sekä Sorvalampi-Häkläjärvi. Lisäksi Velskolan Pitkäjärven rannalla on Natura alue. Alueella oli edellä mainittujen kahden isomman järven lisäksi useita pienempiä järviä ja lampia (mm. Sorvalampi, Mustalampi, Myllyjärvi, Häkläjärvi ja Hepolampi) ja suoalueita. Puolet (63 kpl) kiinteistöistä sijaitsikin päivitettävinä olevien ympäristönsuojelumääräysten mukaisella ranta-alueella (200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta), mutta suurin osa näistä ei kuitenkaan rantaviivassa. Ranta-alueilla tullaan luultavasti noudattamaan hajajätevesiasetuksen mukaista, perusvaatimustasoa hieman korkeampaa, ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkillä alueilla. Kiinteistöistä 18 sijaitsi alueen eteläosassa sijaitsevalla I-luokan pohjavesialueella. Neuvonta-alue on kuulunut osittain Bodomin vesilaitoksen lähisuoja-alueeseen, jossa jätevesien imeytys on ollut kiellettyä vuoteen 2010 saakka. Tällöin Bodominjärven käyttö varavedenottamona päättyi. Neuvontaan valitulle alueelle ei ole lähivuosina suunnitteilla kunnallistekniikkaa eikä vireillä vesiosuuskuntahankkeita (Espoon vesihuollon kehittämissuunitelma ). Kiinteistöt sijaitsivat vähintään 500 metrin päässä nykyisistä tai suunnitteilla olevista vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. 3
5 Kuva 1. Neuvonnan kohdealueet Pohjois-Espoossa. 4
6 Jätevesien käsittelyn tilanne Jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen eri luokkaan: riittävä käsittely, vähäisiä korjauksia vaativa, riittämätön käsittely, ikävapautus ja vähäinen vesimäärä. Koko neuvonta-alue 22 % 23 % n = 121 Vapaa-ajanasuntoja 31 % Riittävä käsittely (28 kpl) 5 % Vähäisiä korjauksia (32 kpl) Riittämätön käsittely (28 kpl) 23 % 27 % Ikävapautus (6 kpl) Vähäinen vesimäärä (27 kpl) Kuva 2. Jätevesijärjestelmien taso kaikissa Espoon kohdekiinteistöissä suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja kunnan määräyksiin. Kaikista arvioiduista jätevesijärjestelmistä riittäviksi (=vihreä) suhteessa jätevesiasetukseen ja kunnan määräyksiin arvioitiin olevan lähes neljäsosa (23 %, kuva 2) järjestelmistä. Riittävän käsittelyn määritelmän täyttävät järjestelmätyypit olivat usein suhteellisen uusia (1990->) ja erillisviemäröintiin perustuvia tai sellaisia, joissa kaikki vedet johdettiin umpisäiliöön. Neljä pienpuhdistamoa sai vihreän arvion. Harmaiden vesien riittäväksi käsittelyksi katsottiin 5
7 järjestelmä, jossa vedet johdetaan kaksiosaisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn (imeytys- tai suodatuskenttä) tai harmaavesisuotimeen. Järjestelmän arvioimista riittäväksi eivät alentaneet pienet puutteet, joiden ei oleellisesti katsottu laskevan puhdistustehoa. Tällaisia vähäisiä puutteita olivat täyttymisenhälyttimen puuttuminen, pienet vauriot säiliöiden kansissa (ei aiheuta vaaraa) ja ilmastusrakenteiden tuuletushatuissa, dokumentoinnin puuttuminen ja vähäiset puutteet järjestelmien käytössä (esim. harmaiden vesien saostussäiliöiden liian pitkä tyhjennysväli). Puutteet merkittiin kuitenkin kiinteistölle jätettävään arviolomakkeeseen ja kannustettiin kiinteistönomistajia korjaamaan puutteet. Vähäisillä korjauksilla (=keltainen) uuden lainsäädännön vaatimuksiin arvioitiin päästävän 27 %:lla kiinteistöistä. Keltaisen arvion saaneiden järjestelmien ei katsottu vaativan toimenpidelupaa, mutta puutteiden katsottiin voivan vaikuttavan järjestelmän toimivuuteen ja puhdistustulokseen, siten ettei vaadittaviin puhdistustasoihin päästä. Keltaiseen luokitteluun johtivat esimerkiksi kentissä selkeästi havaittavissa olevat imeytymisongelmat, puuttuvat tai vioittuneet T-haarat, säiliöiden huono kunto tai harmaiden vesien käsittelynä saostuskaivot ja vanha yksinkertainen maaperäkäsittely (imeytyskaivo tai putki, kivipesä). Jätevesien käsittely oli riittämätöntä 23 %:lla kiinteistöistä. Näiden järjestelmien saattaminen toimintakuntoon vaatii toimenpidelupaa. Tyypillisesti punaisen arvion saaneilla kiinteistöillä kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkästään saostuskaivoihin tai saostuskaivoihin ja jonkinlaiseen maahanimeytykseen. Kuitenkin huomattava osa, lähes puolet (13 kpl), punaiseen arvioon johtaneista puutteista johtui harmaiden vesien käsittelystä. Se joko puuttui täysin tai esikäsittely tai varsinainen käsittely puuttui kokonaan. Harmaan arvion eli automaattisen ikävapautuksen piiriin kuului vain 6 (5 %) kiinteistöä. Näille kiinteistöille jätettiin lisäksi arvio ilman ikävapautusta, jotta omistajien vaihtuessa voidaan arvioida järjestelmän uusimistarve. Ikävapautetuista neljä ei täyttänyt uuden lainsäädännön vaatimuksia. Näistä kolmella oli kaikille vesille vain saostuskaivot ja yhdellä harmaille vesille käsittelynä yksi saostuskaivo ilman varsinaista käsittelyä. Yksi ikävapautetuista pääsisi vähäisillä korjaustoimenpiteillä uusiin vaatimuksiin ja yksi täytti uudet vaatimukset. Viime vuonna vihreän arvion saaneet ikävapautetut luokiteltiin arvioinnissa pelkästään vihreiksi. 6
8 Jätevesimäärän arvioitiin olevan viidesosalla kiinteistöistä niin vähäistä, että vedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, mutta ei kuitenkaan suoraan vesistöön. Sinisen arvion saaneet kiinteistöt olivat kahta lukuun ottamatta vapaa-ajanasuntoja. Noin kolmasosa kaikista kiinteistöistä oli vapaaajankiinteistöjä. Niistä noin 70 % luokiteltiin veden käytöltään vähäisiksi, joten korkeasti varusteltuja vapaa-ajanasuntojakin oli jonkin verran. Alue 1 n = 78 Vapaa-ajanasuntoja 9 % Alue 2 n = 43 Vapaa-ajanasuntoja 70 % Riittävä käsittely 8 % 9 % 27 % 16 % Vähäisiä korjauksia 24 % 47 % 16 % Riittämätön käsittely Ikävapautus 32 % 21 % Vähäinen vesimäärä 0 % Kuva 3. Jätevesijärjestelmien taso alueittain suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja Espoon määräyksiin. Neuvonta-alueella pystyttiin erottamaan kaksi toisistaan sijainnilta ja kiinteistöjen käytöltä poikkeavaa aluetta. Sorvalammen lähistöllä ja Velskolan Pitkäjärven rannalla (alue 2) asutus oli selkeästi vapaa-aikapainotteista (70 %) ja muualla (alue 1) suurin osa (91 %) kiinteistöistä oli ympärivuotisesti asuttuja (kuva 3). Tämä näkyi selkeästi alueiden vähävetisten kiinteistöjen määrässä. 7
9 Sorvalammen ja Velskolan Pitkäjärven alueella riittäviä ja vähäisiä korjaustoimenpiteitä vaativia järjestelmiä oli kumpiakin 16 %. Käsittely oli riittämätöntä 21 %:lla kiinteistöistä ja melkein puolella vedenkäyttö arvioitiin vähäiseksi. Ikävapautuksen piiriin ei kuulunut yhtään asukasta tällä alueella, mutta jonkin verran asukkaita oli hyvin lähellä ikävapautuksen ikärajaa, joten heiltä voidaan odottaa poikkeuslupahakemusta siirtymän ajan lopussa. Alueella 1 jätevedenkäsittelyn arvioitiin olevan riittävää 27 %:lla kiinteistöistä ja vähäisillä korjauksilla selviäviä 32 %. Riittämätöntä käsittely oli 24 %:lla eli lähes yhtä paljon kuin alueella 2. Vähäistä vedenkäyttö oli vain 9 % arvioiduista kiinteistöistä ja ikävapautuksen piiriin kuului 8 % kiinteistöistä. Tyypilliset järjestelmät ja puutteet Jos järjestelmä oli rakennettu useana vuonna, sen ikä määritettiin vanhimman osan mukaan. Yhdeksän järjestelmän valmistumisvuotta ei tiedetty tai pystytty luotettavasti arvioimaan. Jätevesijärjestelmien keski-ikä oli 29 vuotta (kuva 4). Vähiten jätevesijärjestelmiä oli rakennettu 70-luvulla (11 kpl). Muina vuosikymmeninä järjestelmiä oli rakennettu suhteellisen tasaisesti, kunakin vuosikymmenenä hieman yli kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen 70-lukua rakennetuista järjestelmistä suurin osa oli vähävetisillä kiinteistöillä. Näillä kiinteistöillä ei ole ollut tarvetta uusia järjestelmää vähäisen veden käytön takia, jolloin järjestelmät ovat iäkkäitä luvulla rakennettuja järjestelmiä oli yhteensä 29, joista 19 oli rakennettu uuden lainsäädännön voimaantulon jälkeen eli vuoden 2004 jälkeen luvulla rakennetuista järjestelmistä yksikään ei saanut punaista arviota. Suurin osa punaisen arvion saaneista järjestelmistä oli rakennettu ennen 80-lukua (17 kpl, joista 3 kpl ikävapautuksia), mutta vielä 90-luvulla oli rakennettu useita järjestelmiä, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia (8 kpl). 8
10 kpl Sanna Laakso 30 Vähävetiset Vähäistä suurempi veden käyttö < luku 1980-luku 1990-luku >2004 Kuva 4. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma. Erillisviemäröinti oli yli puolella kiinteistöistä (62 %, kuva 5). Kiinteistöt, joilla oli kuivakäymälä ja virtsaa ja suotonestettä ei johdettu harmaiden vesien järjestelmään (ei kuitenkaan vähävetiset), katsottiin vastaavan erillisviemäröintiä. Umpisäiliö oli noin puolella kiinteistöistä ja noin 16 %:lla (20 kpl) se oli ainoa järjestelmä. Pelkät saostuskaivot kaikille vesille oli vain seitsemällä kiinteistöllä (6 %). Näistä kolme kuului ikävapautuksen piiriin. Muissa tapauksissa saostussäiliöt olivat lähes aina yhtenä osana jätevesijärjestelmää ja säiliöiden jälkeen jätevedet johdettiin jonkinlaiseen maaperäkäsittelyyn. Yksinkertainen maaperäkäsittely (imeytyskaivo tai putki, kivipesä ja epämääräinen imeytyskenttä tai -ojasto, josta ei tarkkoja tietoja) löytyikin noin 43 %:lta kiinteistöistä. Yksinkertaisia maaperäkäsittelyjä löytyi saostussäiliöiden jatkokäsittelyn lisäksi usein vähävetisiltä kiinteistöiltä. Kiinteistöistä noin 20 %:lla oli maahanimeyttämö, joista vain yhteen johdettiin kaikki vedet, ja maasuodattamoita vain muutamalla kiinteistöllä. Maasuodattamoista mikään ei ollut kaikille vesille, mutta yhteen johdettiin harmaiden vesien lisäksi kuivakäymälästä virtsa. Pienpuhdistamoita ja harmavesisuodattimia oli vain muutamilla kiinteistöillä. Ilman minkäänlaista käsittelyä vähäistä suuremmat jätevedet johdettiin ympäristöön vain kahdella kiinteistöllä ja näissäkin tapauksissa vain harmaita vesiä. 9
11 % Sanna Laakso Jätevesien käsittelyjärjestelmät Kuva 5. Jätevesien käsittelyjärjestelmien, käsittelemättömien jätevesien ja erillisviemäröinnin osuudet arvioiduista jätevesijärjestelmistä. Jätevesijärjestelmään voi kuulua useampi jätevesien käsittelyjärjestelmä. Selvitys jätevesijärjestelmästä, joka täytyy olla myös vähävetisillä kiinteistöillä, löytyi vain 34 kiinteistöltä (kuva 6, liite 2). Suurin osa kiinteistöjen omistajista oli joskus nähnyt selvityksen, koska niitä oli jaettu aikaisemmin kunnan puolesta kiinteistöille, mutta harvoilta se löytyi kuitenkaan täytettynä. Osa asukkaista täytti selvityksen käynnin yhteydessä, jolloin selvitys merkittiin tehdyksi. Tämä nosti jonkin verran selvitysten määrää. Käyttö- ja huolto-ohjeiden puuttumista ei kirjattu, koska ne jaettiin käynnin yhteydessä. Myöskään käyttöpäiväkirjan puuttumista ei kirjattu, koska lähes kaikilla kiinteistöillä oli omistajien mukaan saatavilla kuitit tyhjennyksistä tai muista huoltotoimenpiteistä. Asukkaita kuitenkin neuvottiin jatkossa pitämään tarkempaa käyttöpäiväkirjaa. 10
12 Toiseksi eniten puutteita oli järjestelmien käytössä ja huollossa. Toisin kuin edellisenä vuonna, käyttöön ja huoltoon kirjattiin puute, jos umpisäiliön tiiviyttä ei ollut tarkistettu uuden asetuksen ohjeiden mukaisesti. Suurin osa käytössä ja huollossa havaituista puutteista johtuikin tiiviyden tarkistamisen puuttumisesta. Muita yleisiä puutteita olivat säiliöiden liian harva tyhjentäminen ja maakenttien putkistojen ja jakokaivon puhdistaminen. Pienpuhdistamoiden omatoimisessa ylläpidossa ja huollossa oli usein suuriakin puutteita. Usein niiden huolto ja tarkkailu olikin jätetty lähes kokonaan huoltoyhtiön muutaman kerran vuodessa tekemän huollon varaan. Puute käytössä ja huollossa ei alentanut arviota, ellei sen katsottu oleellisesti vaikuttavan järjestelmän puhdistustulokseen. Ylitäytönhälytin puuttui suurimmasta osasta umpisäiliöistä (70 %) ja hälyttimen puuttuminen olikin kolmanneksi yleisin puute (40 %). Täyttymisenhälyttimen puuttuminen ei alentanut arviota. Monilla elektroninen täyttymisenhälytin oli hajonnut nopeasti käyttöönoton jälkeen. Osa näistä tapauksista voitaisiin estää huuhtelemalla täyttymisenhälytin aina tyhjennyksen yhteydessä anturin syöpymisen estämiseksi, kuten neuvontakäynneillä opastettiin. Myös mekaanisia itse rakennettuja hälyttimiä oli muutama. Jäteveden varsinaisessa käsittelyssä oli puutteita noin joka viidennellä kiinteistöllä. Varsinainen käsittely puuttui kokonaan tai se oli vääräntyyppinen (esim. imeytys kaikille vesille). Muu-kohtaan merkittiin käymäläjätteiden kompostoinnin ja virtsan ja suotonesteen käsittelyn puutteet. Näissä puutteita oli viidenneksi eniten (21 %). Käymäläjätteiden jälkikompostoinnissa ja virtsan ja suotonesteen käsittelyssä oli melkein kaikilla kuivakäymälöiden omistajilla puutteita. Yleisin virhe oli kaivaa käymäläjätteet suoraan maahan tai kompostoida ne sateelta suojaamattomassa ja pohjattomassa kompostorissa. Virtsa tai suotoneste johdettiin yleensä suoraan maaperään. Saostussäiliöistä 34 %:sta puuttui tai oli merkittävästi vioittuneet T-haarat. Noin 20 %:lla kiinteistöistä tilastoitiin tämä puute. Jäteveden esikäsittelyssä (15 %, saostussäiliöitä liian vähän tai puuttuivat kokonaan tai niiden vesitilavuus liian pieni kuormitukseen nähden) ja säiliöiden kunnossa (15 %) havaittiin jonkin verran puutteita. Purkupaikka oli huonossa kunnossa (vesi seisoi, lietettä, tukossa ym.) tai väärä (esim. suoraan vesistöön) noin joka kymmenennellä (11 kpl) 11
13 kiinteistöllä. Harvemmin havaittuja puutteita oli ilmastusrakenteissa (6 %), imeytymisessä (5 %) ja suojaetäisyyksissä (2 %). Tehostetussa fosforinpoistossa ei ollut puutteita yhdelläkään kiinteistöllä, koska suodatuskenttiä ei ollut yhtään kaikille vesille % Selvitys Käyttö ja huolto Ylitäytönhälytin umpisäiliössä Jäteveden varsinainen käsittely Muu* T-haarat saostussäiliöissä Jäteveden esikäsittely Säiliöiden kunto Purkupaikka Ilmastusrakenteet Imeytyminen Suojaetäisyydet *jälkikompostointi ja virtsan tai suotonesteen käsittely Kuva 6. Jätevesien käsittelyssä ja dokumentoinnissa havaittujen puutteiden osuudet arvioiduista kiinteistöistä. Vastaanotto ja palaute Tänä vuonna riittämättömiä käsittelyjä oli 10 % vähemmän kuin vuonna Viime vuonna järjestelmät olivat hieman vanhempia ja osa kiinteistöistä sijaitsi vesilaitoksen lähisuoja-alueella, jossa jätevesien käsittelylle on peruspuhdistustasoa korkeammat vaatimukset. Lisäksi 2012 vähävetisiä kiinteistöjä oli vähemmän kuin Käyntien toteutumisprosentti ja vastaanotto oli jonkin verran huonompi kuin edellisenä vuonna (toteutumis-% 87 vuonna 2012). Tämä saattoi johtua siitä, että viime vuonna suurempi osa kohteista sijaitsi aivan rannassa. Tällöin asukkaat ovat yleensä hyvin tarkkoja siitä, ettei omaa rantaa pilata jätevesillä. Muutama pohjavesialueen asukas oli hyvin katkera siitä, että he olivat joutuneet laittamaan kaikille vesille umpisäiliön, vaikka Espoossa jätevesien johtaminen tiiviiseen 12
14 säiliöön pohjavesialueilla koskee vain uudisrakentamista, toisin kuin monissa muissa kunnissa. Tulevaisuudessa kannattaa rajata pohjavesialueille rakennetut uudet kiinteistöt pois neuvonnan piiristä, vaikka yhdessä tällaisessa tapauksessa olikin poikkeusluvalla saatu pienpuhdistamo. Yksikään asiakkaista ei sanonut suoraan, että ei missään nimessä halua neuvontaa. Tosin tällaiset tapaukset olivat todennäköisesti poissa asunnolta käyntiaikana eivätkä vastanneet puhelimeen. Muuten kiinteistökohtainen neuvonta otettiin kuitenkin pääasiassa positiivisesti vastaan ja monet asiakkaat kertoivat kokeneensa käynnin hyödylliseksi ja hyväksi palveluksi kunnalta. Osalle neuvottavista käynnin tarkoitus ja se kenen toimesta sitä tehtiin, oli epäselvää. Kuitenkin kirjeen lukeneille henkilöille nämä asiat vaikuttivat olevan hyvinkin selkeitä. Kiitosta sai, kuten viime vuonnakin, etenkin se, että yhdessä asukkaan kanssa käytiin läpi järjestelmä ja selvennettiin asetuksen vaatimuksia ja mitä se merkitsee kyseisen kiinteistön kohdalla sekä se, että ensin tullaan neuvomaan eikä tarkastamaan. Etenkin lainsäädännön vaatimukset olivat lähes aina epäselviä neuvottaville. Lakia pidettiin vaikeaselkoisena ja epämääräisenä, mutta sen tarkoitus ymmärrettiin usein hyväksi. Osa asukkaista ihmetteli, miksi neuvoja ei ollut saanut kunnalta etukäteen tietoa, minkälainen jätevesijärjestelmä heillä on. Kuivakäymälöihin suhtauduttiin yllättävän positiivisesti. Monet vesivessan omistajat suunnittelivat tai ainakin harkitsivat käymälän vaihtamista kuivakäymälään, niin vapaa-ajanasunnoilla kuin ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä, ja neljällä sellainen oli jo käytössä ympärivuotisesti asutussa kiinteistössä. Myös monilla vesivessan omistajista oli lisäksi ulkona kuivakäymälä. Osalla se oli ahkerasti käytössä, mutta suuremmalla osalla vain hätävarana esimerkiksi sähkökatkon varalta. Kuivakäymäläjätteiden käsittelyssä oli kuitenkin paljon parantamisen varaa. Jonkin verran kritiikkiä sai lupapäätösten epäjohdonmukaisuus ja tiedon puute vaatimusten mukaisista jätevesijärjestelmistä ja niiden toteuttamisesta käytännössä (esim. suojaetäisyydet). Tämä ongelma tuntui kuitenkin korjaantuneen uusimmissa päätöksissä. Viime vuoden neuvontaalueella vaikutti olevan enemmän ongelmia lupapäätösten yhdenmukaisuudessa. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuilla kiinteistöillä tai kiinteistöillä, joilla oli tehty suurempia korjaustöitä tämän jälkeen, päätettiin myös tehdä neuvontaa kuten edellisenäkin vuonna. Tällöin aineisto on vertailukelpoisempaa ja lisäksi uudempien kohteiden neuvonta on tuntunut myös 13
15 hyödylliseltä, sillä usein uusia järjestelmiä ei ole osattu hoitaa oikein ja niiden käytössä on ollut usein puutteita, jotka selvästi vaikuttavat puhdistustulokseen. 14
16 Liite 1. Kiinteistölle jätettävä arviointilomake. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN ARVIOINTILOMAKE KIINTEISTÖN SIJAINTI Osoite: JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ Umpisäiliö Yksinkertainen maaperäkäsittely Saostussäiliö(t) Pienpuhdistamo Maahanimeyttämö Ei käsittelyä Maasuodattamo Muu, mikä ARVIO KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ Arvio jätevesien käsittelyn tilanteesta perustuu kiinteistökäynnillä käyntipäivänä saatuihin tietoihin. Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä Jätevesien käsittelyjärjestelmä on riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella Jätevesien käsittelyjärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaustoimenpiteitä Jätevesien käsittelyjärjestelmä ei ole riittävä arvioinnissa saatujen tietojen perusteella KIINTEISTÖ KUULUU ARVIOINTIHETKELLÄ IKÄVAPAUTUKSEN PIIRIIN Jätevesien käsittely kiinteistöllä on ikävapautuksen piirissä (haltijat täyttäneet 68 v ) ARVIOINNISSA HAVAITUT PUUTTEET Jäteveden esikäsittely Jäteveden varsinainen käsittely Säiliöiden kunto T-haarat saostussäiliöissä Ylitäytönhälytin umpisäiliössä Ilmastusrakenteet Tehostettu fosforinpoisto Imeytyminen Purkupaikka Suojaetäisyydet Käyttö ja huolto Käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirja Selvitys jätevesijärjestelmästä Muu, mikä JATKOTOIMENPITEET Lisätietoja: Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän uusimista kannattaa selvittää mahdollisuus jatkossa liittyä vesihuoltolaitoksen / vesiosuuskunnan viemäriin Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä toimenpidelupaa edellyttäviä muutoksia Kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään on tehtävä vähäisiä korjaustoimenpiteitä Arviointipvm: OPAS JÄTEVESIEN MAAILMAAN: Arvioija: 15
17 VÄHÄISEN VESIMÄÄRÄN KIINTEISTÖT Jätevesien johtaminen puhdistamattomina maahan on mahdollista - vähäinen vesimäärä "Pienistä jätevesimääristä, kuten kantovedellisten mökkien ja pihasaunojen pesuvedet, ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ne voidaan pääsääntöisesti johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Suoraan vesistöön pieniäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa. " " Jätevesimäärän ei katsota olevan vähäinen, jos kiinteistöllä on käytössään vesikäymälä, paineellinen lämminvesivaraaja, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykin- tai astianpesukone. " -Kesämökin jätevesiopas, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry DOKUMENTOINNIN PUUTTEET Selvitys jätevesitilanteesta Kompostointi-ilmoitus, HSY:n alue VÄHÄISTEN VESIEN PURUN PUUTTEET TAI PARANNUSEHDOTUKSET Suojaetäisyydet Purkupaikka Muu, mikä KUIVAKÄYMÄLÄN PUUTTEET TAI PARANNUSEHDOTUKSET Pohjan tiiveys Tuuletus Suotonesteen/virtsan käsittely Käymäläjätteen käsittely Muu, mikä KOMPOSTOINNIN PUUTTEET TAI PARANNUSEHDOTUKSET Kompostorin pohjan tiiveys Kompostorin suojaus sateelta Kompostorin sijainti Muu, mikä LISÄTIETOA KUIVAKÄYMÄLÖISTÄ JA KOMPOSTOINNISTA LÖYDÄT VERKOSSA:
18 Liite 2. Jätevesien käsittelyssä havaittujen puutteiden määritelmät ja selitykset. Jäteveden esikäsittely: saostussäiliöiden tilavuus liian pieni tai puuttuivat kokonaan Jäteveden varsinainen käsittely: saostussäiliöiden jälkeinen käsittely puuttui kokonaan tai oli vääräntyyppinen Säiliöiden kunto: vuotavat säiliöt ja tiiviyttä ei tarkistettu uuden asetuksen ohjeidenmukaisesti tai puutteelliset kansirakenteet T-haarat: puuttuvat tai vioittuneet T-haarat kaikista tai osasta saostussäiliöitä Hälytin: umpisäiliöstä puuttuva täyttymisenhälytin Ilmastusrakenteet: puuttuvat tai tuuletuksen kannalta merkittävästi vioittuneet tuuletusrakenteet maasuodattamoissa tai -kentissä Tehostettu fosforinpoisto: vanhemmat maaperäkäsittelyt, jotka todennäköisesti täyttäisivät asetuksen vaatimukset muiden kuin fosforin osalta. Imeytyminen: maasuodattamoissa tai imeytyskentissä tai niiden imeytysputkistossa olevat tukokset Purkupaikka: paikan huono kunto tai soveltumattomuus purkuun Käyttö ja huolto: käyttö- ja huoltotoimenpiteissä puutteita, jotka voivat huonontaa järjestelmän toimintaa Suojaetäisyydet: Liian lyhyet suojaetäisyydet Muu: käymäläjätteiden kompostoinnin ja virtsan tai suotonesteen käsittelyn puutteet 17
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012
HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 13.9.2012 Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014 Vatsianjärvi Sanna Laakso 12.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen 2014... 2 4. Kohdealueet 2014...
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Siikajärven uimaranta Sanna Laakso 13.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen... 2 4. Kohdealueet... 3 5.
LisätiedotHajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013
Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hirvijärvi elokuussa 2013. Jenni Korhonen 8.8.2013 Jätevesineuvoja Jenni Korhonen Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Johdanto Riihimäen haja-asutusalueilla toteutettiin
LisätiedotLänsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2016 tuloksista Sanna Laakso Melisa Rintala 30.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna 2016...
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 22.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2015 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 29.10.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä - Vuoden 2017 neuvonta ja kooste vuosien 2011 2017 tuloksista Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 7.12.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiinteistökäynti...
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2016 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2016 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 11.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesineuvonta Tuusulassa 2017
Haja-asutuksen jätevesineuvonta Tuusulassa 2017 Vanhempi jätevesineuvoja Sanna Laakso 9.1.2018 Sisällysluettelo 1. Jätevesineuvonnan tausta ja tarkoitus... 1 2. Kiinteistökäynnit... 3 2.1 Toteutus... 3
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2016 Virve Ståhl, LUVY ry Jätevesiseminaari 29.3.2017 Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja kohteita Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2015
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotJätevesineuvonnassa huomioitavaa. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Jätevesineuvonnassa huomioitavaa Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015
LIITE 1 Pohjanmaan Jässi -jätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET HANKEKUNNISSA - Tilannekatsaus 2015 Arja Lahtinen 2016 1 Johdanto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n organisoima jätevesineuvontahanke Pohjanmaan
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotJäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla
Jäteveden käsittelyn tilanne Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen alustavat tulokset 2017 Karolina Örnmark, LUVY ry Loppuseminaari 27.3.2018 Kartoitus- ja neuvontakäynnit Neuvottuja kiinteistöjä Neuvottuja
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotHarmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa
LisätiedotHarmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus
Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2015
Raportti 1/2016 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2015 Sanna Laakso Larissa Rimpiläinen Kirsti Lahti Raportti 1/2016 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotYleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä
Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille
Raportti 3/2015 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Sanna Laakso Teemu Haapala Larissa Rimpiläinen Kirsti Lahti Tekijät Otsikko Sanna Laakso, Teemu Haapala, Larissa
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2016
Raportti 8/2017 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2016 Sanna Laakso Melisa Rintala Kirsti Lahti Raportti 8/2017 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotLINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset. Hanna Keinänen LINKKI-seminaari
LINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset Hanna Keinänen LINKKI-seminaari 27.3.2019 Kartoitus- ja neuvontakäynnit 2009-2017 2018 2009-2018 Neuvottuja kiinteistöjä 6 792 742 7 534 Neuvottuja kohteita noin 7
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES. Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti. Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti
JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Laura Virtanen Pyhäjärvi-instituutti Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA - JÄNES Rahoitus:
LisätiedotTäytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotKiinteistökohtainen jätevedenkäsittely
27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl
Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään
LisätiedotKiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa
Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Teemu Haapala, Kirs Lah, Esra Marvin, Sanna Laakso, Roosa Jaakkola ja Asko Särkelä Rapor 1/2012 Kannen kuvat: Teemu Haapala Tekijät
LisätiedotHajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta. Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily
Hajajätevesijärjestelmien uudistamistilanne jätevesineuvonnan näkökulmasta Jätevesineuvonta Keski-Suomessa Hajajätevesiristeily 20.-21.11.2018 Jätevesineuvonta Keski-Suomessa - hanke Ympäristöministeriön
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotJätevesiklinikat. Liite 1.2.
Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset
LisätiedotTilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011
Liite 5. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Lohja 2012 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...5
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotJÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012
JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
LisätiedotRaportti 1/2019. Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Paula Luodeslampi
Raportti 1/2019 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2018 Paula Luodeslampi Raportti 1/2019 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen
LisätiedotYLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti
YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotJätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella
Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella Vesihuoltoseminaari 22.10.2015 Satu Heino, KVVY ry Esityksen sisältö Vesihuollon nykytila haja asutusalueella Pirkanmaan Haja apu hankkeiden
LisätiedotSelvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä
1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotJätevesineuvonnan tiivistelmä 2016
1. Taustaa Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotRaportti 7/2018. Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille Sanna Laakso Anu Oksanen
Raportti 7/2018 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille 2017 Sanna Laakso Anu Oksanen Raportti 7/2018 Kiinteistökohtaista ja yleistä jätevesineuvontaa Vantaanjoen
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o
Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:
LisätiedotSisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS
1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...
LisätiedotWehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot
WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua
LisätiedotERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET
1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri
VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotYksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011
Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotTäydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)
LisätiedotJoitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella
Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV ( )
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV 11.1.2017 (1.3.2016-31.10.2016) Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotJätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät
Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät Valajärven Suojeluyhdistyksen Muikkubileet Lauri Sillantie 25.8.2018 Lainsäädännön tilanne - Ranta- ja pohjavesialueilla järjestelmät oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka
Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet
Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,
LisätiedotJätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry
Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä
Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotYmpäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa. Tähän tarvittaessa otsikko. - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta
Ympäristönsuojelumääräykset apuna hajajätevesiasioissa Tähän tarvittaessa otsikko - Janne Rainio, Kirkkonummen kunta Lammin päivät 3-4.10.2018 Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräykset https://www.kirkkonummi.fi/library/files/59d1d04cc9105878f1000218/ysm_29.9.2017_uusi_pv_optimized.pdf
LisätiedotHAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014
HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014 10.9.2014 Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Neuvonnan toteutuminen... 4 3. Neuvontakäynnit... 6 4. Neuvontakiinteistöjen
Lisätiedot