OSAO Päihdetoimintamalli 2018 Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 1
Sisältö Johdanto...3 1 Päihteitä koskevia säännöksiä ja lainsäädäntöä...4 2 Ehkäisevä päihdetyö OSAOssa...6 3. Toimintamallit päihteisiin liittyvissä tilanteissa...8 3.1 TOIMINTAMALLI EPÄILTÄESSÄ PÄIHDEHÄIRIÖTÄ OPISKELIJALLA... 9 3.2 TOIMINTAMALLI KUN OPISKELIJAN EPÄILLÄÄN OLEVAN PÄIHTYNEENÄ TAI TOIMINTAKYVYN HUOMATAAN OLEVAN ALENTUNEEN OPISKELUTILANTEESSA... 11 3.3 HUUMAUSAINETESTAUS... 13 3.4 HALLUSSAPITO TAI MYYNTI... 16 Lähteet:... 17 Liitteet... 18 LIITE 1 PÄIHDEOHJELMAA OHJAAVAT LAIT AVATTUNA... 18 LIITE 2 SORA-tutkinnot... 23 Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 2
Johdanto Oppilaitosten päihdetyö on yksi merkittävimmistä ennaltaehkäisevän työn muodoista. Kouluterveyskyselyissä tulee toistuvasti esille ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien päihteiden käyttö ja muut elämänhallinnan ja -tapojen ongelmat. Selkeät käytänteet päihdehäiriöihin puuttumisessa viestittävät opiskelijoille, että tilanne otetaan oppilaitoksessa vakavasti. Henkilökunnan tehtävä on ennaltaehkäisy, puuttuminen ja ohjaaminen palveluiden piiriin, jos opiskelijan tilanne sitä vaatii. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kirjallinen päihdeohjelma, joka on laadittu yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Päihdeohjelman tavoitteena on tukea opiskelijoiden opiskelukykyä, ehkäistä päihdehaittoja ja ohjata toimintaa päihdehaittatilanteissa. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017; 84; Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 20). Sosiaali- ja terveysministeriö (2015,20) ohjeistaa päihdeohjelman sisällöstä: - Päihdeohjelmasta löytyvät ohjeet ja toimintamallit siihen, miten oppilaitoksessa ehkäistään päihteistä aiheutuvia haittoja ja kielteisiä seuraamuksia opiskelijoille, oppilaitokselle ja opiskelijayhteisölle. - Päihdeohjelmassa kuvataan, miten oppilaitoksessa menetellään päihteisiin liittyvissä tilanteissa ja miten oppilaitoksessa käsitellään päihteistä jo aiheutuneita haittoja. - Päihdeohjelmassa on oltava selkeä kuvaus varhaisen tuen keinoista ja ohjeet opiskelijan hoitoon ohjaamista varten. - Koska koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan huumausainetestaukseen, on päihdeohjelmassa kuvattava, miten opiskelijoita informoidaan huumausainetestauksesta, missä tehtävissä ja millä edellytyksillä opiskelija voidaan testata - ja mitä tapahtuu, jos opiskelijan todetaan käyttäneen huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että toimintakyky on heikentynyt. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa hakijalle tutkintoa ja sen työelämää koskevista tyypillisistä terveydentila-asioista. Koulutuksen järjestäjä ei voi kuitenkaan pyytää terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia opiskelijaksi hakijalta kaikilla koulutusaloilla ja kaikissa tutkinnoissa. SORAtutkinnoista säädetään erikseen. (Opetushallitus 2015,15, 22.) Ammatillisen koulutuksen lain muututtua 1.1.2018 alkaen myös muita säädöksiä on päivitetty: Valtioneuvoston asetuksella ammatillisesta koulutuksesta (673/2017, muutettu 138/2018) säädetään tutkinnoista, joissa erityisiä terveydentilavaatimuksia (SORAtutkinnot). Lisäksi Opetushallituksen on määrännyt tarkemmin Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa (OPH-5-2018, määräys, voimassa 1.6.2018 alkaen) Koulutuksen järjestäjällä ei ole oikeutta velvoittaa opiskelijaa veren tai uloshengitysilman alkoholipitoisuuden mittaukseen. Alkoholihaittojen ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen on kuitenkin oltava osa oppilaitosten päihdeohjelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 10.) Oulun seudun ammattiopistossa opiskelijoille tiedotetaan jo hakeutumisvaiheessa terveydentila- ja toimintakykyvaati- Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 3
muksista ammattiopiston verkkosivuilla ja perehdytyksen yhteydessä. Päihteiden käyttöön puuttumisesta kerrotaan verkkosivuilla ja tämä päihdetoimintamalli on nähtävillä ammattiopiston verkkosivuilla ja asiaa käsitellään myös opetuksen yhteydessä. Tämä päihdeohjelma on voimassa kaikissa Oulun seudun ammattiopiston yksiköissä ja oppilaitoksen järjestämässä toiminnassa. Lähtökohtana on se, että jokainen henkilöstöön kuuluva kantaa osaltaan vastuuta ja on valmis tarvittaessa puuttumaan opiskelijoiden päihteiden käyttöön. Kaikissa yksiköissä määritellään päihdetyön yhteyshenkilöt (yksi tai useampi suhteutettuna opiskelijamäärään) yksikkökohtaisessa opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmassa. 1 Päihteitä koskevia säännöksiä ja lainsäädäntöä Oppilaitoksen järjestyssäännöt kieltävät päihdyttävien ja huumaavien aineiden tuonnin, hallussapidon ja nauttimisen sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintymisen yksiköissä, opiskeluun liittyvissä oppimisympäristöissä ja ammattiopistoa edustettaessa. SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Lisäksi päihdeohjelmaa ohjaavat useat eri lait. Lakien ajantasaisuus on tarkistettu hyväksymisen yhteydessä, tarkista tarvittaessa ajantasainen lainsäädäntö Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 Koulutuksen järjestäjä on velvollinen turvaamaan opiskelijan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny päihteiden tarjontaa tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivia. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään myös opiskelijan huumausainetestauksesta. Katso myös OSAOn suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä sekä järjestyssäännöt. Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, nuorella 18 20-vuotiasta. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Ilmoitusvelvollisuus on koko koulun henkilökunnalla salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojelun järjestämisestä vastaa lapsen tai nuoren kotikunta. Jos se kunta, jossa lapsi tai nuori pääasiallisesti asuu, ei ole hänen kotikuntansa, lastensuojelun järjestämisestä vastaa lapsen tai nuoren asuinkunta. Tupakkalaki (549/2016) Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Alle 18- Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 4
vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. Tupakointi, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja tupakkajäljitelmien käyttö ja käsittely ei ole sallittua ammattiopiston alueella, oppimisympäristöissä eikä ammattiopistoa edustettaessa. Tupakointikieltoa tupakoinnista ja tupakansavusta sovelletaan myös poltettavaksi tarkoitetun kasviperäisen tuotteen polttamiseen ja sähkösavukkeen käyttämiseen sekä niistä syntyviin savuihin, höyryihin ja hiukkasiin. Tupakoida ei saa, eikä savutonta tupakkatuotetta saa käyttää ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja johdolla on valvonta ja puuttumisvelvoite. Alkoholilaki (1102/2017; voimaan 1.3.2018) Alkoholilaki kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Tämä tarkoittaa sitä, ettei alle 18-vuotiaat saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa, heille ei saa anniskella eikä myydä alkoholia. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. Lisäksi henkilö, joka on 20 vuotta nuorempi, ei saa pitää hallussa väkevää alkoholijuomaa. Huumausainelaki (373/2008) Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Rikoslaki (39/1889: muutos 374/2008) Huumausainerikos: Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslaissa ja kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Päihdehuoltolaki (41/1986) Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alalla toimivat viranomaiset ja yhteisöt olemaan yhteistyössä. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Salassapitosäädökset Oppilaitoksissa päihteisiin liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja varsinaiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot ovat arkaluonteista tietoa, jota saavat OSAOssa käsitellä ainoastaan valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 107.) Katso OSAOn suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä sekä kuntayhtymäjohtaja-rehtorin viranhaltijapäätös opiskelijaa koskevien arkaluontoisten tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttamisesta. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 5
Muut päihdetyötä ohjaavat lait: 1. Työturvallisuuslaki 738/2002 2. Työterveyshuoltolaki 1383/2001 3. Järjestyslaki 612/2003 4. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (koskee sosiaali- ja terveysalaa) 2 Ehkäisevä päihdetyö OSAOssa Päihteiden käytön ennaltaehkäisy on osa oppilaitoksen hyvinvointityötä. Ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukemalla päihteettömiä elintapoja. Tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä sekä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön avulla vaikutetaan päihteitä koskeviin asenteisiin, päihdetietoisuuteen sekä päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin. Oulun seudun ammattiopistossa ehkäisevä päihdetyö keskittyy sosiaaliseen vahvistamiseen. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihdeasenteisiin kokonaisvaltaisella työllä. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan esimerkiksi nuorten omien yhteisöjen rakentamista ja tukemista, kuulemista, osallisuuden lisäämistä ja aikuisena olemista nuoren arkipäivässä, nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukemista, varhaista tukemista sekä elämän nivelvaiheiden tunnistamista. Tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistuminen ja hyvinvointi sekä hyvä elämä. (Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö. 2009,13-14). Nuorisolain (1285/2016) tavoitteena on mm. parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja, lähtökohtana esimerkiksi terveet elämäntavat. Nuorille tulee tarjota ja järjestää mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Osallisuus on yksi sosiaalisen vahvistamisen keinoista. Katso lisää OSAOn opiskeluhuollon suunnitelmasta, luvusta 2.1.1 (Yhteisöllisen opiskeluhuollon yhteistyömuodot). Opiskelijoiden päihteetöntä elämäntapaa ja sosiaalista vahvistumista tuetaan tarjoamalla päihteetöntä toimintaa asuntoloissa vapaa-ajalle. Tarjolla on yksikkökohtaisesti tapahtuvaa vapaa-ajan toimintaa, liikuntamahdollisuuksia (kuntosalit, salivuorot) ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksia tuetaan mm. Sportti-passin avulla. Opiskelijoille tiedotetaan paikkakunnalla tarjolla olevista kunnan ja kolmannen sektorin järjestämistä ehkäisevän päihdetyön tapahtumista ja päihteettömistä vapaa-ajan toiminnoista. Kunnan ja kolmannen sektorin toimijoille mahdollistetaan tiedotus- ja tapahtumatoiminta oppilaitoksen tiloissa, tapahtumien ollessa oppilaitosympäristöön sopivia. Oulun seudun ammattiopisto on ollut savuton vuodesta 2008 alkaen. Sosiaalisen vahvistamisen sekä terveiden elämäntapojen sisällöt löytyvät perustutkintojen perusteista Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen osa-alueen sisällöistä. Tavoitteena on muun muassa, että opiskelija osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suun- Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 6
nitelman ja toimia sen mukaisesti sekä osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset. Lisäksi opiskelija oppii edistämään oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja osaa kehittää toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä. Savuttomuutta ja päihteettömyyttä tuetaan jakamalla tietoa myös esimerkiksi hyvinvointiviikoilla. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan valtakunnallisiin savuttomuuskampanjoihin. Opiskeluhuollon yksikkökohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan tarkemmin yksikön vuosittaiset päihteettömyyteen tukevat toimenpiteet. Opiskelijoille tarjotaan terveystarkastusmahdollisuus, joka toimii osaltaan ehkäisevän päihdetyön tukena. Henkilökunnan intraan Opiskeluhuollon sivulle on koottu linkkilista päihdetyön tueksi. Linkeistä löytyy lisätietoa päihteistä ja päihdetyöstä sekä mm. Oulun kaupungin tai kolmannen sektorin tarjoamista palveluista, joihin opiskelijan voi ohjata hakemaan apua. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 7
3 Toimintamallit päihteisiin liittyvissä tilanteissa Jos opiskelija esiintyy päihtyneenä oppilaitoksen tai asuntolan tiloissa tai alueella / tilaisuuksissa tai opiskelija välittää päihdyttäviä aineita, opiskelijalle annetaan kirjallinen varoitus ensimmäisestä päihderikkeestä. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus myös, jos hän kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai hän on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin niin, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, luku 9). Yksikön johtaja päättää kirjallisen varoituksen antamisesta. Toistuessaan päihderikkomus voi johtaa määräaikaiseen erottamiseen yhden vuoden ajaksi sekä opiskelija voidaan erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Oikeusturvatoimikunta päättää määräaikaisesta erottamisesta yksikön johtajan esityksen pohjalta. Yksikönjohtaja päättää erottamisesta, jos erottamisen kesto on alle 3 kk. Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. Katso tarkemmin OSAOn suunnitelmasta kurinpitokeinojen käyttämisestä. Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ja varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus. SORA-tutkinnoissa (liite 2) päihteiden ongelmakäyttö ja päihderiippuvuus ovat terveydentilaesteitä. Näissä tutkinnoissa positiivisesta huumausainetestituloksesta voi seurata opiskeluoikeuden pidättäminen tai peruuttaminen. Lisätietoja tästä menettelystä on OSAOn suunnitelmassa kurinpitokeinojen käyttämisestä. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 8
3.1 TOIMINTAMALLI EPÄILTÄESSÄ PÄIHDEHÄIRIÖTÄ OPISKELIJALLA Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 9
* Opiskeluhuollon palvelut = opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja, opiskeluterveydenhuollon lääkäri, opiskeluhuollon kuraattori ja opiskeluhuollon psykologi ** Monialainen asiantuntijaryhmä= Opiskelijan suostumuksella ja hänen tilannettaan varten koottu moniammatillinen ryhmä, jossa on sekä pedagogiikan ja opiskeluhuollon palveluiden edustaja. Lähtökohtaisesti kyseessä on aina monialainen asiantuntijaryhmä, kun paikalla on koulun toimijoiden lisäksi opiskeluhuollon palveluiden edustaja. Huoli päihteiden käytöstä ja hoitovaihtoehtojen pohdinta on keskeistä opiskeluhuollon sisältöä. Opiskeluhuoltokertomus on tässä tilanteessa opiskelijan etu; tilanteen seuranta ja tietojen vaihto. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 10
3.2 TOIMINTAMALLI KUN OPISKELIJAN EPÄILLÄÄN OLEVAN PÄIHTYNEENÄ TAI TOIMINTAKYVYN HUOMATAAN OLEVAN ALENTUNEEN OPISKELUTILANTEESSA Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 11
*Huumausainetestauksesta annetut säännökset eivät anna koulutuksen järjestäjälle mahdollisuutta velvoittaa opiskelijaa menemään puhalluskokeella tai verikokeella tehtävään alkoholin testaukseen. Alkoholin vaikutuksen alaisena esiintyminen teoreettisissa opinnoissa tai työssäoppimisessa voi johtaa opiskelijahuollon toimenpiteisiin ja tarvittaessa myös kurinpidollisiin toimenpiteisiin, koska päihtyneenä esiintyminen on vastoin koulutuksen järjestäjän järjestyssääntöjä. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 531/2017, 84) ** Jos opiskelija ei noudata poistumismääräystä, voi yksikönjohtaja tai opettaja yhdessä tai erikseen poistaa opiskelijan oppitunnilta. Tarvittaessa paikalle on hyvä kutsua poliisi. Rehtori ja opettaja voivat tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 87) Katso myös OSAOn suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ***Lastensuojeluilmoitus https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 12
3.3 HUUMAUSAINETESTAUS Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 13
*Huumausainetestiin velvoittamisen edellytyksenä on, että kaikki seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjällä on perusteltu aihe epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelija on riippuvainen huumeista. Perusteltu epäily voi perustua esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai harjoittelun ohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana (usean henkilön havainto). 2. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä, jotta opiskelijan toimintakyky voidaan selvittää, ja että opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. 3. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi edellytetään, että kyseisissä tehtävissä toimiminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaikuttaa jollakin seuraavista tavoista: a) Opiskelijan toiminta huumeiden vaikutuksen alaisena tai niistä riippuvaisena vaarantaa vakavasti opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä. Näin on, jos opiskelija käyttää opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä huolellisuutta vaativia tai väärin käytettyinä vaara-aiheuttavia koneita, laitteita tai työkaluja tai vastaa esimerkiksi lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta. b) Opiskelija vaarantaa toiminnallaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä vakavasti liikenteen turvallisuutta. Liikenteen turvallisuus voi vaarantua esimerkiksi, jos opiskelija ohjaa opintoihin liittyen ajoneuvoa huumeiden vaikutuksen alaisena tai niistä riippuvaisena. Liikenteen turvallisuus kattaa myös ilmailualan ja merenkulkualan turvallisuuden. c) Opiskelija vaarantaa toiminnallaan vakavasti salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, esimerkiksi henkilö-, potilas- tai pankkitietoja. d) Opiskelija lisää toiminnallaan merkittävästi koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan työnantajan hallussa olevien huumaustai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä. (Laki 531/2017, Opetushallitus 2013,68.) **Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai huumausainetestiä koskeva positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin, kuten kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen). (Ks. OSAOn suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä) *** Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. SoRa-opas https://www.oph.fi/julkaisut/2015/koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen SORA-tutkinnoissa huumausaineiden käyttöä tai päihderiippuvuutta voidaan pitää työpaikalla oppimisen ja käytännön tehtävien yhteydessä myös opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvänä asiana. Tällöin kieltäytyminen koulutuksen järjestäjän määräämistä terveydentilan ja toimintakyvyn tarkistuksesta ja selvityksistä voi johtaa opiskelusta pidättämiseen. Opiskelijan terveydentila tai toimintakyky voi aiheuttaa opiskeluoikeuden peruuttamisen SORA-tutkinnoissa, mikäli turvallisuusvaatimukset eivät täyty. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 14
Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 15
3.4 HALLUSSAPITO TAI MYYNTI *OSAOn suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä, oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita (luku 5.9.). Lomake: Ilmoitus/päätös vaarallisen tai luvattoman aineen tai esineen haltuunotto. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 16
Lähteet: Ajantasainen lainsäädäntö: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali. 2009. Toim. S. Pylkkänen, R. Viitanen ja E. Vuohelainen. Preventiimi nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus 2009. http://www.minedu.fi/opencms/open- cms/handle404?exporturi=/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisotyoen_kohteet_ja_rahoitus/ennaltaehkaeisevae_paeihde- _ja_huumetyoe/liitteet/mitx_on_nuorisoalan_ehkxisevx_pxihdetyx.pdf Nuorisolaki (1285/2016). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ Opetushallitus. 2015. Oppaat ja käsikirjat 2015:12. Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. http://www.oph.fi/download/170668_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:2.Sora-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. https://www.julkari.fi/handle/10024/125752 Valtioneuvoston asetusammatillisesta koulutuksesta (673/2017, muutettu 138/2018) säädetään tutkinnoista, joissa erityisiä terveydentilavaatimuksia. Opetushallituksen on määräys Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa (OPH-5-2018, määräys, voimassa 1.6.2018 alkaen) Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 17
Liitteet LIITE 1 PÄIHDEOHJELMAA OHJAAVAT LAIT AVATTUNA Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) Lain mukaan oppilaitosten tulee kantaa vastuuta niin yksittäisestä opiskelijasta kuin hänen ympärillään olevasta ryhmästä. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen turvaamaan opiskelijan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny päihteiden tarjontaa tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivia. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään opiskelijan huumausainetestauksesta. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai 4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 70 :ssä tarkoitetun työnantajan tai 71 :ssä tarkoitetun koulutussopimustyöpaikan tarjoajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Lastensuojelulaki (417/2007) Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 18
Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, nuorella 18 20-vuotiasta. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Lapsen edun tulee olla tärkeimpänä ohjaavana periaatteena pohdittaessa toimenpiteitä silloin, kun havaitaan nuorten päihteiden käyttöä. Lapsen edun selvittämisessä 15-vuotiaalla on huoltajansa ohella puhevalta. Mikäli lapsen mielipide on ristiriidassa lapsen todellisen edun kanssa, hänen mielipiteensä ei sido päätöksentekijöitä. Lastensuojelun järjestämisestä vastaa lapsen tai nuoren kotikunta. Jos se kunta, jossa lapsi tai nuori pääasiallisesti asuu, ei ole hänen kotikuntansa, lastensuojelun järjestämisestä vastaa lapsen tai nuoren asuinkunta. Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Lapsen päihteidenkäyttö on selkeästi sellainen tekijä, jonka katsotaan olevan lapsen edun vastaista, samoin kuin poissaolot koulusta tai opintojen keskeyttäminen. Ilmoitusvelvollisuus (yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi) on koko koulun henkilökunnalla salassapitosäännösten estämättä. Lasten päihteiden käytön tunnistamisessa ja huomaamisessa ovat oppilaitokset huoltajien ohella tärkeässä roolissa. Lastensuojelulain 25 :n mukaan viranomaisia koskee ilmoitusvelvollisuus: Koulutuksen järjestäjän ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Tupakkalaki (549/2016) Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. Suussa käytettävää tupakkaa, nuuskaa ei saa elinkeinotoiminnassa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa. Lain mukaan tupakointi ja savuttomien tupakkatuotteiden käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Lainsäädäntöön perustuen oppilaitosten sisätilojen ja ulkoalueiden tulee olla savuttomia. Koulun tiloissa ja alueella tupakoinnin valvonnasta vastaa oppilaitos, ja vastuu lain noudattamisesta on oppilaitoksen johdolla. Joka tahallaan huomautuksesta huolimatta jatkaa tupakointia sisätilassa tai ulkoalueella, jossa tupakointi on 74 :n 1 momentin mukaan kielletty, on tuomittava tupakointirikkomuksesta sakkoon. Jos sisätilan tai Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 19
ulkoalueen haltija tai hänen edustajansa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta sallii 74 :n 1 momentin vastaisesti tupakoinnin sisätilassa tai ulkoalueella, jossa se on kiellettyä, on, jollei laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä ja jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava tupakansavulta suojaavien toimenpiteiden laiminlyönnistä sakkoon. Alkoholilaki (1143/1994) Alkoholilaki kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Tämä tarkoittaa sitä, ettei alle 18-vuotiaat saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa, heille ei saa anniskella eikä myydä alkoholia. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. Huumausainelaki (373/2008) Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen ja kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Huumausaineita ovat erikseen huumausainelaissa määritellyt aineet. Rikoslaki (39/1889; muutos 374/2008) Huumausainerikos: Joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä, viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa, tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslaissa ja kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 20
Päihdehuoltolaki (41/1986) Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Salassapitosäädökset Oppilaitoksissa päihteisiin liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja varsinaiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot ovat arkaluonteista tietoa, jota saavat OSAOssa käsitellä ainoastaan päätöksentekoa ja valmistelua tekevät henkilöt (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) Katso viranhaltijapäätös opiskelijaa koskevien arkaluontoisten tietojen käsittelystä ja tietojen luovuttamisesta. Salassapidosta on säädetty erikseen laeissa (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 17, kansanterveyslaki 66/1972 42, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 13, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 luku 3, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Salassapitosäädösten rinnalla on velvoittavia säädöksiä, etenkin niiden tapausten varalle, joissa annetaan tietoja lapsesta. Oppilaitoksissa toimivien viranomaisten on syytä muistaa, että käskynormi, esim. lastensuojeluilmoitus, menee aina kieltonormin, esim. vaitiolovelvollisuuden edelle. Salassapitosäädöksiä tulkittaessa on syytä miettiä, mitä niillä on haluttu suojella. Salassapitosäädökset eivät saa olla esteenä lapsen tai nuoren avunsaannille tai heidän jatkohoidolleen. Myös 18-vuotta täyttäneiden osalta on syytä pohtia, milloin salassapito on hänen etunsa mukaista ja milloin se johtaa jopa heitteillejättöön. Lapsen edun periaatteen ja lastensuojelulain lisäksi salassapitosäädöksiin liittyy poikkeuksia, jotka ohjaavat viranomaisten toimintaa. Asiakaslähtöisen toiminnan periaatteiden mukaista on ensisijaisesti kysyä asiakkaalta itseltään suostumusta tiedonantoon ja vaihtoon, alle 18- vuotiaan osalta myös hänen huoltajiltaan. Asiakkaan suostumus takaa sen, etteivät salassapito-ongelmat ole toiminnan esteenä. Opiskelijan tietojen edelleen luovuttamista säätelee henkilötietolaki (523/99). Lain mukaan henkilöä koskevia tietoja saa kertoa kolmannelle osapuolelle ainoastaan henkilön itsensä yksiselitteisesti antamalla suostumuksella. Huumausaineiden osalta viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus saadessaan tietää hankkeilla olevasta törkeästä huumausainerikoksesta. Muut päihdetyötä ohjaavat lait: 1. Työturvallisuuslaki 738/2002 2. Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 21
3. Järjestyslaki 612/2003 4. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Koskee sosiaali- ja terveysalan yksikköä) Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 22
LIITE 2 SORA-tutkinnot Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017, muutettu 138/2018) säädetään tutkinnoista, joissa erityisiä terveydentilavaatimuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 :ää sovelletaan seuraaviin ammatillisiin tutkintoihin: 1) hammastekniikan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, liikunnanohjauksen perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala, lääkealan perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto, metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto, rakennusalan perustutkinnon maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, turvallisuusalan perustutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto; 2) ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto, hieronnan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, kuljetusalan ammattitutkinto, lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto, lentokonetekniikan ammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto, liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto, merenkulkualan ammattitutkinto, metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto, mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, terveysalan ammattitutkinto, turvallisuusalan ammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala; 3) hierojan erikoisammattitutkinto, hieronnan erikoisammattitutkinto, immobilisaatiohoidon erikoisammattitutkinto, kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto, kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto, lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, valmennuksen erikoisammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto. Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 23
Lisäksi Opetushallituksen on määrännyt tarkemmin Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa (OPH-5-2018, määräys, voimassa 1.6.2018 alkaen) Laatija: OSAOn opiskeluhuoltoryhmä 24