Kokeen tehtävät ovat soveltavia: niissä vaaditaan annetun tiedon hyväksi käyttämistä tehtävänannon mukaisesti.

Samankaltaiset tiedostot
herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Reetta Minkkinen

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

AIKAMUODOT. Perfekti

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

Jeesus parantaa sokean

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Suomi toisena kielenä tehtäviä luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa


adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Lue lapselle runo päivässä

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat?

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Joka kaupungissa on oma presidentti

Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) luokka

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Kuluttajien luottamusmaailma

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Joutseneen tarttukaa.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

Yksikön esittely Pretzissä. n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

Preesens, imperfekti ja perfekti

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Sisällys. Aakkoset 9 Numerot, viikonpäivät ja kuukaudet Tervetuloa! Kuka sä oot? Hyvää ruokaa 42. Itsearviointi Kappaleet

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

Satoi vettä. Eelillä oli tylsää. Hänen paras ystävänsä Miisa ei ollut kotona, joten Eelillä ei ollut leikkikaveria.

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Kieli merkitys ja logiikka

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Transkriptio:

Suomen kieli Kokeen tehtävät ovat soveltavia: niissä vaaditaan annetun tiedon hyväksi käyttämistä tehtävänannon mukaisesti. Seuraavat esimerkit kuvaavat tehtävien luonnetta, mutta muodoltaan, sisällöltään ja vaikeusasteeltaan tehtävät vaihtelevat vuosittain. Tehtävien määrä on suhteutettu hakukohteen vastaamisaikaan ja vaihtelee vuosittain, mutta tyypillisesti tehtäviä on 2 4. Esimerkkejä suomen kielen valintakokeen tehtävistä 1. Suomen verbit voidaan jakaa kuuteen taivutusryhmään: I sanoa - sanon - sanonut II uida - uin - uinut III tulla - tulen - tullut IV palata - palaan - palannut V tarvita - tarvitsen - tarvinnut VI vanheta - vanhenen - vanhennut Sijoita tämän perusteella seuraavat verbit taivutusryhmiin I-VI. herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä 2. Sanojen tehtävää lauseessa voi tarkastella sekä syntaktisen että semanttisen roolin kannalta. Esimerkiksi subjekti (syntaktinen rooli) on usein agentti (semanttinen rooli), mutta ei aina. Mikä on subjektin ja agentin suhde seuraavissa lauseissa? Kuljettaja ajoi liian nopeasti. Aurinko häikäisi kuljettajaa. Kuljettaja menetti auton hallinnan. Auto suistui ojaan. Auto jäi kuljettajalta siihen paikkaan.

3. Kysymyksen maksimipistemäärä 10 p. Vastaa sekä a- että b-kohtaan. Kaikissa alla esitetyissä lauseissa on, jossa esiintyy kielenaines -ssa. a) Mitä erilaisia merkitystehtäviä sen käytöllä esimerkkilauseiden perusteella on? Luokittele merkitystehtävät. Esitä vastauksesi luettelomuodossa. b) Oliko luokituksessa haasteita tai jäikö jokin tarkastelemistasi sanoista luokituksen ulkopuolelle? Perustele lyhyesti. Havainnollista vastauksiasi aineistosta poimituilla esimerkeillä. Esimerkkilauseet Oulussa on suuria suihkulähteitä. Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Miksi humalassa itkettää? Onneksi jo kuukaudessa voi saada aikaan näkyviä tuloksia! Pian hän lähti taas peitsi tanassa kilvoittelemaan. Tulee niin mahtava fiilis itellekin nähdä koira onnellisena juoksemassa. Olin unessa. Ja käskin sen pysyä saunassa. Oletko lähdössä lasten kanssa Barcelonaan? Olimme menossa kotiin. Nenä kumminkin pysyi suorassa. 4. Kieltä käytetään usein niin, että ilmauksella tarkoitetaan jotain aivan muuta kuin mikä on sen kirjaimellinen merkitys. Esimerkiksi onko sinulla rahaa on kirjaimellisesti kysymys, mutta tarkoitukseltaan ehdotus: anna minulle rahaa. Miten seuraavissa lauseissa kirjaimellinen merkitys eroaa siitä, mitä niillä todennäköisesti tarkoitetaan? Tässä olisi lasku. Mä otan yhden kahvin. Ja nimi oli?

5. Eri sukupuolta edustavista ihmisistä puhutaan usein toisistaan poikkeavalla tavalla. Valintakoemateriaalin mukaan ero näkyy joissakin kielissä jo kieliopissa: feminiinisiä ja maskuliinisia sanoja taivutetaan eri tavoin. Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua mutta ilmiö voidaan havaita vaikkapa tarkastelemalla sanojen tyttö ja poika käyttöä. Alla on esitetty tyttö- ja poika-sanojen käyttöä eri esiintymisympäristöissä. Mikä juuri esiintymisympäristöjen perusteella näyttää erottavan tyttö- ja poika-sanoja toisistaan? Keskity tarkastelussa tekstiaineiston stoon, erityisesti sanojen merkityksiin. 1. i Elinan kuvan, totisen nätin tytön. Hänen lapsenuskonsa oli 2. en näköinen. Ja ihan normaali tyttö. Minä kävin hänen kanssa 3. iluen kauppaan. Hän on kaunis tyttö, vaaleahiuksinen ja hehk 4. erasi raikkaan näköinen tumma tyttö ja alla luki, että lukij 5. ki tiehensä:»menkää pois! Ei tyttö ole kuollut, hän nukkuu. 6. että voi hyvin ja ole kiltti tyttö. Toivota Anastasialle ja 7. lun pihalla, etäällä kodista. Tyttö vaipuu omaan hiljaisuuteen 8. otsalta suoraan ylöspäin. Se tyttö istui tunti tolkulla ank 9. tä kunnes hän hävisi hissiin. Tyttö istuu äidin vieressä ja 10. änen suureksi helpotuksekseen tyttö ei liikahtanutkaan. Luik 11. Tiikerililja oli sievä pitkä tyttö. Hänen palmikkonsa oli a 12. stä hyvää huolta; hän on hyvä tyttö. Minä tiedän sen. Jännit 13. van pyöreään, pörrötukkaiseen tyttöön ja hänen laihempaan ys 14. äköinen. - Elina se on pätevä tyttö, Eero kehui. - Ei sille 15. änestä kehittyi suorasäärinen tyttö. Vaatimaton hän on aina 16. set viittasi. Sinä olet fiksu tyttö, Inkeri vakuutti mulle. 17. pisilmä sanoi. Sie oot reipas tyttö, sanoin. Vein Saken tall 18. pitäisi näkyä miten korkealla tyttö istui. Ja ehdottomasti t 1. ikaa eivät voisi kai Tuomisen pojatkaan syödä, juoda ja nukkua 2. valtasuhteista valittaessaan pojat huutelivat opettajalle kuka 3. tarvii osata, kun minä vien", poika sanoi ja tarttui Annia käsistä 4. oja! - Mitä on? - Oota vähän. Poika säntäsi tuolistaan ylö 5. seen ja kysellä, että kenenkäs poikia Asko on ja jokos ollaan tu 6. että olin kaksitoistavuotias. Pojat hyökkäsivät kentän toiselta 7. äiti nyt sen loput vilmistä, poika huusi sohvalta. Hän pani 8. aisenarvonsa. Kun Warmavuoren pojan johdolla lähdimme taas j 9. aukeaa ja 10-12 -vuotiaiden poikien parvi ryntää sisään, t 10. un itse huomannut, ennen kuin pojat huomauttivat: "Sinähän e 11. an juuri tästä johtuen heidän poikansa Jaripetteri menestyi 12. ajuisen tupakan. Mä en polta, poika puolustautui. Kirsikka t 13. kuinka kauan. Mutta yhtäkkiä pojat häipyivät salista ja val 14., mitä hänen rakas ainokainen poikansa maailmalle syytää... 15. eita ja vastuuta mukaan. Eräs poika kertoi tavanneensa viehätt 16. tin. Akka kertoi, miten hänen poikansa heräsi, lähti ulos. K 17. intaan. Kun "sarja" pysähtyi, pojat ponnahtivat pystyyn ja e 18. s katkesi. Joku perällä oleva poika sanoi ääneen: - Milläs t

6. Alla näet kolme esimerkkilausetta. Esimerkit ovat saman nlaskun erikielisiä versioita ja välittävät siis samantyyppisen perusmerkityksen. Kielellisesti esimerkit kuitenkin poikkeavat toisistaan. Tarkastele esimerkkilauseita kielisukulaisuuden näkökulmasta. Millaisia kielellisiä todisteita voit esittää kielten sukulaisuuden puolesta tai sitä vastaan? Viron- ja englanninkieliset esimerkkilauseet on käännetty myös suomeksi. Näiden lauseiden rakennetta on lisäksi selitetty tarkemmin taulukossa, jota voi käyttää apuna vastauksessa. 1. suomi: Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. 2. viro: Rohi on alati rohelisem teisel pool aeda. Ruoho on aina vihreämpää toisella puolella aitaa. 3. englanti: The grass is always greener on the other side. Ruoho on aina vihreämpää toisella puolella. Rohi on alati rohelisem teisel pool aeda. puoli perusmuoto ruoho olla vihreä toinen aita aina perusmuotmuotmuotmuotmuoto pool, myös rohi olema roheline teine aed pool puolella The grass is always greener on the other side. sijaintia määräi- ilmaiseva määräinen nen ruoho olla vihreä prepositio toinen puoli aina artikkeli, artikkeli, perusmuotmuoto to muoto, muoto muoto eli etu- perus grass be green taipu- other side maton

7. Tarkastele seuraava runoa (Matti Rosvallin suomennos Lewis Carrollin runosta Jabberwocky). Kyryissä mäiden myryt parvat ripoen kormivat pällyissään. Vilhujen borogrovien karvat talsoivat ne niin sällyissään. Vaikka melkein kaikki t ovat tuntemattomia, tästä tekstistä voi ymmärtää jotakin, koska se noudattaa suomen kielioppia. Kerro, millä perusteella voit esimerkiksi päätellä, mihin kieliopillisiin kategorioihin eri t kuuluvat ja mitä merkityksiä ne ilmaisevat. Vastaukselle on eduksi, jos osaat käyttää havaintojesi kuvaamisessa täsmällisiä kielitieteen käsitteitä. 8. Tarkastele alla olevaa verkkokeskustelua kielellisen variaation (vaihtelun) ja kielen muuttumisen näkökulmasta. Esittele yhteensä neljä (4) keskeistä ilmiötä tai prosessia ja käytä havainnollistamisessa verkkokeskustelusta poimimiasi esimerkkejä. Onko cruiserilla rullailu vaikeaa? etoiles 21.04.2015 00:21 (1/4) Mä oon miettinyt, et hankkisin jonkinlaisen cruiserin nyt, kun tulee kesä, mutten oo koskaan kokeillut sellaista tai muutenkaan ajellut laudoilla. Onks se hankalaa? Mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon? Peeboo 21.04.2015 09:18 (2/4) Ei oo hankalaa, älä kuitenkaan osta mitään halppislautaa mikä nyt näyttää olevan nuorison suosiossa xd Ja sit kannattaa vaihtaa laakerit jos ne on surkeet (abec 7 alaspäin), löysätä trukkeja ja renkaita hieman. etoiles 01:25 (3/4) Oh god, kuulostaa rakettitieteeltä... :D Onkohan ne Ponkesin puulaudat hyviä? Luin joskus jostain, et kannattaa sijoittaa mieluummin niihin kuin hankkia joku Stadiumin muoviläpyskä. helmi_iida 15:58 (4/4) ei oo vaikeet Lähde: http://www.demi.fi/keskustelut/vapaa-aika/onko-cruiserilla-rullailuvaikeaa.vud8ngplz8e