BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä Lämpösäteily eli infrapunasäteily ylläpitää maapallon lämpötilaa Valo- ja lämpösäteily on sähkömagneettista säteilyä, joka on aaltoliikettä (pitkäaaltoista)
BIOS 3 jakso 3 Lyhytaaltoinen, runsaasti energiaa sisältävä säteily on haitallista eliöille Luonnollisen säteilyn lähteitä paljon: - Aurinko (UV-säteily) - Avaruuden taustasäteily - Radioaktiivisten aineiden hajoaminen luonnossa (radon) Ihminen lisää säteilyaltistusta - Ydinpolttoaineen tuotanto, ydinjäte - Ydinonnettomuudet ja kokeet - Lääketieteelliset tutkimukset
BIOS 3 jakso 3 Auringon säteilyssä on useita aallonpituuksia Mitä lyhytaaltoisempaa säteily on, sitä enemmän se sisältää energiaa. Säteilyn vaikutukset eliöihin riippuvat säteilyn luovuttamasta energiamäärästä, joten lyhytaaltoinen säteily on vaarallisinta. Valo- ja lämpösäteilyn aallonpituus on suuri, joten se on vaaratonta. UV-, röntgen ja gammasäteily on korkeanergistä säteilyä, joka on eliöille vahingollista. Hiukkassäteily syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisesta. Hiukkaset voivat joutua elimistöön ravinnon tai hengitysilman kautta; toiset tunkeutuvat suoraan ihon ja elimistön läpi.
Energian määrä kasvaa aallonpituuden lyhentyessä
BIOS 3 jakso 3 Säteily vaurioittaa DNA:ta Ionisoiva säteily on joko hiukkassäteilyä tai sähkömagneettista säteilyä Runsaasti energiaa sisältävä säteily pystyy irrottamaan molekyyleistä elektroneja tuloksena ioneja (= ionisoiva säteily) Vaurioittaa DNA:ta mutaatio syöpä, sikiövaurio tai perinnöllinen muutos mahdollisia
Säteilyn vaarallisuus riippuu saadusta annoksesta BIOS 3 jakso 3 Jos elimistö altistuu suurelle säteilymäärälle, seurauksena on säteilysairaus. Oireet: verisolujen väheneminen, päänsärky, kuume, pahoinvointi, immuunijärjestelmän heikkous, ihokarvojen ja hiusten lähtö, aivotoiminnan häiriöt, verenvuoto ja luuytimen tuhoutuminen.
BIOS 3 jakso 3
Radioaktiivisen päästöjen lähteet: ydinvoimalat ja aseteollisuus BIOS 3 jakso 3 Ydinvoimaloissa käytetään rikastettua uraania, joka edelleen väkevöidään ydinpolttoaineeksi Erittäin radioaktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikka on peruskallio Suomi panostaa ydinvoimaan: neljännes sähköstä tuotetaan ydinvoimalla
BIOS 3 jakso 3 UV-säteily ja otsonikato Otsonikerros 20-50 km korkeudessa suodattaa suurimman osan UV-säteilystä. Kaikkein haitallisin UVC-säteily suodattuu lähes kokonaan UVA-säteily pitkäaaltoista ja vaarattominta: sitä suurin osa maanpinnalle pääsevästä UV-säteilystä UVB-säteily on monin tavoin vaarallista ja sen määrä lisääntyy otsonikadossa CFC-yhdisteet (kloorifluorihiilivedyt) katalysoivat otsonin tuhoutumista stratosfäärissä otsonikato Tehokas kansainvälinen yhteistyö CFC-yhdisteiden käytön vähentäminen Ovat kuitenkin pitkäikäisiä otsonikerros ei ole toipunut vielä
UV-säteily CFC-yhdisteet katalysoivat otsonin hajoamista jääkiteiden pinnalla CFCl 2 otsoni (O 3 ) happimolekyyli (O 2 ) CFCl 3 klooriatomi jääkide Kloorimonoksidi happimolekyyli (O 2 ) happiatomi
UV-säteily vaurioittaa soluja BIOS 3 jakso 3 UVB-säteily voi vaurioittaa DNA:n rakennetta ja aiheuttaa mutaatioita, jotka voivat aiheuttaa syöpää. Ihosyöpien osuus on kasvanut tasaisesti maapallolla: Suomessa esiintyy noin 2000 melanoomapotilasta vuodessa. UV-säteily vaurioittaa myös solun proteiineja, ja täten haittaa solun toimintaa. UVB-säteily on myös hyödyllistä, sillä sen vaikutuksesta iholla muodostuu D-vitamiinin esiastetta.
UV-säteilyn vaikutukset BIOS 3 jakso 3 Eliöt ovat kehittäneet mekanismeja suojautua liialliselta UV-säteilyltä. Kasveilla paksu vahoja sisältävä pintasolukko (kutikula) Eläimillä kitiinikuori ja erilaiset sarveutumat (karvat, höyhenet ja suomut) Ihon pigmentti, kasveilla väriaineita (esim. antosyaniinit). Solutason vauriot voivat vaikuttaa eliön kasvuun ja lisääntymiseen. Kalojen poikaskuolleisuus kasvaa Sammakot myös herkkiä UV-säteilylle Seurannaisvaikutukset voivat vaikuttaa koko eliöyhteisöön ja ekosysteemeihin. Herkkien lajien populaatioiden pieneneminen voi muuttaa ravintoketjuja ja verkkoja. Vesisekosysteemien hajottajabakteerit herkkiä, samoin kasviplanktonin fotosynteesitehokkuus ovi kärsiä
BIOS 3 jakso 3 Ihmisen toiminta vaikuttaa otsonikerrokseen 1980-luvulla havahduttiin huomaamaan, että otsonikerros on huomattavasti ohentunut ja napojen ylle muodostui otsoniaukkoja. Syynä olivat ponnekaasuina ja kylmälaitteissa käytetyt kloorifluorihiilivedyt eli CFC- yhdisteet sekä sammuttimien halonit.
BIOS 3 jakso 3 Otsonikerroksen suojelussa on edistytty merkittävästi Vuonna 1987 laadittiin Montrealin sopimus, jonka hyväksyivät kaikki valtiot. Sopimuksessa rajoitettiin CFC-yhdisteiden ja halonien tuotantoa, kauppaa ja käyttöä. Rajoitukset eivät korjaa välittömästi otsonikatoa, sillä yhdisteet hajoavat hitaasti. On ennustettu, että otsonikerros olisi ennallaan 2050.
Otsonikato Vaurioita DNA:ssa ja proteiineissa UV-säteilyn lisääntyminen Happiradikaalien synty Vaurioita solun kalvorakenteissa Muutoksia solun rakenteessa ja toiminnoissa Kasvu Lisääntyminen Kuolleisuus Muutoksia populaatiossa Lajien väliset suhteet muuttuvat Muutoksia ravintoketjuissa ja -verkoissa Muutoksia ekosysteemissä