MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 2017 KORKEAKOSKI. Taajama kosken kupeessa

Kunnanhallitus 15.1.2018 Liite n:o 2. MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 2017 KORKEAKOSKI Taajama kosken kupeessa

SISÄLLYS JOHDANTO 3 KORKEAKOSKI 4 KORKEAKOSKI VANHOJEN KARTTOJEN KERTOMANA 6 NYKYTILA JA ARVOT 12 SUUNNITELMA 14 TOIMENPITEITÄ 18 MAISEMAPELLOT JA NIITYT 20 YHTENÄISET RAKENTEET 22 KYLÄN MARKKINOINTI 24 Kirjoittajat: Jutta Ahro ja Katriina Koski, ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut Kuvat: Jutta Ahro ja Katriina Koski Lähteet: Jokiniemi-Talvisto, Talvisto, Ylänen: Juupajoen historia, Jyväskylä 2003 Niemi, Törmä: Viialan nahkatehdas, Korkeakosken kenkätehdas, Tampere 2016 www.kulttuuriymparistomme.fi www.paikkatietoikkuna.fi www.pirkanmaa.fi www.rky.fi www.tikkurila.fi vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ 2 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

JOHDANTO Korkeakosken maisemanhoitosuunnitelma on toteutettu osana Juupajoen kunnan Kylät kartalle hanketta. Tätä hanketta rahoittaa Leader toimintaryhmä PoKo ry. Maisemanhoitosuunnitelman käytännön toteutus kilpailutettiin ja siitä vastaa ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut. Suunnittelutyön ovat tehneet maisema-asiantuntijat Jutta Ahro ja Katriina Koski. Maisemanhoitosuunnitelma alkoi avoimella netissä toimivalla webropol-kyselyllä. Siellä vastaajat saivat kertoa kylän mielipaikkoja, arvoja sekä haasteita. Korkeakoskelta vastauksia tuli 16 kpl. Tämän jälkeen järjestettiin työpaja 6.9.2017 kirjastolla. Siellä kerrottiin tarkemmin maisemasuunnitelmasta ja kerättiin ajatuksia ja toiveita. Työpajaan kuului silmiä avartava kyläkävely. Korkeakosken maisematyöpajaan osallistui 3 henkilöä. Syksyn 2017 aikana laadittiin taustatietojen, työpajan, alueen kartoituksen ja kuvausten pohjalta maisemanhoitosuunnitelma. Suunnitelman tavoite on nostaa alueen arvostusta asukkaiden silmissä. Korkeakoski on myös Juupajoen kunnan keskustaajama eli se luo kuvaa koko kunnasta. Koska kunnan tarjoamat palvelut keskittyvät Korkeakoskelle, on se kaikkien kuntalaisten käytössä. Hoidettu maisema ja asuttu ympäristö antaa alueesta positiivisen kuvan. Suunnitelmassa laadittuihin toimenpiteisiin on pyritty yhdistämään käytännön vinkit toteutukseen. Yhteistyö niin alueen asukkaiden kuin kunnan ja alueen yrittäjien kanssa on ratkaisevan tärkeää. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen mahdollistuu paremmin yhteistyön kautta. Maisemanhoito lähtee liikkeelle tehokkaimmin aktiivisista asukkaista. Korkeakosken haasteena on löytää toimintaan kaivattavaa yhteisöllisyyttä. Kaikki toimenpiteet eivät voi olla kunnan vastuulla. Toivottavasti tämä suunnitelma auttaa ja virittää uusia ajatuksia. Tavoite on, että Korkeakoski on hoidettu ja houkutteleva asuin- ja yritysympäristö tulevaisuudessakin. Kiitos kaikille työhön osallistuneille sekä Juupajoen kunnalle. Juupajoella 29.11.2017 Maisemanhoitosuunnitelma 3

1 KORKEAKOSKI Korkeakoski on Juupajoen kunnan hallinnollinen keskus. Lähes kaikki kunnan palvelut sijaitsevat alueella. Tänä päivänä myös monet muut palvelut, muun muassa kunnan ainoa vähittäistavarakauppa, sijaitsevat Korkeakoskella. Näistä syistä Korkeakoskelle suuntautuu asiointiliikennettä muualta kunnasta. Korkeakoski sijaitsee kantatie 58:n tuntumassa. Korkeakoskelta ei ole kantatie 66:llekaan matkaa kuin reilu viisi kilometriä. Tampereelta Haapamäelle liikennöivä juna pysähtyy Korkeakosken seisakkeella, aivan kylän keskustassa. Korkeakosken alueella asuu vajaa tuhat ihmistä eli noin puolet kunnan väestöstä. Korkeakoskella sijaitsee kaksi kunnan merkittävää työllistäjää eli Korkeakosken Saha (UPM) ja JPJ-Woodin saha. Maanomistajana Juupajoen kunta on merkittävä suunnittelualueella. Tähän tietenkin vaikuttaa se, että Korkeakoskella on paljon kunnan palveluita. Etenkin koulukeskuksen tuntumassa on paljon kunnan maata. Muuten maanomistus on pitkälti yksityisten. Juupajoen rotko, joka sijaitsee aivan keskellä kylää, on tänä päivänä luonnonsuojelualuetta. Sen maaomistajia on kunnan lisäksi Oriveden seurakunta. Maastonmuodoiltaan Korkeakosken ydinkeskusta on tasamaata, jonka keskellä kulkee syvä raviini eli Juupajoen Rotko. Mäet ja vuoret nousevat kylän reuna-alueilla. Etelässä sijaitsee Lakkaharju, taajaman länsipuolella Huikonkangas ja sitä reunustavat mäet, koillisessa taas nousee aluetta rajaavana Piilovuori. Alueen läpi virtaa joki, joka laskeutuu Korkeakoskelle Huikonkankaalta Huikonjokena. Uoma levenee keskustassa Tehtaanjärveksi ja putoaa siitä Korkeakoskena Juupajokeen. Juupajoki taas virtailee etelään päin kohti Kopsamojärveä ja sieltä aina Längelmäveteen. 4 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Korkeakoski Maisemanhoitosuunnitelma 5

2 KORKEAKOSKI VANHOJEN KARTTOJEN KERTOMANA Korkeakosken maisemaan vaikuttaneet asiat 1800-luku ja aiemmin 1880-luku 1894 1896 1899 Koskematonta metsää, vapaana virtaava koski, jossa pieni mylly Rautatie Myllytupa, talonpoikaistalo mm. myllyttäjille Korkeakosken nahkatehdas, E.Wallenius Kenkien valmistus alkaa Korkeakosken Kenkä- ja nahkatehtaan saha 6 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

1800-luku Pitäjänkartta 1840-luvulta. Kartta: Kansallisarkiston digitaaliarkisto, Pitäjänkarttasarja. Sinisellä merkitty RKY 2009 -alue, Korkeakosken tehdasyhdyskunta. Pitäjänkarttaan on tehty täydennyksiä 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Esimerkiksi Korkeakosken asema on lisätty karttaan jälkikäteen. Maisemanhoitosuunnitelma 7

1950-luku 1900-luvun peruskartat antavat kattavan kuvan kylän kehityksestä 1950-luvlta aina nykypäivään asti. Vertailukarttoina tässä on käytetty vuosien 1957, 1986 ja 2017 peruskarttoja. 1950-luvulla Korkeakoski oli jo taajama, jossa on selkeästi kaksi erillistä kyläkeskittymää, toinen Tehtaanjärven ympärillä ja toinen sahan tienoilla. 1900-luvun alkuvuodet 1900 1905 1916 1926 Tehtaan ympärille rakentuu kauppoja, koulu, asema, työväen asuntoja (Romula, Käpylä) Kansakoulu Nummela Tehtaan laajennus, mm. torni Kenkätehdas Aaltosen omistukseen, rakennusten korjausta 8 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

1900-luku 1930-luku 1951 1955 1959 1960-70 -luvut 1961 1975 Pikkukirkko Kopran saha Korkeakoskelle Kopran saha nykyiselle paikalle Eero Välimaan saha Santasen saha ja höyläämö Kenkäteollisuuden kukoistusta Koulu sahan viereen Maisemanhoitosuunnitelma 9

1980-luku 1970-luvun peruskarttaa on täydennyskartoitettu asutuksen, tiestön ja ojaston suhteen vuonna 1985. Nämä muutokset on painettu karttaan violetilla. 1970-luvun kartan jälkeen Romulan työväenasuntoalue on laajentunut Tollion suuntaan, Sahantien rakennuskanta on täydentynyt sekä merkittävänä muutoksena sahan alueen kasvaminen niin alueellisesti kuin tehdasrakennusten suhteen. Peltoalueet ovat pienentyneet mutta keskeiset pellot ovat edelleen viljely. 1983 1984 1985 1986 1987 10 Kenkien valmistus loppui Tehdas Luhta, Big-L omistukseen KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa S-Market (nyk. Sale) Kunta osti tehtaalta 25 ha maata + 30 asuintaloa ja 20 rivitaloa Päiväkoti Päivänsäde

2010-luku Korkeakosken taajamassa on tapahtunut hyvin vähän muutoksia 1980-luvun jälkeen kartalla. Naapin keskeinen peltoalue on edelleen viljelyksessä, tiestö on säilynyt ennallan ja asutus ei ole laajentunut. Taajamassa tapahtuneet muutokset, kiinteistöjen tyhjenemiset eivät näy kartalla mutta näkyvät kylänraitilla. 1989 1991 1993 1994 1998 2000-luku Koskiportti Kopran saha Yhtyneet Paperitehtaat Oy:lle, nykyisin UPM Kymmenen saha Koulukeskus JPJ-Wood saha Rautatien seisake Korkeakosken keskustaan Big-L lopetti, tehdaskiinteistö tyhjillään Maisemanhoitosuunnitelma 11

3 NYKYTILA JA ARVOT Tänä päivänä Korkeakosken keskusta sijaitsee, kuten ennenkin, kosken tuntumassa. Aseman seutu on nykyään taajaman läheistä asuinaluetta. Alueella ei enää toimi rautatieasema ja muista palveluista sekä teollisuudesta on jäljellä enää uusiokäyttöön otettuja rakennuksia. Kolmasosa Korkeakoskea ja tätä suunnitelmaa on koulukeskuksen ja sahojen ympäristö. Tämä alue on rakentunut ja laajentunut pääosin vasta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Korkeakosken läpi kulkeva kylänraitti on kokonaisuudessaan siisti ja pääosin hyvin hoidettu. Tien varrella sijaitsevat talot ja muut kiinteistöt ympäristöineen ovat tärkeä osa yleisilmettä. Rakennukset ovat pääosin kunnossa. Korkeakosken arvoista maisemallisesti merkittävin on vanha kenkätehdas, koski ja Juupajoen rotko. Tämä arvokkaaksi luokiteltu kulttuuriympäristö on se, jota kunnan kannattaa taajaman kehittämisessä tehokkaammin hyödyntää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mallit rakentamiseen, kaavoitukseen ja vaikka värimaailmaan kannattaa ottaa olemassa olevasta tyylistä. Tämänkin päivän teollisuudessa on arvoja, joita ei kannata yrittää maisemassa piilottaa. Aktiivisesti toimivat sahat näkyvät Korkeakosken taustamaisemassa, se on hyvä asia ja kertoo elinvoimaisuudesta. Koska Juupajoki on maaseutukunta, on hienoa, että Korkeakoskellakin näkyy pilkahduksia aktiivisesta peltoviljlystä. Etenkin sisääntulo Korkeakoskelle Sahantien kautta tarjoaa alkuun upeita maalaismaisemia. Taajamassa Naapin tilan hoidetut pellot tuovat maisemaa lisää arvoa. Teollisuuden loppuminen Korkeakosken taajamassa näkyy valitettavasti niin kylän raitilla kuin maisemassa. Toiminnallisuus lisäisi aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja sitä kautta välittämistä, myös ympäristöstä. Kysely kyläläisille Maisemasuunnitelman alkuun tehtiin sähköinen kysely, jossa kysyttiin kyläläisiltä mietteitä omista maisemistaan. Kyselyn tavoitteena oli selvittää mielipiteitä ja toiveita. Korkeakoskelta kyselyyn vastasi 16 henkilöä. Hienointa ja arvokkainta Korkeakoskella kyselyyn vastanneiden mielestä olivat vesistöt ja rannat sekä kylän tarina ja historia. Korkeakosken parhaaksi paikaksi nostettiin kenkätehtaan ympäristö järvineen, teollisuusmiljöö kokonaisuudessaan sekä rotko. Vapaassa sanassa mainittiin Korkeakosken olevan varsin siisti ja mukavannäköinen paikka, toisaalta myös kritisoitiin taajaman olevan yleisilmeeltään ankea ja hoitamattoman näköinen. Myös uimaranta todettiin hoitamattomaksi ja toivottiin ylipäätään enemmän panostusta taajaman hoitoon. RKY eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 on Museoviraston laatima inventointi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Pirkanmaalla on valtakunnallisen statuksen saanut 91 aluekohdetta, Juupajoelta kohteita on 4; Hyytiälän metsäasema, Kallenaution kestikievari, Korkeakosken tehdasyhdyskunta ja Lylyn rautatieasema. 12 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Maiseman arvot Maisemanhoitosuunnitelma 13

4 SUUNNITELMA Radan ylikulku TOIMENPIDE: Säännöllinen raivaus, siisti yleisilme. Sisääntulo keskustaan. Kyläportin paikka TOIMENPIDE: Kyläportin rakentaminen Tienvarsimetsikkö TOIMENPIDE: Taajametsän hoito Kyläportti TOIMENPIDE: Kunnostus, Korkeakosken väri Korkeakosken kylänraitilla on useita yhteisiin talkoisiin sopivia kohteita: Joidenkin arvokkaiden rakennusten maalaaminen ja ympäristön siistiminen (yksityiskohteissa yhteistyössä omistajan kanssa) Jättipalsamin keruutalkoot rotkon reunoilla, lupiinien keruutalkoot tienvarsilla Kyläporttien ympäristön siistiminen ja raivaus Monipuoliset toritapahtumat, joiden yhteydessä ympäristön siisteydestä huolehtiminen Kyläportti TOIMENPIDE: Kunnostus, Korkeakosken väri Tori TOIMENPIDE: Torille sijoitetaan viisari eli opasteviittapylväs, kunnan opas- ja ilmoitustaulu, torin siisteydestä huolehtiminen: uusia kannustavia toimintatapoja, esim. nuorten kanssa. Sisääntulotiet, kyläportin ympäristö TOIMENPIDE: Taajametsän hoito Kyläportti TOIMENPIDE: Kunnostus, Korkeakosken väri Sisääntulotiet, kyläportin ympäristö TOIMENPIDE: Taajametsän hoito Kunnan tontti TOIMENPIDE: Raivaus ja tontin siistiminen, tienvarren aitaaminen Cafe 58 TOIMENPIDE: maisemaniitty, esimerkiksi näyttävä korkea maisemakasvi, infotaulun paikka. Ks. s. 20-21. 14 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Maisemapaikka Rotko Niitty Vieraslajin poisto Parkkialue Taajamametsän hoito Raivaus, siistiminen RKY Maisemanhoitosuunnitelma 15

ROTKO - ylläpidetään polkuverkostoa ja rakenteita TOIMENPIDE: kunnostetaan koko polkuverkosto, vuosittainen kunnon tarkastus ja ylläpito Rotkon ja kenkätehtaan parkkialue TOIMENPIDE: Opastaululle paikka, portti polulle, pidetään parkkialue selkeästi rajattuna, vieraslajin poisto: pihlaja-angervo levinnyt rotkon suuntaan Vieraslajin poisto - rotkon rinnealueelle on levinnyt jättipalsami TOIMENPIDE: jättipalsami vaatii useamman vuoden säännöllisen torjunnan Rinne TOIMENPIDE: puuston raivaus, maiseman avaaminen rotkolle RKY-alue TOIMENPIDE: hoidetaan rakennuskantaa ja ylläpidetään tärkeät näkymät Seisake TOIMENPIDE: hoidetaan raivaamalla alue siistiksi, jätetään muutamia maisemapuita. Jatkossa hoitona vesakon raivaus. Maisemaniitty - asemanseudun väriläiskä TOIMENPIDE: Aluetta hoidetaan niittymäiseksi. Niitto noin 2 kertaa kesässä ja niittojätteen keruu. Alueelle suositellaan niittypolkuja. Ks. s. 20. Maiseman solmukohta TOIMENPIDE: huolehditaan opastuksesta, pidetään näkymät avoimina kenkätehtaalle, rotkolle ja järvelle Arvokas rakennuskanta TOIMENPIDE: pidetään rakennukset kunnossa 16 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Maisemapaikka Rotko Niitty Vieraslajin poisto Parkkialue Taajamametsän hoito Raivaus, siistiminen RKY Maisemanhoitosuunnitelma 17

5 TOIMENPITEITÄ KAIKKI VOIVAT VAIKUTTAA YLEISEEN VIIHTYVYYTEEN - MAISEMANHOITO ALKAA OMASTA PIHASTA Asuinpaikkamme ja maisemamme ovat yhteistä ympäristöämme. Viihtyisä ja hoidettu maisema lisää asumisviihtyisyyttä. Onneksi kaikki voivat vaikuttaa siihen. Korkeakoski on taajama, jonka asutus koostuu pääasiassa omakotitaloista. Jokaisella omakotitalolla on pienempi tai suurempi tontti. Luonnollisesti myös rivitalojen ja kerrostalojen ympärillä on ympäristöä, jonka yleisilmeeseen voi vaikuttaa. Korkeakosken yleisilme määräytyykin pitkälti näistä yksityispihojen ilmeistä. Korkeakosken ympäristö on pääosin hyvin hoidettua. Siistit pihat antavat asukkaille ja kävelijöille positiivisen mielikuvan, että täällä asioista huolehditaan. Oma piha on ehdottomasti helpoin tapa aloittaa maisemanhoito. Pihan ja luonnon hoidossa on se hyvä puoli, että siinä työssä näkee kättensä jäljen. Ja siistin yleisilmeen saa aikaa pienellä. Vinkkejä pihoihin Kiinnitä huomio ensivaikutelmaan, sisääntuloon ja siihen, mitä näkyy kylätielle. Jos pihassa on säilytettävä lautakasoja tai muita vastaavia, kannattaa ne sijoittaa syrjemmälle. Yksinkertainen on helppoa. Jos haluaa helppohoitoisen pihan, kannattaa suunnitella pihan toiminnot ja kasvillisuus selkeiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäisen kyläilmeen kannalta kannattaa suosia alueelle tyypillisiä rakennustapoja ja yhtenäisiä värivalintoja. Mikäli pihan joutoalueet jätetään hoidotta, antavat ne helposti epäsiistin vaikutelman. Näiden alueiden hoitoon riittää esimerkiksi niitto tai raivaus kerran tai pari kesässä. Jos itsellä ei ole sopivaa kalustoa, kannattaa palvelu ostaa vaikkapa yhdessä naapuruston kanssa ympäristöyrittäjältä. Tällöin kustannus ei nouse korkeaksi. 18 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Toimenpiteitä Maisemaraivauksen suunnittelu: 1. Mitä tehdään? Katso kauempaa, mitkä alueet aukotetaan ja mihin jätetään tiheiköt. Myös jätettävät maisemapuut kannattaa tarkistaa kauempaa ja merkata ennen töitä. Muutenkin välillä kannattaa käydä katsomassa kättensä jälkeä etäämpää. Tässä työssä merkkausnauha on hyvä apu. 2. Kuinka tehdään ja kuka tekee? Raivauksia voi tehdä miesvoimin käsisahoin, raivaus- ja moottorisahoin tai koneilla. Tähän luonnollisesti vaikuttaa alueen koko ja poistettavan materiaalin määrä. RAIVAUS MAISEMAA AJATELLEN Korkeakoskella raivauskohteet voi jakaa kahteen luokkaan: avoimeksi raivattavat ja puistometsänä hoidettavat. Käytännössä maisemaraivauksia tehdään pienialaisilla kohteilla niin, että jätetään selkeää avointa tilaa, jossa voi kasvaa yksittäisiä maisemapuita. Taajamametsän hoidossa taas tärkeintä on varmistaa alueen siisti ja monipuolinen yleisilme. Raivauksissa on syytä huomioida myös luonnon monimuotoisuus eli suositaan marjovia lajikkeita ja vältetään yksipuolisuutta. Havupuista kuusi on peittävin ja se myös lisää maaperän happamuutta. Maisemaraivauksissa tavoitellaan luontevan näköistä lopputulosta. Hoidon viimeistelee se, että raivausjäte kerätään pois. Maahan jätetty raivausjäte on paitsi epäsiistin näköistä, se myös hankaloittaa alueella liikkumista. Ja mikä tärkeintä huomata, maatuva jäte palauttaa ravinteet maahan eli lisää alueen rehevyyttä. Raivauksilla saadaan nopeasti näkyvää aikaan. Miettiä kannattaa kuitenkin se, että miten aluetta jatkossa hoidetaan. Puustohan on uusiutuvaa luonnonvaraa. Talkoot ovat mukava yhteisöllinen toimintatapa, mutta nykypäivän kiireisessä maailmassa niiden varaan ei kannata liikoja laskea. Raivaus ja raivausjäte eli bioenergia alkaa kiinnostaa yrityksiä, mikäli käsiteltävää aluetta on riittävästi. Tästä syystä kylällä kannattaa tehdä yhteistyötä ja kerralla hoitaa mahdollisimman suuret alueet, jolloin työn voi tehdä joku yrittäjä, joka voi hyödyntää energiapuun. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa, että saatava tulo menee konetyöhön. Pienemmissäkin kohteissa voi hyödyntää myös yhteistyötä. Isommat urakat ovat yleensä kiinnostavampia. 3. Jatkohoito Raivaus on iso työ, joten alueen jatkohoito kannattaa samalla miettiä, ettei tule tehtyä turhauttavaa työtä. Vaihtoehto 1. Kevyen risukon raivaus kolmen-viiden vuoden välein, raivausjätettä ei tarvitse välttämättä kerätä. Vaihtoehto 2. Järeämpi raivaus ja raivausjätteen keruu noin kymmenen vuoden välein. Vaihtoehto 3. Hoito laiduntaen eli tehdään alueesta laidun, jonka eläimet pitävät laiduntaen hoidettuna. Taajama-alueilla laidunnuksen käyttöönotto vaatii aina hyvä suunnitelman. Lue lisää: www.laidunpankki.fi Maisemanhoitosuunnitelma 19

MAISEMAPELLOT JA NIITYT Ote Viheralueiden hoitoluokitus (VYL): B1 Maisemapellot Maisemapellot sijaitsevat yleensä asutuksen reuna-alueilla. Maisemapeltoja hoidetaan viljelykiertopeltoina. Tavoitteena on hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen ja taajamakuvan rikastuttaminen sekä eläimistön, kuten perhosten, elinolosuhteiden ylläpitäminen. Ulkoilu ja retkeily on kanavoitu käytäville ja poluille. Maisemapeltoja hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä- ja polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. B2 Maisemaniityt Maisemaniityt sijaitsevat yleensä asutuksen reuna-alueilla tai osana laajempaa viheraluetta. Ne ovat ketoja, niittyjä tai muita vastaavia avoimia ruohovartisten luonnonkasvien tai pensaiden esiintymisalueita. Maisemaniityt ovat perustettu ja ns. uusniittyjä, laiduntavan eläimistön synnyttämiä tai itsestään syntyneitä avoimia kasvullisia alueita esimerkiksi teiden varsilla, meluvalleilla tai ns. joutomailla. Maisemaniittyjä käytetään ulkoilu- ja retkeilyalueina. Kulutus on ohjattu pääasiassa käytäville. Maisemaniittyjen hoitaminen edesauttaa alueen kulttuurihistorian ja maisemakuvan säilymistä. Maisemaniittyjen hoidon tavoitteena on säilyttää niityn olosuhteet sellaisena että alue voi pysyvästi säilyttää ominaispiirteensä. Hoitotoimenpiteiden tarkoituksena on ylläpitää kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. Maisemapellot perustetaan ja hoidetaan maalouden keinoin eli normaalin peltoviljelyn tavoin. Maisemaniityt niitetään kaksi-kolme kertaa kesässä. Niittyjätteen keruu köyhdyttää maata ja takaa niittymäisemmän, monipuolisemman lajiston kasvumahdollisuudet. Jätteen keroo lisää kustannuksia. Maisemaniitylle voi perustaa niittypolkuja, joiden leveys on noin 1-2 metriä ja ne leikataan useammin. Niittypolut ovat hyvin suosittuja ulkoilupolkuja. Rahoitusmahdollisuudet maisemanhoidon toimenpiteisiin: Maatalouden ympäristösopimus, jota voi hakea maanviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tuki tarkoitettu maisematai luonnonhoitoalueen hoitoon ja siihen liittyvien kustannusten, töiden korvaamiseen. Lisätietoa mavi.fi Kunnat ja yritykset voivat ostaa maisemanhoitopalveluja ympäristöyrittäjiltä, joilla on siihen soveltuva laitteisto yms. Hyödynnä Maaseudun kehittämishankkeita / investointihankkeita www.maaseutu.fi I N F O Maisemanhoitotyö vaatii aina maanomistajan luvan Jos itse ei pysty, ehdi tms, voi työn toteuttaa ympäristöyrittäjällä. Rahoitusapua työhön voi saada maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä tai erilaisilta hankkeilta. Kannattaa myös huomioida yhteistyön mahdollisuudet, jotka pienentävät kustannuksia. Ympäristöyrittäjiä ovat mm. 4H:n nuoret yksityisyrittäjät, metsäkonepalvelut, maatalousyrittäjät (maisemapeltojen ja -niittyjen viljely ja hoito), kotieläintilat, joilla on laiduntavaa karjaa. 20 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Toimenpiteitä Maisemapellot ja -niityt ovat katseenvangitsijoita esimerkiksi taajamien sisääntuloliittymissä tai junaradan varressa. Auringonkukka on näyttävä pienelläkin alalla. Maisemanhoitosuunnitelma 21

YHTENÄISET RAKENTEET Korkeakosken taajaman yleisilme muodostuu kylänraitin rakennuksista, pihapiireistä, julkisista viheralueista sekä erilaisista rakenteista. Rakennuskannan ja pihapiirien hoidolla ja rakenteiden yhtenäisyydellä voidaan helposti vaikuttaa kylän ilmeeseen ja siisteyteen. YHTENÄISET RAKENTEET TAI VÄRITYS Postilaatikkotelineet, jätekatokset, aidat, ilmoitus- ja infotaulut, pysäkit ja kyläportit ovat kylämaisemaan sekä taajamaan liittyviä rakenteita. Taajamassa voidaan käyttää samantyyppisiä rakenteita ja tätä kautta yhtenäistää kyläraitin ilmettä. Yhtenäisen yleisilmeen luonnissa värityksellä on keskeinen rooli. Korkeakosken yhteiseksi väriksi sopii hyvin vanhan tiilen punainen, jonka sävy tulee vanhoista tehdasrakennuksista. Myös keltaokran sävyt ovat maaseudun taajamaan hyvin istuvia. Yhtenäiseksi aitamalliksi sopii pystyrimoitettu aita. Esimerkkikuva: www.kruunuaita.fi. Korkeakosken taajama-alueella on useita teollisuuskiinteistöjä, joiden piha-alue aitaamalla parannettaisiin taajaman yleisilmettä. Aidassa kannattaa käyttää 150 cm korkeutta. Tämä korkeus peittää mutta ei muodosta seinämäistä efektiä. 22 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Toimenpiteitä Tiilenpunainen Ensimmäiset tunnetut tiilirakenteet Suomessa on 1200-luvulta. Laajemmin tiiltä ryhdyttiin käyttämään 1300-luvun alusta lähtien kivikirkoissa ja linnoissa. 1600-1700 -luvuilla tiili oli kartanoiden, sittemmin porvaristalojen ja julkisten rakennusten rakennusmateriaali. 1800-luvulla teollisuuden ja erityisesti puujalostusteollisuuden ensimmäisen vaiheen rakennukset olivat puusta. Lukuisten tulipalojen jälkeen rakennusmateriaali vaihtui tiileen. Maisemanhoitosuunnitelma 23

6 KYLÄN MARKKINOINTI Korkeakoski on tänä päivänä Juupajoen kuntakeskus. Tästä syystä alueen yleisilmeen ja maiseman tulisi olla ajan mukainen, hoidettu ja puoleensa vetävä. Vahvuudet on syytä hakea kylän historiasta mutta elävyys ja toiminnallisuus kertoo tästä päivästä. Ideoita markkinointiin Tori houkuttelevaksi: opasteviisari, siisteys, yhteisvastuu alueesta Yhteisöllisyys alueiden hoidossa, merkittävien paikkojen hoitotalkoot Sähköinen esite kunnasta ja palveluista Mobiilireitti, joka opastaa alueen arvoihin ja maisemiin, etenkin Juupajoen ainutlaatuisen rotkon hyödyntäminen 24 KORKEAKOSKI - taajama kosken kupeessa

Markkinoi Maisemanhoitosuunnitelma 25

KORKEAKOSKI taajama kosken kupeessa Korkeakosken maisemanhoitosuunnitelma on toteutettu osana Juupajoen kunnan Kylät kartalle -hanketta. Tätä hanketta rahoittaa Leader toimintaryhmä PoKo ry. Maisemanhoitosuunnitelman käytännön toteutuksesta vastasi ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut.