MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 2017 LYLY. Kylä radan varressa

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Liite n:o 3. MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 2017 LYLY Kylä radan varressa

2 SISÄLLYS JOHDANTO 3 LYLYN KYLÄ 4 LYLY VANHOJEN KARTTOJEN KERTOMANA 6 NYKYTILA JA ARVOT 10 SUUNNITELMA 12 TOIMENPITEITÄ 18 YHTENÄISET RAKENTEET 22 KYLÄN MARKKINOINTI 24 Kirjoittajat: Jutta Ahro ja Katriina Koski, ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut Kuvat: Jutta Ahro ja Katriina Koski Lähteet: Jokiniemi-Talvisto, Talvisto, Ylänen: Juupajoen historia, Jyväskylä 2003 Niemi, Törmä: Viialan nahkatehdas, Korkeakosken kenkätehdas, Tampere 2016 Lylyn kyläyhdistys: Löydä Lyly, Lylyssä löytyy, kyläkäsikirja vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ 2 LYLY - kylä radan varressa

3 JOHDANTO Lylyn maisemanhoitosuunnitelma on toteutettu osana Juupajoen kunnan Kylät kartalle hanketta. Tätä hanketta rahoittaa Leader toimintaryhmä PoKo ry. Maisemanhoitosuunnitelman käytännön toteutus kilpailutettiin ja siitä vastaa ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut. Suunnittelutyön ovat tehneet maisemaasiantuntijat Jutta Ahro ja Katriina Koski. Maisemanhoitosuunnitelma alkoi avoimella netissä toimivalla webropol-kyselyllä. Siellä vastaajat saivat kertoa kylän mielipaikkoja, arvoja sekä haasteita. Lylystä vastauksia tuli 8 kpl. Tämän jälkeen järjestettiin kylätyöpaja Siellä kerrottiin tarkemmin maisemasuunnitelmasta ja kerättiin ajatuksia ja toiveita. Työpajaan kuului silmiä avartava kyläkävely. Lylyn maisematyöpajaan osallistui 18 henkilöä. Syksyn 2017 aikana laadittiin kylätapahtumien, taustatietojen, alueen kartoituksen ja kuvausten pohjalta maisemanhoitosuunnitelma. Suunnitelman tavoite on nostaa alueen arvostusta asukkaiden silmissä. Hoidettu maisema ja asuttu ympäristö antaa alueesta positiivisen kuvan. Se lisää asumisviihtyisyyttä ja houkuttelee uusia asukkaita. Suunnitelmassa laadittuihin toimenpiteisiin on pyritty yhdistämään käytännön vinkit toteutukseen. Yhteistyö niin kyläläisten kuin kunnan ja alueen yrittäjien kanssa on ratkaisevan tärkeää. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen mahdollistuu paremmin yhteistyön kautta. Maisemanhoito lähtee liikkeelle vain ja ainoastaan aktiivisista asukkaista. Lylyn kylä on tiivis, ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa onneksi asuu aktiivsiia ja yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtäviä ihmisiä. Toivottavasti tämä suunnitelma auttaa ja virittää uusia ajatuksia, että Lylyn kylästä muotoutuu entistä hoidetumpi ja välitetympi kyläyhteistö. Suuri kiitos kaikille työhön osallistuneille kyläläisille sekä Juupajoen kunnalle. Juupajoella Maisemanhoitosuunnitelma 3

4 1 LYLYN KYLÄ Lyly on Juupajoen kunnan pohjoisin kylä. Sieltä on kuntakeskukseen matkaa noin 12 kilometriä. Kylä rajautuu Ruoveteen ja Mänttä-Vilppulaan. Kantatie 58 kulkee aivan Lylyn tuntumassa. Junarata kulkee kylän halki, mutta junat eivät pysähdy enää Lylyssä. Asukkaita Lylyssä on tänä päivänä noin 400 henkeä. Lisäksi kesäasutusta on runsaasti. Kylän kunnallistekniikka on kattava. Itse kyläkeskus on tiivis, se sijaitsee Ala- ja Ylä-Lylyjärvien tuntumassa. Noin kahden kilometrin päässä kyläkeskuksesta sijaitsee entinen Puolustusvoimien Viestivarikko, joka nykyään kuuluu Millog Oy:lle. Millog Oy on alueen merkittävä työnantaja. Palvelut ovat vuosien saatossa kaventuneet Lylyssä. Tänä päivänä kylällä toimii kodinkoneliike sekä noin kymmenen kilometrin päässä laskettelukeskus palveluineen. Alueen kantava voima on vireä kyläyhdistys, joka järjestää monipuolista toimintaa. Kyläyhdistys ylläpitää muun muassa Lylyn Kylätupaa, jossa uutena toimintamuotona ovat kyläläisiä kokoavat aamukahvit kahtena päivänä viikossa. Maanomistus kylällä on pääosin yksityisten maata. Juupajoen kunta omistaa kylällä maata Ala-Lylyjärven pohjoispäässä, jossa on mm. matonpesupaikka. Lisäksi kunnan maata on Lylynrinteessä ja leikkipaikan tuntumassa. Maastonmuodoiltaan Lyly on seudulle tyypillistä monimuotoista aluetta. Kylän asutus ja pellot sijaitsevat Lylyjärvien melko tasaisilla rinteillä. Kylän länsipuolella kohoaa paikoin jyrkkärinteinen Lyödynmäki, joka on osa Ruoveden puoleista hyvin vuoristoista aluetta. Ala-Lylyjärven eteläpuolta hallitsee Niemenvuori. Pohjoista kohti mentäessä maisemaa hallitsee mäntyvaltainen Lylynkangas. Lylynkankaalla sijaitsee myös kapea pitkittäisharju eli Kaaponharju. Harjulla kulkee kaksi kilometriä pitkä luontopolku, jonka lähtöpiste on kylän itälaidalla, Lylyntien varressa, kansalaissodan hautamuistomerkin kohdalla. 4 LYLY - kylä radan varressa

5 Lyly Maanmittauslaitos, ortokuva 11/2017 Maisemanhoitosuunnitelma 5

6 2 LYLY VANHOJEN KARTTOJEN KERTOMANA Lylyn kylä on mainittu asutuksen yleisluettelossa jo vuonna 1635 Lylyjärvi nimellä LUKU Lylyn alueen 1800-luvun pitäjänkartta antaa kuvan Lylyn kylästä 1800-luvun loppupuolelta. Kylän talot sijoittuivat Ala-Lylyjärven eteläosaan, Lylyjärvien välisen laskuojan varteen, nykyisen Ala-Lylyn tilan tietämille. Kylän pellot sijaitsivat talojen välittömässä yhteydessä sekä muutama pienempi lohko rantaniittyjen keskellä järven länsirannalla. Ala-Lylyjärven pohjoisrannalla olivat kylän laajat niittyalueet. Uusiniemen tila on jo mainittu 1800-luvun kartassa, tosin Kaakkoniemen nimisenä. Tilan pellot ja niityt sijaitsevat rannassa. Kallioisen mäen eteläpuolella on vaaleanpunaisella merkitty kaskimaat. Pitäjänkarttojen valkoiset alueet ovat metsää. Kartassa on merkitty myös Lyly haltpunkt eli Lylyn asema sekä rata. Pitäjänkartta on 1840-luvulta, mutta sitä on päivitetty myöhemmin. Asema ja rata on lisätty karttaan vasta niiden valmistuttua. Rautatien tulo Tampere-Vaasa rautatie rakennettiin vuosina Radalla oli silloisen Oriveden kunnassa alunperin 1880-luvulla kolme asemaa, joista yksi oli Lylyn rautatieasema (1883). Asemarakennus on rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan, ja sitä on laajennettu vuonna Lylyn kylä kasvoi radan valmistuttua aseman ympärille. Rautatiellä oli merkittävä asema Asemat oli jaettu luokkiin liikennepaikan vilkkauden ja matkustajamäärien perusteella. Luokkia on ollut yhdestä viiteen. Helsinki, Viipuri, Pietari, Turku ja Tampere olivat I - luokan asemia ja II - luokkaan kuuluivat esim. Vaasa, Oulu, Kuopio ja Kotka. Väliasemat ja pienimmät kaupungit saivat III- IV- tai V-luokan tyypin aseman. Yleisimpiä olivat vaatimattomimmat V-luokan asematalot. Lisäksi oli vielä pysäkkejä ja laitureita. Jako ei ollut pysyvä, vaan asemia nostettiin ja laskettiin tarvittaessa luokasta toiseen. Eri luokkien asemat olivat erikokoisia ja niiden palvelutaso ja henkilökuntamäärä vaihtelivat. Eri luokkiin kehiteltiin tyyppipiirustuksia, joita käytettiin yhdellä tai useammalla rataosalla. 6 LYLY - kylä radan varressa

7 1800-luku 1840-luvun Pitäjänkartta (Kuva: Kansallisarkiston digitaaliarkisto: Pitäjänkarttasarja). Maisemanhoitosuunnitelma 7

8 1900-LUKU 1900-luvun peruskartat antavat kattavan kuvan kylän kehityksestä 1950-luvlta aina nykypäivään asti. Vertailukarttoina tässä on käytetty vuosien 1957, 1979, 1988 ja 2017 peruskarttoja LUKU Peruskartassa vuodelta 1957 Lylyn kylän peltoalueet ovat laajimmillaan. Iso-Lylyjärven (myöhemmin Ala-Lylyjärvi) pohjoisrannalla olleet niityt ovat nyt peltoina. Kylän tie kulkee edelleen järven pohjoisrantaa reunustaen ja tien sekä radan ympärille on syntynyt Teiskonlahden asuinalue. Asutus on myös laajentunut uuden Varikontien varteen. Kylässä on kaksi kauppaa, koulu sekä saha LUKU 1970-luvulle tultaessa monet pienet peltoalat ovat hävinneet. Pääosin tilanne on kuitenkin sama kuin 1950-luvulla. Lylyntietä on suoristettu ja radanylityspaikkaa muutettu järven pohjoisrannalla. Kylän palveluista toinen kauppa on lopettanut, sekä saha on hävinnyt kartalta. Tilalle on kuitenkin tullut posti. Koulu on edelleen merkittynä kartalle. Kartat: Maanmittauslaitokset vanhat painetut peruskartat. Ladattu: 8 LYLY - kylä radan varressa

9 1900-luku 1980-LUKU 1970-luvun peruskartta täydennyskartoitettiin vuonna Osa näistä muutoksista on painettu violetilla. Suurimmat muutokset kylällä ovat Lylynrinteentien ja Lylynkulmantien muodostama uusi rakennuskanta kylätien keskeisellä osuudella. Tämä yhdistää Lylyn vanhimman kylänpaikan eli Ala- Lylyn ja aseman ympärille muodostuneet uuden kyläkeskuksen. Iso Lylyjärvi on vaihtanut nimekseen Ala-Lylyjärvi LUKU Suurimmat muutokset tultaessa nykyhetkeen on palvelujen loppuminen vuoden peruskartassa on vielä näkyvissä yksi kauppa, joka sekin on lopettanut jo toimintansa. Koulun kohdalla on urheilukenttä, mutta kyläkoulu on loppunut. Lylyn pellot ja tiestö on säilynyt suhteellisen samoina aina 1950-luvulle saakka. Kartat: Maanmittauslaitokset vanhat painetut peruskartat. Ladattu: Maisemanhoitosuunnitelma 9

10 3 NYKYTILA JA ARVOT Lylyn kylämaiseman arvot muodostuvat sekä konkreettisista nähtävistä kohteista, kuten hieno vanha asemanseutu, pitkään viljelyksessä olleet pellot, vanhat tilat ja järvinäkymät sekä kylän hyvästä tavasta hoitaa yhteisiä asioita. Kysely kyläläisille Maisemanhoitosuunnitelmien alkuun tehtiin sähköisen kysely, jossa kysyttiin kyläläisiltä mietteitä omista maisemista. Kyselyn tavoitteena oli selvittää mielipiteitä ja toiveita. Lylystä kyselyyn vastasi 8 henkilöä. Hienointa ja arvokkainta kyselyyn vastanneiden mielestä olivat rannat ja vesistöt sekä kylän tarinat ja historia. Myös pellot ja kylän yhtenäinen ilme nousi esiin. Kylän kehittämiseen liittyen toiveet olivat moninaiset. Lylystä nousi esiin ennen kaikkea tienvarsien risukoiden poistaminen sekä järven esiin saaminen. Lylyn parhaaksi paikaksi nostettiin molemmat järvet ja niille avautuvat maisemat. Myös hautausmaan mutkan näkymä kylälle sekä Lylynrinteen mäelle kipuaminen olivat vastaajien mielestä hienoja maisemapaikkoja. Vapaassa sanassa nousi useammassa vastauksessa esiin, että risuja tulisi Lylyssä raivata pois hienojen maisemien tieltä. Samoin viestittiin kuntaan, että sen tulisi huolehtia omista tonteistaan, maa-alueistaan. RKY Lylyn rautatieasema Lylyn rautatieasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. RKY on Museoviraston laatima valtakunnallinen inventointi, jonka kohteet antavat aluellisesti ja ajallisesti monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Lylyn rautatieaseman rakennuskanta on monipuolinen ja hyvin säilynyt. Tiilinen vesitorni vuodelta 1951 muodostaa 1883 rakennetun pumppuaseman hoitajan talon kanssa hienon miljöön Ala-Lylyjärven rantaan. Asemarakennus on maaseutuasemalle tyypillinen. Puistomaisella asema-alueella on useita asuin- ja talousrakennuksia sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyt pumppuasema ja asemanhoitajan asunto. Rakennukset ovat enimmäkseen kahdesta eri vaiheesta vuosilta 1883 ja Puinen vesitorni korvattiin tiilisellä Kylän merkittäviä arvoja ovat yhteisöllisyys, hyvin säilyneet pellot, vesistönäkymät ja arvokas rakennuskanta, RKY. 10 LYLY - kylä radan varressa

11 Maiseman arvot Maisemanhoitosuunnitelma 11

12 4 SUUNNITELMA Ratahallintokeskus, maanomistajat. Hyödynnä ympäristöyrittäjiä, osana isompaa raivausurakkaa. Saapuminen kylän keskeiselle alueelle. Radan ja tien ympäristö pidetään siistinä. Tarvittaessa raivataan puustoa. Maanomistajat. Hyödynnä ympäristösopimuksia ja/tai ympäristöyrittäjiä. Säilytetään ja avataan näkymät Ala-Lylyjärvelle. Rantapuusto pidetään puoliavoimena samoin urheilukentän ympäristö. Maanomistajat. Hyödynnä ympäristösopimuksia ja/tai ympäristöyrittäjiä. Kunnan ranta-alue, hoidetaan laiduntamalla. Alkukunnostuksena raivataan puustoa ja luodaan niittylaikkuja. Maanomistajat. Hyödynnä ympäristösopimuksia. Lisätietoa: laidunpankki.fi Laidunnukseen soveltuvaa aluetta. Kunta. Hyödynnä paikalliset ympäristöyrittäjät. Lylynrinteentien metsikkö, taajamametsän hoito. Mahdollisuus avata järvinäkymä. Kunta Kunnan rakentama leikkikenttä. Tällä hetkellä kyläyhdistyksen ylläpitämä. Kunnan tulisi tarkistaa leikkivälineiden kunto. Linjan omistaja Sähkölinjan alunen. Säännöllinen raivaus, kasvillisuuden pitäminen matalana ja siistinä. Maanomistajat. Hyödynnä ympäristösopimuksia ja/tai ympäristöyrittäjiä. Avoin järvinäkymä. Pellon ja rannan välinen alue pidetty hoitamalla avoimena. Suositellaan jatkossakin avoimena pitämistä. 12 LYLY - kylä radan varressa

13 Kyläaukio Laidunnus Puoliavoin Maisemapaikka Soveltuisi laidunalueeksi Leikkipuisto Pidetään avoimena Sähkölinja Taajamametsän hoito Raivaus, siistiminen RKY I N F O Ympäristösopimusta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon voi hakea aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Sopimus on tarkoitettu pellon ulkopuolisille alueille. Lisää tietoa: -> ympäristösopimukset Kysy lisää: etela-suomi.maajakotitalousnaiset.fi/ palvelut/mkn-maisemapalvelut Maisemanhoitosuunnitelma 13

14 Kyläaukio Laidunnus Puoliavoin Maisemapaikka Soveltuisi laidunalueeksi Leikkipuisto Pidetään avoimena Sähkölinja Taajamametsän hoito Raivaus, siistiminen RKY Merkittävä näkymä 14 LYLY - kylä radan varressa

15 Maisemapaikka. Pidetään ympäristö siistinä ja näkymät avoimina. Maisemapenkin paikka. Kunta Kylän keskeiset peltoalueet. Lylyn kylän pellot ovat säilyneet lähes ennallaan 1900-luvun alkupuolelta asti. Pidetään pellot viljelyksessä. Maanomistajat Näkymä Ala-Lylyjärvelle. Kyläportin paikka. Kunta ja kyläyhdistys Kyläaukio, tarkempi suunnitelma sivulla 16 Kyläyhdistys Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö, Lylyn rautatieasema. Kylän maisemallinen helmi, nostetaan esiin. Raivataan puustoa ja avataan näkymät vanhalle asemalle. Maanomistajat Maisemapenkin paikka, näkymät Ala- Lylyjärvelle. Maanomistajat ja kyläyhdistys Maisemapaikka, merkittävä näkymä Ala- Lylyjärvelle. Maanomistajat Näkymänuolet osoittavat keskeiset kylän näkymäpaikat. Pidetään huoli näkymien säilymisestä avoimina. Maanomistajat. Hyödynnä ympäristösopimuksia ja/tai ympäristöyrittäjiä. Maisemanhoitosuunnitelma 15

16 LYLYN KYLÄAUKION KEHITTÄMINEN Kyläaukio on Lylyn kylän keskus ja katseen vangitsija. Tässä suunnitelmassa on ehdotettu muutamia asioita kyläaukion elävöittämiseksi. Kaikki suunnitellut asiat ovat helppoja toteuttaa. 1. Ilmoitustaulu Juupajoen kunnan Kylät kartalle -hankkeessa suunnitellaan kuntaan info- ja ilmoitustauluja. Lylyn kylässä käytyjen keskustelujen pohjalta taulun paikaksi esitetään kyläaukiota ja makasiinin päätyseinää. Tälläkin hetkellä paikalla on infotaulu. Infotauluun tulee opaskartan lisäksi kyläläisten ilmoitustaulu. 2. Suoja-aitoja ja istuinryhmiä Suoja-aitaa ehdotetaan sekä roskalavan että pienen matkaa radan varren viereen. Näin aukiolle muodostuisi pieni, suojaisa kohta, johon voisi tuoda penkit ja pöydät piipahduksia varten. Aluetta suositellaan sijoitettavaksi lähelle ilmoitustaulua. Tämä alue palvelisi myös markkinoiden aikaan taukopaikkana. Suoja-aidan korkeudeksi riittää 1,2 metriä ja se saa olla harvaan pystylaidoitettu. Värinä suositellaan makasiinin keltaista. KS. sivu Kasvillisuus Suunnitelmaan on laitettu muutamia kasviryhmiä. Ne toimivat alueen ja rakenteiden pehmentäjinä. Kasvilajeiksi on valittu kestävä, suomalaisia kasveja, joita ei tarvitse erityisemmin hoitaa. Istutusalue tulee perustaa hyvin, jolloin kasvuun lähtö on nopeaa. Istutuskuopan tulee olla vähintään 50 cm syvä ja mullan tulee olla kalkittua, hyvää puutarhamultaa. Rikkaruohojen kurissapidon kannalta juuristoalueelle kannattaa laittaa hakekerros (n. 10 cm). 16 LYLY - kylä radan varressa

17 Lylyn kyläaukio, suunnitelma Maisemanhoitosuunnitelma 17

18 5 TOIMENPITEITÄ KAIKKI VOIVAT VAIKUTTAA YLEISEEN VIIHTYVYYTEEN - MAISEMANHOITO ALKAA OMASTA PIHASTA Kylämme ja maisemamme ovat yhteistä ympäristöämme. Viihtyisä ja hoidettu maisema lisää asumisviihtyisyyttä. Onneksi kaikki voivat vaikuttaa siihen. Lylyn kylä on tiiviisti rakennettu ja asutus koostuu pääasiassa omakotitaloista. Lisäksi asutus sijaitsee ydinkylällä aivan kylätien tuntumassa ja näin ollen talot pihoineen ovat merkittäviä kylän yleisilmeen kannalta. Lylyn kylätiellä ajellessa katse kiinnittyy luontevasti rakennuksiin ja pihoihin. Lylyn kylä ympäristöineen on pääosin hyvin hoidettua. Siistit pihat antavat asukkaille ja kylällä kävijöille positiivisen mielikuvan, että täällä asioista huolehditaan. Oma piha on ehdottomasti helpoin tapa aloittaa maisemanhoito. Pihan ja luonnon hoidossa on se hyvä puoli, että siinä työssä näkee kättensä jäljen. Ja siistin yleisilmeen saa aikaa pienellä. Vinkkejä pihoihin Kiinnitä huomio ensivaikutelmaan, sisääntuloon ja siihen, mitä näkyy kylätielle. Jos pihassa on säilytettävä lautakasoja tai muita vastaavia, kannattaa ne sijoittaa syrjemmälle. Yksinkertainen on helppoa. Jos haluaa helppohoitoisen pihan, kannattaa suunnitella pihan toiminnot ja kasvillisuus selkeiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäisen kyläilmeen kannalta kannattaa suosia alueelle tyypillisiä rakennustapoja ja yhtenäisiä värivalintoja. Mikäli pihan joutoalueet jätetään hoidotta, antavat ne helposti epäsiistin vaikutelman. Näiden alueiden hoitoon riittää esimerkiksi niitto tai raivaus kerran tai pari kesässä. Jos itsellä ei ole sopivaa kalustoa, kannattaa palvelu ostaa vaikkapa yhdessä naapuruston kanssa ympäristöyrittäjältä. Tällöin kustannus ei nouse korkeaksi. 18 LYLY - kylä radan varressa

19 Toimenpiteitä Maisemaraivauksen suunnittelu: RAIVAUS MAISEMAA AJATELLEN Raivaus maisemaa ajatellen poikkeaa perinteisestä metsän raivauksesta. Tavoitteena ei ole tasalajinen puusto, vaan maiseman avaaminen ja monipuolistaminen. Luonnollisesti tähän kuuluu se, että maisema on hoidetun näköistä. Käytännössä maisemaraivauksia tehdään niin, että välillä on aukkoja, välillä yksittäispuita ja osin saa jättää tiheämpiäkin kohtia. Maisema-aukkojen koko määräytyy sen mukaan, miten lujaa tiellä liikutaan. Auton vauhdissa pienet aukot eivät erotu, kävelyvauhdissa taas on aikaa katsoa eri tavoin maisemaa. Jos esimerkiksi halutaan järvinäkymää auki, ei kannata jättää tasavälein raivattua puustoa, jonka latvusto tukkii maiseman. Aukkojen lisäksi raivauksissa on hyvä jättää yksittäispuita ja puu/pensasryhmiä. Myös luonnon monimuotoisuus tulee huomioida, etenkin suositaan marjovia lajikkeita ja vältetään yksipuolisuutta. Havupuista kuusi on peittävin ja se myös lisää maaperän happamuutta. Maisemaraivauksissa tavoitellaan luontevan näköistä lopputulosta. Hoidon viimeistelee se, että raivausjäte kerätään pois. Maahan jätetty raivausjäte on paitsi epäsiistin näköistä, se myös hankaloittaa alueella liikkumista. Ja mikä tärkeintä huomata, maatuva jäte palauttaa ravinteet maahan eli lisää alueen rehevyyttä. Raivauksilla saadaan nopeasti näkyvää aikaan. Alueen jatkohoito kannattaa miettiä, puustohan on uusiutuvaa luonnonvaraa. 1. Mitä tehdään? Katso kauempaa, mitkä alueet aukotetaan ja mihin jätetään tiheiköt. Myös jätettävät maisemapuut kannattaa tarkistaa kauempaa ja merkata ennen töitä. Muutenkin välillä kannattaa käydä katsomassa kättensä jälkeä etäämpää. Tässä työssä merkkausnauha on hyvä apu. 2. Kuinka tehdään ja kuka tekee? Raivauksia voi tehdä miesvoimin käsisahoin tai raivaus- ja moottorisahoin tai koneilla. Tähän luonnollisesti vaikuttaa alueen koko ja poistettavan materiaalin määrä. Talkoot ovat mukava yhteisöllinen toimintatapa, mutta nykypäivän kiireisessä maailmassa niiden varaan ei kannata liikoja laskea. Raivaus ja raivausjäte eli bioenergia alkaa kiinnostaa yrityksiä, mikäli käsiteltävää aluetta on riittävästi. Tästä syystä kylällä kannattaa tehdä yhteistyötä ja kerralla hoitaa mahdollisimman suuret alueet, jolloin työn voi tehdä joku yrittäjä, joka voi hyödyntää energiapuun. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa, että saatava tulo menee konetyöhön. Pienemmissäkin kohteissa voi hyödyntää myös yhteistyötä. Isommat urakat ovat yleensä kiinnostavampia. 3. Jatkohoito Raivaus on iso työ, joten alueen jatkohoito kannattaa samalla miettiä, ettei tule tehtyä turhauttavaa työtä. Vaihtoehto 1. Kevyen risukon raivaus kolmenviiden vuoden välein, raivausjätettä ei tarvitse välttämättä kerätä. Vaihtoehto 2. Järeämpi raivaus ja raivausjätteen keruu noin kymmenen vuoden välein. Vaihtoehto 3. Hoito laiduntaen eli tehdään alueesta laidun, jonka eläimet pitävät laiduntaen hoidettuna. Maisemanhoitosuunnitelma 19

20 LAIDUNNUS PITÄÄ MAISEMAN HOIDETTUNA Jos vertaa tämän päivän ilmakuvia 1950-luvulla otettuihin, huomaa selkeän eron. Tänä päivänä ns. joutoalueiden umpeenkasvu on eniten maisemia tukkivaa. Tämä johtuu siitä, että nykypäivänä ei ole enää juurikaan laiduntavia eläimiä, jotka pitävät maisemat kurissa. Esimerkiksi järvien rannat, pelloksi kelpaamattomat kiviset mäet tai pehmeät rantaluhdat kasvavat umpeen ilman laidunnusta ja niiden hoito muulla tavoin on työlästä. Laidunnus myös takaa sen, että alue pysyy hoidettuna. Eläimet syövät alueelta rehevyyden pois. Tämä on erittäin hyvä asia myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueet säilyvät valoisina ja ravinneköyhinä, jolloin monet kaksisirkkaiset, kukkivat kasvit saavat elintilaa. Tällaisia vanhoja laidunalueita kutsutaan monipuolisen kasvillisuuden ja luonnon vuoksi perinnebiotoopeiksi. Ne ovat hoidettuina monien uhanalaisten kasvien ja eliöiden elinpaikkoja. Laidunnus on erittäin tehokas maisemanhoidon tapa eli siksi sitä ei kannata unohtaa. Rahoitusmahdollisuudet: Maatalouden ympäristösopimus, jota voi hakea maanviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tuki tarkoitettu maisematai luonnonhoitoalueen hoitoon ja siihen liittyvien kustannusten, töiden korvaamiseen. Lisätietoa mavi.fi kunnat ja yritykset ostavat tänä päivänä laidunnuspalvelua maisemanhoitoon Fingrid Oyj: Perinneympäristöjen hoidon tuki voimalinjoille Vinkkejä ja ideoita laidunnuksen toteutukseen: Jos sinulla on itsellä laiduntavaa karjaa, ota myös pellon ulkopuolisia alueita mukaan laitumiin. Jos sinulla on maata, mutta ei karjaa, voit vuokrata maasi karjanomistajalle. Koska kyseessä on heikkotuottoiset alueet, on vuokra yleensä nimellinen. Jos sinulla on maata, mutta ei karjaa ja et halua tai pysty vuokraamaan alueita, hyödynnä sopimuslaidunnusta. Tässä tapauksessa voit hakea sopivaa karjatilaa, joka voisi tuoda eläimet laiduntamaan. Sopimuslaidunnus tulee aina tehdä kirjallisesti ja suunnitella vastuut ja työt hyvin. Lisää tietoa ja sopimusmallit löytyvät 20 LYLY - kylä radan varressa

21 Toimenpiteitä I N F O Maisemanhoitotyö vaatii aina maanomistajan luvan Jos itse ei pysty, ehdi tms, voi työn toteuttaa ympäristöyrittäjällä. Rahoitusapua työhön voi saada maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä tai erilaisilta hankkeilta. Kannattaa myös huomioida yhteistyön mahdollisuudet, jotka pienentävät kustannuksia. Ympäristöyrittäjiä on mm. 4H:n nuoret yksityisyrittäjät, metsäkonepalvelut, kotieläintilat, joilla laiduntavaa karjaa. Juupajoen kunnan omistamalle alueelle sopisi hyvin laidunnushoito. Ennen laidunnusta ei tarvitsisi raivata muuta kuin aitalinjat ja jonkin verran niittyaukkoja. Tämä alue on maisemallisesti hyvin merkittävä, se sijaitsee kylätien ja Ala-Lylyjärven välissä. Kunnan omistaman alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Maisemanhoitosuunnitelma 21

22 YHTENÄISET RAKENTEET Lylyn kylän asutus on sijoittunut pääosin Lylyntien ja Varikontien varteen. Kylän yleisilme muodostuu paitsi maisemarakenteesta, eli järvestä, kylää ympäröivistä mäistä ja rannan viljelyksistä, myös rakennuskannasta, pihapiireistä, radasta sekä kylätiestä. Rakennuskannan ja pihapiirien hoidolla ja rakenteiden yhtenäisyydellä voidaan helposti vaikuttaa kylän ilmeeseen ja siisteyteen. YHTENÄISET RAKENTEET TAI VÄRITYS Postilaatikkotelineet, jätekatokset, aidat, ilmoitustaulut, maitolaiturit, pysäkit ja kyläportit ovat kylämaisemaan liittyviä rakenteita. Kylän keskeisellä alueella voidaan käyttää samantyyppisiä rakenteita ja tätä kautta yhtenäistää kyläraitin ilmettä. Yhtenäisen yleisilmeen luonnissa värityksellä on keskeinen rooli. Lylyn yhteiseksi väriksi sopii hyvin keltaokra, jonka sävy tulee vanhasta asemarakennuksesta. Myös punamullan sävyt ovat maaseudun taajamaan hyvin istuvia. Rautatieaseman asuin- ja talousrakennukset ovat pitkälti punamullan sävyissä. Yhtenäiseksi aitamalliksi sopii pystyrimoitettu aita, jonka korkeus max. 150 cm. Tämä korkeus peittää mutta ei muodosta seinämäistä efektiä. Esimerkkikuvat 22 LYLY - kylä radan varressa

23 Keltaokra ja punamulta Punamulta ja keltaokra ovat perinteiset maaseudun puutalojen värit. Ne elävät kauniisti vuodenaikojen mukaan. Punamultaa on käytetty rakennusten maalamiseen jo usean sadan vuoden ajan. Punamullan käyttö lisääntyi 170-luvulla ja saavutti huippunsa 1900-luvun alkupuolella. Aluksi maalattiin arvokkaimmat rakennukset kuten kirkot, raatihuoneet ja varakkaimmat talot. Vähitellen punamulta levisi kyliin ja ulkorakennuksiin. Punamultaa seurasivat keltamulta ja sitten vaaleat öljymaalit. Maisemanhoitosuunnitelma 23

24 6 KYLÄN MARKKINOINTI Lyly on mukava, tiivis, pieni kylä Juupajoella. Kylällä on aina ollut ja on vieläkin aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa, joka muodostaa kylästä positiivisen mielikuvan. Tällainen positiivinen ja toiminnallinen mielikuva on tärkeä, jos kylälle halutaan uusia asukkaita ja kävijöitä. Ympäristö ja maisemanhoito ovat oleellinen asia kylän imagoa ja positiivista mielikuvaa. Ideoita markkinointiin Kyläaukio houkuttelevaksi, infotaulu, istuimia yms. Sähköinen esite kylästä ja maisemista kotisivuille, esimerkiksi tarinakartta Mobiilireitti, joka opastaa kylän arvoihin ja maisemiin Kylän yrittäjien tukeminen, palveluiden käyttäminen ympäristöpalveluissa 24 LYLY - kylä radan varressa

25 Kylän markkinointi Maisemanhoitosuunnitelma 25

26 LYLY Kylä radan varressa Lylyn maisemanhoitosuunnitelma on toteutettu osana Juupajoen kunnan Kylät kartalle -hanketta. Tätä hanketta rahoittaa Leader toimintaryhmä PoKo ry. Maisemanhoitosuunnitelman käytännön toteutuksesta vastaa ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut.