Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Neljännesvuosiraportti 3/2018 Veden fysikaalisen, kemiallisen ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera 17.10.2018

Sisällys Johdanto... 4 Helsinki-Porkkala vesimuodostuma... 6 Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 6 Alueen veden laadun kuvaus... 6 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 7 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 7 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 7 Porvoo-Helsinki vesimuodostuma... 13 Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 13 Alueen veden laadun kuvaus... 13 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 13 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 13 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 14 Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuma... 19 Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 19 Alueen veden laadun kuvaus... 19 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 20 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 20 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 20 Seurasaari vesimuodostuma... 25 Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 25 Alueen veden laadun kuvaus... 25 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 25 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 26 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 26 Kruunuvuorenselkä vesimuodostuma... 31 Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 31 Alueen veden laadun kuvaus... 31 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 31 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 32 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 32 Villinki vesimuodostuma... 37 NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 2

Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 37 Alueen veden laadun kuvaus... 37 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 37 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 37 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 38 Sipoon saaristo vesimuodostuma... 43 Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot... 43 Alueen veden laadun kuvaus... 43 Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 43 Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 43 Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta... 44 Viitteet... 49 NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 3

Johdanto Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman toteutusta. Seurannan kaikki näyteasemat ja analyysit ovat esitetty pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmassa. Yhteistarkkailuohjelma toimitetaan pyydettäessä (emil.vahtera@hel.fi). Veden laadun tulokset esitetään ryhmiteltynä vesienhoitolain (1299/2004) mukaisen vesimuodostumaluokituksen mukaan kahdeksaan vesimuodostumaan (kuva 1). Tätä alueluokittelua käytetään myös valtakunnallisessa pintavesien tilan arvioinnissa. Näistä vesimuodostumista kaksi (Helsinki-Porkkala ja Porvoo-Helsinki) kuuluvat pintavesityyppiin Suomenlahden ulkosaaristo ja loput kuusi pintavesityyppiin Suomenlahden sisäsaaristo. Kaikille vesimuodostumille sijoittuu jokin yhteistarkkailun piirissä olevista toimista (kuvaukset toiminnoista alla olevissa vesimuodostumia käsittelevissä kappaleissa). Tulokset esitetään kuvina, joissa esitetään aineiston viimeisen 20 vuoden (1997-2016) kuukausikohtainen mediaani sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit kaikille vesimuodostuman alueella oleville asemille, joita vasten kuluvan vuoden havaintoja verrataan. Havainnot jotka sijoittuvat 25. ja 75. persentiilien väliin tulkitaan tavanomaisiksi, 5. ja 25. sekä 75. ja 95. väliin poikkeavan matalina tai vastaavasti korkeina ja alle 5. tai yli 95. hyvin poikkeavan matalina tai korkeina. Tarkempi tulosten analyysi esitetään joka toinen vuosi julkaistavassa kokoomaraportissa, viimeisin yhteenvetoraportti on julkaistu 2016 (Vahtera, Räsänen et al. 2016). Tässä raportissa esitetään seurannan veden laadun tulokset ajanjaksolta 1.1.2018-30.9.2018. Ajanjaksolla on seurannan puitteissa mitattu veden fysikaalista, kemiallista, biologista ja hygieenistä tilaa yhteistarkkailun vuosittain seurattavilta asemilta. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ilmoitettiin kahdesta jätevesiverkoston ylivuodosta, joiden yhteenlaskettu arvioitu ylivuotaneen jäteveden määrä oli noin 635 m 3. Tammikuun lopulla tapahtuneen kahdesta tapauksesta suuremman (625 m 3 ) ylivuoto kohdistui mahdollisesti ojien ja purojen kautta Iso- Huopalahteen. Toinen pienempi tapaus (10 m 3 ) kohdistui Pikku Kallahteen maaliskuun puolessa välissä. Ylivuotojen määrät perustuvat ympäristöviranomaisille ilmoitettuihin lukuihin. Toisen vuosineljänneksen aikana ei ilmoitettu verkostoylivuodoista. Kolmannen vuosineljänneksen aikana ilmoitettiin kahdesta pienemmästä verkostoylivuodosta, joiden yhteenlaskettu arvioitu määrä oli noin 30 m 3. Näistä suurempi (25 m 2 ) kohdistui suoraan mereen Katajanokan satamalaiturin kohdalta. Kolmannen vuosineljänneksen aikana tapahtui myös vakava typenpoistoprosessin häiriö Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Arvioiden mukaan Katajaluodon purkutunnelin kautta johdettiin häiriön keston aikana (23.7.2018 13.8.2018) mereen noin 96 tonnia typpiravinteita, mikä on noin 5 kertaa enemmän verrattuna normaalitilanteeseen. Typenpoistohäiriön vaikutuksista julkaistaan erillinen raportti, jossa arvioidaan kasvaneen typpikuorman vaikutus ympäristön tilaan. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 4

Kuva 1. Vesienhoitolain mukainen rannikkovesimuodostumien luokittelu Helsingin ja Espoon edustalla (luokittelun mukainen muodostuman virallinen koodi ja pinta-ala suluissa). Helsinki-Porkkala (2_Su_050, 400 km2), Porvoo-Helsinki (2_Su_040, 425 km2), Espoonlahti (2_Ss_030, 19 km2), Suvisaaristo-Lauttasaari (2_Ss_029, 48 km2), Seurasaari (2_Ss_028, 13 km2), Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027, 25 km2), Villinki (2_Ss_026, 19 km2) ja Sipoon saaristo (2_Ss_025, 94 km2). Yhteistarkkailun näyteasemat (vihreät pallot), Helsingin kaupungin lähivesien tarkkailuohjelman näyteasemat (oranssit pallot) sekä yhteistarkkailun kuormituslähteet (keltaiset kärkikolmiot: jätevedenpuhdistamon purkupaikka, keltaiset pallot: merilauhdevesien purkupaikka, keltainen neliö: telakka). NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 5

Helsinki-Porkkala vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Helsinki-Porkkala vesimuodostumaan sijoittuvat yhteistarkkailun puitteissa tarkkailtavista toimista Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamojen purkualueet, Espoon teknisen keskuksen Rövargrundin läjitysalue sekä Fortum Power and Heat Oy:n merilauhdevesien purkualue (puretaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutunnelin kautta). Jätevesien johtaminen alueelle vaikuttaa pääosin veden ravinnepitoisuuksiin ja tätä kautta levien määrään ja rehevöitymiseen sekä veden hygieeniseen laatuun. Läjitystoiminta vaikuttaa veden paikalliseen sameuteen ja merilauhdevesien johtaminen veden lämpötilaan. Merilauhdevesien vaikutukset ovat hyvin pienet ja niiden vaikutusta ei seuranta-aineistosta pystytä havaitsemaan. Tarkempi vaikutusseuranta tehdään mallintamalla ja tulokset julkaistaan kahden vuoden välein julkaistavassa kokoomaraportissa. Vesimuodostuman alueelle sijoittuu suurin osa yhteistarkkailun näytepisteistä (57, 123, 125, 147, 148, 149, 168), joista 57, 125 ja 147 ovat lähimpänä jätevesien purkualueita sekä 57 ja 147 merilauhdevesien purkualuetta (kuva 1). Asemat 57, 123 sekä 148 ovat lähimpänä vesimuodostuman alueella sijaitsevaa läjitysaluetta. Espoon teknisen keskuksen Rövargrundin läjitysalue on kuitenkin niin kaukana jokavuotisista seuranta-asemista, että tuloksia ei suoraan käytetä läjitysalueen vaikutusten arviointiin, vaan taustoittamaan määrävuosin tehtäviä selvityksiä. Alueen veden laadun kuvaus Talven ravinnepitoisuudet vaihtelevat vesimuodostuman pintavedessä tyypillisesti kokonaistypen osalta noin 390 470 µg/l välillä. Pohjanläheisessä vedessä kokonaistypen pitoisuudet ovat hyvin samankaltaiset. Kokonaisfosforia pintavedessä on tavanomaisesti noin 36 45 µg/l ja typpiravinteiden lailla pohjanläheisen veden pitoisuudet ovat pintaveden kaltaiset. Typen osalta liukoisessa muodossa ravinteita on noin reilu kolmasosa, kun fosforin suhteen liukoisten ravinteiden osuus on noin 75 %. Liukoisten ravinteiden N:P -suhde on noin 5:1, mikä viittaa levien kasvun suhteen suureen fosforiravinteen ylijäämään, eli typpiravinne on mitä todennäköisimmin levien kevätkukintaa rajoittava pääravinne ulkosaaristossa, mikä on todettu myös mittauksin (Tamminen and Andersen 2007; Vahtera, Räsänen et al. 2016). Keväällä ravinnepitoisuudet laskevat voimakkaasti ja tyypillisesti liukoiset ravinteet ovat ehtyneet toukokuulle tultaessa. Veden ph ja hapen kyllästysaste kasvavat levätuotannon käynnistyessä ja kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu tyypillisesti huhtikuulle. Pintavesi on tyypillisesti lämpimimmillään elokuussa ja pohjanläheinen vesi lämpimimmillään taas syyskuussa. Liukoisten ravinteiden regeneraatio alkaa syyskuussa, kun levätuotanto tyypillisesti hiipuu. Kun liukoisten ravinteiden määrä lisääntyy pintavedessä, esiintyy alueella toisinaan levien syyskukintoja. Pohjanläheisen veden happivaje on suurimmillaan elokuussa. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 6

Veden hygieeninen laatu, jota mitataan E. coli -bakteerien määränä, on tyypillisesti hyvä. Bakteeripitoisuuksien vaihdellessa talvella tyypillisesti 1-20 mpn/100 ml välillä. Koska alueella sijaitsee puhdistettujen jätevesien purkualueet on veden hygieenisen laadun vaihtelu suurta ja ajoittain suuriakin E. coli -bakteerien määriä saattaa esiintyä. Meriolosuhteissa veden hygieenisen laadun suhteen yksittäisen valvontanäytteen toimenpideraja E. coli -bakteerien suhteen on 500 mpn/100 ml. Veden sameus vaihtelee vuoden mittaan tyypillisesti noin 0.8 ja 2.3 NTU yksikön välillä. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Helsinki-Porkkala vesimuodostuman alueelta saatiin näytteet ainoastaan helmikuussa. Merkittävinä poikkeamina voidaan pitää hyvin poikkeuksellisen matalaa pintaveden suolapitoisuutta, poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeita kokonais- ja liukoisten ravinteiden pitoisuuksia, etenkin fosforin osalta (kuva 2). Myös pohjanläheisen veden suolapitoisuus oli normaalia matalampi ja ravinnepitoisuudet korkeammat, etenkin fosforin osalta (kuva 3). Pohjanläheisen veden sameus oli vertailuaineistoon nähden poikkeuksellisen korkea asemilla 147 ja 168, joskin laajemman mittakaavan vaihteluun nähden veden sameuden kohoaminen ei ollut hälyttävää. Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Toisen vuosineljänneksen aikana pintaveden lämpötila kohosi poikkeuksellisen korkeaksi toukokuussa johtuen poikkeuksellisen aurinkoisesta ja lämpimästä säästä. Veden pystysuuntainen kerrostuneisuus voimistui nopeasti, mikä johti pintaveden liukoisten ravinteiden ehtymiseen. Kesäkuun aikana säätyyppi kuitenkin muuttui ja tuulisuus lisääntyi, mikä sekoitti välivedestä ravinteita uudestaan pintaveteen (kuva 2). Kesäkuussa myös pintaveden suolaisuus kasvoi, ilmentäen Suomenlahden avomeren veden vaikutusta alueella, mikä näkyi myös liukoisen fosfaatin pitoisuuden kasvussa. Knaperskärin aseman (147) tuloksissa havaittiin kesäkuussa poikkeuksellisen suuri liukoisen typen pitoisuus, yhdessä poikkeuksellisen suuren E. coli -bakteerimäärän kanssa mikä viittaa puhdistettuihin jätevesiin havainnon syynä. Pohjanläheisen veden lämpötila oli toukokuussa paikoittain poikkeuksellisen korkea. Suolapitoisuus oli alueen syvimmän aseman (148) pohjanläheisessä vedessä myös poikkeuksellisen korkea. Saman aseman kokonaisravinnepitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat toukokuussa. Poikkeavat havainnot johtunevat luonnollisesta vaihtelusta alueella johon vaikuttaa Suomenlahden syvänteiden veden liikkeet. Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Kolmannen vuosineljänneksen aikana tehtiin useita tavanomaisesta poikkeavia havaintoja meriveden laadussa Helsinki-Porkkala vesimuodostuman alueella. Heinäkuussa pintaveden lämpötila vaihteli voimakkaasti ollen osan aikaa poikkeuksellisen lämmintä, elokuussa pintavesi oli normaalin vaihtelun puitteissa, lämmeten taas tavanomaista lämpimämmäksi syyskuussa. Pintaveden suolaisuus oli heinäkuussa ajoittain poikkeuksellisen matala ja syyskuussa paikoittain poikkeuksellisen korkea. Kokonais- ja liukoisten ravinteiden osalta tehtiin kolmannen vuosineljänneksen aikana useita poikkeavan korkeita havaintoja. Heinäkuun ja elokuun taitteessa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoiston toiminta häiriintyi, mikä johti katajaluodon purkutunnelin lä- NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 7

heisyydessä sijaitsevien näyteasemilla poikkeuksellisen korkeisiin kokonaistypen ja liukoisen typen pitoisuuksiin. Samaan aikaan alueella esiintyneet laajat sinileväkukinnat vaikuttivat osaltaan myös kokonaisravinnepitoisuuksia kasvattaen. Myös liukoisen fosfaatin pitoisuudet olivat paikoittain poikkeuksellisen korkeat, johtuen syyskuussa ilmeisesti tapahtuneesta kumpuamisilmiöstä, jolloin pintalämpötilat laskivat ja suolaisuus ja liukoisen fosfaatin pitoisuudet kasvoivat. Laajat sinileväkukinnat samensivat pintavettä huomattavasti heinäkuussa, jolloin myös a-klorofyllin pitoisuudet olivat paikoittain poikkeuksellisen korkeat. Sinileväkukintojen aikaan myös veden ph ja hapen kyllästysaste pintavedessä olivat poikkeuksellisen korkeat, ilmentäen suurta perustuotantoa. alueella. Pohjanläheisen veden lämpötila oli poikkeuksellisen korkea paikoittain syyskuussa. Poikkeuksellisen korkeita suolapitoisuuksia pojanläheisessä vedessä havaittiin heinäkuussa ja elokuussa, ilmentäen Itämerelle työntyneiden suolapulssien vaikutusta alueella. Korkeasuolaisessa vedessä myös fosfaatin pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat. Ajoittain havaittiin myös poikkeuksellisen suuria kokonaisravinteiden pitoisuuksia pohjanläheisessä vedessä. Sameus oli poikkeuksellisen suurta pohjanläheisessä vedessä Katajaluodon asemalla syyskuussa. Pohjanläheisen veden ph oli poikkeuksellisen korkea heinäkuussa Katajaluodon ympäristön asemilla. Pohjanläheisen veden happipitoisuus laski poikkeuksellisen matalaksi Knaperskärin ja joidenkin muiden seuranta-asemien osalta heinäkuussa ja syyskuussa. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 8

Kuva 2. Helsinki-Porkkala -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 9

Kuva 2. Jatkoa edelliseltä sivulta. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 10

Kuva 3. Helsinki-Porkkala -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 11

Porvoo-Helsinki vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Porvoo-Helsinki vesimuodostumaan sijoittuvat yhteistarkkailun puitteissa tarkkailtavista toimista ainoastaan Helsingin sataman Mustakuvun läjitysalue ja alueella sijaitsee kaksi tarkkailuasemaa, 114 ja 166, mutta aseman 39 tuloksia käytetään myös tätä vesimuodostumaa tarkasteltaessa (kuva 1). Läjitystoiminta vaikuttaa pääosin veden paikalliseen sameuteen. Mustakuvun läjitysalueen välittömässä läheisyydessä ei ole havaintoasemaa, tuloksia käytetään taustoittamaan läjitysalueen toiminnan muuta tarkkailua. Asema 166 sijaitsee läjitysalueesta n. 5 km itäkaakkoon ja 114 n. 5 km etelälounaaseen. Alueen veden laadun kuvaus Veden sameus alueella vaihtelee vuoden mittaan noin 0.7-1.7 NTU -yksikön välillä, ollen pohjan läheisyydessä hieman sameampaa. Veden talvenajan tyypilliset typpiravinteiden pitoisuudet ovat Helsinki-Porkkala vesimuodostuman vastaavia pitoisuuksia noin 10 20 µg/l pienemmät, fosforiravinteiden pitoisuudet ovat samankaltaiset. Keväällä ravinnepitoisuudet laskevat voimakkaasti ja tyypillisesti liukoiset ravinteet ovat ehtyneet toukokuulle tultaessa. Veden ph ja hapen kyllästysaste kasvavat levätuotannon käynnistyessä ja kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu tyypillisesti huhtikuulle. Veden hygieeninen laatu on Helsinki-Porkkala vesimuodostuman hygieenistä laatua parempi eikä E. coli -bakteereja tällä alueella juuri havaita. Pintavesi on tyypillisesti lämpimimmillään elokuussa. Pohjanläheisen veden lämpöennätys on mitattu syyskuussa, mutta pohjanläheinen vesi on keskimäärin lämpimimmillään lokakuussa. Liukoisten ravinteiden regeneraatio alkaa syyskuussa, kun levätuotanto tyypillisesti hiipuu. Kun liukoisten ravinteiden määrä lisääntyy pintavedessä, esiintyy alueella toisinaan levien syyskukintoja. Pohjanläheisen veden happivaje on suurimmillaan elokuussa. Pohjanläheisen veden liukoisen fosfaatin pitoisuudet vaihtelevat suuresti loppukesästä, indikoiden ajoittain voimakasta sisäistä kuormitusta vesimuodostuman alueella. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Porvoo-Helsinki vesimuodostuman alueelta saatiin vain yhden aseman (39) näytteet ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Helsinki-Porkkala vesimuodostuman tapaan pintaveden suolaisuus oli hyvin poikkeuksellisen matala ja sekä kokonais- että liukoisen ravinteiden pitoisuudet suuria (kuva 4). Myös pohjanläheisen veden ravinnepitoisuudet olivat koholla (kuva 5). Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Yleisellä tasolla pintaveden laadun kehitys oli saman tapainen Helsinki-Porkkala vesimuodostuman veden laadun kehityksen kanssa (kuva 4). Pintaveden lämpötila oli poikkeuksellisen korkea NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 13

toukokuussa ja suolaisuus kohosi kesäkuussa. Liukoisten ravinteiden ja E. coli bakteerien pitoisuudet pysyivät alhaisina, ilmentäen puhdistettujen jätevesien johtamisen vaikutusta Helsinki- Porkkala vesimuodostuman alueella. Pohjanläheisen veden lämpötila kehittyi tavanomaisesti ja suolaisuus oli korkea kesäkuussa, etenkin Pentarnin (166) asemalla (kuva 5). Missä myös ravinnepitoisuudet, etenkin fosforiravinteiden pitoisuudet olivat korkeat tai poikkeuksellisen korkeat. Ilmentäen alueelle tyypillisen pohjan sedimenteistä peräisin olevan sisäisen fosforikuormituksen merkitystä alueen ravinnedynamiikalle. Pohjanläheisen veden happipitoisuudet olivat kuitenkin vielä ajankohtaan nähden tavanomaisella tasolla. Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila oli poikkeuksellisen korkea suurimman osan kolmatta vuosineljännettä. Pintaveden suolaisuus oli suurimman osan aikaa tavanomaisen puitteissa. Heinäkuun sinileväkukinnat aiheuttivat poikkeuksellisen korkeita kokonaistypen pitoisuuksia heinäkuussa ja asemalla 39 havaittu poikkeuksellisen korkea liukoisen typen pitoisuus johtui Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tapahtuneesta typenpoistohäiriöstä, heinäkuun ja elokuun vaihteessa (kuva 4). Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat laskeneet tavanomaista pienemmiksi syyskuuhun mennessä, ilmeisesti johtuen suhteellisen lämpimistä pintavesistä ja jatkuneesta levätuotannosta. Pintaveden sameus, ph ja hapen kyllästysaste olivat poikkeuksellisen korkeat heinäkuussa sinileväkukintojen aikaan, ilmentäen suurta perustuotantoa ja biomassan kertymistä pintaveteen. Pohjanläheinen vesi oli poikkeuksellisen lämmintä asemalla 39 syyskuussa (kuva 5), johtuen aseman vesisyvyyden mataluudesta. Vesimuodostuman muut seuranta-asemat ovat yli 40 m syviä jolloin pohjanläheisen veden tiheyteen vaikuttaa suuremmalta osin myös veden suolapitoisuus ja kerrostuneisuus on voimakkaampaa. 30 m matalammilla asemilla pinnan ja pohjanläheisen veden lämpötilat olivat samalla tasolla syyskuussa, ilmentäen suhteellisen aikaista täyskiertoa johtuen poikkeuksellisesti pohjanläheisen veden korkeasta lämpötilasta, eikä pintaveden viilentymisestä kuten on tavanomaista. Pohjanläheisen veden suolaisuus vaihteli alueella suhteellisen paljon. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Pentarnin asemalla (166), jossa liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat poikkeuksellisen suuret ja happitilanne huono. Aseman pohja on voimakkaasti pelkistävä ja sisäisen ravinnekuormituksen tiedetään olevan alueella ongelma. Pohjanläheisen veden ph oli poikkeuksellisen suuri syyskuussa asemalla 39 samaan aikaan korkean happipitoisuuden kanssa, mikä johtui pintaveden sekoittumisesta pohjaan saakka. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 14

Kuva 4. Porvoo-Helsinki -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 15

Kuva 5. Porvoo-Helsinki -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 17

Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostumaan sijoittuu tarkkailtavista toimista Arctech Shipyards Oy:n telakka, sekä useampi alue jonne on ennen johdettu puhdistettuja jätevesiä pienpuhdistamoista. Alueella sijaitsee myös Suomenojan puhdistamon virtaaman tasauslammikko, jonka läheisyydessä tarkkaillaan veden laatua mahdollisten ylivuotojen takia. Alueelle laskee Finnoonoja, jonka uoma kulkee virtaaman tasauslammikon viertä ennen kuin se laskee Nuottalahteen. Ojan mereen tuoma ravinnekuorma näkyy usein tarkkailuaseman 117 tuloksissa. Alueella sijaitsee kaksi tarkkailun havaintoasemaa, 68 ja 117 (kuva 1). Alueen toiminnot (Suomenojan puhdistamon tasauslammikko) vaikuttavat pääosin alueen ravinnepitoisuuksiin ja rehevöitymiseen. sekä veden hygieeniseen laatuun. Arctech Shipyards Oy:n telakan toimintaa tarkkaillaan pääosin määrävuosin toteutettavan haitta-aineiden levinneisyyden tarkkailun kautta. Alueen veden laadun kuvaus Talven kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat vesimuodostuman pintavedessä tyypillisesti kokonaistypen osalta noin 500 1600 µg/l välillä, mikä on samaa luokkaa idässä olevan Villingin vesimuodostuman pitoisuuksien kanssa. Pohjanläheisessä vedessä kokonaistypen pitoisuudet ovat talvella pintakerrosta pienemmät, osoittaen maalta tulevan valuman leviävän jään alla ohuessa pintakerroksessa. Kokonaisfosforia pintavedessä on tavanomaisesti noin 34 57 µg/l poiketen typpiravinteista pohjanläheisen veden pitoisuudet ovat pintaveden kaltaiset. Typen osalta liukoisessa muodossa ravinteita on noin reilu puolet, kun fosforin suhteen liukoisten ravinteiden osuus on noin kolmannes. Liukoisten ravinteiden N:P -suhde on noin 30:1, mikä viittaa levien kasvun suhteen typpiravinteen ylijäämään, eli fosforiravinne, tai rannikon sameissa vesissä valon saatavuus, ovat tekijät mitkä todennäköisimmin rajoittavat levien kevätkukinnan laajuutta sisäsaaristossa. Ulkosaariston vesimuodostumien tapaan pintaveden ravinnepitoisuudet laskevat voimakkaasti keväällä, tosin liukoinen fosfori ehtyy tyypillisesti ennen typpeä lähempänä rannikkoa. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu myös tyypillisesti huhtikuulle. Pintaveden suolaisuus vaihtelee voimakkaasti tammikuulta huhtikuulle, ollen suhteellisen vakaa lopun vuotta. Pinta- ja pohjanläheinenvesi alueella on tyypillisesti lämpimimmillään heinä- ja elokuussa. Loppukesän leväkukinnot ajoittuvat tyypillisesti elokuulle ja pohjanläheisen veden happivaje on suurimmillaan elokuussa. Sekä pinta että pohjanläheinen vesi voi ajoittain olla hieman sameaa, silmin havaittavan selvän samentumisen raja (~10 NTU) ylittyy vain ajoittain. Veden hygieeninen laatu vaihtelee talvella paljon, johtuen maalta tulevasta valumasta. Tyypillisesti E. coli -bakteerien määrät vaihtelevat noin 0-400 mpn/100 ml välillä. Loppuvuodesta vaihtelu on pienempää (noin 0-20 mpn/100 ml). NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 19

Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuman alueelta haettiin näytteet helmi- ja maaliskuussa asemalta 117. Pintaveden suolapitoisuus oli pieni, toisaalta vaihtelu on alueelle tyypillistä koska Ryssjeholmsfjärdenille jossa havaintoasema 117 sijaitsee, laskee muutama puro jotka paikallisesti vaikuttavat veden laatuun. Ravinnepitoisuudet olivat normaalit tai poikkeuksellisen korkeat ja pintaveden sameus oli poikkeuksellisen suurta helmikuussa (kuva 6), ollen silmin havaittavan sameaa (>10 NTU). Pohjanläheisen veden suolaisuus oli poikkeuksellisen matala ja ravinnepitoisuudet ajoittain poikkeuksellisen suuret (kuva 7). Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden laatu kehittyi tavanomaiseen tapaan, lukuun ottamatta toukokuun poikkeuksellisen korkeita pintaveden lämpötiloja (kuva 6). Myös liukoista fosfaattia oli pintavedessä poikkeuksellisen paljon verrattuna viimeisen 20 vuoden aineistoon. Pitoisuudet ovat kuitenkin absoluuttisesti hyvin pieniä verrattuna alkukevään pitoisuuksiin ja havainto johtunee luonnollisesta vaihtelusta alueella. Pohjanläheisen veden lämpötila kohosi matalammalla Ryssjeholmsfjärdenin (117) asemalla toukokuussa pintaveden tapaan poikkeuksellisen korkeaksi (kuva 7). Pohjanläheisen veden suolapitoisuus kasvoi ulompien vesimuodostumien tapaan kesäkuussa, mikä myös johti Melkin selän (68) aseman pohjanläheisen veden fosfaattipitoisuuksien kasvuun. Fosfaattipitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat johtuen ulompaa mereltä pohjoiseen virtaavan avoimemman Suomenlahden syvänteiden vesien vaikutuksesta. Pohjanläheinen vesi oli Melkin selän asemalla myös poikkeuksellisen kirkasta verrattuna vertailuaineistoon. Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila oli Ryssjeholmsfjärdenin asemalla poikkeuksellisen korkea heinäkuussa ja syyskuussa (kuva 6). Melkin selän asemalla tehtiin poikkeuksellisen matalan lämpötilan havainto heinäkuussa, mikä on todennäköisesti johtunut hetkellisestä kumpuamisilmiöstä. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat korkeat tai poikkeuksellisen korkeat Ryssjeholmsfjärdenillä ja tavanomaiset Melkin selän asemalla. Ryssjeholmsfjärdenin vesi oli poikkeuksellisen sameaa ja korkea ph ja hapen kyllästysaste ilmensivät korkeaa perustuotantoa, ja a-klorofyllin suuret tai poikkeuksellisen suuret pitoisuudet leväbiomassan kertymistä alueella. Pohjanläheisen veden lämpötila oli korkea tai poikkeuksellisen korkea Ryssjeholmsfjärdenin asemalla, kun Melkin selän ympäristössä pohjanläheinen vesi oli huomattavasti viileämpää (kuva 7). Melin selän aseman suolapitoisuus kasvoi heinäkuussa ja elokuussa poikkeuksellisen korkeaksi, samaan aikaan huomattavasti kasvavien liukoisten ravinteiden pitoisuuksien kanssa. Alueelle työntynyt suolaisempi ja ravinteikkaampi Suomenlahden syvänteiden vesi nosti alueella liukoisten ravinteiden pitoisuuksia pohjanläheisessä vedessä. Happipitoisuus laski alueella myös suhteellisen heikoksi elokuussa. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 20

Kuva 6. Suvisaaristo-Lauttasaari -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 21

Kuva 7. Suvisaaristo-Lauttasaari -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 23

Seurasaari vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Seurasaaren vesimuodostumassa johon kuulu Seurasaarenselkä ja Laajalahti sijaitsee Helen Oy:n Salmisaaren voimalan lauhdevesien purkualue Lapinlahdella. Alueelle on myös ajan saatossa laskettu puhdistettuja jätevesiä pienpuhdistamoista. Varsinkin Laajalahti on vielä hyvin rehevöitynyt. Alueen nykyiset toiminnot vaikuttavat pääosin veden lämpötilaan ja menneet toiminnot ravinnepitoisuuksiin, jotka molemmat vaikuttavat suoraan tai välillisesti rehevöitymiseen ja veden sameuteen. Alueella sijaitsee kolme tarkkailun havaintoasemaa, 87 Laajalahdella, 94 Seurasaarenselällä ja 191 Humallahdella. Alueen veden laadun kuvaus Pintaveden lämpötila vesimuodostuman alueella vaihtelee talvella tyypillisesti noin -0.1 ja 0.6 C välillä, pohjanläheisen veden ollessa hieman lämpimämpää (0.1 1.0 C). Keväällä veden lämpötila kasvaa nopeasti kesäkuun noin 16 C:een. Sekä pinta- että pohjanläheinenvesi on lämpimimmillään heinä- ja elokuussa. Veden suolaisuus vaihtelee tyypillisesti eniten huhti- ja toukokuussa, vaihtelun tasaantuessa loppuvuodeksi noin 4.8-5.5 PSU:n välille. Typpiravinteiden kokonaismäärät pintavedessä vaihtelevat talvella tyypillisesti välillä 520 1450 µg/l ja fosforiravinteiden kokonaismärät vastaavasti välillä 31 47 µg/l. Pohjanläheisessä vedessä kokonaistypen pitoisuudet ovat talvella pintakerrosta pienemmät, osoittaen maalta tulevan valuman leviävän jään alla ohuessa pintakerroksessa. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pohjanläheisessä vedessä pintaveden kaltaiset. Talvella typpiravinteista noin puolet ovat liukoisessa muodossa, fosforiravinteista liukoisena on noin kolmasosa. Liukoista typpeä on saatavilla levien tarpeeseen nähden suhteellisen paljon, liukoisen typen ja fosforin suhde on noin 40:1, mikä viittaa fosforiravinteen tai valon saatavuuteen levien kasvua rajoittavina tekijöinä keväällä. Keväällä fosforiravinne ehtyy tyypillisesti ennen typpiravinteita. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu huhtikuulle mutta ei ole enää niin erottuva vuodenaikaissyklissä kuin ulompien vesimuodostumien alueella. Alueella esiintyy ajoittain voimakkaita leväkukintoja, etenkin elokuun aikana, jolloin vesi myös on sameimmillaan. Pohjanläheisen veden happivaje on suurimmillaan elokuussa, jolloin alueella myös ajoittain esiintyy fosforin sisäistä kuormitusta. Sisäinen kuormitus on pääosin ongelma Laajalahdella. Seurasaarenselällä pohjanläheisen veden ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa etelästä työntyvä välisaariston pohjanläheisen veden laatu. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Vesimuodostuman alueen pintaveden suolaisuus vaihteli alueelle tyypillisesti, ollen vertailuaineistoon nähden normaali alueen eteläisemmissä osissa ja poikkeuksellisen matala Laajalahdella (kuva 8), joka on suuremman makean veden valuman ja heikomman veden vaihtuvuuden vaikutuksen alaisena. Laajalahdella havaittiin vertailuaineistoon nähden poikkeuksellisen korkeat typpiravinteiden pitoisuudet, mikä on myös alueelle tyypillistä. Pintaveden liukoisen fosforin pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat Seurasaarenselän alueella, samaan tapaan Suomenlah- NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 25

den ulkosaariston vesimuodostumien kanssa. Pohjanläheisen veden liukoisen fosforin pitoisuudet olivat poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen suuret Seurasaarenselän alueella maaliskuussa (kuva 9). Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintalämpötila oli toukokuussa Laajalahdella (87) poikkeuksellisen korkea, ja suolapitoisuus kohosi poikkeuksellisen korkeaksi seurasaarenselällä (kuva 8), ilmentäen samoja ilmiöitä jotka havaittiin ulompien vesimuodostumien alueilla touko- ja kesäkuussa. Vesimuodostuman kokonaisravinnepitoisukissa esiintyy luontaisesti suurta vaihtelua suhteellisen voimakkaan rannikko- sisäsaaristo vaihettuman johdosta. Laajalahden kokonaisravinnepitoisuudet olivat ajoittain poikkeuksellisen suuret, etenkin kesäkuussa. Tämä johtui levämäärän voimakkaasta kasvusta, a-klorofyllin pitoisuudet olivatkin kesäkuussa Laajalahdella poikkeuksellisen suuret ajankohtana jolloin pitoisuudet tyypillisesti ovat pienimmillään. Myös veden sameus Laajalahdella oli koholla. Pohjanläheisen veden laatu kehittyi vesimuodostuman pintaveden laadun mukaisesti (kuva 9). Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat koholla Laajalahdella (87), kokonaisfosforin pitoisuus oli myös Humallahdella (191) poikkeuksellisen suuri toukokuussa. Suolapitoisuus pohjanläheisessä vedessä oli poikkeuksellisen suuri Seurasaarenselällä (94), asema on vesimuodostuman avoimimmilla alueilla ja suoraan yhteydessä sisäsaariston alueeseen Lauttasaarensalmen kautta, mikä mahdollista mereisemmän veden työntymisen selälle. Suolaisemman pohjanläheisen veden työntyminen alueelle kohotti myös liukoisen fosfaatin pitoisuuksia Seurasaarenselän pohjanläheisen vedessä. Laajalahden pohjanläheisen veden sameus oli toukokuussa poikkeuksellisen korkea saman aikaisesti poikkeuksellisen pienen happipitoisuuden kanssa, ilmentäen alueen rehevöitynyttä tilaa. Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila oli Seurasaarenselän asemalla (94) poikkeuksellisen matala heinäkuussa, samaan aikaan poikkeuksellisen korkean suolapitoisuuden kanssa (kuva 8). Samaan aikaan liukoisen fosfaatin pitoisuudet asemalla olivat poikkeuksellisen korkeat, ilmentäen pohjanläheisen veden kumpuamista. Laajalahdella kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeat tai poikkeuksellisen korkeat ja liukoista fosfaattia oli pintavedessä poikkeuksellisen runsaasti Humallahdella elokuussa. Humallahdella havaittiin myös poikkeuksellisen korkeat pintaveden ph ja korkeat hapen kyllästysarvot, ilmentäen suurta perustuotantoa alueella. A-klorofyllin pitoisuudet ja sameus olivat korkeat vertailuaineistoon suhteutettuna Laajalahdella elokuussa, mutta muihin lahtialueisiin verrattuna pitoisuudet ovat hyvin korkeat. Pohjanläheisen veden lämpötila vaihtelu alueella voimakkaasti, suolapitoisuus oli normaalia korkeampi ja Seurasaarenselän asemalla poikkeuksellisen korkea (kuva 9). Ravinnepitoisuudet pohjanläheisessä vedessä vaihtelivat voimakkaasti, ollen paikoittain poikkeuksellisen korkeat elokuussa. Pohjanläheisen veden sameus oli poikkeuksellisen suurta Laajalahdella ja Humallahdella elokuussa, ilmentäen alueella esiintyneen voimakkaan leväkukinnan vaikutuksia. Pohjanläheisen veden ph oli Humallahdella myös poikkeuksellisen korkea, ilmentäen voimakasta perustuotantoa alueella. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 26

Kuva 8. Seurasaari -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 27

Kuva 9. Seurasaari -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 29

Kruunuvuorenselkä vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Kruunuvuorenselän vesimuodostumaan kuuluu Kruunuvuorenselkä ja Vanhankaupunginlahti. Alue vastaanottaa tarkkailualueen suurimmat makean veden-, ravinne- ja kiintoainekuormat vuosittain, joka näkyy suurena vaihteluna tuloksissa. Alueelle sijoittuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien varapurkureittejä, sekä Helen Oy:n Hanasaaren voimalaitoksen ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen lauhdevesien purkualue. Alueella sijaitsee kolme tarkkailun havaintoasemaa (4) Vanhankaupunginlahdella, (18) Kruunuvuorenselällä ja (188) Kaisaniemenlahdella. Lauhdevedet puretaan Sörnäisten satama-altaaseen jonka välittömässä läheisyydessä ei ole havaintoasemaa. Alueen veden laadun kuvaus Alueen veden laadulle on tyypillistä hyvin suuri vaihtelu, etenkin veden suolaisuuden ja ravinnepitoisuuksien suhteen. Ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja alue on ainoa, jolla usein kesälläkin tavataan mitattavia liukoisen typen pitoisuuksia. Lämpötila kehittyy samankaltaisesti muiden suojaisten alueiden kanssa, vaihdellen talvella 0 ja 1 C välillä ja kasvaen voimakkaasti keväällä. Kesäkuussa pintaveden lämpötila on tyypillisesti noin 16 C. Veden hygieeninen laatu on muuta pääkaupunkiseudun merialuetta selvästi heikompi. Alueella ei esiinny tyypillistä Kevätkukinnan biomassahuippua, klorofyllipitoisuuksien ollessa korkeita aina huhtikuulta syyskuulle saakka. Alueella esiintyy voimakasta hapen ylikyllästystä pintavedessä mutta myös huomattavaa happivajetta pohjanläheisessä vedessä. Pinnan ja pohjan syvyysero on Vanhankaupunginlahdella ainoastaan 2 m, joten matala pohjanläheisen veden happipitoisuus viittaa alueen voimakkaaseen rehevöityneisyyteen. Vesi on tyypillisesti silmin havaittavin sameaa. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Tuloksissa näkyy vesimuodostuman alueelle tyypillinen suuri vaihtelu. Vanhankaupunginlahden alueella pintavesi muodostui helmi- ja maaliskuussa miltei täysin jokivedestä ja jokivalunnan signaali oli Kruunuvuorenselälläkin edelleen vahva. Pintaveden ravinnepitoisuudet vaihtelivat tavanomaisella vaihteluvälillä, lukuun ottamatta Kaisaniemenlahden pintaveden poikkeuksellisen korkeaa liukoisen fosfaattifosforin pitoisuutta (kuva 10). Pohjanläheisen veden liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hyvin poikkeuksellisen tai poikkeuksellisen suuret Kruunuvuorenselän ja Kaisaniemenlahden alueilla (kuva 11). NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 31

Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Alueen pintaveden laadun tulokset vaihtelivat voimakkaasti alueelle tyypillisellä tavalla (kuva 10). Kruunuvuorenselän aseman ravinnepitoisuudet olivat toukokuussa poikkeuksellisen matalat, heijastaen hyvin vähäsateisen toukokuun aiheuttamaa pientä jokivirtaamaa. Toukokuussa Kaisaniemenlahdella havaittiin voimakas leväkukinta, a-klorofyllin pitoisuudet olivat koholla myös alueen muilla asemilla. Kaisaniemenlahden pintaveden korkea ph ja hapen ylikyllästys ilmensivät myös voimakasta paikallista levätuotantoa. Pohjanläheisen veden laatu kehittyi pintaveden laadun kanssa saman tapaisesti (kuva 11). Kruunuvuorenselän pohjanläheisen veden lämpötila oli kesäkuussa poikkeuksellisen matala, ja suolapitoisuus korkea. Saman aikaisesti havaittiin poikkeuksellisen korkea liukoisen fosfaatin pitoisuus johtuen mereisemmän veden työntymisestä alueelle. Kaisanimenlahden leväkukinta vaikutti myös alueen pohjaveden laatuun, kohottaen ph:n ja happipitoisuuden poikkeuksellisen korkeiksi. Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila oli alueen eteläisimmällä havaintoasemalla (18) heinäkuussa poikkeuksellisen alhainen, kun taas suojaisemmilla lahdilla pintalämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeat (kuva 10). Viileä vesi oli myös poikkeuksellisen suolaista, viitaten rannikonläheisen kumpuamisen vaikutukseen vesimuodostuman eteläreunalla. Ravinnepitoisuudet vaihtelivat alueelle tyypillisesti paljon. Liukoista typpeä oli paljon pintavedessä Vanhankaupunginlahdella heinäkuussa. Typen suuri saatavuus heijastui korkeana perustuotantona, joka voidaan havaita korkean ph:n ja hapen kyllästysasteen tasoina heinäkuussa. Pohjanläheisen veden laatu vaihteli kauttaaltaan, alueelle ominaispiirteisesti, suhteellisen paljon. Kruunuvuorenselällä asemalla 18 pohjanläheinen vesi oli viileä, kun se suojaisemmilla lahdilla oli lämmintä (kuva 11). Hapen pitoisuus pohjanläheisessä vedessä laski matalaksi vain Kaisaniemenlahden asemalla (188). NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 32

Kuva 10. Kruunuvuori -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 33

Kuva 11. Kruunuvuori -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 35

Villinki vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Villingin vesimuodostuma on suhteellisen pieni ja siihen kuuluu Vartiokylänlahti, Kallahdenselkä ja Villasaarenselkä. Alueelle on ennen johdettu puhdistettuja jätevesiä ja se sijaitsee Vuosaaren sataman läheisyydessä, jossa on sekä voimala- että satamatoimintaa. Alueella sijaitsee tarkkailun havaintoasemat 25 ja 110. Alueen veden laadun kuvaus Vesimuodostuman ravinnepitoisuudet muistuttavat muita Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesityyppiin kuuluvien vesimuodostumien ravinnepitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuudet talvella vaihtelevat tyypillisesti noin 600-1200 µg/l välillä ja kokonaisfosforin pitoisuudet vastaavasti 35-60 µg/l välillä. Liukoisten ravinteiden suhteet muistuttavat muita vastaavia vesimuodostumia, joskin liukoista typpeä on talvella vedessä hieman läntisiä vastaavia alueita vähemmän, mutta fosforiravinne ehtyy muiden samankaltaisten vesimuodostumien tapaan ennen typpiravinteita. Pintaveden sameus on samalla tasolla Seurasaaren vesimuodostuman kanssa, hieman kirkkaampaa verrattuna Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuman talvenajan pintaveteen. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu huhtikuulle. Alueella on ajoittain havaittu talvella voimakkaita jäänalaisia leväkukintoja ja loppukesän leväkukinnot ajoittuvat tyypillisesti elokuulle. Pinta- ja pohjanläheisen veden lämpötila on korkeimmillaan heinä- elokuussa. Happivaje on suurimmillaan elokuussa ja alueella esiintyy oletettavasti ajoittain sisäistä fosforin kuormitusta, pohjanläheisen veden liukoisen fosforin pitoisuuden vaihdellessa elokuussa noin 6-18 µg/l välillä. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Villingin vesimuodostumalle tyypillisesti pintaveden suolapitoisuus vaihteli, ollen vertailuaineistoon nähden normaali Kallahdenselällä ja poikkeuksellisen matala vartiokylänlahdella. Liukoisen fosforin pitoisuus oli Vartiokylänlahdella poikkeuksellisen suuri pintavedessä ja veden sameuden ja E. coli -bakteerien määrien ohella (kuva 12). Pohjanläheisen veden suolaisuus oli ajankohtaan ja vertailuaineistoon nähden poikkeuksellisen matala. Vartiokylänlahdella pohjanläheisen veden typpiravinteiden pitoisuudet olivat poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeat maaliskuussa, samaan aikaan kun liukoisen fosforin pitoisuudet olivat hyvin poikkeuksellisen korkeat Kallahdenselän pohjanläheisessä vedessä (kuva 13). Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila oli toukokuussa tavanomaista korkeampi, muutoin vesimuodostuman alueen veden laadun tuloksissa ei havaittu huomattavia poikkeamia verrattuna vertailuaineistoon. Kallahdenselän vesi oli poikkeuksellisen kirkasta touko- ja kesäkuussa (kuva 12). NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 37

Pohjanläheisen veden lämpötila oli tavanomaista matalampi kesäkuussa Kallahdenselällä, samaan aikaan matalan kokonaistypen ja korkean liukoisen fosfaatin pitoisuuksien kanssa. Pohjanläheisen veden sameus oli koholla Vartiokylänlahdella toukokuussa (kuva 13). Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Vesimuodostuman alueen pintavedenlämpötila oli tavanomista alhaisempi heinäkuussa ja elokuussa (alueelta ei saatu näytteitä syyskuussa). Pintaveden suolapitoisuus oli poikkeuksellisen korkea heinäkuussa, samaan tapaan monen muun sisäsaariston näyteaseman kanssa (kuva 12, kts. aiemmat kappaleet). Vartiokylänlahden asemalla havaittiin elokuussa vettä samentanut leväkukinta, jolloin a-klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet pintavedessä olivat myös poikkeuksellisen suuret. Liukoisen fosfaatin pitoisuudet olivat poikkeuksellisen suuret Kallahdenselän asemalla heinäkuussa ja elokuussa, samaan aikaan viileämmän pintaveden kanssa, viitaten kumpuamiseen syynä korkeammille ravinnepitoisuuksille. Pohjanläheisen veden lämpötila, suolaisuus ja ravinnepitoisuudet kehittyivät samaan tapaan alueen pintaveden kanssa (kuva 13). Vartiokylänlahden pohjanläheinen vesi oli huomattavasti Kallahdenselän vettä sameampaa, johtuen lahden matalasta vesisyvyydestä. Happipitoisuus laski alueen molemmilla asemilla elokuussa pienimmilleen, mutta happipitoisuus pysyi vertailuaineiston vaihtelun puitteissa. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 38

Kuva 12. Villinki -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 39

Kuva 13. Villinki -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 41

Sipoon saaristo vesimuodostuma Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Sipoon saariston vesimuodostumassa on tarkkailtavista toimista Vuosaaren satama, jossa on Helen Oy:n voimalatoimintaa. Alueella sijaitsee kolme tarkkailun havaintoasemaa, 111 Vuosaaren satamasta suoraan etelään, 113 joka sijaitsee satamasta koilliseen, sekä 181 sataman syväväylän varrella. Voimaloiden merilauhdevedet johdetaan Vuosaaren sataman satama-altaaseen eikä välittömässä läheisyydessä ole havaintoasemia. Alueen veden laadun kuvaus Vesimuodostuman alueen pintaveden lämpötila vaihtelee talvella tyypillisesti noin -0.1 ja 1.0 C välillä, pohjanläheisen veden ollessa saman lämpöistä. Pintaveden lämpötila kasvaa keväällä voimakkaasti, jääden kuitenkin kesäkuussa viileämmäksi kuin sisempien vesimuodostumien alueella, ollen tyypillisesti noin 12 C. Veden maksimilämpötila tavataan heinä- elokuussa, jolloin pintaveden lämpötila vaihtelee tyypillisesti noin 16-19 C välillä. Alue on ravinnepitoisuuksiltaan ulkosaariston ja sisäsaariston tyypillisten pitoisuuksien välissä. Kokonaisravinteissa on historian saatossa esiintynyt voimakasta vaihtelua, etenkin keväällä, mikä johtunee voimakkaasti vaihtelevasta kevätkukinnan intensiteetistä ja maalta tulevasta valumasta. Alueella esiintyy fosforin sisäistä kuormitusta ja pohjanläheisen veden happivaje esiintyy ajoittain jo heinäkuussa, mutta myös elokuussa. Vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Vesimuodostuman alueelta haettiin maaliskuussa näytteet Granofjärdenin ja Mustan Hevosen näyte-asemilta. Granöfjärdenillä veden suolapitoisuus oli poikkeuksellisen matala ja typpiravinteiden pitoisuudet hyvin poikkeuksellisen suuret. Mustan Hevosen aseman pintaveden liukoisen fosforin pitoisuus oli hyvin poikkeuksellisen korkea. Granöfjärdenin pintaveden sameus, hapen kyllästysaste, a-klorofyllin pitoisuus sekä E. coli -bakteerien määrät olivat poikkeuksellisen korkeat ja ph poikkeuksellisen matala (kuva 14). Pohjanläheisen veden suolaisuus oli molemmilla havaintoasemilla poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen matala ja ravinnepitoisuudet olivat poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeat (Kuva 15). Vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila vaihteli suhteellisen voimakkaasti, ollen ajoittain poikkeuksellisen korkea toukokuussa ja poikkeuksellisen matala kesäkuussa (kuva 14). Liukoisen fosfaatin pitoisuudet olivat korkeat tai poikkeuksellisen korkeat kesäkuussa, muiden vesimuodostumien tapaan, ilmentäen mereisemmän veden vaikutusta koko tarkkailualueen osalta. ph ja hapen kyllästysaste olivat myös hieman koholla, ilmentäen levätuotannon vaikutusta veden laatuun. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 43

Pohjanläheisen veden laatu kehittyi pintaveden tapaan. Toukokuussa veden lämpötila oli korkea ja kesäkuussa matala (kuva 15). Fosfaatin pitoisuudet olivat korkeat kesäkuussa. Pohjanläheisen vesi oli paikoittain poikkeuksellisen kirkasta. Vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen tulokset ja tulkinta Pintaveden lämpötila oli tavanomaisen puitteissa, lukuun ottamatta Granöfjärdenin aseman heinäkuussa tehtyä havaintoa. Granöfjärdenin asemalla tehtiin myös useampia poikkeuksellisen suurien ravinnepitoisuuksien havaintoja, aseman pintavesi oli myös poikkeuksellisen sameaa, a- klorofyllin pitoisuudet poikkeuksellisen korkeat, poikkeuksellisen korkeiden ph ja hapen kyllästysarvojen ohella (kuva 14). Granöfjärdenin ympäristön kehitys on huolestuttava ja alue on selvästi rehevöitymässä jostakin syystä. Myös pohjanläheisen veden korkeat ravinnepitoisuudet, veden poikkeuksellisen suuri sameus ja heikko happitilanne, vaikka asema on vain 7 m syvä, ilmentävät Granöfjärdenin heikkenevää nykytilaa (kuva 15). NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 44

Kuva 14. Sipoon saaristo -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 45

Kuva 15. Sipoon saaristo -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 47

Viitteet Tamminen, T. and T. Andersen (2007). "Seasonal phytoplankton nutrient limitation patterns as revealed by bioassays over Baltic Sea gradients of salinity and eutrophication." Marine Ecology Progress Series 340: 121-138. Vahtera, E., M. Räsänen, et al. (2016). Pääkaupunkiseudun merialueen tila 2014-2015. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja. Helsinki, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 2: 187. NELJÄNNESVUOSIRAPORTTI 3/2018 49