Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Edelfoi 2 tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Edelfoi II:n tuloksia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ennakointiryhmä

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Vähänkö hyvää! -lautasella

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala kasvaa ja monipuolistuu

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Ruokamenot kuluttajan arjessa

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

OEF edelfoin alustavia tuloksia

Tulevaisuuden muutosten haarukointi

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

Satakunnan metsäbiotalous

- Potentiaalia innovaatioiksi

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Energian tuotanto ja käyttö

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Kaikkien osaaminen käyttöön

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

OSAAMISEN JA TYÖLLISYYDEN MUUTOKSIA

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Pirkanmaan metsäbiotalous

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Ravinto ja ilmastonmuutos

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kainuun metsäbiotalous

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Etelä-Savon metsäbiotalous

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Transkriptio:

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Edelfoi 2 tuloksia Ilpo Hanhijoki 6.3.2018

OSALLISTUMINEN PANEELEIHIN ENNAKOINTIRYHMITTÄIN 73 % OEF 78 % Opetushallitus 2

LUONNONVARAT, ELINTARVIKETUOTANTO JA YMPÄRISTÖ: VASTAAJAT JA KOMMENTIT Jäsenet ja varajäsenet Asiantuntijaverkosto Yhteensä Ohjausryhmä Paneeliin kutsutut 32 16 48 21 Vastanneet 23 12 35 1 Vastanneiden osuus 71,9% 75% 72,9% 5% Kommentteja yhteensä 390 kpl Ajurit 41 Trendit 181 Signaalit 164 Opetushallitus Ilpo Hanhijoki 6.3.2018 3

Kommenttien määrä panelistia kohti Opetushallitus Ilpo Hanhijoki 6.3.2018 4

Ajurit, trendit ja signaalit Ajuri (driving force, driver) on useimmiten aineeton voimatekijä (idea, uskomus, mindset, tavoite, päämäärä,...) joka vauhdittaa tai jarruttaa ilmiön tai ilmiöiden kehkeytymistä. Kaikkien trendien ja megatrendien takaa löytyy niitä tukevia tai vastustavia tietoisia tai tiedostamattomia pyrkimyksiä, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin trendit ja megatrendit (SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA) Trendit ovat määritelmänsä mukaan havaittavia, tunnistettavia ja mitattavia suuntauksia, kehityssuuntia tai muutoksen kaavoja. Historia tunnetaan tarkasti aikasarjoina. (LIHAN KULUTUKSEN KEHITYS) Signaaleilla tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai tapahtumaa, tai toisiinsa liittyvien erillisten ilmiöiden tai tapahtumien joukkoa, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. (MIKROROBOTIT) 25/04/2018 Opetushallitus 5

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. MEGATRENDIT Ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkuus Globalisaatio, keskinäisriippuvuus Kaupungistuminen, keskittyminen Yksilöistyminen, hajautuminen Pitkäikäistyminen, ikääntyminen Palveluistuminen, palveluvaltaistuminen Digitalisaatio, dataistuminen Automaatio, robotisaatio Tekoälyistyminen, koneälyistyminen Jakamistalous, yhteistoiminta suora reagoidaan ajureilla AJURIT 1. Biotalouteen työpaikkoja 2. Tuote- ja tuottajatiedot 3. Protektionismi hyydyttää viennin 4. Biopohjainen energia 5. Työvoimapula 6. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet vaikuttaa SIGNAALIT 1. Mikrorobotit 2. Vesi 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset 4. Suljettu kasvinkasvatus 5. Liikenneyhteydet 6. Robotit metsissä ja pelloilla 7. Ilma proteiini 8. Virtuaalitodellisuus 9. Älypakkaukset 10. Maan arvo 11. Maataloustuet 12. Metsä- ja maatalousmaa vuorovaikuttaa LUONNONVARAT TRENDIT 1. Lihan kulutus 2. Hakkuumäärä 3. Elintarvikkeiden vienti 4. Paperi ja kartonki 5. Elintarvikkeiden kulutusosuus 6. Ruokakala 7. Hevoset 8. Luomuviljely 9. Aliravitsemus 10. Luonnontuotealan yritykset 11. Kotieläintilojen lukumäärä 12. Typpilannoitteet Metodix Oy

AJURIT 1. BIOTALOUS: Biotalouteen on syntynyt 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. 2. TUOTEALKUPERÄ: Vuonna 2035 tuotteiden alkuperä ja vaikutukset luonnonvaroihin ja ympäristöön ovat kuluttajille tärkeämpiä valintakriteereitä kuin tuotteiden hinnat. 3. METSÄVIENNIN ROMAHDUS: Metsäteollisuuden vientimahdollisuudet ovat romahtaneet maailmankaupan protektionismin seurauksena. 4. BIOENERGIA: Biopohjaisen energian osuus on 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2035. Vuonna 2015 osuus oli 33 %. 5. TYÖVOIMAPULA: Maaseudun autioituminen on johtanut luonnonvara-alojen työvoimapulaan. 6. TERVEYSRUOKA: Suomesta on tullut johtava Euroopan maa terveysvaikutteisten ja erityisruokavalioihin tarkoitettujen elintarvikkeiden viennissä. Opetushallitus 7

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Ajurit Todennäköisyys Merkityksellisyys Todennäköisyys Merkityksellisyys 3 = + + + 1. BIOTALOUS 0,58 1,74 2 = + + 1 = + 2. TUOTEALKUPERÄ 0,87 1,90 0 = -/+ -1 = - 3. METSÄVIENNIN ROMAHDUS -1,00 1,00-2 = - - -3 = - - - 4. BIOENERGIA 1,48 1,58 5. TYÖVOIMAPULA 0,43 1,07 6. TERVEYSRUOKA 0,52 1,23-1,50-1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 Opetushallitus 8

Disruptio 10 Elintarvikkeiden valmistus 13% 65% 01 Kasvinviljely ja kotiela intalous, riistatalous ja niihin liittyvaẗ palvelut 4% 46% 02 Metsaẗalous ja puunkorjuu 31% 35% 03 Kalastus ja vesiviljely 27% 48% 75 Elaïnlaä kinta palvelut 23% 57% 11 Juomien valmistus 19% 91% 0% 25% 50% 75% 100% Vähän muuttuva, vastaajien osuus % Distruptioherkkä, vastaajien osuus % Opetushallitus Ilpo Hanhijoki 6.3.2018 9

Trendit 1. 2. 3. 4. 5. 6. Lihan kulutus 7. Arvioi lihankulutus Suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035! Hakkuumäärä 8. Arvioi puun hakkuumäärän kehitys Suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Elintarvikkeiden vienti 9. Arvioi elintarvikkeiden viennin kehitys Suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Paperi ja kartonki 10. Arvioi paperin ja kartongin kulutuksen määrä maailmassa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Elintarvikkeiden kulutusosuus Arvioi elintarvikkeiden osuus kotitalouksien 11. kulutusmenoista suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Ruokakala Arvioi Suomessa ihmisravinnoksi kasvatetun ruokakalan 12. määrän kehitys vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Hevoset Arvioi hevosten lukumäärä vuosina 2020, 2025. 2030 ja 2035 Luomuviljely Arvioi luonnonmukaisen tuotannon viljelyalan kehitys vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Aliravitsemus Arvioi kehitysmaiden aliravitun väestön määrän suhteellinen osuus vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Luonnontuotealan yritykset Arvioi alkutuotantoon ja elintarvikealaan kuuluvien luonnontuotealan yritysten liikevaihdon kehitys vuosille 2020, 2025, 2030 ja 2035. Kotieläintilojen lukumäärä Arvioi kotieläintaloutta päätuotantosuuntanaan harjoittavien maatilojen lukumäärä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Typpilannoitteet Arvioin maataloudelle myytävien epäorgaanisten typpilannoitteiden määrän (typpeä kg/ha) kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. Opetushallitus 6.3.2018 10

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Liha kulutus Kg/henkilö Opetushallitus, Metodix Oy 6.3.2018

Lihan kulutus; esimerkkejä kommenteista Lihakas ruokavalio Lihalla tulee aina olemaan kysyntää, ihmiset tulevat tietoisimmiksi lihan alkuperästä ja vaatimukset lihan laatuun ja kasvatuksen eettisyyteen lisääntyy. Ihminen syö onnellisesti onnellisen lehmän lihaa. Kasvua monipuolisuudesta Keinoliha tulee olemaan aivan oma tuotteensa/raaka-aineensa, jonka rakenteellisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia on turha verrata luonnolliseen lihaan. Keinoliha voi olla yksi kaukana tulevaisuudessa oleva kilpailukykyinen ruuan komponentti, kuten hyönteisetkin. Nuorten arvovalinta Ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun tuomat paineet sekä eettiset seikat vähentävät lihantuotantoa ja - kulutusta merkittävästi. Vaihtoehtoiset ruokatrendit Muut vähemmän ympäristöä rasittavat ja terveellisemmät proteiinien lähteet tulevat korvaamaan lihan. Opetushallitus 6.3.2018 Ilpo Hanhijoki 12

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Hakkuumäärät 1000 m³ Opetushallitus 13 Opetushallitus, Metodix Oy 6.3.2018

Hakkuumäärät, esimerkkejä kommenteista Loiva nousu Hakkuumäärät kasvavat lievästi, koska hakkuumäärien nostaminen on rajallista johtuen siitä ettei kaikkia metsäalueita saada hakkuiden piiriin. Kasvu kiihtyy Hakkuumäärän trendi on kasvava, koska metsänkasvu kiihtyy ja innovaatioiden myötä puulle tulee myös uusia käyttökohteita ja -tapoja. Säädelty kiertotalous Puu käytetään korkeamman arvon tuotteisiin ja ympäristötekijöiden johdosta laaja-alainen metsäbiomassan hyödyntäminen vähenee. Markkinoiden ehdoilla Puuraaka-aineella olisi entistä enemmän tarvetta, sillä jatkossa puusta saatavat kemikaalit ja ainesosat nousevat kuitua tärkeämmiksi erikoistuotteiksi. Opetushallitus 14

Signaalit P1. Kustomoitu ruoka Kuluttaja räätälöi käyttämänsä elintarvikkeet tarpeidensa mukaisiksi vuonna 2035. 1. Mikrorobotit Suomenlahden päästökuormitus on puolitettu 2035 mikrorobottien ansiosta. 2. Vesi Ylikansalliset elintarvikeyritykset ovat brändänneet Suomen puhtaan veden vuonna 2035. 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Vuoteen 2035 mennessä tapahtuneen ilmastonmuutoksen hyödyt Suomen maa- ja metsätaloudelle ovat haittoja suuremmat. 4. Suljettu kasvinkasvatus Puolet vihanneksista ja marjoista viljellään teollisessa, suljetussa ympäristössä. 5. Liikenneyhteydet Julkiset avustukset yksityisteille ovat vähentyneet puoleen nykytilanteesta vuonna 2035. 6. Robotit metsissä ja pelloilla Puolet maa- ja metsätalouden töistä tehdään roboteilla vuonna 2035. 7. Ilmaproteiini Vuonna 2035 15 prosenttia ruuassa ja eläinten rehuissa tarvittavasta proteiinista tuotetaan uusiutuvan sähkön ja ilmasta erotetun hiilidioksidin avulla mikrobeista. 8. Virtuaalitodellisuus Kaikista merkittävistä luontoon kohdistuvista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista vaaditaan virtuaalitodellisuuteen laadittu simulaatio ennen toteutusta. 9. Älypakkaukset Älykkäät pakkaukset ovat väylä tuotteita ja niiden tuottamista koskeviin tietoihin 2035. 10. Maan arvo Maa- ja metsätalouteen soveltuvasta maasta on tullut kansainvälisen taloudellisen spekulaation arvokohde. 11. Maataloustuet EU-rahoitteiset maataloustuet on poistettu vuonna 2035. 12. Metsä- ja maatalousmaa Metsä- ja maatalouden käytössä olevan maapinta-alan osuus on laskenut nykyisestä noin 80 %:sta 65 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Opetushallitus 15

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Signaalit Todennäköisyys Toivottavuus Todennäköisyys 50 % 0. Kustomoitu ruoka 4,76 0,94 1. Mikrorobotit 3,96 2,04 2. Vesi 4,37-0,71 3. Ilmastonmuutos 4,74 0,11 4. Suljettu kasvinkasvatus 4,78 0,89 5. Liikenneyhteydet 4,69-1,11 6. Robotit metsissä ja pelloilla 4,56 1,11 7. Ilmaproteiini 2,92 0,00 8. Virtuaalitodelisuus 4,80 1,12 9. Älypakkaukset 5,59 1,71 10. Maan arvo 5,22-0,75 11. Maataloustuet 4,14 0,14 12. Metsä- ja maatalousmaa 3,38-0,92 Todennäköisyys 7 = > 85 % 6 = 70-85 % 5 = 55-70 % 4 = 40-55 % 3 = 25-40 % 2 = 10-25 % 1 = < 10 % 0 = 0 % -2,00-1,00 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 Opetushallitus 16

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Suljettu kasvinkasvatus: Puolet vihanneksista ja marjoista viljellään teollisessa, suljetussa ympäristössä. Opetushallitus, Metodix Oy 6.3.2018 17

Suljettu kasvinkasvatus, esimerkkejä kommenteista Hidasta kehitystä Ennakkoluulot ja heikko investointikyky hidastaa nopeaa kehitystä. Tekniikka luo kilpailukykyä Osa tuotannosta voidaan tuottaa ammattimaisesti kasvuhuoneissa. Vaatii kuitenkin ammattitaitoa (hygienia) ja resursseja (kasviravinteet, lämpö, vesi ym). Ratkaisu ympäristöongelmiin Toivottavaa ilman muuta mm. siitä syystä, että tuotanto saadaan suljettuun kiertoon, jolloin ympäristöongelmat saadaan minimoitua. Trendinä erikoiskasvituotanto Erikoiskasvituotannossa tämä on mahdollista. Osa kasvihuonetuotannosta tulee kehittymään tähän suuntaan. Opetushallitus 18

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Vesi: Ylikansalliset elintarvikeyritykset ovat brändänneet Suomen puhtaan veden vuonna 2035. Opetushallitus, Metodix Oy 6.3.2018 19

Vesi, esimerkkejä kommenteista Kansallisomaisuus Toivottavasti ei myydä halvalla kuten tietämättömyyttä myytiin ruoantuotannon kriittinen ravinne, fosfori, ulkomaiselle yritykselle. Vesi talouden voimavarana Vesivaroista pitää tulla kansallisen ruokatuotannon voimavara, jota käytetään hyväksi markkinoitaessa Suomessa tuotettujen ja prosessoitujen tuotteidemme myymiseen kansainvälisille markkinoille. Vesijalanjäljillä Voisimme profiloitua myös vesialan osaajaksi laadukkaalla koulutuksella. Voisimme hyödyntää tämän vahvuuden paljon nykyistä paremmin. Tulevaisuuden öljy Vesi on tulevaisuuden öljy. Puhdas, luonnon tuottama, pohjavesi nousee arvoonsa ja se osataan markkinoida. Opetushallitus 20

Skenaariot

OEF edelfoi skenaarioluonnosten PESTE-luonnehdinnat TURBOAHDETTU SUOMI KAUPUNKIEGOLOGINEN SUOMI Integraatio-Suomi Alueiden Suomi Uusliberalistinen markkinatalous Alusta- ja jakamistalous Perustulo (insentiivi) Sosiaalinen rotaatio Automaatio ja robotisaatio Tekno: Ihminen + kone Ekokriiseistä hyötyminen Ekologiset ongelmat on tehty ratkaistaviksi Arvo: Liberalismi (kilpailu ensin) Arvo: Edistysusko (paras ensin) Kansallisvaltio- Suomi Liittovaltio-Suomi (YK) Säädelty markkinatalous Kierto- ja jakamistalous Sosiaalisen koheesio Kansalaistulo Automaatio ja robotisaatio Tekno: Vihreä ja sosiaali- teknologia Ekologiassa se tehdään mitä sovitaan Ekokatastrofien ennakointipolku Arvo: Konservatismi (jatkuvuus ensin) Arvo: Ekologismi (ympäristö ensin) HITAASTI MUTTA VARMASTI SUOMI EKONOLOGINEN SUOMI 1/3/2018 22

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Turboahdettu Suomi 2035 Luonnonvara-ala on vuonna 2035 pitkälle digitalisoitunut ja korkean jalostusasteen tuotteisiin ja palveluihin erikoistunut toimiala Metsäteollisuus kasvaa ja monipuolistuu tuotekehityksen ja tuoteinnovaatioiden avulla Erityisesti teknologiaa ja biomassaa yhdistävissä innovaatioissa Suomi on kansainvälinen edelläkävijä. Puun kasvu nopeutuu ja hakkuumäärät kasvavat Puu korvaa suurelta osin öljytuotteita, erityisesti muoveja, ja rakentamisessa käytetään yhä enemmän puuta Opetushallitus 6.3.2018 Ilpo Hanhijoki Robotit ovat tulleet pelloille ja kasvihuoneisiin ja tuottavuus kasvaa Luomuviljely yleistyy ja tarjoaa mahdollisuuden erilaistaa tuotteita vientiin Suuri osa vihannesten ja marjojen tuotannosta tapahtuu 2035 kontrolloiduissa suljetuissa tiloissa Kotieläintilojen koot suurenevat huomattavasti, tuotanto tehostuu Perustuotanto on sopimustuotantoa elintarviketeollisuuden kanssa, tilaa myös niche-tuotteille 23

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Turboahdettu Suomi 2035 Osa eurooppalaisesta kotieläintuotannosta on siirtynyt Suomeen Elintarvikkeet ostetaan palvelun osana Lihan kulutus kasvaa, mutta myös kalaa syödään enemmän. Ruokaräätäli on uusi ammattikunta Luonnontuotealan yritystoiminta kehittyy kansainvälisen kysynnän vetämänä Metsä- ja maatalousmaa sijoituskohteena on globaali trendi Uusia innostavia elintarvikkeita kehitetään, elintarvikkeiden hinta nousee ja kulutus lisääntyy Suomen elintarvikevienti monipuolistuu korkean jalostusasteen erikoistuotteilla Opetushallitus 6.3.2018 Ilpo Hanhijoki 24

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Kaupunkiegologinen Suomi 2035 Hyvinvointi-, matkailu- ja kulttuuripalvelut nousevat tuotannon rinnalle. Luonnosta syntyy luksusta. Maaseutu autioituu ja osa alueista palautuu takaisin luonnontilaan Luonnonvara-alan ammattilaisia kertomaan luonnon kestävästä käytöstä ja opastamaan siihen Tuotteiden myynti hyvinvointipalvelujen yhteydessä Puusta tehdään pitkälle jalostettuja erikoistuotteita Elinkeinorakenne monipuolistuu hyvinvointipalveluihin, kiinalaisten hiljaisuusmatkailuun ja kaivannaisteollisuuteen Mielikuva ja siihen liittyvä tarina markkinoinnin tueksi: tutkimustieto, pohjoinen ympäristö, puhtaus, laatu sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointi Opetushallitus 6.3.2018 Ilpo Hanhijoki Puuraaka-aineella on entistä enemmän tarvetta: kemikaalit ja ainesosat nousevat kuitua tärkeämmiksi erikoistuotteiksi Puu näyttäytyy tarinassa puhtaana luonnontuotteena, kestävänä rakennusmateriaalina ja muovin korvaajana 25

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Kaupunkiegologinen Suomi 2035 Kotieläintilojen kirjo on monipuolistunut: uudenlaiset eettisesti kestävät lihatuotteet, matkailu ja vapaa-aika, eläinharrastuksen jakamistalous Kuluttajan mieltymykset ohjaavat vahvasti maataloutta ja elintarvikealaa: ruokatrendit, ruoka osana elämänlaatua ja palvelua, kuluttajien arvot Luomutrendi vahvistuu: ruuan alkuperä ja tuotanto-olosuhteet vaikuttavat Kasvinkasvatus suljetuissa olosuhteissa lisääntyy; myös kaupunkiympäristössä Niche-tuotteille on tilaa Kuluttajat ostavat elintarvikkeita mielikuvien perusteella: puhdas luonto ja eettinen tuotanto Laadusta maksetaan enemmän Elintarvikkeiden vienti kasvaa uudelle tasolle Puhdas pohjavesi nousee arvoonsa maailman markkinoilla. Vesi on tulevaisuuden öljy. Opetushallitus 6.3.2018 Ilpo Hanhijoki 26

Kiitoksia! Osallistu somessa @OEFoorumi Twitter: https://twitter.com/oefoorumi Facebook: https://www.facebook.com/oefoorumi/