Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen
Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/
Ohjelma 2/2 13.11. 1500-luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata 20.11. 1600-luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata 27.11. 1700-luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata 4.12. 1800-luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata 11.12. 1900-luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata
1. kohtaus
Leonardo ja renessanssi Renessanssi vaikeasti määriteltävä ja ajoitettava käsite Toisaalta henkinen irtiotto keskiajan näkemyksistä ja humanismille rinnakkainen antiikin ihailu ja uudelleensynnyttäminen, toisaalta myös myöhemmin määritelty taiteen ja kulttuurin tyylikausi Eri tahdissa eri puolilla Eurooppaa 1300-1600-luvuilla, monessa mielessä 1500-luku kulminaatiopiste Ensimmäinen ilmeisesti ainakin jossain määrin itsetietoinen aikakausi, ja myös itsetietoisen renessanssiihmisen muodostuminen Yleisnero Leonardo da Vinci (1452-1519) ikoninen renessanssi-ihminen
Taiteilija ja keksijä
Leonardo: Pyhä ehtoollinen (1498)
Sandro Botticelli: Kevät (1485)
2. kohtaus
Suuret löytöretket 1488 portugalilainen Bartolomeu Dias (1450 1500) purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri 1492 genovalaissyntyinen Kristoffer Kolumbus (1451-1506) ylitti Atlantin Espanjan kuninkaan nimissä ja löysi Amerikan Espanjan 1492 1498 portugalilainen Vasco da Gama (1460 1524) purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan ympäri Intiaan 1519-22 portugalilaissyntyinen Fernão de Magalhães (1480 1521) purjehti Espanjan nimissä ensimmäisenä maailman ympäri, joskin kuoli itse matkalla Filippiineillä
Avartuva maailmankuva
Cap Agulhas, Afrikan eteläkärki
Maailman jako
3. kohtaus
Amerikan valloitus Tordesillasin sopimuksen (1494) mukaisesti espanjalaiset saivat vapaat kädet uuden maailman valloittamiseen Kristinuskon levittäminen pakanoiden keskuuteen antoi moraalisen oikeutuksen ja olivat siten lähes suoraa jatkumoa reconquistalle eli Pyreneiden niemimaan 'takaisinvaltaukselle islaminuskoisilta maureilta, joka oli päättynyt sopivasti löytöretkien alla 1492 Erityisen dramaattisia olivat kahden varsin kehittyneen ja suuren intiaanikulttuurin Meksikon asteekkien ja Perun inkojen kukistaminen suhteellisesti hyvinkin pienin joukoin häikäilemättömyyttä ja ja aseita käyttäen
Cortés ja Pizarro Valloittajista eli konkistadoreista kuuluisimmat olivat asteekit vuosina 1519-21 kukistanut Hernán Cortés (1485 1547) ja inkat vuosina 1532-33 kukistanut Francisco Pizarro (n. 1475-1541) Kummallekin oli tyypillistä häikäilemättömyys, armottomuus ja taktinen kyvykkyys Vastapuolella asteekkien Montezuma (tai Moctezuma) II:lle ja inkojen Atahualpalle tyypillistä oli taas epävarmuus ja kyvyttömyys hyödyntää itsevaltaisesti johtamiensa kansojen valtavaa määrällistä ylivoimaa Meksikossa Cortés onnistui taitavasti kääntämään asteekkien alistamat kansat näitä vastaan ja Perussa Pizarro sai Atahualpan vangitsemisella hallintavallan
4. kohtaus
Pikku jääkausi Ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi erityisesti Euroopassa noin vuosina 1450 1850 Erityisen kylmää oli 1690-luvulla, jolloin mm. Suomessa vuosina 1695 1697 koettiin nälänhätää suurina kuolonvuosina Lontoossa Thames-joki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella Alankomaissa jäätyneillä kanavilla ja joilla luistelu kehittyi merkittäväksi huviksi Grönlannin 1000-luvun alussa syntynyt pieni viikinkiasutus hävisi kokonaan ilmaston kylmennyttyä
5. kohtaus
Tieteen vallankumous Tieteellisen vallankumouksen, jonka pohjalle sitten myöhempi moderni yhteiskunnallinen kehitys keskeisesti perustuu, katsotaan usein alkaneeksi 1500-luvulla tähtitieteestä ja erityisesti sen ns. kopernikaanisesta vallankumouksesta, jossa maakeskinen maailmankäsitys vaihtui aurinkokeskiseksi puolalais-saksalaisen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen (1473 1543) aloittaman työn tuloksena Pääteos De revolutionibus orbium coelestium 1543 Keskeistä Aristoteleen ja muiden antiikin auktorien korvaaminen kokeellisella tutkimuksella, joka on nykyisinkin käytettävän tieteellisen metodin ytimessä
Muita 1500-luvun tieteen virstanpylväitä Andreas Vesalius (1514 1564) julkaisi vuonna 1543 teoksen De Humani Corporis Fabrica, joka hylkäsi Galenoksen näkemykset ihmisruumiista ja havaitsi mm., että verenkierto johtuu sydämen pumppaustoiminnosta. William Gilbert (1544 1603) tutki magnetismia ja maan magneettikenttää Tyko Brahe (1546 1601) teki laajoja ja täsmällisempiä havaintoja taivaankappaleista 1500-luvun loppupuolella luoden pohjaa Johannes Keplerin töille Francis Bacon (1561 1626) kehitti induktiivista päättelyä, etenemistä havainnoista ja kokeista teorioihin ja korosti muutenkin kokeellisen tieteen merkitystä kaikkeen elämään ( Tieto on valtaa )
6. kohtaus
Reformaatio eli uskonpuhdistus Katoliseen kirkkoon alkoi 1500-luvulle tultaessa kohdistua yhä useammanlaisia teologisia, poliittisia, sosiaalisia ym. paineita monien eri tekijöiden summana (skolastinen filosofia, humanismi, renessanssi, kirjapainotaito, tieteen vallankumous, löytöretket, avartuva maailmankuva, vilkastuva kaupankäynti, kansallisvaltioiden kehittyminen jne.) Keskeisiä hahmoja Erasmus Rotterdamilainen (1466 1536) ja Martin (Martti) Luther (1483 1546), joista edellinen yritti reformia sisäisin rauhanomaisin keinoin, jälkimmäinen taas jyrkemmin ja poleemisimmin keinoin, mikä johti paitsi heidän keskinäiseen osittaiseen välirikkoon, myös kirkon jakautumiseen
Reformaation vaiheita 1517 Luther naulaa 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen 1518 Dominikaanit julistivat Lutherin kirkonkiroukseen, paavi reagoi viiveellä ja varovaisesti 1519 kolmiviikkoinen väittely Leipzigissa mm. vapaasta tahdosta 1520 Lutherilta kolme keskeistä kirjaa, paavi Leo X:lta bulla Lutheria vastaan, Luther puolestaan ekskommunikoi paavin 1521 Wormsin valtiopäivillä Keisari Kaarle V julistaa Lutherin valtakunnankiroukseen, Luther piiloutuu Wartburgin linnaan 1522 Lutherin kannattajat aloittavat ikonoklasmin
Reformaatio laajenee 1523 Ulrich Zwingli (1484 1531) aloittaa reformaation Sveitsissä Saksassa uskonpuhdistuskiistat saavat myös sosiaalisia ja poliittisia ulottuvuuksia; ns. ritarien kapina 1522-23 ja talonpoikaissodat 1524-25 Jälkimmäisten johtaja radikaali reformaattoripappi Thomas Müntzer (1490-1525), joka lopulta hävisi ja mestattiin Sveitsissä reformaatiota jatkaa 1531 kuolleen Zwinglin jälkeen Jean Calvin (1509-64), jonka mukaan reformaation toista pääsuuntausta kutsutaan kalvinismiksi
7. kohtaus
Uskonpuhdistuksen politisoituminen Useat kuninkaat ja muut poliittiset johtajat kokivat reformaation keinoksi vapautua paavin ylikansallisesta vallasta ja samalla kaapata kirkon ja luostarien merkittävät omaisuudet Erityisesti suhteellisen tuoreet ja asemastaan epävarmat ja osittain myös väkivalloin valtaan nousseet Englannin ja Ruotsin kuninkaat Henrik VIII (1491 1547) ja Kustaa I Vaasa (1496 1560) käyttivät tilaisuutta hyväkseen, Henrik julistautumalla anglikaanisen kirkon pääksi 1537 ja Kustaa Vaasa julistamalla Ruotsin kirkon reformoiduksi Västeråsin valtiopäivillä 1527 Myös Tanskassa alkoi uskonpuhdistus kuningasvetoisesti 1536
8. kohtaus
Tunnelma kärjistyy Uskonpuhdistuksen jakolinjat politisoituivat yhä enemmän Useita sotia, mm. Schmalkaldenin sota Saksassa 1546-55 Hugenottisodat Ranskassa 1562 98 Alankomaiden vapaussota 1568-1648 30-vuotinen sota 1618-48 Katolisilta vastaisku, Trenton kirkolliskokous 1545 63 Ignatius Loyola (1491-1556) ja jesuiittajärjestön perustaminen Noitien ja harhaoppisten vainoaminen ja polttaminen, mm. uuden vuosisadan alkaessa Giordano Bruno (1548-1600) Roomassa Campo de' Fiorin aukiolla 17.2.1600
9. kohtaus
Kolonialismin alku Kullan ja muiden luonnonvarojen ryöstö erityisesti uudelta mantereelta, Aasiassa voimakkaampien paikallisten yhteiskuntien vuoksi kyse enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesta kaupankäynnistä Amerikan alkuperäisväestön dramaattinen vähentyminen huonon kohtelun ja vainojen mutta erityisesti tulokkaiden tuomien tautien vuoksi Tilalle työvoimaksi keksittiin jo 1500-luvun alusta lähtien tuottaa mustia orjia Afrikasta, mikä johti myöhemmin tuottoisaan kolmiokauppaan, jossa teollisuustavaroita kuljetettiin Euroopasta Afrikkaan, orjia Afrikasta Amerikkaan ja puuvilla, tupakkaa ja sokerisa Amerikasta Eurooppaan
10. kohtaus
Valtasiirtymiä Portugali ja varsinkin Espanja saivat huomattavia tuloja uuden maailman kullasta ja muista arvometalleista sekä Itä-Intian mausteista, mutta niiden tulot hukkuivat pitkälti sodankäyntiin ja aateliston ylelliseen elämään nostattamatta erityistä yritteliäisyyttä tai porvaristoa toisin kuin myöhemmin erityisesti Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa Myös Englannin kruunun ja lähinnä kuningatar Elisabet I:n (1533 1603) enemmän tai vähemmän avoimesti tukema kaapparitoiminta verotti kultakuljetuksia Ns. Voittamattoman armadan tuho 1588 signaloi selvästi merivallan siirtymistä pois ns. vanhoilta siirtomaavalloilta uusille