Esipuhe Yhteisön tasolla tunnettu huoli työolojen ja työterveyden ja -turvallisuuden parantamisesta ilmenee kaikkeen poliittiseen toimintaan kuuluvana yhteiskunnallisena ja taloudellisena ulottuvuutena. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen on kuljettava käsi kädessä. Kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana työterveyden ja työturvallisuuden alalla harjoitetun komission politiikan tavoitteena on ollut vähentää mahdollisimman paljon sekä työtapaturmia että ammattitauteja. Yhteisön toiminnan oikeusperusta työterveyden ja työturvallisuuden alalla on ollut Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artikla (entinen 118 a artikla). Neuvosto on antanut viitisentoista direktiiviä, jotka on lähes kaikki jo saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Laajan säädöspaketin laatiminen ja sen saattaminen osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä on kuitenkin vain väline eikä komission tavoite. Varsinainen tavoite on edelleen työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. Pyrkimyksenä on välttää työntekijöiden ja heidän perheidensä kärsimykset, työn laatuun liittyät ongelmat sekä koko yhteiskuntaan vaikuttavat taloudelliset seuraukset. Jotta nykyisten lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden tehokkuutta voitaisiin valvoa, puitedirektiivissä säädetään, että yritysten on pidettävä kirjaa työtapaturmista, joiden vuoksi työntekijä on ollut työkyvyttömänä yli kolme päivää. Tältä pohjalta alettiin yhteisössä vuonna 1990 yhdenmukaistaa työtapaturmatietojen kirjaamiseen sovellettavia kriteerejä ja menetelmiä. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutetun laajamittaisen työn tuloksena on saatu tämä julkaisu, joka sisältää Euroopan työtapaturmatilastojen tuoreimmat menetelmät, myös yhdenmukaistetut välineet työtapaturmien syiden ja olosuhteiden analysoimiseen (kerättävät tiedot, nimikkeistöt, koodaussäännöt). Saatujen tulosten ansiosta voidaan paremmin seurata direktiivien soveltamista ja tarvittaessa muuttaa niitä vastaamaan uusia tarpeita sekä kehittää uusia yhteisön tasoisia toimintalinjoja. Tämä julkaisu on suunnattu erityisesti kansallisille elimille, jotka vastaavat työtapaturmia koskevien tietojen kirjaamisesta ja käsittelystä, kuten tilastolaitoksille, vakuutusyhtiöille ja keskinäisille vakuutusyhtiöille sekä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisystä vastaaville osastoille. Yleisemminkin siitä on hyötyä alalla työskenteleville asiantuntijoille sekä yrityksille. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto Eurostat J. R. Biosca De Sagastuy M. Skaliotis Yksikönpäällikkö D-5 Yksikönpäällikkö E-3 "Työterveys, työturvallisuus ja työhygienia" "Koulutus, terveys ja muut yhteiskunnalliset alat" 3
Johdanto Euroopan työtapaturmatilastojen (ESAW) yhdenmukaistamiseen liittyvät työt alkoivat vuonna 1990. Hanketta koordinoivat yhdessä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) yksikkö E3 ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston yksikkö D/5. Hankkeen tavoitteena on laatia menetelmät vertailukelpoisten tietojen keruuseen Euroopan unionin jäsenvaltioista. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa työtapaturmiin liittyvien tietojen tilastoinnin kriteerit ja menetelmät. Työn kuluessa siitä on kehittynyt käytännön toimintatapa, jonka avulla voidaan paremmin seurata perustamissopimuksen 117 artiklan puitteissa toteutettavien, työympäristön parantamiseen ja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä annetun puitedirektiivin 89/391/ETY 1 9 artiklan c ja d alakohdan mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa työtapaturmista, joiden seurauksena työntekijä on ollut työhön kykenemätön pitempään kuin kolmen työpäivän ajan, sekä laadittava viranomaisille kertomukset työntekijöilleen sattuneista työtapaturmista kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti. Tässä on yhteydessä on syytä muistuttaa myös, että neuvosto on 21. joulukuuta 1987 2 ja 27. maaliskuuta 1995 3 antamissaan päätöslauselmissa erityisesti pyytänyt komissiota tekemään neuvostolle ehdotuksia työtapaturmatilastojen yhdenmukaistamisesta sekä kehottanut komissiota saattamaan loppuun käynnissä olevat toimet työtapaturmatilastojen yhdenmukaistamiseksi. Myös työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyttä koskevassa yhteisön ohjelmassa (1996 2000) esitetään ESAW-hankkeen toteuttamista. Hanke kuuluu kiinteästi myös Euroopan yhteisöjen ensisijaisia toimenpiteitä tilastotietojen alalla koskevaan puiteohjelmaan vuosiksi 1993 1997. 4 Neuvoston 22. joulukuuta 1998 tekemässä päätöksessä yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 1998 2002 5 määritellään yhteisön tilastotoiminnan pääasialliset alat ja tavoitteet, ja siinä yhteydessä varaudutaan yhdenmukaisten, yhteisön tason tietojen kokoamiseen, jotta työterveyttä ja -turvallisuutta voitaisiin valvoa ja alan sääntelyn tehokkuus varmistaa. ESAW-hankkeen vaiheen I toteutus alkoi vuonna 1993 6 ja vaiheen II vuonna 1996. Komissio (työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto ja Eurostat) on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kehittänyt hanketta vuodesta 1990 lähtien. ESAW-työryhmä perustettiin, jotta työn edistymistä voitaisiin tarkkailla ja jotta Euroopan komissiolle voitaisiin antaa suosituksia alan tilastojen kehittämisestä. Hankkeessa on perustettu myös kansallisista asiantuntijoista koostuva erityistyöryhmä. Se antaa teknisiä neuvoja sellaisten menetelmien kehittämiseksi, joissa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon eri jäsenvaltioissa käytettävät ilmoitusmenettelyt ja menetelmät. Hankkeeseen kuuluu muuttujia, joiden tarkoituksena on selvittää työnantajan toimiala, uhrin ammatti, ikä ja sukupuoli, vamman tyyppi, vahingoittunut ruumiinosa, tapaturman maantieteellinen sijainti, päivämäärä ja aika (Ivaihe) ja lisäksi näitä alkutietoja täydentävinä tietoina yrityksen koko, uhrin kansalaisuus ja asema työssä sekä tapaturman seuraukset menetettyjen työpäivien lukumäärä, pysyvä työkyvyttömyys tai kuolemaan johtanut tapaturma (II-vaihe). Näillä muuttujilla kerättävän tiedon avulla voidaan määritellä yrityksen, uhrin, vamman ja sen seurausten laatu sekä tapahtuma-aika ja -paikka. Jotta edistettäisiin entistä aktiivisempaa työtapaturmien ehkäisypolitiikkaa yhteisössä, ESAW-hankkeen vaiheeseen III sisältyy myös muita työtapaturmien syitä ja olosuhteita kuvaavia yhdenmukaistettuja muuttujia ja luokituksia 7, joiden avulla voidaan päätellä, missä tilanteessa ja millaisissa oloissa työtapaturma on sattunut. Tällaiset analyysitulokset ovat hyödyllisiä, kun kehitteillä olevia uusia ehkäisytoimia halutaan kohdentaa tarkasti. ( 1 ) 89/391/ETY, EYVL L 183, 29.6.1989. ( 2 ) 88/C 28/01, EYVL C 28, 3.2.1988. ( 3 ) 95/C 168/01, EYVL C 168, 4.7.1995. ( 4 ) 93/464/ETY, EYVL L 219, 28.8.1993. ( 5 ) 99/126/EY, EYVL L 42, 16.2.1999. ( 6 ) Viitevuosi = tuona vuonna tapaturmista kerätty tieto. ( 7 ) Perustana on työtapaturmien syitä ja olosuhteita kuvaava Euroopan kodifiointijärjestelmä, jota on ehdottanut jäsenvaltioista koostuva ryhmä (DWES, Tanska; HVBG, Saksa; CNAMTS, Ranska ja INAIL, Italia) ja jota on koordinoinut EUROGIP (Ranska). Hanke on etukäteen validioitu käyttämällä aineistona yli 6 000 todellista työtapaturmaa EU:n eri jäsenvaltioissa (Belgia, Espanja, Luxemburg, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta). 4
ESAW-hankkeen vaiheen III ensimmäinen viitevuosi on 2001( 6 ). ESAW-hanke on kansainvälisesti tunnustettu työtapaturmista johtuvien työperäisten vammojen tilastoinnista annetussa Kansainvälinen työjärjestön päätöslauselmassa 8, joka on suuressa määrin Euroopan komission ESAWmenetelmien mukainen. Vaihe III muodostaakin metodologisen perustan ja on samalla ensimmäinen konkreettinen toimi siinä tapaturmien olosuhteita koskevien lisätietojen hankkimisessa, jota päätöslauselmassa haluttiin kehittää. Vaihe III takaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muiden halukkaiden maiden tästä aiheesta antamien tietojen yhdenmukaistamisen. Samalla se on väline, joka on riittävän lähellä joissakin maissa jo toiminnassa olevia osittaisia tai kokonaisia järjestelmiä, jotta voidaan taata sen paras mahdollinen täytäntöönpano kansallisissa laitoksissa, jotka tuottavat tietoa (sosiaaliturvaviranomaiset, vakuutuslaitokset, työsuojeluviranomaiset). Tarvittaessa sitä voisivat käyttää myös itse yritykset. Tässä julkaisussa esitellään ESAW-hankkeen kolmessa vaiheessa tehdystä menetelmätyöstä saadut tulokset. Työn ovat vuodesta 1990 alkaen toteuttaneet komission yksiköt ja jäsenvaltioiden työterveyden ja -turvallisuuden alan toimivaltaisten elinten (kansalliset tilastolaitokset, työ- ja sosiaaliasioiden ministeriöt, sosiaaliturvalaitokset) asiantuntijat. Konkreettisena tuloksena tästä työstä on muuttujien ja niihin liittyvän nimikkeistön sekä selittävien huomautusten ja koodausohjeiden kokonaisuus. Asiantuntijaryhmä piti suunnittelutyössään koko ajan kiinni tavoitteesta luoda väline, jonka avulla voitaisiin kerätä hyödyllistä tietoa työtapaturmien ehkäisemiseksi yhteisössä ja samalla taata mahdollisimman hyvä yhteensopivuus jäsenvaltioissa jo käytössä olevien tilastojärjestelmien kanssa. Näin ollen näihin järjestelmiin sekä kaikkien hankekumppanien ehdotuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Yleistavoitteena oli kehittää menetelmät, jotka olisivat riittävän yksityiskohtaisia ollakseen tehokkaita, ja samalla välttää sekä yleisesti että kunkin muuttujan kohdalla liiallista monimutkaisuutta, jotta tilastojärjestelmä olisi helpommin otettavissa käyttöön. Järjestelmän haluttiin olevan selkeä, mutta samalla myös avoin ja muuntautumiskykyinen aikojen kuluessa. Näiden piirteiden ansiosta jäsenvaltiot voivat kehittää järjestelmää omalta osaltaan lisäämällä uusia numerotasoja, kansalliset laitokset voivat ottaa menetelmät käyttöön asteittain ja lisätietoja työtapaturmien syistä ja olosuhteista voidaan etsiä hankkeen yleisrakenteen muuttumatta. Hanke on parhaillaan kokeiluvaiheessa. Työtapaturmia koskevalla komission toiminnalla on yhteyksiä myös yhteisön työvoimatutkimukseen (LFS). Erityisesti työtapaturmien esiintyvyyden laskemisessa käytettävä ESAW-hankkeen viiteväestö perustuu työvoimatutkimuksen tietoihin. Lisäksi vuoden 1999 työvoimatutkimukseen on liitetty työterveyttä ja -turvallisuutta käsittelevä erityisosio, jonka avulla saadaan kattavampi kuva tilanteesta (komission asetus (EY) N:o 1571/98, 20.7.19998) 9. Tämän osion tulosten tarkastelu tarjoaa merkittävää lisäarvoa ESAW-hankkeen yhteydessä jo kerätyille tiedoille, joita ovat alle neljän päivän poissaoloon johtavat tapaturmat, vertaileva analyysi työmarkkinatietojen, työn ominaispiirteiden, työolojen tai koulutuksen osalta. Syitä ja olosuhteita koskeva uusi vaihe III tulee voimaan eri jäsenvaltioissa asteittain vuodesta 2001 alkaen. Siinä noudatetaan jäsenvaltiokohtaisia toteutusaikatauluja, joissa otetaan huomioon kansallisiin työtapaturmien ilmoitusja koodausjärjestelmiin vaadittavat muutokset. Viitevuoden 2001( 6 ) tietoja koskevia alustavia tuloksia odotetaan ensimmäisistä jäsenvaltioista vuonna 2003. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto (D-5) ja Eurostat (E-3) maaliskuussa 2001 ( 8 ) Kuudennentoista työvoimatilastoja käsittelevän kansainvälisen konferenssin (Geneve 6. 15. lokakuuta 1998) hyväksymä. ( 9 ) Komission asetus (EY) N:o 1571/98, annettu 20. heinäkuuta 1998, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta. EYVL L 205, 22.7.1998. 5
Euroopan komissio 2001 Asiakirja ESTAT/E3/HSW/2001/1130 Lisätietoja: Didier Dupré Eurostat E3 Bech D2/723. Puhelin: (352) 4301 35034; Faksi: (352) 4301 35399 Sähköposti: Didier.Dupre@cec.eu.int Angel Fuente Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto (DG EMPL) D5 Jean Monnet C3/79. Puhelin (352) 4301 32739 Faksi: (352) 4301 34259 Sähköposti: Angel.Fuente-Martin@cec.eu.int Eurostatin www-sivut: http://europa.eu.int/comm/eurostat/ Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston työterveyttä ja -turvallisuutta käsittelevät www-sivut: http://europa.eu.int/comm/employment_social/h&s/index_en.htm 6
Sisällysluettelo ESIPUHE...3 JOHDANTO...4 ESAW-HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET...11 ESAW-hankkeen tausta... 11 ESAW-hankkeen tavoitteet... 11 PERUSKÄSITTEET JA -MÄÄRITELMÄT...12 Työtapaturman määritelmää koskevia yksityiskohtaisia tietoja... 12 Tieliikenneonnettomuudet ja muut liikennevälineissä tapahtuneet onnettomuudet... 12 Muut yrityksen ulkopuolella tapahtuneet tapaturmat... 13 Yleisö... 13 Pelkästään luonnollisista syistä johtuvat onnettomuudet... 14 Yli kolmen päivän poissaoloon johtanut työtapaturma... 14 Kuolemaan johtanut työtapaturma... 14 MUUTTUJIEN KUVAUS...15 Yleinen johdatus järjestelmään... 15 Muuttujat... 16 Tapausnumero... 17 Työnantajan toimiala... 17 Uhrin ammatti... 17 Uhrin ikä... 17 Uhrin sukupuoli... 17 Vamman tyyppi... 17 Vahingoittunut ruumiinosa... 17 Tapaturmapaikka... 17 Tapaturman päivämäärä... 17 Tapaturman aika... 18 Yrityksen koko... 18 Uhrin kansalaisuus... 18 Uhrin työllisyysasema... 18 Menetetyt päivät... 18 Yrityksen paikallisen yksikön määritelmä... 19 Työpiste... 19 Työympäristö... 19 Työprosessi... 19 Erityinen fyysinen toiminta... 20 Erityiseen fyysiseen toimintaan liittyvä aineellinen tekijä... 20 Poikkeama... 20 Poikkeamaan liittyvä aineellinen tekijä... 20 Kontakti tapaturman laji... 20 Kontaktiin tapaturman lajiin liittyvä aineellinen tekijä... 20 Paino... 20 INDIKAATTORIT JA TIETOJEN VAKIOINTIMENETELMÄT...21 Esiintyvyys... 21 Korjauskertoimet ja vakiointimenetelmät... 21 Korjaus... 21 Vakiointi... 21 7
TIETOJEN KERUU JA YHDENMUKAISTAMINEN...23 Jäsenvaltioissa käytettävät raportointimenettelyt... 23 Vakuutukseen ja muuhun perustuvat järjestelmät... 23 Kansallisten raportointimenettelyjen arviointi... 23 Yhdenmukaistettujen ESAW-tietojen keruu... 24 Työtapaturman määritelmä... 24 Muut kuin kuolemaan johtaneet tapaturmat... 24 Kuolemaan johtaneet tapaturmat... 25 Kansallisiin raportointijärjestelmiin sisältyvät luokat... 25 Kattavuus itsenäisten ammatinharjoittajien ja perheyrityksessä työskentelevien osalta... 25 Toimialat... 26 Yrityksen tilojen ulkopuolella tapahtuneita tapaturmia (tieliikenneonnettomuudet mukaan lukien) koskevien tietojen kattavuus... 27 Kansalliset raportointitasot... 27 TYÖVOIMATUTKIMUKSEEN (LFS) PERUSTUVA VIITEVÄESTÖ...28 Viitevuosi... 28 Suodattimien määrittely... 28 Estimoitu viiteväestö vuodelle 1998... 28 TULEVA KEHITYS...29 Tietojen laadun parantaminen... 29 Kattavuus... 29 Raportointitasot... 29 Tietyn tyyppisten tapaturmien mukaan ottaminen tai pois jättäminen... 30 Uusien indikaattoreiden kehittäminen... 30 LIITE A: ESAW-HANKKEEN VAIHEEN III TOTEUTTAMINEN VIITEVUODESTA 2001 ALKAEN...31 Muuttujien valinta... 31 Syitä ja olosuhteita koskevat muuttujat... 31 Ensisijaiset muuttujat... 32 Välivaihtoehto... 32 Valinnainen lisämuuttuja "työpiste"... 32 Kaikkien yhdeksän muuttujan huomioonottaminen... 32 Poikkeamaa ja sen aineellista tekijää koskevat täsmennykset... 33 Vaiheiden I ja II muuttujia koskevat vapaaehtoiset parannukset... 33 Työnantajan toimiala... 33 Työllisyysasema... 34 LIITE B: ESAW-TIEDOISSA KÄYTETYT LUOKITUKSET JA ESITYSMUODOT...35 Luokitukset... 35 Tapausnumero... 35 Työnantajan toimiala... 35 Uhrin ammatti... 37 Uhrin ikä... 38 Uhrin sukupuoli... 38 Vamman tyyppi... 39 Vahingoittunut ruumiinosa... 40 Tapaturmapaikka... 41 Tapaturman päivämäärä... 46 Tapaturman aika... 46 Yrityksen koko... 46 Uhrin kansalaisuus... 47 Uhrin työllisyysasema... 47 Menetetyt päivät... 48 Syiden ja olosuhteiden luokitus... 49 8
Työpiste... 49 Työympäristö... 49 Työprosessi... 50 Erityinen fyysinen toiminta... 51 Poikkeama... 52 Kontakti Tapaturman laji... 54 Aineellinen tekijä... 55 Aggregoidut esitysmuodot... 62 LIITE C: NIMIKKEISTÖN KÄYTTÖOPAS...63 Vamman tyyppi... 63 Yleisiä huomioita syitä ja olosuhteita koskevista muuttujista... 67 Muuttujien rakenne... 67 Tietoja koodin 00 tai 99 käytöstä... 67 Aineellista tekijää koskeva erityinen lähestymistapa... 68 Työpiste... 68 Työympäristö... 68 Määritelmän kertaus... 68 Lähestymistapa... 68 010 019 Teollisuuslaitokset... 69 020 029 Työmaa, rakennustyömaa, kaivos, avolouhos... 69 030 039 Maatalous, karjankasvatus, kalankasvatus, metsätalous...69 040 049 Palvelualan työympäristöt, toimistot, vapaa-ajan palvelut, muut... 69 050 059 Hoitolaitokset... 69 060 069 Julkinen työympäristö... 69 070 079 Koti... 69 080 089 Liikuntapaikka... 70 Erityiset työympäristöt 090 099: Ilmassa, maanpinnan yläpuolella paitsi työmaat 100 109 Maan alla paitsi työmaat 110 119 Veden pinnalla paitsi työmaat... 70 120 129 Ylipaineinen työympäristö paitsi työmaat... 70 Yleisiä huomiota... 70 Työprosessi... 71 Määritelmän kertaus... 71 Lähestymistapa... 71 10 19 Tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi kaikenlainen... 71 20 29 Maarakentaminen, rakentaminen, kunnossapito, purkaminen... 71 30 39 Maa- ja metsätalouteen, puutarhan hoitoon, kalankasvatukseen, eläinten hoitoon liittyvät tehtävät... 72 40 49 Yrityksille ja/tai ihmisille tarjottavat palvelut, henkinen työ... 72 50 59 Ryhmiin 10, 20, 30 ja 40 luokiteltuihin tehtäviin liittyvät työt... 72 60-69 Kuljettaminen, siirtäminen, siirtyminen, urheilu, taiteet... 72 Erityinen fyysinen toiminta... 72 Määritelmän kertaus... 72 Lähestymistapa... 73 Työkalun ja koneen kiinteän ja liikkuvan koneen erottaminen toisistaan... 73 10 19 Koneen käyttäminen... 73 20 29 Työskenteleminen käsikäyttöisillä, kädessä pidettävillä tai käsin ohjattavilla työkaluilla... 74 30 39 Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen tai sellaisen kyydissä oleminen... 74 40 49 Esineiden käsitteleminen... 75 50 59 Siirtäminen ilman konevoimaa... 75 60 69 Liikkuminen... 75 70 Läsnäolo... 76 Poikkeama... 76 Määritelmän kertaus... 76 Lähestymistapa... 76 10 19 Poikkeama sähköhäiriön, räjähdyksen, tulipalon vuoksi... 76 20 29 Poikkeama ylivalumisen, kaatumisen, vuodon, valumisen, höyrystymisen, purkautumisen vuoksi... 77 30 39 Aineellisen tekijän pettäminen, rikkoutuminen, särkyminen, putoaminen, romahtaminen... 77 40 49 Hallinnan täydellinen tai osittainen menettäminen koneen, kulkuneuvon tai siirtolaitteen, kädessä pidettävän työkalun, esineen, eläimen... 78 50 59 Henkilön liukastuminen tai horjahtaminen sekä kaatuminen, henkilön putoaminen... 78 9
Alustava huomautus koodien 60 69 ja 70 79 käytöstä:... 79 60 69 Vartalon liikkeet ilman fyysistä kuormitusta (yleensä ulkoinen vamma)... 79 70 79 Vartalon liikkeet fyysisessä kuormituksessa (yleensä sisäinen vamma)... 80 80 89 Yllätys, pelästyminen, väkivalta, hyökkäys, uhkaaminen, läsnäolo erittelemätön... 80 Kontakti tapaturman laji... 81 Määritelmän kertaus... 81 Lähestymistapa... 81 10 19 Kontakti sähkövirtaan, lämpötilaan, vaaralliseen aineeseen... 81 20 29 Hukkuminen, hautautuminen, kaasupilvi... 81 31-39 Iskeytyminen pysty- tai vaakasuunnassa kiinteää pintaa vasten (uhri liikkuu)... 82 40 49 Liikkeessä olevan esineen osuma, törmäys... 82 50 59 Kontakti leikkaavaan, terävään, kovaan, karkeaan aineelliseen tekijään... 83 60 69 Puristuminen, ruhjoutuminen tms.... 83 70 79 Fyysinen tai psyykkinen kuormitus... 83 80 89 Purema, potku jne. (eläimen tai ihmisen)... 84 Aineellinen tekijä... 84 Määritelmän kertaus... 84 Lähestymistapa... 84 Ryhmien kuvaus ensimmäisen numeropaikan tasolla... 84 Vaihtoehtoinen yksityiskohtaisempi luokitus... 85 Syiden ja olosuhteiden koodausesimerkkejä... 86 LIITE D: VALINNAISET 4-PAIKKAISET LUOKITUKSET...92 Työnantajan toimiala... 92 Aineellinen tekijä... 107 LIITE E: PAINOTUS...201 LIITE F: TYÖMATKAONNETTOMUUKSIA KOSKEVAT MENETELMÄT...204 Johdanto... 204 Menetelmät... 204 Määritelmät... 204 Muuttujat... 204 Arviointikysely... 204 LIITE G: VIITTEET...205 LIITE H: KANSALLISTEN ESAW-TIETOJEN TOIMITTAJAT...206 10
ESAW-HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET ESAW-hankkeen tausta ja tavoitteet ESAW-hankkeen tausta Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa puitedirektiivissä 10 komissiota kehotettiin yhdenmukaistamaan työtapaturmia koskevia tilastotietoja. Direktiivin mukaisesti "työnantajan on pidettävä luetteloa työtapaturmista, joiden seurauksena työntekijä on ollut työhön kykenemätön pitempään kuin kolmen työpäivän ajan" ja "laadittava viranomaisille kertomukset työntekijöilleen sattuneista työtapaturmista kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti ". ESAW-hanke aloitettiin tältä pohjalta vuonna 1990, jolloin tavoitteena oli hankkia yhdenmukaiset tiedot kaikista työtapaturmista, joihin liittyy useamman kuin kolmen päivän poissaolo työstä. Vuonna 1992 Eurostat ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto julkaisivat teoksen "Methodology for the Harmonisation of European Occupational Accident Statistics" 11. ESAW-hanke on ollut olennainen osa tilastotietoja koskevan puiteohjelman painopistetoimia vuosina 1993-1997. 12 Neuvoston päätöslauselmassa 95/C 168/01 13 komissiota kehotetaan lisäksi "saattamaan loppuun käynnissä olevat toimet työpaikkaonnettomuuksia koskevien tilastojen yhdenmukaistamiseksi". Myös työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyttä vuosina 1996 2000 koskevassa ohjelmassa esitetään tämän hankkeen toteuttamista. Euroopan yhteisön tilasto-ohjelmassa vuosiksi 1998 2002 määritellään yhteisön tilastotoimen keskeiset alat ja tavoitteet ja esitetään yhdenmukaisten tietojen hankkimista Euroopan tasolla, jotta työterveyttä ja -turvallisuutta ja alan sääntelyn tehokkuutta voitaisiin tarkkailla. 14 ESAW-hankkeen tavoitteet ESAW-hankkeen tavoitteena on kerätä unionin tasolla vertailukelpoisia tietoja työtapaturmista ja laatia niistä tietokanta. Vertailukelpoiset tiedot ovat perusedellytys, kun tarkkaillaan työterveyden ja -turvallisuuden kehityssuuntia unionissa ja edistetään tapaturmien ennaltaehkäisyä sekä yhteisön tasolla että eri jäsenvaltioissa. Tavoitteena on tarjota tietoa erityisistä riskiryhmistä ja -aloista sekä indikaattoreita, jotka kuvaavat sekä työtapaturmien syitä että niiden sosioekonomisia kustannuksia. Tarvitaan yhdenmukaiset tiedot, jotta työterveyttä ja - turvallisuutta ja alan sääntelyn tehokkuutta voitaisiin seurata. ESAW-hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös sellaisten menetelmien kehittäminen, jotka mahdollisimman suuressa määrin ovat vertailukelpoisia muiden kansainvälisten tilastomenetelmien kanssa, ja tällaisen menetelmätyön koordinointiin osallistuminen. ESAW-menetelmät vastaavat kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1998 antamaa päätöslausemaa 15, joka koskee työtapaturmista johtuvien työperäisten vammojen tilastointia. ( 10 ) Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12. kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (89/391/ETY), EYVL L 183, 29.6.1989. jäljempänä '(työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva) puitedirektiivi'. ( 11 ) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, aihe 3 sarja E, ISBN 92-826-4100-7, luettelonumero CA-74-92-257- EN-C. ( 12 ) Neuvoston päätös 93/464/ETY, tehty 22. heinäkuuta 1993, Euroopan yhteisöjen ensisijaisia toimenpiteitä tilastotietojen alalla koskevasta puiteohjelmasta vuosiksi 1993-1997 EYVL L 219, 28.8.1993. ( 13 ) EYVL C 168, 4.7.95, s. 1-2. ( 14 ) Neuvoston päätös yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 1998-2002, EYVL L 42, 16.2.1999. ( 15 ) Kuudennentoista työvoimatilastoja käsittelevän kansainvälisen konferenssin hyväksymä päätöslausema "Statistics of Occupational Injuries: resulting from Occupational Accidents", Geneve, 6.-15. lokakuuta 1998. 11
PERUSKÄSITTEET JA -MÄÄRITELMÄT Peruskäsitteet ja -määritelmät ESAW-hankkeen vaiheessa I tietoja kerättiin viitevuodelta 1993, vaiheessa II viitevuodelta 1996 ja vaiheessa III viitevuodelta 2001. Viitejakso on määritelty vuodeksi, jona tapaturmailmoitus tehdään. ESAW-tietoihin sisältyvät kaikki työtapaturmat, joista seuraa useamman kuin kolmen kalenteripäivän 16 poissaolo työstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työtapaturma sisältyy ESAW-tietoihin, jos tapaturman uhri on työkyvytön useamman kuin kolmen päivän ajan, vaikka näihin päiviin sisältyisi lauantai, sunnuntai tai jokin muu päivä, jona kyseinen henkilö ei yleensä ole työssä. Työtapaturma on määritelty seuraavasti: "työn yhteydessä ilmennyt erillinen tapahtuma, jonka seurauksena on fyysinen tai henkinen vahinko". Määritelmään sisältyvät äkilliset myrkytykset ja muiden tahalliset teot sekä työn aikana yrityksen tilojen ulkopuolella tapahtuneet onnettomuudet, myös kolmansien osapuolten aiheuttamat. Määritelmän ulkopuolelle jäävät kuitenkin tahalliset itse aiheutetut vammat, kodin ja työpaikan välisellä työmatkalla tapahtuneet onnettomuudet (ks. liite F) sekä onnettomuudet, joilla on ainoastaan lääketieteellinen syy, ja ammattitaudit 17. Ilmaisulla "työn yhteydessä" tarkoitetaan varsinaisen työtehtävän suorittamista tai työssä käytettyä aikaa. Määritelmään sisältyvät myös työn yhteydessä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat on määritelty työtapaturmiksi, joiden seurauksena uhri kuolee vuoden kuluessa onnettomuuspäivästä. Työtapaturman määritelmää koskevia yksityiskohtaisia tietoja Mukaan luettuna Seuraavat työtapaturmatyypit sisältyvät edellä annettuun työtapaturman määritelmään (tiivistelmä taulukossa 1). Tieliikenneonnettomuudet ja muut liikennevälineissä tapahtuneet onnettomuudet Työn yhteydessä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet kuuluvat ESAW-tietojen piiriin. ESAW-tietoihin kuuluvina työtapaturmina pidetään onnettomuuksia, jotka sattuvat pääasiassa yleisillä teillä ammatillista toimintaa harjoittaville (esimerkiksi kuorma-auton ja bussin kuljettajat) sekä työssään usein tai satunnaisesti matkustaville henkilöille. Tällaista ammatillista toimintaa on esim. korjaustoiminta, kaupallinen toiminta tai muu asiakkaiden tiloissa toteutettava palvelutoiminta. Tähän sisältyy esim. yritysjohtajalle tapahtunut auto-onnettomuus matkalla työpaikalta kokoukseen. Tällainen onnettomuus on ESAW-menetelmän mukainen työtapaturma riippumatta siitä, kuuluuko matkakohde omalle yritykselle, asiakkaalle tai toiselle yritykselle tai organisaatiolle. Edellä kuvattuihin tieliikenneonnettomuuksiin kuuluvat myös yrityksen pysäköintialueilla ja sisäisillä kulkuväylillä tapahtuneet onnettomuudet. Ilmaisu "varsinaisen työtehtävän suorittaminen tai työssä käytetty aika" on sen vuoksi ymmärrettävä laajasti. Kun tieliikenneonnettomuus ymmärretään laajasti, on ESAW-tietoihin sisällytettävä myös muut yleisillä teillä tai alueilla sattuneet onnettomuudet, kuten jalkakäytävällä tai portailla liukastumiset ja jopa väkivalta, jos tapaturman uhri on työhön liittyvällä matkalla. Vastaavasti työtapaturmina on pidettävä onnettomuuksia, jotka tapahtuvat liikennevälineessä (metrossa, raitiovaunussa, junassa, veneessä, lentokoneessa jne.) tai liikennevälineen lähtö- tai saapumispaikassa, jos tapaturman uhri on tällöin työhön liittyvällä matkalla. On huomattava, että kodin ja työpaikan välisellä matkalla tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet eivät sisälly ESAWmääritelmään 18. ( 16 ) Puitedirektiivissä (9 artikla) mainitaan työpäivät. ESAW-määritelmässä on kuitenkin päätetty noudattaa jäsenvaltioissa yleisintä käytäntöä, jossa työstä poissaolo lasketaan kalenteripäivinä. ( 17 ) Komissio on kehittänyt Euroopan ammattitautilastoja (EODS vaihe I), joita on laadittu viitevuodesta 2001 alkaen (ks. osa "Tuleva kehitys"). ( 18 ) ESAW-hankeessa on hankkeen yleisten menetelmien mukaisesti kuitenkin kerätty myös ylimääräisiä tietoja kodin ja työpaikan välisistä onnettomuuksista. Tietojen keruuseen osallistuu nykyhetkellä ainoastaan kahdeksan jäsenvaltiota, ja sen määrittelyt ovat liitteessä F. 12
PERUSKÄSITTEET JA -MÄÄRITELMÄT Muut yrityksen ulkopuolella tapahtuneet tapaturmat Työtapaturmina pidetään myös onnettomuuksia, jotka ovat tapahtuneet muun yhtiön (kuin uhrin työnantajan) tiloissa. Tällaista toimintaa ovat kaikki kokoukset tai palveluiden tarjonta muun kuin työnantajayrityksen tiloissa, jos tapaturman uhri on tällöin työtehtävissä. Mukaan luetaan myös seuraavat esimerkkitapaukset: onnettomuudet kokousten tai yrityksen ulkopuolisten vierailukäyntien yhteydessä, tavaran toimituksen tai vastaanottamisen yhteydessä asiakkaan (yhtiö tai yksityinen henkilö) tiloissa tapahtuneet onnettomuudet, korjaus- tai huoltotöissä asiakkaan tiloissa tapahtuneet onnettomuudet sekä pitempiaikaisella komennuksella toisessa yhtiössä tapahtuneet onnettomuudet tai kotona työskenneltäessä tapahtuneet onnettomuudet sekä onnettomuudet, joiden syynä on muiden kuin uhrin varsinaisten työtehtävien suorittamiseen liittyvien työtehtävien toteuttaminen jne. Yhteenvetona voidaan todeta, että ESAW-tiedoissa on otettava huomioon kaikki onnettomuudet, jotka aiheutuvat työntekijään työn yhteydessä kohdistuvista riskeistä. Tällaisia riskejä ovat työnantajayrityksen toimintaan liittyvät riskit sekä muut ulkoiset riskit, joille työntekijä joutuu työtehtäviään suorittaessaan alttiiksi (yleiset tiet, liikenne, kolmannen henkilön aiheuttamat riskit), vaikka työnantaja ei voisikaan vastata varotoimenpiteistä omien tilojensa ulkopuolella ainakaan kokonaan. Taulukko 1- ESAW-tietoihin sisältyvät / pois luettavat tapaturmatyypit. Tapaturmatyyppi Määritelmä: "Työn yhteydessä ilmennyt erillinen tapahtuma, jonka seurauksena on fyysinen tai henkinen vahinko". Ilmaisulla "työn yhteydessä" tarkoitetaan "varsinaisen työtehtävän suorittamista tai työssä käytettyä aikaa". Äkilliset myrkytykset Muiden tahalliset teot Liikenneonnettomuudet julkisilla paikoilla tai liikennevälineissä työn yhteydessä Tieliikenneonnettomuudet työn yhteydessä (yleisillä teillä tai pysäköintialueilla sekä yrityksen alueeseen kuuluvilla väylillä) Muut yleisillä paikoilla (jalkakäytävällä tai portailla) tai liikennevälineen lähtö- tai saapumispaikassa (asemalla, satamassa, lentoasemalla jne.) sattuneet onnettomuudet (liukastumiset, väkivalta) työhön liittyvän matkan yhteydessä Onnettomuudet missä tahansa työn yhteydessä käytettävässä liikennevälineessä (metrossa, raitiovaunussa, junassa, veneessä, lentokoneessa jne.) Työn yhteydessä sattuneet onnettomuudet muun yhtiön tai yksityisen henkilön kuin uhrin työnantajan tiloissa Tahalliset itse aiheutetut vammat Kodin ja työpaikan välisellä työmatkalla tapahtuneet onnettomuudet (ks. liite F) Työn yhteydessä sattuneet onnettomuudet, joilla on ainoastaan lääketieteellinen syy, ja ammattitaudit Yksityisille henkilöille työtehtävien ulkopuolella tapahtuneet onnettomuudet Sisältyy KYLLÄ / EI KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ EI EI EI EI Poikkeukset Seuraavat tapaturmatyypit eivät kuulu edellä annetun työtapaturmaa koskevan määritelmän piiriin (tiivistelmä taulukossa 1). Yleisö Yleisölle tapahtuneita onnettomuuksia ei ESAW-tiedoissa pidetä työtapaturmina. Vaikka tällainen onnettomuus johtuisi yrityksessä suoritettavasta työtehtävästä, sitä ei ESAW-hankkeessa katsota työtapaturmaksi. Tällöin on kyse onnettomuudesta, johon yksityinen työssäkäyvä henkilö joutuu ollessaan työstään riippumatta esim. kaupassa, virastossa, pankissa, vakuutusyhtiössä, asemalla, puhelinlaitoksen tiloissa, sairaalassa, postissa, satamassa, lentokentällä jne. Sama koskee työntekijän mukana yrityksessä olevia perheenjäseniä, jotka joutuvat onnettomuuteen (esim. yrityksessä sijaitsevassa lasten päiväkodissa). Näitä onnettomuuksia ei ilmoiteta ESAW-tiedoissa. 13
PERUSKÄSITTEET JA -MÄÄRITELMÄT Pelkästään luonnollisista syistä johtuvat onnettomuudet ESAW-tietoihin ei oteta mukaan pelkästään luonnollisista syistä johtuvia onnettomuuksia. Näitä ovat esimerkiksi sydänkohtauksista, aivohalvauksista tai muista äkillisistä terveydellisistä häiriöistä aiheutuneet onnettomuudet, jotka ovat sattuneet työaikana mutta joilla ei ensisijaisesti ole yhteyttä uhrin työhön ja joissa tapaturma liittyy ainoastaan terveyden häiriöön. Onnettomuus suljetaan kuitenkin pois ainoastaan, jos muuta työhön liittyvää syy-yhteyttä ei ole. Jos esim. muuraria pyörryttää (lääketieteellinen syy) ja hän putoaa tämän takia rakennustelineiltä (onnettomuuden erityisesti työhön liittyvä osa), onnettomuus olisi otettava ESAW-tietoihin. Näin on tehtävä vaikka putoamista ei olisi tapahtunut ilman huimausta, koska seuraukset ovat huomattavasti vakavampia sen vuoksi, että henkilö oli rakennustelineillä, mikä on täysin työhön liittyvä seikka. Yli kolmen päivän poissaoloon johtanut työtapaturma Puitedirektiivissä on pitäydytty käsitteessä "työhön kykenemätön pitempään kuin kolmen työpäivän ajan". Koska monissa jäsenvaltioissa poissaolot töistä määritellään kalenteripäivinä, kyseiset jäsenvaltiot eivät pysty toimittamaan tietoja, joissa työpäivät erotetaan muista päivistä. Tämän vuoksi ESAW-hankkeessa on käytetty käsitettä "kolme kalenteripäivää" eli yksinkertaistettuna "kolme päivää". Käsitettä "yli" kolmen päivän poissaolo sovelletaan ESAW-menetelmässä seuraavasti (tiivistelmä taulukossa 2). Mukaan luetaan ainoastaan tapaturman uhrin täydet poissaolopäivät lukuun ottamatta tapaturmapäivää. Tämän vuoksi "yli kolme päivää" tarkoittaa "vähintään neljää päivää". Tästä seuraa, että mukaan lasketaan ainoastaan ne tapaturmat, joiden uhri palaa työhön viidentenä päivänä tapaturman jälkeen tai myöhemmin. Tästä seuraa myös, että "menetettyjen päivien määräksi" lasketaan neljä, jos työhön palataan viidentenä päivänä tapaturman jälkeen, tai viisi, jos työhön palataan kuudentena päivänä tapaturman jälkeen jne. Taulukko 2 Käsitteet "yli kolmen päivän poissaoloon johtanut työtapaturma" ja "menetettyjen päivien lukumäärä" ESAW-tiedoissa. Työhön paluu tapahtuu Sisältyykö tapaturma ESAWtietoihin? Menetettyjen päivien määrä samana päivänä kuin tapaturma 1.-4. päivänä tapaturman jälkeen 5. päivänä tapaturman jälkeen 6. päivänä tapaturman jälkeen tai myöhemmin EI EI KYLLÄ KYLLÄ ei ilmoiteta ei ilmoiteta 4 5 tai useampia Kuolemaan johtanut työtapaturma Kuolemaan johtaneet työtapaturmat määritellään ESAW-menetelmässä "työtapaturmiksi, joiden seurauksena uhri kuolee vuoden kuluessa onnettomuuspäivän jälkeen". Käytännössä suurin osa jäsenvaltioista toimittaa kuolemaan johtaneista tapaturmista kansallisissa järjestelmissään lasketut tiedot. Suurin osa tapaturmaisista kuolemista tapahtuu itse asiassa joko välittömästi tapaturmahetkellä tai muutamien päivien tai viikkojen kuluessa tapaturmasta. 14
MUUTTUJIEN KUVAUS Muuttujien kuvaus Yleinen johdatus järjestelmään Tapaturman kirjaamiseen tarvitaan kolmenlaisia perustietoja: Tiedot tapaturman tapahtumapaikasta ja uhrista sekä tapahtuma-ajasta: Työnantajan toimiala, uhrin ammatillinen asema, sukupuoli, ikä, kansalaisuus, yrityksen paikallisen yksikön maantieteellinen sijainti ja koko, päiväys ja aika, työympäristö, työpiste ja työprosessi. Tiedot tapaturman tapahtumistavasta, olosuhteista sekä vammojen syntytavasta: Tapahtuma jaetaan kolmeen vaiheeseen seuraavasti: erityinen fyysinen toiminta, poikkeama, kontakti tapaturman laji; lisäksi annetaan näihin liittyvät aineelliset tekijät. Tiedot vammojen luonteesta ja vakavuudesta sekä tapaturmien seuraukset: Kyseeseen tulevat tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta, vamman tyypistä ja menetetyistä päivistä. YRITYS - toimiala - yrityksen koko maantieteellinen sijainti, päiväys ja aika ALTISTUMINEN ORGANISAATIO TYÖOLOT - työympäristö TYÖNTEKIJÄ TYÖSKENTELYPAIKKA - ammatti - työprosessi - ikä ja sukupuoli - työpiste - kansalaisuus - ammatillinen asema TAPAHTUMAN KULKU - erityinen fyysinen toiminta ja siihen liittyvä aineellinen tekijä - poikkeama ja siihen liittyvä aineellinen tekijä - kontakti tapaturman laji ja siihen liittyvä aineellinen tekijä UHRI - vamman tyyppi - vahingoittunut ruumiinosa - menetetyt päivät Tässä julkaisussa esiteltävillä menetelmillä pyritään antamaan tarkka kuvaus tapaturman uhrista, yrityksestä ja vammasta sekä jaottelemaan tapaturmaan johtanut tapahtumasarja, jotta Euroopan tasolla voitaisiin kehittää ennalta ehkäisevää toimintatapaa. ESAW-menetelmään sisältyvät muuttujat esitetään taulukossa 3. Jäljempänä annetaan kunkin muuttujan määritelmä. Muuttujia vastaavat luokitukset ja esitysmuodot täsmennetään liitteessä B. Syytä ilmaisevien muuttujien käyttöä koskevat ohjeet ja esimerkit koodaajien avuksi annettaan liitteessä C (ohjeita myös vamman tyypistä). 15
MUUTTUJIEN KUVAUS Muuttujat Taulukko 3 ESAW-tiedoissa käytettävä tietuerakenne. Muuttuja Pakolliset vähintään Vaihe III Valinnaiset ( 1 ) lisämerkit Merkkien määrä Merkkien kokonaismäärä ( 1 ) Vaihe I ja II Tapausnumero 11 11 11 Työnantajan toimiala 2 2 4 2 Uhrin ammatti 2 2 2 Ikä 2 2 2 Sukupuoli 1 1 1 Vamman tyyppi 3 3 3 Vammautunut ruumiinosa 2 2 2 Maantieteellinen sijainti 5 5 5 Tapaturman päivämäärä 8 8 8 Tapaturman aika 2 2 2 Yrityksen koko 1 1 1 Kansalaisuus 1 1 1 Työllisyysasema 1 2 3 1 Menetetyt päivät 3 3 3 Työpiste 0 1 1 Työympäristö ( 2 ) 3 tai 0 ( 2 ) 0 tai 3 ( 2 ) 3 Työprosessi ( 2 ) 2 tai 0 ( 2 ) 0 tai 2 ( 2 ) 2 Erityinen fyysinen toiminta ( 2 ) 2 tai 0 ( 2 ) 0 tai 2 ( 2 ) 2 Erityiseen fyysiseen toimintaan liittyvä aineellinen tekijä 2 paikkaa ( = 4 merkkiä) 0 4 4 Poikkeama 2 2 Poikkeamaan liittyvä aineellinen tekijä 2 paikkaa ( = 4 merkkiä) ( 3 ) 4tai0( 3 ) 0 tai 4 ( 3 ) 4 Kontakti Tapaturman laji 2 2 Kontaktiin tapaturman lajiin liittyvä aineellinen tekijä 2 paikkaa ( = 4 merkkiä) ( 3 ) 4tai0( 3 ) 0 tai 4 ( 3 ) 4 Painotus ( 4 ) 9 (3.6) ( 4 ) 9 Merkkien kokonaismäärä ( 5 ) 63 tai 64 ( 5 ) 18 tai 17 ( 2 ) 81 ( 5 ) 44 ( 1 ) Kun muuttujan kohdalla ei käytetä vapaavalintaista numeroa (vapaavalintaisia numeroita), muuttujan perään merkitään joko arvo "0", "00", "000" tai "00.00" koodiksi tai koodin osaksi. ( 2 ) Vähintään yksi kolmesta muuttujasta "työympäristö", "työprosessi" tai "erityinen fyysinen toiminta" on kirjattava (sen mukaan, onko kyse kolmella numerolla merkittävästä "työympäristöstä" vaiko jommastakummasta muusta kaksinumeroisesta muuttujasta, tosiasiallisesti käytettyjen merkkien kokonaismäärä vaihtelee siis yhdellä). Pakollista osaa varten valitsematta jääneet kaksi muuta muuttujaa ovat siis vapaavalintaisia. ( 3 ) Vähintään yksi kahdesta muuttujasta "poikkeamaan liittyvä aineellinen tekijä" ja "kontaktiin tapaturman lajiin liittyvä aineellinen tekijä" on kirjattava. Pakollista osaa varten valitsematta jäänyt muuttuja on siis vapaavalintainen. ( 4 ) Painotuksella on yhdeksän merkkiä, joista kolme kokonaisluvulle ja kuusi desimaalipaikkoja. ( 5 ) Kun käytetään ainoastaan neljän tärkeimmän muuttujan vähimmäismäärää, joista yksi on yksipaikkainen (muut ovat pakollisesti kaksipaikkaisia) pakollisten merkkien vähimmäismäärä on 63 tai 64. Tiedoston rekisteröintipituuden on kuitenkin aina oltava 81 numeroa, kaikki muuttujat mukaan lukien. 16
MUUTTUJIEN KUVAUS Tapausnumero Eurostatille on toimitettava ainutkertainen tapausnumero yksittäisten tietueiden tunnistamiseksi. Numeron avulla jäsenvaltiot voivat myös varmistaa, että jokainen tietue vastaa erillistä työtapaturmaa, jolloin vältytään tietojen moninkertaiselta kirjaamiselta. Tapausnumeroa tarvitaan silloinkin, kun vastataan mahdollisiin kyselyihin, joihin liittyviä tietoja analysoitaessa tarvitaan yksittäisen tietueen hakua ja korjaamista. Tapausnumeroa käytetään ainoastaan sisäisesti eikä se liity mihinkään Eurostatin levittämiin tietoihin. Jäsenvaltio päättää tapausnumeron muodosta. Henkilöiden tunnistaminen ei kuitenkaan saa olla mahdollista tapausnumeron perusteella. Valitun tapausnumeron alkuun on lisäksi liitettävä neljä numeroa, jotka ilmaisevat vuoden, jona tapaturma ilmoitettiin viranomaisille. Ilmoitusvuosi, joka on myös ESAW-tietojen viitejakso, ei siis välttämättä ole sama kuin tapaturman tapahtumavuosi. Tämän vuoksi on tärkeää, että tapausnumeron neljä ensimmäistä numeroa ilmaisevat kerättävien tietojen viitevuoden. Työnantajan toimiala Tässä asiakirjassa termillä "työnantajan toimiala" tarkoitetaan uhrin yrityksen paikallisen yksikön keskeistä taloudellista toimialaa. Keskeinen toimiala määritellään toimialaksi, jonka työntekijämäärä on suurin. Paikallinen yksikkö tarkoittaa yrityksen, vastaanoton, maatilan, tehtaan, julkisen yhtiön jne. maantieteellistä sijaintia. (ks. jäljempänä). Yrityksen paikallinen yksikkö luokitellaan NACE Rev. 1 -luokituksen yksityiskohtaisen version (nelinumerotaso) mukaisesti. Neljännen numeron arvoa "0" ja kolmannen ja neljännen numeron arvoa "00" voidaan kuitenkin käyttää, jos koodi voidaan määritellä ainoastaan kolmen tai kahden numeron tarkkuudella. Uhrin ammatti Uhrin ammatti tapaturman hetkellä luokitellaan ISCO-88 (COM) -luokituksen lyhyen version (kaksinumerotaso) mukaisesti. Uhrin ikä Iäksi on ilmoitettava uhrin ikä tapaturmahetkenä. Kymmentä pienemmät arvot on merkittävä nollalla alkavina, esimerkiksi 7 vuotta merkitään 07. Uhrin sukupuoli Sukupuoli on yksinkertainen luokkamuuttuja. Vamman tyyppi Vamman tyyppi -muuttujalla kuvataan tapaturman uhrille koituneita fyysisiä seurauksia, esimerkiksi luunmurtuma, haava jne. Muuttujan tiedot koodataan ESAW-luokituksen kolminumeroisen version mukaisesti. Vuoden 1997 ESAW-tiedoista alkaen on käytetty uutta luokitusta, joka vastaa aiemmin mainittua ILOn suositusta. Vahingoittunut ruumiinosa Muuttuja ilmaisee vahingoittuneen ruumiinosan. On käytettävä luokituksen uutta, viitevuodesta 1995 lähtien käytössä ollutta kaksinumeroista versiota, joka vastaa kokonaisuudessaan edellä mainittua ILOn suositusta. Vain yksi vaihtoehto on mahdollinen tässä luokituksessa, eli vain yhtä koodia voidaan käyttää kuvattaessa vahingoittunutta ruumiinosaa (tai ruumiinosia). Jos useammat ruumiinosat ovat vahingoittuneet, niistä valitaan vakavimmin vahingoittunut. Esimerkiksi amputoituminen on vakavampi kuin luunmurtuma, joka puolestaan on haavaa vakavampi jne. Koodia, jolla ilmaistaan useiden alueiden vahingoittuneen, on käytettävä soveltuvalla luokitustasolla, esimerkiksi murtunut käsi ja jalka. Myös silloin, kun vammat liittyvät laajoihin kehon alueisiin, kuten palovammat, käytetään koodia, jolla ilmaistaan useiden alueiden vahingoittuneen. Tapaturmapaikka Tapaturmapaikka-muuttujalla ilmoitetaan alueellinen yksikkö, jossa tapaturma tapahtui. Muuttujan tiedot on koodattava käyttäen liitteessä B määriteltyä NUTS-luokituksen tasoa (NUTS 95, johon sisältyvät vuonna 1998 tehdyt tarkistukset). Luokituksessa kuvataan valtiot ja niiden alueet. Tapaturman päivämäärä Muuttuja ilmoittaa tapaturman päivämäärän. Tämä numeerinen muuttuja ilmoitetaan muodossa vuosi, kuukausi, päivä (VVVVKKPP). 17
MUUTTUJIEN KUVAUS Tapaturman aika Muuttujalla ilmoitetaan kellonaika, jona tapaturma on tapahtunut. Muuttuja on numeerinen, ja sillä kuvataan kokonaisia tunteja (HH), esimerkiksi arvo 14 kattaa jakson klo 14.00 14.59. Yrityksen koko Yrityksen koko määritellään tässä yhteydessä uhrin yrityksen paikallisen yksikön työntekijöiden lukumääräksi (henkilötyövuosiksi muunnettuna, ks. määritelmä sekä liitteessä B oleva luokitus). Paikallisen yksikön määritelmästä on lisätietoja jäljempänä. Uhrin kansalaisuus Muuttuja määritellään tietyn maan kansalaisuudeksi. Jos kyseisellä henkilöllä on useiden maiden kansalaisuus, ilmoitetaan sen maan kansalaisuus, jossa hän on tehnyt ilmoituksen tapaturmasta. Tästä muuttujasta käytetään aggregaattimuotoa. Uhrin työllisyysasema Tämä muuttuja koskee tapaturman uhrin työllisyysasemaa, josta voidaan mainita esimerkkeinä työntekijä, itsenäinen ammatinharjoittaja, perheyrityksessä työskentelevä perheenjäsen jne. Työntekijöiden (ensimmäinen numero = 3) osalta toisella numerolla määritellään mikäli kyseinen tieto on käytettävissä onko kysymyksessä pysyvä työ (kestoltaan rajoittamaton sopimus) vai tilapäinen (kestoltaan rajattu) työ ja kolmannella numerolla, mikäli tämä tieto on käytettävissä, onko kysymyksessä kokopäivä- vai osa-aikatyö. Myös tiedon puuttumisen osoittavia arvoja ("000"), samoin kuin tiedon puuttumisen osittain eli toisen ja/tai kolmannen numeron puuttumista osoittavia arvoja (300, 301, 302, 310 ja 320) voidaan käyttää. Työn pysyvyydestä käytetään työvoimatutkimuksen käsitettä (luku 45 "Työn pysyvyys"): "Useimmissa jäsenvaltioissa työnteko perustuu useimmiten kirjallisiin työsopimuksiin. Joissain maissa kirjallisia sopimuksia käytetään kuitenkin vain erikoistapauksissa (esimerkiksi julkisella sektorilla tai kun on kyse oppisopimuksella työskentelevistä tai muista yrityksen sisällä koulutettavista henkilöistä). Edellyttäen, että nämä erot otetaan huomioon, käsitteiden "tilapäinen työ" ja "kestoltaan rajattu työsopimus" (tai "pysyvä työ" ja "kestoltaan rajoittamaton työsopimus") voidaan katsoa kuvaavan tilanteita, jotka erilaisista toimielinjärjestelmistä huolimatta ovat samankaltaisia. Työtä voidaan pitää tilapäisenä, jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet keskenään, että työn päättyminen määräytyy jonkin objektiivisen tekijän kuten päivämäärän, työtehtävän valmiiksi saattamisen tai tilapäisesti poissa olleen työntekijän paluun perusteella. Työn ollessa "kestoltaan rajallista" sopimuksen päättymistä koskevat yksityiskohdat mainitaan yleensä työsopimuksessa. Tilapäistyöntekijöinä voidaan pitää myös sellaisia henkilöitä, joiden työ on kausiluonteista, kolmannen osapuolen jonkin tietyn (tilapäisen) "työtehtävän" suorittamiseen työvoimaa välittäviltä toimistoilta vuokraamia henkilöitä samoin kuin erityisen oppisopimuksen tehneitä henkilöitä. Sellaista työtä tai työsopimusta, jonka päättymiselle ei ole olemassa objektiivisia perusteita, on pidettävä pysyvänä tai kestoltaan rajoittamattomana." Käsitteet kokopäivätyö ja osa-aikatyö voidaan työvoimatutkimuksen (LFS luku 44 "Kokopäivätyön ja osa-aikatyön välinen ero") ja Euroopan yhteisön kotitalouksien kyselytutkimuksen (ECHP) tietoja soveltaen erottaa toisistaan käyttämällä täysin viitteellistä 30 viikkotyötunnin rajaa (esimerkiksi 6 tuntia viitenä päivänä tai 7,5 tuntia neljänä päivänä viikossa). Tämä raja on kuitenkin joustava, sillä tietyntyyppisissä ammateissa kuten opettajan ammatissa kokopäiväisesti työskentelevillä voi olla huomattavasti tätä pienempiä tuntimääriä, kun taas käsityöaloilla ja kaupallisella alalla tuntimäärät voivat olla keskimääräistä huomattavasti suuremmat. Työtapaturmailmoitusten tietoja tarkasteltaessa käytetään kulloinkin kysymyksessä olevassa yrityksessä käytössä olevia kokopäivätyön ja osa-aikatyön käsitteitä. Menetetyt päivät "Menetetyt päivät" on muuttuja, jolla ilmoitetaan työtapaturman vuoksi menetettyjen kalenteripäivien määrä. Arvo ilmoitetaan kolminumeroisena. Jäsenvaltiot, jotka voivat tuottaa nämä tiedot vain käyttämällä menetettyjen päivien luokkia, käyttävät kuutta luokkaa, joiden koodit ovat A01 A06. Arvoja käsitellään kuitenkin ESAW-menetelmän mukaisesti, eli ainoastaan useamman kuin kolmen täyden kalenteripäivän poissaoloon johtaneet tapaturmat ilmoitetaan. Erityisillä koodeilla ilmoitetaan pysyvä työkyvyttömyys (997) ja kuolemaan johtanut tapaturma (998). Tietoihin ei tällöin sisällytetä työpäiviä, jotka on menetetty ennen pysyvän työkyvyttömyyden toteamista tai kuolemaa. 18
MUUTTUJIEN KUVAUS Yrityksen paikallisen yksikön määritelmä Tämä määritelmä on tärkeä muuttujissa "työnantajan toimiala" ja "yrityksen koko". Jos tässä esitettävä "yrityksen paikallisen yksikön" määritelmä ei sovellu johonkin jäsenvaltioon, on käytettävä korvaavaa kansallista määritelmää. Tarkasteltava paikallinen yksikkö on maantieteellisesti tunnistettava paikka, jossa työtä pääasiassa tehdään tai josta se on lähtöisin. Jos henkilö työskentelee useammassa kuin yhdessä paikassa (kuljetus-, rakennus-, kunnossapito-, valvonta- tai kiertävä työ) tai tekee työtä kotonaan, paikallisena yksikkönä pidetään paikkaa, josta käsin annetaan työtä koskevia ohjeita tai josta käsin työtä organisoidaan. Yleensä paikallinen yksikkö koostuu yhdestä rakennuksesta, rakennuksen osasta tai laajimmillaan itsenäisestä rakennusryhmästä. Yrityksen paikallinen yksikkö muodostuu tämän vuoksi laitoksen niistä työntekijöistä, jotka ovat maantieteellisesti samalla paikalla. Maantieteellisesti tunnistettava paikka on ymmärrettävä tiukasti määritellyssä merkityksessä: kahta saman yrityksen yksikköä, jotka ovat eri paikoissa, on pidettävä kahtena paikallisena yksikkönä (vaikka ne sijaitsisivat hyvin lähellä toisiaan). Yksi paikallinen yksikkö voi kuitenkin ulottua useille vierekkäisille hallinnollisille alueille, ja lisäksi yksikön rajat määräytyvät sijaintipaikan rajojen mukaisesti, jolloin esimerkiksi sijaintipaikan halki kulkeva maantie ei riko alueen rajoja. Työpiste Muuttuja "työpiste" osoittaa, onko se työympäristö/työpiste, jossa uhri oli tapahtumahetkellä, luonteeltaan tavanomainen vai tilapäinen. Kyseinen muuttuja ei ilmaise, onko työ pysyvä (ks. muuttuja "Työllisyysasema" edellä). "Tavanomaisen työpisteen" käsitettä tulkitaan suppeassa merkityksessä, ja sillä tarkoitetaan tavanomaisen paikallisen työyksikön tiloja, kuten työpajassa, liikkeessä tai toimistossa olevaa pysyvää työpistettä ja yleisemmin työnantajan tavanomaista paikallista yksikköä. Laajassa merkityksessä käytetty käsite "tilapäinen työpiste" puolestaan kattaa seuraavanlaiset toiminnat ja tilanteet: työt, joissa työpiste "vaihtelee" (kuorma-auton kuljettaja, rakennustyöntekijä, asentaja, korjaaja, poliisi, suojelutyöntekijä, puhtaanapitohenkilöstö ja niin edelleen) yleensä kiinteässä työpisteessä työskenteleviä henkilöitä koskevat tilapäiset tilanteet työnantajan määräyksestä tapahtuva tilapäinen siirtyminen muualle työnantajan määräyksestä tapahtuva tarkoin määritelty siirtyminen tavanomaisesta paikallisesta yksiköstä asiakkaan tai jonkin muun yrityksen tiloihin (esimerkiksi kokouksen, työtehtävän, yrityskäynnin, asennuksen tai korjauksen vuoksi) tilapäinen määräys siirtyä tavanomaisesta poikkeavaan työpisteeseen tai tavanomaisesta poikkeavaan paikalliseen yksikköön, mukaan lukien sellaiset useiden päivien tai viikkojen ajan käytettävät työpisteet, joita ei ole kuitenkaan tarkoitus käyttää pysyvinä työtiloina (tilapäinen työtehtävä, toisen yrityksen tiloja tilapäisesti käyttävä yritys, asiakkaan luona suoritettavat kunnostustyöt, etätyö ja niin edelleen). Työympäristö Substantiivi. Sen paikan, sijaintikohdan tai työtilan tyyppi, jossa uhri oli tai työskenteli juuri ennen tapaturmaa. Työpaikka, yleinen ympäristö tai työskentelytila, jossa tapaturma sattui. Työprosessi Substantiivi (kyse on toiminnasta, jota voitaisiin ilmaista myös verbillä). Uhrin tapaturmahetkellä tekemän työn tai suorittamien tehtävien (yleinen toiminta) pääasiallinen luonne. Uhrin yleinen toiminta tapaturmahetkellä. Kyse ei ole uhrin ammatista eikä erityisestä fyysisestä toiminnasta tapaturmahetkellä. Tässä kuvataan työn luonnetta niiden työtehtävien laajassa merkityksessä, joita uhri teki pidemmän aikaa ennen tapaturmahetkeä. 19
MUUTTUJIEN KUVAUS Erityinen fyysinen toiminta Verbi (yksinumeroiset koodit ilmaistaan kuitenkin toimien yleisnimillä). Uhrin juuri ennen tapaturmaa tekemät tai suorittamat tehtävät. Kyse on uhrin nimenomaisesta erityisestä fyysisestä toiminnasta juuri tapaturmahetkellä. On tarkasteltava, mitä uhri tarkkaan ottaen teki juuri tapaturmahetkellä. Toiminta saattoi olla lyhytaikaista. Erityiseen fyysiseen toimintaan liittyvä aineellinen tekijä Substantiivi. Uhrin erityiseen fyysiseen toimintaan juuri ennen tapaturmaa liittynyt keskeinen aineellinen tekijä. Erityiseen fyysiseen toimintaan liittyvä aineellinen tekijä kuvaa uhrin tapaturmahetkellä käyttämää työkalua, esinettä tai välinettä. Aineellinen tekijä voi olla osallisena tapaturmassa mutta ei välttämättä ole. Jos erityiseen fyysiseen toimintaan liittyy useita aineellisia tekijöitä, tulee merkitä se, joka on läheisimmin yhteydessä tapaturmaan tai vammaan. Poikkeama Substantiivi (kyse on toiminnasta, jota voitaisiin ilmaista myös verbillä). Viimeinen, tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti tapaturmaan. Poikkeama kuvaa epätavallista tapahtumaa. Kyseessä on poikkeama tavanomaisesta työprosessista. Poikkeama on tapaturman aiheuttava tapahtuma. Jos kyse on toisiaan seuraavien tapahtumien ketjusta, kirjataan viimeksi sattunut poikkeama (joka on ajallisesti lähinnä vamman aiheuttanutta kontaktia). Poikkeamaan liittyvä aineellinen tekijä Substantiivi. Poikkeavaan tapahtumaan liittynyt keskeinen aineellinen tekijä. Poikkeamaan liittyvä aineellinen tekijä kuvaa prosessin tavanomaisesta poikkeavaan tapahtumaan liittyvää työkalua, esinettä tai tekijää. Jos (viimeksi) sattuneeseen poikkeamaan liittyy useita aineellisia tekijöitä, tulee kirjata niistä viimeisin (joka on ajallisesti lähinnä vamman aiheuttanutta kontaktia). Kontakti tapaturman laji Substantiivi (kyse on toiminnasta, jota voitaisiin ilmaista myös verbillä). Tätä voidaan kutsua myös "tapaturman lajiksi". Kontakti, jonka välityksellä uhri loukkaantui. Tämä kuvaa tapaa, jolla vamman aiheuttanut aineellinen tekijä vahingoitti uhria (fyysisesti tai henkisen sokin muodossa). Jos yhteyksiä ja tapaturman lajeja on useita, muuttujaan kirjataan se, joka on aiheuttanut vakavimman vamman. Kontaktiin tapaturman lajiin liittyvä aineellinen tekijä Substantiivi. Vahingoittaneeseen kontaktiin liittynyt keskeinen aineellinen tekijä. Kontaktiin tapaturman lajiin liittyvä aineellinen tekijä kuvaa fyysisesti esinettä, työkalua tai tekijää, jonka kanssa uhri joutui kontaktiin, tai henkisen vamman laatua. Jos tapaturman lajiin liittyviä aineellisia tekijöitä on useita, tulee kirjata vakavimpaan vammaan liittyvä aineellinen tekijä. Paino Vaiheessa III toteutetaan painotusmenettely. Sen avulla pyritään ratkaisemaan ongelmat, joita aiheutuu, kun jäsenvaltiot koodaavat ESAW-hankkeen vaiheen III muuttujat ainostaan kansallisesta työtapaturmaotoksesta. Samaa muuttujaa voitaisiin käyttää myös raportointitason ilmaisemiseen. Painotusmenettely määritellään vuoden 2001 aikana yhdessä jäsenvaltioiden kanssa (ks. liite E). 20