Euroopan työtapaturmatilastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan työtapaturmatilastot"

Transkriptio

1 Euroopan työtapaturmatilastot Työtapaturmatilastojen validointia koskeva kysely jäsenvaltioille Kattavuus Raportointitasot Kuolemaan johtaneen tapaturman määritelmä Yrityksen paikallisen yksikön määritelmä EUROSTAT E/3 Koulutus, terveydenhuolto ja muut sosiaalitoimen alat 10/2000

2 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 2 Johdanto Tämä kyselylomake on osa meneillään olevaa työtä Euroopan työtapaturmatietojen oikeellisuuden, laadun ja käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Tämän vuoksi pyydämme teitä täyttämään oheiset kyselylomakkeet. Kaikkiin asiaa koskeviin kyselyihin vastaavat Eurostatin yhteyshenkilöt, joiden yhteystiedot ovat asiakirjan viimeisellä sivulla. Kysely jakautuu kolmeen osaan. Osa A käsittelee tilastojen kattavuutta, tapaturmalajeja, tapaturmaluokkia niiden vakavuuden mukaisesti sekä kuolemaan johtaneisiin tapaturmiin liittyviä lisätietoja, osa B ilmoitettavien tapaturmien raportointitasoa ja osa C yrityksen paikallisen yksikön määritelmää. Tähdellä (*) merkityt termit on määritelty sanastossa sivulla 28. Huomatkaa, että kysymykseen 1.e. on sovellettu uutta lähestymistapaa ( 1997). Joissakin jäsenvaltioissa osoittautui vaikeaksi eritellä vuoden 1996 tiedoista "kuljetusyhtiöiden henkilöstölle tapahtuneet kuolemaan johtaneet työtapaturmat". Tämän vuoksi taulukossa 1.e. annettavat, kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien ja kuolemaan johtaneiden, muissa liikennevälineissä sattuneiden tapaturmien kokonaismäärät on viitevuodesta 1997 (1997, 1998, ) alkaen ilmoitettava siten, että niihin sisältyy myös "kuljetusyhtiöiden henkilökunta". Toisaalla samassa taulukossa (1.e.) annettava, tällaisten kuolemaan johtaneiden tapaturmien kokonaismäärä "yleisissä" NACE-pääluokissa olisi nyt laskettava ilman NACE-pääluokkaa I "liikenne, varastointi ja tietoliikenne". Tämä koskee myös kuolemaan johtaneiden työtapaturmien kansallista esiintyvyyttä, jonka Eurostat laskee näistä tiedoista. Uusi lähestymistapa tarkoittaa siis sitä, että laskettaessa kuolemaan johtaneiden työtapaturmien kansallista esiintyvyyttä kuljetusyhtiöiden henkilöstöä ei enää lueta pois kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien tai kuolemaan johtaneiden, muissa liikennevälineissä sattuneiden tapaturmien kokonaismäärästä, vaan koko liikenneala jätetään pois tiedoista. Lisäksi "yleisiin" NACE-pääluokkiin luetaan nyt myös pääluokka E "sähkö-, kaasu- ja vesihuolto". Useamman kuin 3 päivän poissaoloon johtaneiden työtapaturmien esiintyvyys lasketaan siis viitevuonna 1997 EU:n tasolla yhdeksästä yhteisestä pääluokasta. Myös kuolemaan johtaneiden työtapaturmien esiintyvyys lasketaan samoista yhdeksästä pääluokasta, mutta niiden KANSALLINEN esiintyvyys lasketaan kahdeksasta pääluokasta (ilman NACE-pääluokkaa I). Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien ja kuolemaan johtaneiden, muissa liikennevälineissä sattuneiden tapaturmien kokonaismäärät ilmoitetaan näin ollen taulukossa 1.e kahdeksasta yhteisestä NACE-pääluokasta, joihin kuuluu NACE E mutta ei NACE I.

3 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 3 Merkitkää tähän lomakkeella annettujen tietojen viitejakso: vuosi (vuodet): Yhteyshenkilö: (nimi, osoite, faksi- ja puhelinnumero) Eurostat E-3 Koulutus, terveydenhuolto ja muut sosiaalitoimen alat

4 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 4 Osa A: TAPATURMATILASTOJEN KATTAVUUS Tässä osassa tarkastellaan M työtapaturmatietoihin liittyvien kansallisten raportointijärjestelmien lainsäädännöllistä kattavuutta M niiden tapaturmatietojen kattavuutta, jotka on todella lähetetty Eurostatiin ESAWmenetelmän mukaisesti. Tarkoituksena on saada tietoja sekä kansallisten tietojenkeruujärjestelmien että toimitettujen ESAW-tietojen kattavuudesta. KATTAVUUDEN MÄÄRITELMÄ Kattavuudella tarkoitetaan lainsäädännöllistä kattavuutta*, eli niitä ryhmiä, jotka kuuluvat lain tai muiden säännösten piiriin ja joiden työtapaturmista on raportoitava viranomaisille tai joihin kuuluvat saavat työtapaturmasta lain mukaan korvausta julkisesta tai yksityisestä vakuutuslaitoksesta. SARAKKEIDEN MÄÄRITTELY Ryhmät: Tässä luokassa ilmoitetaan, kuuluvatko ryhmät tai tapaturmalajit kansallisten raportointijärjestelmien piiriin. Järjestelmien piiriin kuuluvat ryhmät voidaan määritellä työllisyysaseman, toimialan tai työn lajin mukaan. Tapaturmalajien osalta olisi tärkeätä tietää, kuuluvatko työmatkalla tapahtuneet tapaturmat, tieliikenteessä, liikennevälineessä tai julkisella paikalla tapahtuneet tapaturmat, muun yrityksen kuin onnettomuuden uhrin työnantajan tiloissa tapahtuneet tapaturmat ja yleisemmin kaikki työn yhteydessä tapahtuneet tapaturmat kansallisten järjestelmien piiriin. Lisäksi on tärkeää selvittää, mitkä tapaturmaluokat otetaan maassanne mukaan tilastoihin niiden vakavuuden perusteella (menetetyt päivät, muut kuin kuolemaan johtaneet onnettomuudet) tai kuolemaan johtaneiden olosuhteiden perusteella (kuolleiden määrä). 1 Ryhmien eroteltavuus: Onko mahdollista erotella lainsäädännöllisen kattavuuden piiriin kuuluvat ryhmät (tai tapaturmalajit ja -luokat)? Jos ryhmät, lajit tai luokat voidaan erotella tietojen perusteella, vastatkaa "kyllä". ESAW-tietoihin sisältyvät ryhmät: Mitkä kohdassa "ryhmät" määritellyt ryhmät, lajit tai luokat sisältyvät toimitettuihin ESAW-tietoihin? Jos ryhmä, laji tai luokka sisältyy tietoihin, vastatkaa "kyllä". Huomatkaa, että ESAW-menetelmän mukaisiin työtapaturmiin eivät sisälly työmatkalla tapahtuneet tapaturmat, tapaturmat, joilla on pelkästään lääketieteellinen syy, yleisöön kuuluville henkilöille tapahtuneet tapaturmat eivätkä tapaturmat, joista ei aiheudu työpäivien menetystä tai joista aiheutuu alle neljän päivän poissaolo työstä. Työmatkatapaturmien osalta vuonna 1998 toteutetaan erityinen osahanke, jossa käytettään viitevuoden 1996 tietoja. 1 Lisätietoja ESAW-menetelmään kuuluvista erilaisista ryhmistä, tapaturmalajeista ja -luokista saa asiakirjasta OS/3043/98 "Työtapaturmien määritelmät ja kyselylomakkeen vastaavat kysymykset (yli kolmen päivän poissaoloon johtaneet sekä kuolemaan johtaneet tapaturmat) - Eurostat E-3 - tammikuu 1998.

5 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 5 Ryhmäkohtaiset huomautukset ja tietolähteet: Tarkoituksena on eritellä elimet, jotka vastaavat ryhmiä ja tapaturmalajeja tai -luokkia koskevien tietojen keruusta ja rekisteröinnistä. Jos tiedot saadaan eri lähteistä, on kaikki menetelmien erot mainittava, jos ne vaikuttavat tietojen tulkintaan. Jos varsinainen vastaava elin ei kerää joidenkin ryhmien, lajien tai luokkien tietoja, olisi mainittava muut käytettävissä olevat lähteet, esimerkiksi tieliikenneonnettomuustiedot. Tässä kohdassa olisi ilmoitettava myös kaikki muut tietojen tulkintaan vaikuttavat seikat, esimerkiksi ryhmiä koskevat poikkeukset tai mahdolliset erikoissäännöt, tai tapaukset, joissa vastaus ESAW-tietoihin sisältymisen osalta on "osittain". Jos luokkaa ei yleensä käsitellä ESAW-menetelmässä, mutta uuden taulukon 1.f osalta se kuitenkin sisältyy Eurostatille toimitettuihin tietoihin, ilmoittakaa tässä tällaisten tapaturmien osuus Eurostatille toimitettujen ESAW-tietojen mukaisesta tapaturmien kokonaismäärästä. RIVIEN MÄÄRITTELYT Kuhunkin luokkaan (toimiala, tapaturmalaji jne.) voidaan lisätä rivejä muita ryhmiä, tapaturmalajeja tai -luokkia varten, jos näillä on merkitystä tietojen tulkinnan kannalta. Lisätietoja riveillä käytettävien termien määrittelystä annetaan sanastossa sivulla 28. KYSYMYS 1. Mitkä seuraavista ryhmistä kuuluvat kansallisen työtapaturmien raportointijärjestelmän piiriin? [sarake a.] voidaan erotella järjestelmässä? [sarake b.] sisältyvät toimitettuihin ESAW-tietoihin? [sarake c.] Täyttäkää seuraavilla sivuilla olevat taulukot 1a 1d ja ilmoittakaa tietolähde kunkin ryhmän kohdalla [sarake d]. Myös lisätiedot annetaan tässä sarakkeessa.

6 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 6 Taulukko 1a: Kattavuus uhrin työllisyysaseman mukaan Ryhmät TYÖLLISYYSASEMA itsenäiset ammatinharjoittajat* itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on työntekijöitä* itsenäiset ammatinharjoittajat, ei työntekijöitä* perheyritysten työntekijät* [a] KUULUVAT kansallisen järjestelmän piiriin? kyllä / ei Mitkä seuraavista ryhmistä [b] VOIDAAN EROTTAA kansallisessa järjestelmässä? kyllä / ei [c] SISÄLTYVÄT toimitettuihin ESAW-tietoihin? kyllä / ei / osittain [d] tietolähde kunkin ryhmän osalta sekä lisätiedot; esim. selvitys jos vastaus sarakkeessa [c] oli osittain. työntekijät* osa-aikatyöntekijät* tilapäistyöntekijät* harjoittelijat/ oppisopimuksella olevat* opiskelijat* muut, määritelkää (esim. lapset maatiloilla)

7 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 7 Taulukko 1b: Kattavuus työnantajan toimialasektorin mukaan. Ryhmät TOIMIALA [a] KUULUVAT kansallisen järjestelmän piiriin? kyllä / ei Mitkä seuraavista ryhmistä [b] VOIDAAN EROTTAA kansallisessa järjestelmässä? kyllä / ei [c] SISÄLTYVÄT toimitettuihin ESAW-tietoihin? kyllä / ei / osittain [d] tietolähde kunkin ryhmän osalta sekä lisätiedot; esim. selvitys jos vastaus sarakkeessa [c] oli osittain. Julkinen sektori Julkinen hallinto (NACE = 75) Koulutus (NACE = 80) Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (NACE = 85) Muut, määritelkää esim. rautatiet, posti ja tietoliikenne, sähkön- ja kaasunjakelu Teollisuus *) Kaivostoiminta Maatalous (*) Rakentaminen (NACE = 45) sisältyy tähän.

8 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 8 Taulukko 1c: Kattavuus tiettyjen ammattiryhmien mukaan Ryhmät [a] KUULUVAT kansallisen järjestelmän piiriin? kyllä / ei Mitkä seuraavista ryhmistä [b] VOIDAAN EROTTAA kansallisessa järjestelmässä? kyllä / ei [c] SISÄLTYVÄT toimitettuihin ESAW-tietoihin? kyllä / ei / osittain [d] tietolähde kunkin ryhmän osalta sekä lisätiedot; esim. selvitys jos vastaus sarakkeessa [c] oli osittain. AMMATTIRYHMÄ offshorelaitoksissa (öljyn- ja kaasunporauslautoilla jne.) työskentelevät merimiehet: - avomerellä työskentelevät - muualla työskentelevät (määritelkää) lentokoneiden henkilöstö/miehistö: - lentomiehistö - muualla työskentelevät (määritelkää) sotilaat - aktiivipalveluksessa - muissa tehtävissä Poliisi ja palokunta

9 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 9 Taulukko 1d: Kattavuus tapaturmalajin ja muiden ryhmien mukaan. Ryhmät [a] KUULUVAT kansallisen järjestelmän piiriin? kyllä/ei Mitkä seuraavista ryhmistä [b] VOIDAAN EROTTAA kansallisessa järjestelmässä? kyllä/ei [c] SISÄLTYVÄT toimitettuihin ESAWtietoihin? kyllä/ei/osittain [d] Tietolähde kunkin ryhmän osalta sekä mahdolliset lisätiedot - esim. selitys, jos vastaus kohdassa [c] oli osittain TAPATURMALAJIT: Työmatkatapaturmat* #) Julkisella paikalla tai liikennevälineessä työn yhteyteen kuuluvalla matkalla tapahtuneet tapaturmat* Työn yhteydessä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet (julkisilla teillä, paikoitusalueilla, yrityksen alueella olevilla teillä)* Muut julkisella paikalla (jalkakäytävällä, portailla ym.) tai jonkin liikennevälineen lähtö- tai saapumispaikalla (asemalla, satamassa, lentokentällä jne.) työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana sattuneet tapaturmat (liukastumiset, kaatumiset, väkivalta jne.)* Liikennevälineessä (metro, raitiovaunu, laiva, lentokone jne.) työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana sattuneet tapaturmat* Muun kuin uhrin työnantajana toimivan yrityksen tai yksityisen henkilön tiloissa työn yhteydessä sattuneet tapaturmat* Työn yhteydessä pelkästään lääketieteellisistä syistä sattuneet tapaturmat * #) MUUT RYHMÄT: Yleisöön kuuluvat henkilöt* #) Ulkomailla työskentelevät henkilöt Muut, ilmoittakaa ketkä: Maantieteelliset alueet: Kaikki mukana olevat alueet (merentakaiset alueet mukaan lukien) (#) Huom! Työmatkatapaturmat, työn yhteydessä pelkästään lääketieteellisistä syistä sattuneet tapaturmat ja yleisöön kuuluville henkilöille sattuneet tapaturmat eivät kuulu ESAW-hankkeen piiriin: jos ne voidaan erottaa kansallisessa järjestelmässä, vastauksen pitäisi olla EI taulukossa [c] ESAW-tietojen sisältyvyyden osalta! Työmatkatapaturmien osalta tiedot on annettava erikseen työmatkatapaturmia koskevan alahankkeen puitteissa.

10

11 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 11 KYSYMYS 1e. Ilmoittakaa kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä taulukossa 1e annetuissa luokissa. HUOM! Taulukkoon 1e on tehty muutoksia kyselylomakkeen edelliseen versioon verrattuna. Kysymyksen tarkennus Kuolemaan johtaneita työtapaturmia koskevien tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on eriteltävä kaksi tapaturmalajia, jotka muodostava merkittävän osan kokonaismäärästä, mutta eivät sisälly kaikkien maiden tietoihin. Nämä ovat työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet (kuljettajat tai matkustajat) ja liikennevälineessä (metrossa, raitiovaunussa, junassa, veneessä, lentokoneessa jne.) työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana sattuneet tapaturmat (lukuun ottamatta kuljetusyhtiöiden henkilökuntaa). Eurostatille toimitettaviin ESAW-tietoihin on sisällytettävä kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmalajit, myös mainitut kaksi luokkaa. Nämä tapaturmat kuuluvat täydellisiin ESAW-tietoihin. Jäsenvaltioiden tapausmääriä on kuitenkin vertailtava ottaen huomioon vain ne kuolemaan johtaneet tapaturmat, joista on olemassa tiedot kaikista jäsenvaltioista ja jättämällä vertailun ulkopuolelle nämä kaksi tapaturmaluokkaa, koska niistä ei ole saatavana tietoja joistakin jäsenvaltioista. Eurostat tarvitsee tiedot kumpaankin luokkaan kuuluvien, kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrästä maassanne käsiteltävänä viitevuonna. Nämä luvut tarvitaan sekä kaikkien toimialojen kokonaismäärästä (mukaan lukien kuljetusyritysten henkilöstö tällä tasolla) sekä niistä kahdeksasta yhteisestä pääluokasta EU:n viidessätoista jäsenvaltiossa, joista kuolemaan johtaneiden työtapaturmien kansallinen esiintyvyys lasketaan. Näihin yhteisiin pääluokkiin SISÄLTYY vuoden 1997 tietojen osalta NACE-pääluokka E "sähkö-, kaasu- ja vesihuolto" mutta EI pääluokka I "liikenne, varastointi ja tietoliikenne". Edellä annetun määritelmän mukaisesti tiedoista siis luetaan näin pois kuljetusyritysten henkilöstö (lisätietoja tästä uudesta menettelystä s. 2). Täyttäkää siksi Taulukko 1e merkitsemällä kuolemaan johtaneiden työtapaturmien kokonaismäärä ja määrät kahdessa mainitussa luokassa kohtiin "työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet (kuljettajat tai matkustajat)" ja "liikennevälineessä (maanalaisessa, raitiovaunussa, junassa, laivassa, lentokoneessa jne.) työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana sattuneet onnettomuudet", joissa kysytään kaikkien toimialojen yhteismäärää (kuljetusyhtiöiden henkilökunta mukaan lukien). Toimikaa näin myös mainittujen 8 NACE-pääluokan muodostaman ryhmän osalta, siten että näihin sisältyy pääluokka E mutta ei pääluokkaa I. (Kyseessä siis ovat useamman kuin kolmen päivän poissaoloon tai kuolemaan johtaneiden työtapaturmien laskentaan EU:n tasolla käytettävät pääluokat lukuun ottamatta NACE-pääluokkaa I). Jos näiden kahden luokan tapaturmatiedot ovat lisätietoja, eivätkä sisälly toimitettuihin tietoihin, osoittakaa se vastaavalla rivillä. Jos tietoja ei ole saatavilla ja erityisesti jos ne eivät sisälly kansalliseen järjestelmäänne, merkitkää numero "0" vastaaville riveille.

12 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 12 TAULUKKO 1e Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien erittely Kuolemaan johtaneiden tapaturmien kokonaismäärä kaikissa NACE rev. 1 - pääluokissa (1): kuolemaan johtaneiden tapaturmien erityisluokat - kaikki NACE rev. 1 -pääluokat (2): - työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet (kuljetusyhtiöiden henkilökunta MUKAAN LUKIEN); kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä: - liikennevälineessä (metrossa, raitiovaunussa, junassa, laivassa, lentokoneessa jne.) työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana sattuneet tapaturmat (kuljetusyhtiöiden henkilökunta MUKAAN LUKIEN); kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä: Nämä kaksi luokkaa ovat mukana lukumäärässä (1): KYLLÄ/EI (2) Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien kokonaismäärä 8 pääluokassa, NACE rev. 1 (1) (3) (mukaan lukien NACE-pääluokka E mutta lukuun ottamatta NACE-pääluokkaa I ) kuolemaan johtaneiden tapaturmien erityisluokat - 8 pääluokkaa, NACE rev. 1 (2) (3:) - työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet; kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä: - liikennevälineessä (metrossa, raitiovaunussa, junassa, laivassa, lentokoneessa jne.) työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana sattuneet tapaturmat; kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä: Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä (1) Eurostatille toimitetut kansalliset ESAW-tiedot (2) Jos nämä tapaturmaluokat eivät sisälly Eurostatille toimitettuihin tietoihin, mutta ovat kuitenkin saatavilla, ilmoittakaa lukumäärät ja osoittakaa selvästi, että ne ovat lisätietoja (vastaus EI). (3) NACE-pääluokat A "maatalous, riistatalous ja metsätalous", D "teollisuus", E "sähkö-, kaasu- ja vesihuolto", F "rakentaminen", G "tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus", H "hotellit ja ravintolat", J "rahoitustoiminta" ja K "kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta". HUOM! NACE-pääluokkaan I "liikenne, varastointi ja tietoliikenne" kuuluvia työtapaturmia ei pidä sisällyttää näihin tietoihin. Pääluokka I on yksi niistä yhdeksästä yhteisestä pääluokasta, joita käytetään useamman kuin 3 päivän poissaoloon johtaneiden työtapaturmien ja kuolemaan johtaneiden tapaturmien esiintyvyyden laskemiseen ainoastaan EU:n tasolla, mutta sitä ei oteta huomioon laskettaessa kuolemaan johtaneiden työtapaturmien KANSALLISTA esiintyvyyttä.

13 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 13 Taulukko 1f: Kattavuus tapaturman vakavuuden mukaan ja ottaminen huomioon ESAW-tiedoissa Työstä poissaoloajan mukaan - "Yli kolmen päivän poissaoloon johtaneen työtapaturman" määritelmä - "Kuolemaan johtaneen työtapaturman" määritelmä Mitkä seuraavista ryhmistä [a] KUULUVAT kansallisen järjestelmän piiriin? kyllä/ei [b] VOIDAAN EROTTAA kansallisessa järjestelmässä? kyllä/ei [c] SISÄLTYVÄT toimitettuihin ESAWtietoihin? kyllä/ei/osittain [d] huomautuksia MUUT KUIN KUOLEMAAN JOHTANEET TAPATURMAT Tapaturmat, joihin ei liity työstä #) poissaoloa tai joiden yhteydessä töihinpaluu on tapahtunut onnettomuuspäivänä Tapaturmat, joiden yhteydessä #) töihinpaluu on tapahtunut ensimmäisenä, toisena tai kolmantena päivänä onnettomuuspäivän jälkeen Tapaturmat, joiden yhteydessä #) töihinpaluu on tapahtunut neljäntenä onnettomuuspäivää seuranneena päivänä Tapaturmat, joiden yhteydessä töihinpaluu on tapahtunut viidentenä päivänä onnettomuuspäivän jälkeen tai sitä myöhemmin Muu (ilmoittakaa mikä) KUOLEMAAN JOHTANEET TAPATURMAT Uhri on kuollut vuoden kuluessa tapaturmasta Kuolemantapaukset ilman aikarajaa tapaturman jälkeen Uhri on kuollut työtapaturman vuoksi pysyvän vamman toteamisen jälkeen Muu (ilmoittakaa mikä) #) Huom! Tapaturmat, joihin ei liity työstä poissaoloa tai poissaolo on alle neljä päivää (töihinpaluu tapahtuu päivänä onnettomuuspäivän jälkeen) eivät kuulu ESAW-hankkeen piiriin: jos ne voidaan erotella kansallisessa järjestelmässä, vastauksen pitäisi olla EI sarakkeessa [c] ESAW-tietojen sisältyvyyden osalta! Jos vastaus on kuitenkin KYLLÄ, ilmoittakaa sarakkeessa [d] kyseisten tapaturmien osuus ESAW-tiedoissa Eurostatille ilmoitettavien tapaturmien kokonaismäärästä.

14 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 14 Osa B: RAPORTOINTITASO Raportointitason määritelmä: "Raportointitaso" on tilastojen piiriin kuuluvien ilmoitettavien tapaturmien* (arvioidun) kokonaismäärän ja todellisuudessa ilmoitettujen tapaturmien määrän välinen suhde. Jos kaikkien tilastojen piiriin kuuluvien tapaturmien (arvioitu) kokonaismäärä on A ja ilmoitettujen tapaturmien määrä on N, niin raportointiprosentti saadaan seuraavasti: raportointi- = N *100/ A Tästä seuraa, että jos raportointiprosentti on 70, 30:tä prosenttia ilmoitettavista tapaturmista ei ole ilmoitettu viranomaisille. KYSYMYS 2. Onko viranomaisillanne mitään työtapaturmien raportointitasoa osoittavia lukuja tai tietoja? Ei Jos ei, siirtykää kysymykseen 7. Kyllä Jos on, jatkakaa kysymyksestä 3. KYSYMYS 3. Kuvatkaa työtapaturmien raportointitason selvitysmenetelmää ja antakaa viitevuosi: esim. työvoimatutkimus (viitevuosi), tapaturma-asemia koskeva tutkimus (viitevuosi) jne. (Jos tehtyjä tutkimuksia on useanlaisia, kuvatkaa kaikki.) KYSYMYS 4. Kuvailkaa, mikäli mahdollista, raportointiselvitysten luotettavuutta taulukoiden 5b 5g mukaisesti. Yleisiä huomautuksia voidaan antaa ja menetelmiä kuvata tässä tai erillisessä liitteessä.

15 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 15 KYSYMYS 5. Kuvailkaa, mikäli mahdollista, seuraavien taulukoiden (5a 5g) tietojen raportointitasoja. Huom. Jos tietoja raportointitasosta on vain joistakin taulukoiden 5a 5g luokista, ilmoittakaa missä kohdissa on käytetty arviointia. Taulukko 5a: Raportointitasot Tapaturmalaji Kuolemaan johtaneet tapaturmat Tapaturmat, jotka aiheuttavat yli 3 päivän poissaolon työstä Tapaturmat, jotka aiheuttavat 1 3 päivän poissaolon työstä Muut tapaturmat Kaikki tapaturmat sarakkeissa 1 4 Raportointitaso [1] [2] [3] [4] [5] HUOM. Taulukot 5b 5g ja 6 koskevat vain kuolemaan johtaneita tapaturmia ja muita kuin kuolemaan johtaneita tapaturmia, jotka ovat aiheuttaneet yli 3 päivän poissaolon työstä (sarakkeet 1 ja 2 yllä).

16 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 16 Taulukko 5b: Kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot toimialoittain Työnantajan toimiala (NACE, pääluokat A Q) Kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitaso Rajoitukset, esim. otantavirheet prosenttia A: Maatalous, riistatalous ja metsätalous B: Kalatalous C: Kaivostoiminta ja louhinta D: Teollisuus E: Sähkö- kaasu ja vesihuolto F: Rakentaminen G: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus H: Hotellit ja ravintolat I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J: Rahoitustoiminta K: Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta L: Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M: Koulutus N: Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P: Työnantajakotitaloudet Q: Eksterritoriaaliset organisaatiot ja elimet

17 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 17 Taulukko 5c: Muiden kuin kuolemaan johtaneiden, yli kolmen päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien raportointitasot toimialoittain Työnantajan toimiala (NACE, pääluokat A Q) Muiden kuin kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitaso Rajoitukset, esim. otantavirheet prosenttia A: Maatalous, riistatalous ja metsätalous B: Kalatalous C: Kaivostoiminta ja louhinta D: Teollisuus E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F: Rakentaminen G: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien sekä henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaus H: Hotellit ja ravintolat I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J: Rahoitustoiminta K: Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta L: Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M: Koulutus N: Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P: Työnantajakotitaloudet Q: Eksterritoriaaliset organisaatiot ja elimet

18 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 18 Taulukko 5d: Kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot uhrin ammatin mukaan Ammatti (ISCO, 1-numerotaso) Kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitaso Rajoitukset, esim. otantavirheet prosenttia 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat

19 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 19 Taulukko 5e: Muiden kuin kuolemaan johtaneiden, yli kolmen päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien raportointitasot uhrin ammatin mukaan. Ammatti (ISCO, 1-numerotaso) Muiden kuin kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitaso Rajoitukset, esim. otantavirheet prosenttia 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat

20 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 20 Taulukko 5f: Kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot uhrin työllisyysaseman mukaan Työllisyysasema tarkemmin määrittelemättömät itsenäiset ammatinharjoittajat Kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot prosenttia Rajoitukset, esim. otantavirheet itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on työntekijöitä itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole työntekijöitä perheyrityksissä työskentelevät työntekijät osa-aikatyöntekijät tilapäistyöntekijät harjoittelijat/oppisopimuksella olevat opiskelijat muut

21 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 21 Taulukko 5g: Sellaisten muiden kuin kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot uhrin työllisyysaseman mukaan, jotka ovat aiheuttaneet yli kolmen päivän poissaolon työstä Työllisyysasema tarkemmin määrittelemättömät itsenäiset ammatinharjoittajat Muiden kuin kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot prosenttia Rajoitukset, esim. otantavirheet itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on työntekijöitä itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole työntekijöitä perheyrityksissä työskentelevät työntekijät osa-aikatyöntekijät tilapäistyöntekijät harjoittelijat/oppisopimuksella olevat opiskelijat muut

22 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 22 KYSYMYS 6. Onko viranomaistenne mahdollista toimittaa raportointitasotietoja yrityksen koon mukaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta? Olkaa hyvä ja täyttäkää seuraava taulukko. Yrityksen koko Jos vastaus on "kyllä", ilmoittakaa saatavilla olevat kokoluokat: Sellaisten tapaturmien raportointitasot, jotka ovat aiheuttaneet yli 3 päivän poissaolon työstä kyllä / ei kokoluokat: Kaikkien kuolemaan johtaneiden tapaturmien raportointitasot kyllä / ei kokoluokat: Yksityinen sektori Julkinen sektori OSA B LOPPUU TÄHÄN NIIDEN JÄSENVALTIOIDEN OSALTA, JOILLA ON OLEMASSA LUKUJA KAIKKIEN ILMOITETTAVIEN TAPATURMIEN RAPORTOINTITASOISTA. OLKAA HYVÄ JA JATKAKAA OSASTA C.

23 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 23 KYSYMYS 7. Jos mahdollista, arvioikaa raportointitasot täyttämällä edellä olevat taulukot 5a 5g ja käyttämällä arvoja "korkea", "kohtalainen" ja "alhainen". Seuraavia ohjearvoja voi käyttää: korkea: 70 raportointitaso 100 kohtalainen: 30 raportointitaso < 70 alhainen: 0 raportointitaso < 30 KYSYMYS 8. Mikäli mahdollista, mainitkaa näiden arvioiden perusteet (lainsäädännölliset syyt, taloudelliset perusteet, kokemus jne.).

24 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 24 OSA C: YRITYKSEN PAIKALLISEN YKSIKÖN MÄÄRITELMÄ Kysymys 9: Lomakkeen tässä osassa on kysymys yrityksen paikallisen yksikön käsitteestä ("työnantajan sijainti"), jota käytetään kansallisessa järjestelmässänne työtapaturmien kirjaamista varten. Yrityksen paikallisen yksikön määritelmä: "Paikallinen yksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka sijaitsee maantieteellisesti määritellyssä paikassa*. Pääasiassa tässä paikassa tai tästä paikasta käsin harjoitetaan tai siellä voidaan sanoa sijaitsevan taloudellista toimintaa, jossa työskentelee yksi tai useampi henkilö (mahdollisesti osaaikaisesti) saman yrityksen lukuun. Paikallisella yksiköllä tarkoitetaan siis yrityksen, ammatin harjoittamisen, maatilan, tuottajan, julkisen yrityksen jne. maantieteellistä sijaintia. Lisäksi jos henkilö työskentelee useammassa kuin yhdessä paikassa (kuljetukset, rakentaminen, ylläpito, valvonta) tai kotonaan, paikallisena yksikkönä on se paikka, josta hän saa ohjeensa ja josta työ järjestetään. Tavallisesti paikallinen yksikkö koostuu yhdestä rakennuksesta, osasta rakennusta tai enintään itsenäisestä rakennusryhmästä. Yrityksen paikallinen yksikkö on näin ollen ryhmä liikelaitoksen työntekijöitä, jotka on sijoitettu maantieteellisesti samaan paikkaan. Lisätietoja annetaan asiakirjassa "Yrityksen paikallisen yksikön määritelmä ja siihen liittyvät lisäkysymykset arviointilomakkeessa", Eurostat, maaliskuu 1997 (asiak. OS/97/7062). Kysymys 9.1. Antakaa yleistä tietoa "työnantajan sijaintia" koskevasta yksikkönne järjestelmästä. Määritelkää mikä on tämän sijainnin maantieteellinen määritelty paikka, sen taloudellinen toiminta ja koko sekä ilmoittakaa maanne tiedonlähde (työvoimatutkimus, yritysrekisterit tai vakuutustiedot): Kysymys 9.2. Tämän kysymyksen tavoitteena on saada selville, noudattaako kansallinen "työntekijän sijaintia" koskeva käsite Eurostatin ehdottamaa käsitettä. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin kunkin yrityksen sijaintia koskevan tapauksen 1 5 kohdalla: a) Katsotteko, että kyseessä on yksi ainoa paikallinen yksikkö (KYLLÄ-vastaus vastaa Eurostatin ehdottamaa käsitettä) [sarake a]? b) Katsotteko, että yrityksen sijaintiin liittyvä NACE-koodi on kyseisessä paikassa harjoitettava taloudellinen toiminta tai, jos paikassa harjoitetaan saman yrityksen useampaa toimintaa, eniten työntekijöitä kyseisellä paikalla työllistävä taloudellinen toiminta (KYLLÄ-vastaus vastaa Eurostatin ehdottamaa käsitettä) [sarake b]? c) Antakaa lisätietoja, jos vastasitte ei tai joskus kohdissa a) tai b) ja kuvatkaa kansallisen järjestelmänne ja Eurostatin ehdottaman järjestelmän erot. d) Jos kansallisessa järjestelmässä ei käytetä Eurostatin ehdottamaa paikallisen yksikön käsitettä, eli vastasitte ei tai joskus kohdissa a) tai b), oletteko jollakin tavoin muuttanut kansallista käsitettä Eurostatille lähetettävissä ESAW-tiedoissa, jotta se vastaisi paremmin Eurostatin ehdottamaa käsitettä [sarake d]?

25 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 25 Täyttäkää taulukko 9 ja ilmoittakaa kansallinen tilanne sarakkeessa [c], jos ette käytä Eurostatin ehdottamaa käsitettä (vastasitte EI tai JOSKUS kohdissa [a] tai [b] ). Ilmoittakaa seuraavien tapausten osalta: Taulukko 9: yrityksen paikallinen yksikkö Tapaus: 1) Jokainen sijaintipaikka, jossa sijaitsee useampi kuin yksi kiinteä toimintapaikka 3 2) Yrityksen sijaintipaikka, jossa sijaitsee useampi kuin yksi toiminta 2 3) Yrityksen sijaintipaikka, jossa sijaitsee ainoastaan aputoimintoja 4 4) Jokainen yritys (tai sen osa), joka sijaitsee paikassa, jossa on useampi kuin yksi yritys ("sama osoite") 2,5 [a] Katsotteko, että kyseessä on yksi ainoa paikallinen yksikkö? KYLLÄ/EI/ JOSKUS [b] Katsotteko, että yrityksen taloudellinen toiminta on kyseisessä paikassa eniten työntekijöitä työllistävä toiminta? KYLLÄ/EI/JOSKUS [c] Jos vastasitte ei tai joskus kysymyksiin [a] tai [b], antakaa lisätietoja ja ilmoittakaa mitä eroja kansalliseen käsitteeseen tulisi Eurostatin ehdottamaan käsitteeseen verrattuna 2 [d] Muutatteko jollakin tavoin kansallista käsitettä, jotta se vastaisi paremmin Eurostatin ehdottamaa käsitettä? KYLLÄ/EI Jos vastasitte KYLLÄ, selostakaa muutokset. 2 Erityisesti mitä tulee taloudellisen toiminnan luokitukseen (NACE-koodi) ja yksikköjen kokoon (työntekijöiden lukumäärä) 3 Lukuun ottamatta tapausta, jossa henkilöt työskentelevät useammassa kuin yhdessä paikassa (rakennus, liikenne, kunnossapito, korjaukset, valvonta jne.) tai kotonaan - katso tapaus d) - 4 Toiminnot, joilla mahdollistetaan tai helpotetaan yrityksen tuotantoa ja tuotetaan palveluja tai kulutustavaroita, jotka eivät sisälly yksikön valmiin tuotteen tai tuotteiden kokoonpanoon: hallinto, kirjanpito, tietojenkäsittely, valvonta, osto, myynti ja markkinointi, varastointi, kunnossapito ja korjaukset, kuljetukset, kunnostus jne.; tässä tapauksessa sarakkeessa [b], sijaintipaikassa olevalla toiminnolla tai toiminnoilla tarkoitetaan kyseisessä paikassa todella sijaitsevaa toimintoa tai toimintoja eli aputoimintoa tai aputoimintoja eikä esimerkiksi yrityksen pääasiallista toimintaa tai toimintoja. 5 Siinä tapauksessa sarakkeet [a] ja [b] koskevat yksikköä ja vastaavaa NACE-koodia kullekin yritykselle tai yrityksen osalle kyseisessä sijaintipaikassa: myöntävä vastaus sarakkeeseen [a] tarkoittaa yhtä yksikköä jokaista kyseisessä paikassa sijaitsevaa yritystä kohti eikä yhtä yksikköä koko sijaintipaikkaa kohti, ja sarakkeessa [b] eniten työntekijöitä työllistävä toiminta tarkoittaa kyseisen yrityksen tai sen osan toimintaa eikä sitä toimintaa, joka kyseisessä paikassa sijaitsevien kaikkien yritysten kaikkien toimintojen joukossa työllistää eniten työntekijöitä kyseisessä paikassa.

26 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 26 Taulukko 9: yrityksen paikallinen yksikkö jatkuu ed. sivulta Tapaus: 5) Paikka, josta työ järjestetään ja/tai josta ohjeet tulevat, kun kyseessä ovat henkilöt, jotka työskentelevät useammassa kuin yhdessä paikassa tai kotonaan 7 Rakennusala [a] Katsotteko, että kyseessä on yksi ainoa paikallinen yksikkö? KYLLÄ/EI/ JOSKUS Ilmoittakaa seuraavien tapausten osalta: [b] [c] Katsotteko, että yrityksen Jos vastasitte ei tai joskus kysymyksiin [a] taloudellinen toiminta on tai [b], antakaa lisätietoja ja ilmoittakaa mitä kyseisessä paikassa eniten eroja kansalliseen käsitteeseen tulisi työntekijöitä työllistävä Eurostatin ehdottamaan käsitteeseen toiminta? verrattuna 6 KYLLÄ/EI/ JOSKUS [d] Muutatteko jollakin tavoin kansallista käsitettä, jotta se vastaisi paremmin Eurostatin ehdottamaa käsitettä? KYLLÄ/EI Jos vastasitte KYLLÄ, selostakaa muutokset. Liikenne Muut toiminnat (kunnossapito, korjaukset, valvonta, kotona tehtävä työ jne.) 6 Erityisesti mitä tulee taloudellisen toiminnan luokitukseen (NACE-koodi) ja yksikköjen kokoon (työntekijöiden lukumäärä) 7 Myöntävä vastaus sarakkeeseen [a] tarkoittaa, että paikka, josta ohjeet saadaan, on niiden työntekijöiden paikallinen yksikkö, jotka työskentelevät useammassa kuin yhdessä paikassa ("vaeltava työ") tai kotona ja että esim. rakennustyömaa, sellaisten muiden yritysten sijaintipaikat, joissa tarkkailtavan yrityksen työntekijät työskentelevät, tai kotona työskentelevien henkilöiden kodit eivät ole kyseisen yrityksen paikallisia yksikköjä.

27 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 27 Kysymys 10: Ilmoittakaa, mikä yrityksen osa antaa maassanne ilmoituksen tapaturmasta viranomaisille. Antakaa nämä tiedot kustakin edellä kysymyksessä 9.2 esitetystä kohdasta 1) 5).

28 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 28 Sanasto 8 TERMI ilmoitettava tapaturma itsenäinen ammatinharjoittaja itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on työntekijöitä itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla ei ole työntekijöitä perheyrityksessä työskentelevä MÄÄRITELMÄ työtapaturma, joka on ilmoitettava viranomaisille. Käsite liittyy lainsäädännölliseen kattavuuteen kussakin jäsenvaltiossa, eli tapauksiin, joista on määräysten mukaan tehtävä ilmoitus. henkilö, joka työskentelee omassa yrityksessään, itsenäisessä ammatissa tai maatilallaan saadakseen tuottoa itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on vähintään yksi työntekijä itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla ei ole yhtään työntekijää henkilö, joka auttaa toista perheenjäsentä maatilan tai muun yrityksen hoitamisessa sillä edellytyksellä, että häntä ei pidetä työntekijänä työntekijä henkilö, joka on julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa ja saa työstä korvaukseksi palkan, palkkion, tulosten mukaisen maksun tai luontoisedun; myös asevoimien palveluksessa olevat muut kuin asevelvolliset sekä määräaikaiset ja lyhytaikaisilla sopimuksilla olevat työntekijät osa-aikatyöntekijä tilapäistyöntekijä harjoittelija/ oppisopimuksella työskentelevä Osa-aikatyön tarkka määritteleminen on vaikeata, sillä työajat vaihtelevat eri jäsenvaltioissa ja teollisuudenaloilla. Siksi on käytettävä kansallisia määritelmiä. Osa-aikatyö on kuitenkin lähes aina alle 35 viikkotuntia, ja kokopäivätyön alaraja on yleensä noin 30 viikkotuntia. satunnaisesti päivän kerrallaan työskentelevä henkilö; ei pidä sekoittaa määräaikaisiin tai lyhyellä työsopimuksella oleviin, jotka ovat "työntekijöitä" Harjoittelija ja oppisopimuksella työskentelevä saavat yleensä palkkaa, joten työsuhde on olemassa (vrt. opiskelijat). Harjoittelijalla on jo koulutusta tai tietyn alan ammattitaitoa, mutta hän työskentelee yleensä ammattitaitoisen tai pätevän henkilön alaisuudessa hankkiakseen lisätaitoja tai pätevyyttä kyseisen alan määrättyyn tehtävään. jatkuu... 8 Lisätietoja ESAW-menetelmässä käytettävistä määritelmistä saa asiakirjasta OS/3043 "Työtapaturmien määritelmät ja kyselylomakkeen vastaavat kysymykset (yli kolmen päivän poissaoloon johtaneet sekä kuolemaan johtaneet tapaturmat) - Eurostat E-3 - tammikuu 1998".

29 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 29...jatkoa TERMI opiskelija työmatkatapaturma työn yhteydessä sattunut tieliikenneonnettomuus työn yhteydessä julkisella paikalla tai liikennevälineen lähtötai saapumispaikalla tapahtunut onnettomuus (muu kuin tieliikenneonnettomuus) sekä työn yhteydessä liikennevälineessä tapahtunut onnettomuus MÄÄRITELMÄ opintoja harjoittava henkilö, joka ei ole työsuhteessa; opiskelijat eivät saa palkkaa työnantajalta, mutta voivat nauttia valtion tai muiden elinten myöntämiä apurahoja Kysymyksen 1 osalta: Jos yllä esitetyn määritelmän mukaiset opiskelijat kuuluvat lainsäädännön (vakuutusjärjestelmän) piiriin, vastaus sarakkeessa [a] on opiskelijoiden osalta KYLLÄ. Jos opiskelija loukkaantuu käyttäessään vaarallista konetta tai muutoin yleisöön kuuluvana henkilönä, hän kuuluu joissakin jäsenvaltioissa järjestelmän piiriin. Tässä tapauksessa "opiskelija" kuuluu ryhmään "yleisöön kuuluvat henkilöt". Jos opiskelija loukkaantuu työssä (jota hän tekee opintojensa ohella), hänet pitäisi luokitella sopivaan ryhmään, esimerkiksi työntekijäksi, perheyrityksen työntekijäksi jne. tapaturma, joka sattuu henkilön matkustaessa kodin ja työpaikan väliä; ei pidä sekoittaa luokkaan tieliikenneonnettomuudet (ks. jäljempänä) työn yhteydessä tieliikenteessä esimerkiksi linjaautonkuljettajalle sattunut tapaturma; työmatkatapaturmat eivät kuulu tähän luokkaan Kun tieliikenneonnettomuus ymmärretään laajasti, on ESAWtietoihin sisällytettävä myös muut yleisillä teillä sattuneet onnettomuudet, kuten jalkakäytävällä tai portailla liukastumiset ja jopa väkivalta, jos yleisellä tiellä ollaan työhön liittyvällä matkalla, joka ei ole kodin ja työpaikan välinen normaali työmatka. Vastaavasti työtapaturmina on pidettävä onnettomuuksia, jotka tapahtuvat missä tahansa työn yhteydessä käytettävässä liikennevälineessä (metrossa, raitiovaunussa, junassa, veneessä, lentokoneessa jne.) tai liikennevälineen lähtötai saapumispaikassa (asemalla, satamassa, lentoasemalla jne.) esimerkiksi kokous- tai vierailumatkalla (esim. Eurostatiin). Työtapaturmia ovat myös kuljetusyhtiöiden henkilökunnalle ja julkisilla paikoilla, kuten tietyömailla työskenteleville henkilöille sattuneet onnettomuudet ja hyökkäykset poliisia tai rahakuljetuksista vastaavia henkilöitä vastaan, ja ne on sisällytettävä ESAW-tietoihin. jatkuu...

30 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 30...jatkoa TERMI työn yhteydessä muun yrityksen kuin tapaturman uhrin työnantajan tiloissa tai yksityishenkilön tiloissa tapahtuneet onnettomuudet kuolemaan johtanut, pelkästään lääketieteellisestä syystä johtunut tapaturma yleisöön kuuluva henkilö lainsäädännöllinen kattavuus maantieteellisesti tunnistettava paikka MÄÄRITELMÄ ESAW-hankkeessa työtapaturmina pidetään myös työn yhteydessä sattuneita onnettomuuksia, jotka ovat tapahtuneet muun yhtiön tai yksityisen henkilön (eikä siis uhrin työpaikan) tiloissa. Kyse on tällöin työn suorittamiseen liittyvästä eli työpaikalla tapahtuvasta tapaturmasta, vaikka kyseessä ei olisi uhrin tavanomainen työpaikka. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi kokous- tai vierailupaikalla tapahtuneet onnettomuudet, tavaran toimituksen tai vastaanottamisen yhteydessä asiakkaan (yhtiö tai yksityinen henkilö) tiloissa tapahtuneet onnettomuudet, korjaus- tai huoltotöissä tehtaalla tai yksityisen henkilön luona tapahtuneet onnettomuudet, komennuksella toisessa yhtiössä tapahtuneet onnettomuudet tai kotona työskenneltäessä tapahtuneet onnettomuudet jne. Nykyään työtä ei aina tehdä suoraan yhtiön tiloissa, ja siksi on erityisen tarpeellista, että ESAW-hankkeessa otetaan perusteellisesti huomioon myös ne onnettomuudet, jotka tapahtuvat näiden työmuotojen yhteydessä. pelkästään lääketieteellisestä syystä johtunut, mutta työn yhteydessä sattunut tapaturma. Tämä tarkoittaa, että henkilön kuolemalla ei ole suoraa yhteyttä työhön, vaan se aiheutuu esimerkiksi sydänkohtauksesta tai hypoglykemiasta. henkilö, joka ei ole työssä tai työhön liittyvässä toiminnassa tapaturman sattuessa. Jos henkilö loukkaantuu esimerkiksi käyttäessään vaarallisia laitteita (huvipuistossa, pesulassa jne.), ovat laitteiden omistajat joissakin jäsenvaltioissa velvollisia ilmoittamaan tapaturmasta viranomaisille, vaikkei se sattuisikaan työn yhteydessä. Tähän voivat kuulua myös tapaukset, joissa lapselle (tai aikuiselle) sattuu tapaturma hänen leikkiessään tai oleskellessaan lähellä työn suorituspaikkaa, esim. kynnettävää peltoa tai lähellä julkista paikkaa sijaitsevaa rakennustyömaata. Ks. myös opiskelija. ryhmät, jotka kuuluvat sellaisten lakien tai järjestelyjen piiriin, joiden mukaan ryhmiin kuuluville sattuvista työtapaturmista on ilmoitettava viranomaisille, tai tapaukset, joissa työtapaturmien uhrit saavat lain mukaan korvausta julkiselta tai yksityiseltä vakuutuslaitokselta. Maantieteellisesti tunnistettava paikka on ymmärrettävä tiukasti määritellyssä merkityksessä: kahta saman yrityksen yksikköä, jotka ovat eri paikoissa (myös silloin, kun kysymyksessä on jäsenvaltion pienin hallintotaso), on pidettävä kahtena paikallisena yksikkönä. Yksi paikallinen yksikkö voi kuitenkin ulottua useille vierekkäisille hallinnollisille alueille. Lisäksi yksikön rajat määräytyvät sijaintipaikan rajojen mukaisesti, jolloin esimerkiksi sijaintipaikan halki kulkeva maantie ei riko alueen rajoja.

31 ESAW-hankkeen arviointilomake Sivu 31 Eurostatin yhteystiedot Eurostat Bâtiment BECH, room D2/723 Luxembourg Kirchberg L-2920 Luxembourg Yhteyshenkilö: Didier Dupré puhelin: (352) (suora) faksi: (352) sähköposti:

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013 Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 5/5 Raportti Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista /4 Yhteenveto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Vuoden 1999 työvoimatutkimuksen tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus ( Työtapaturmat ja ammattitaudit )

Vuoden 1999 työvoimatutkimuksen tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus ( Työtapaturmat ja ammattitaudit ) Vuoden 1999 työvoimatutkimuksen tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus ( Työtapaturmat ja ammattitaudit ) Jotta työterveydestä ja -turvallisuudesta saataisiin laajempi kuva, on vuoden

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Hanke: asiakirjojen julkisuuteen sovellettava jäsenvaltioiden lainsäädäntö

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Hanke: asiakirjojen julkisuuteen sovellettava jäsenvaltioiden lainsäädäntö Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) 13558/16 INF 185 API 107 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Hanke: asiakirjojen julkisuuteen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä. Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen

Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä. Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen Turvallisuustietojen keruu Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L- vastuualueen

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä

Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Verkkolomakkeen täyttöohje 1(7) Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Lähettävällä yrityksellä on velvollisuus ilmoittaa ennen työn aloittamista työntekijöiden lähettämisestä annetun lain 7 :n mukaiset

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot