Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (73) Antopäivä Päätösnumero 21.09.2018 18/0219/2 Diaarinumero 00525/17/5101 00539/17/5101 00552/17/5101 00553/17/5101 00555/17/5101 00558/17/5101 00559/17/5101 00560/17/5101 00561/17/5101 00566/17/5101 Asia Muutoksenhakijat Valitukset ympäristölupa-asiassa 1. A 2. B 3. C ja hänen 26 asiakumppaniaan 4. D ja hänen 13 asiakumppaniaan 5. Mondi Powerflute Oy (ent. Powerflute Oy, aik. Savon Sellu Oy) 6. E ja hänen 8 asiakumppaniaan 7. F ja hänen 4 asiakumppaniaan 8. Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry 9. Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry 10. G ja hänen asiakumppaninsa Luvan hakija Mondi Powerflute Oy (ent. Powerflute Oy, aik. Savon Sellu Oy)
2 (73) Päätös, johon on haettu muutosta Itä-Suomen aluehallintovirasto 31.3.2017 nro 15/2017/1 Ympäristölupa Aluehallintovirasto on tarkistanut Savon Sellu Oy:n kartonkitehtaalle 8.10.2007 myönnetyn ympäristöluvan nro 110/07/2 lupamääräykset. Päätökseen liitetyt tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Vesitalouslupa Aluehallintoviraston ratkaisun mukaan vesilain mukainen lupa veden ottamiseen vesistöstä teollisuuslaitoksen käyttövedeksi ja nykyisten vedenottorakenteiden pysyttämiseen vesistössä on Savon Sellu Oy:n kartonkitehtaalle myönnetty päätöksellä 8.10.2007 nro 110/07/2. Otettava vesimäärä on enintään 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Aluehallintoviraston päätökseen liitettyjä lupamääräyksiä Päästöt vesiin 1. Prosesseissa muodostuvat jätevedet, savukaasupesurin pohjan pesuvedet ja saniteettivedet sekä muut likaiset jätevedet on kerättävä ja johdettava kartonkitehtaan jätevedenpuhdistamolle ja käsiteltävä ennen vesistöön johtamista. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kallaveteen nykyiselle purkupaikalle. Jäähdytysvesikanaalin kautta Kallaveteen johdetaan puhtaat jäähdytysvedet, savukaasupesurin puhtaat jäähdytysvedet, voimalaitoksen pohjatuhkan puhtaat sammutusvedet, voimalan lattiavedet, lisämassalinjan vedet ja kartonkikoneen tyhjöpumppujen tiivistevedet. Tuhkavedet on käsiteltävä, jonka jälkeen ne tulee johtaa jäähdytysvesialtaaseen ja edelleen käsittelyreaktorin läpi, josta saostunut liete pumpataan lietteenkäsittelyyn. Tavoitteena on, että jäähdytysvesiviemärin kautta vesistöön johdettavien vesijakeiden COD-kuormitus on enintään 20 % tehtaan COD-kuormituksesta. 2. Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: Päästö 3 kk liukuva keskiarvo COD Cr 7 000 kg O 2 /d Fosfori 8 kg/d Päästöt lasketaan kaikki kalenteripäivät mukaan lukien kolmen perättäisen kalenterikuukauden liukuvana keskiarvona. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin.
3 (73) Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet 1.10.2018 alkaen siten, että vesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: Päästö Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo COD Cr 8 500 kg O 2 /d 7 000 kg O 2 /d Fosfori 9,5 kg/d 8 kg/d Kiintoaine 900 kg/d 750 kg/d Ammoniumtypen (NH 4 ) poistotehon tavoitearvo vuosikeskiarvona on 60 %. Päästöt lasketaan 1.10.2018 alkaen kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina tai kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin. Vesistöön johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006 ja muutokset 868/2010 ja 1308/2015) liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja aineita eikä liitteen 1 kohdissa C2 ja D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. Jätevesien elohopeapitoisuus saa olla enintään 5 μg/l ja kadmiumpitoisuus enintään 10 μg/l liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvoina laskettuina. 3. Jätevedenpuhdistamolle ei saa päästää sellaisia aineita, jätteitä tai jätevesiä, jotka haittaavat merkittävästi puhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen käsittelyä. Tuotantoprosesseja ja puhdistamoa on käytettävä ja huollettava siten, että puhdistusteho pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman suurena ja päästöt vesistöön pieninä. 4. Tehdas- ja satama-alueen jätevedet sekä sade- ja kuivatusvedet on kerättävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Sadevesiviemärit on tarpeen mukaan varustettava öljyn, hiekan ja roskien poistamiseksi kaivoilla, altailla ja erottimilla. - - - - - - 13. Pääkattilan hiukkaspäästön raja-arvo on 100 mg/m 3 n ja typenoksidien rajaarvo typpidioksidina 600 mg/m 3 n 6 %:n happipitoisuudessa. Pääkattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 5 %:n happipitoisuudessa 1.10.2018 alkaen vuorokausikeskiarvona ovat seuraavat: Typenoksidit, NO X (NO 2 :na) Rikkidioksidi, SO 2 Hiukkaset 500 mg/m 3 n 200 mg/m 3 n 107 mg/m 3 n
4 (73) Päästöraja-arvoja on noudatettu, kun mitatut pitoisuudet mittausepävarmuus huomioiden eivät ylitä raja-arvoa. Päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa ei oteta huomioon käynnistys- ja pysäytysjaksoja eikä häiriötilanteita. 14. Varakattilana toimivan öljykattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 3 %:n happipitoisuudessa kertamittauksin todettuna ovat seuraavat: Typenoksidit, NO X (NO 2 :na) 900 mg/m 3 n Rikkidioksidi, SO 2 1 700 mg/m 3 n, 1.1.2018 alkaen 850 mg/m 3 n, Hiukkaset 140 mg/m 3 n Päästöraja-arvoja on noudatettu, kun kertamittaukset eivät ylitä raja-arvoa. Päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa ei oteta huomioon käynnistysja pysäytysjaksoja eikä häiriötilanteita. Melu 15. Toiminta ja liikennöinti tehdasalueella on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu tarpeettomasti häiritsevää melua. Meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden valinnassa, käytössä ja tehtaan kunnossapidossa. Meluntorjuntaan käytettävien rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon käytettävien materiaalien ja materiaalipaksuuksien riittävä ääneneristävyys. Merkittävimmät pistemäiset melulähteet on koteloitava/varustettava äänenvaimentimin melun vaimentamiseksi ja melun leviämisen estämiseksi. 16. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7-22) keskiäänitasoa (L Aeq ) 55 db(a) eikä yöllä (klo 22-7) 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ovat keskiäänitasot päivällä enintään 50 db(a) ja yöllä 45 db(a). Tavoitteena on, että melutaso ei ylitä päivällä (klo 7-22) lomaasumiseen käytettävillä alueilla keskiäänitasoa (L Aeq ) 45 db(a) eikä yöllä (klo 22-7) 40 db(a). Raja-arvoon verrattavaan mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 db, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Toiminnasta aiheutuva melun yhden tunnin keskiäänitaso saa olla enintään 55 db(a) klo 6-7 välisenä aikana. 17. Laitoksen aiheuttama melutaso on mitattava vuoden 2017 aikana. Laitoksen melutilanne tulee tarkistaa mittauksin ja laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa on kartoitettava mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Melumallinnus tulee päivittää jatkossa melun kannalta merkittävien toiminnan muutosten jälkeen tai vähintään viiden vuoden välein. Lisäksi aina mallinnuksen päivityksen yhteydessä tulee tehdä mallinnuksen tueksi riittävät melumittaukset.
5 (73) 18. Tehdasalueen ympäristössä tulee mitata melua jatkuvatoimisesti 1.1.2018 alkaen vähintään kolmessa häiriintyvässä kohteessa. Mittauspaikat on sijoitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. - - - - - - Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttö ja varastointi 25. Käytettävistä ympäristölle haitallisista kemikaaleista on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa, ja uusista käyttöön otetuista tai käytöstä poistetuista kemikaaleista on raportoitava viimeistään vuosiraportin yhteydessä. 26. Toiminnassa käytettävä raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit, polttoaineet ja prosessiliuokset sekä muodostuvat jätteet on varastoitava laitosalueilla niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa. Säiliöt tai säiliöalueet on varustettava riittävällä suoja-allastilavuudella. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetuissa, asianmukaisesti merkityissä säiliöissä ja astioissa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. 27. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä asianmukaisissa kyseisen polttoaineen varastointiin hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai muutoin varmistuttava siitä, että polttoainetta ei pääse säiliön vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Säiliöiden ylivuodot ja -täytöt on estettävä teknisin tai toiminnallisin järjestelyin. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava mahdolliset sadevedet. 28. Kemikaalien ja nestemäisten polttoaineiden lastaus-, purku- ja tankkauspaikkojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään. Varastojen sekä purku- ja lastauspaikkojen pinnoitteiden sekä mahdollisten viemäreiden sulkulaitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Varastointi- ja toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä on oltava imeytysmateriaalia, jonka avulla vuodot ja valumat voidaan kerätä talteen. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 29. Jos teollisuusalueelta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön, ilmaan tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön rajoittamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Toiminnassa tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista, tuotantohäiriöistä, vahingoista tai onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai sallittua suurempi jätevesipäästö Kallaveteen tai joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava myös Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaisille, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle.
6 (73) 30. Sellaiset normaalista toiminnasta poikkeavat jätevedet, jotka voivat heikentää biologisen puhdistamon toimintaa niin, että siitä voi aiheutua vesistön pilaantumista, on ennen puhdistamoon johtamista ohjattava varoaltaaseen, josta vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle siten käsiteltyinä tai sellaisella tavalla, että ne eivät vaaranna puhdistamon tämän päätöksen määräysten mukaista toimintaa tai heikennä lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta vesistön pilaantumisvaaraa. Luvan saajan on pidettävä päiväkirjaa, josta selviävät poikkeukselliset tapahtumat, tehdyt toimenpiteet, niistä ilmoittaminen sekä niitä vähäisemmät päästöt ja muut sellaiset tapaukset, jotka saattavat haitallisesti vaikuttaa päästöjen määrään ja laatuun, sekä tehdyt korjaustoimenpiteet. Päiväkirja on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. 31. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 32. Luvan saajalla on oltava ajan tasalla oleva suunnitelma, joka koskee toimintaa tuotannossa esiintyvien onnettomuus- ja poikkeustilanteiden aikana. Suunnitelmassa on oltava myös ohjeet siitä, kuinka onnettomuus- ja poikkeustilanteet, niiden vaikutukset esimerkiksi päästöinä ympäristöön ja niihin johtaneet tekijät tutkitaan, miten suunnitellaan toimenpiteitä, joilla estetään tapahtuman uusiutuminen ja joilla vähennetään aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tapahtunutta onnettomuus- tai poikkeustilannetta koskevat edellä esitetyn mukaiset tutkinnan tulokset on kirjattava ja raportoitava kootusti vuosiraportoinnin yhteydessä. Varautumissuunnitelma 33. Luvan saajan on ennakolta varauduttava onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi. Tätä varten tuotantolaitokselle ja jätevedenpuhdistamolle on tehtävä ympäristöriskianalyysiin perustuva varautumissuunnitelma, jossa toiminnan ympäristöriskit ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset tunnistetaan sekä esitetään toimenpiteet niiden poistamiseksi. Riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.4.2018 mennessä. Varautumissuunnitelmassa on huomioitava jätevedenpuhdistamon ja muiden päästöjä vähentävien laitteistojen ja rakenteiden häiriötilanteet. 34. Varautumissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on tarkistettava ympäristöriskeihin vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 35. Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä.
7 (73) Laitoksen toimintaan liittyvää energian ja polttoaineiden kulutusta on seurattava ja toimenpiteitä energian säästämiseksi on kehitettävä. Kehityksestä on raportoitava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä. - - - - - - Tarkkailu- ja raportointimääräykset 39. Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa (käyttötarkkailu) ja sen päästöjä (päästötarkkailu) sekä niiden vaikutuksia ympäristössä (vaikutustarkkailu) hakemuksen ja hakemukseen liitetyn 26.6.2013 päivätyn ja Pohjois-Savon ELYkeskuksen 21.11.2013 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti seuraavasti muutettuna: Jätevesien päästötarkkailuun on lisättävä vuosikeräilynäytteistä tehtävät elohopean, kadmiumin, lyijyn ja nikkelin määritykset. Lisäksi vuosikeräilynäytteestä on tehtävä kertaalleen arseenin, kromin, kuparin ja sinkin määritykset. Pääkattilan hiukkas-, rikkidioksidi-, typpidioksidi-, TRS (H 2 S)- ja ammoniakkipäästöt on mitattava vähintään kolmen vuorokauden yhtäjaksoisena mittauksena kolme kertaa vuodessa 1.1.2018 alkaen. Hiukkas-, rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja TRS (H 2 S) -päästöt on mitattava jatkuvatoimisesti 1.1.2022 alkaen. 40. Varakattilana toimivan öljykattilan hiukkas- ja typenoksidien päästöt tulee mitata enintään 7 000 käyttötunnin ja vähintään seitsemän vuoden välein. Kattilan rikkidioksidipäästöt voidaan määrittää laskennallisesti polttoaineen rikkipitoisuuden ja päästökertoimien avulla. 41. Luvan saajan on tarkkailtava päästöjen vaikutuksia vesistössä osallistumalla Kallaveden yhteistarkkailuun. Muutoksen yhteistarkkailuohjelmaan hyväksyy Pohjois-Savon ELY-keskus. 42. Luvan saajan on osallistuttava alueen kuntien järjestämiin melun ja ilman laadun yhteistarkkailuihin. 43. Toiminnan päästöistä aiheutuvien kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tehtävä osallistumalla Kallaveden yhteistarkkailuun. Tarkkailusuunnitelman hyväksyy Pohjois-Savon ELY-keskus. 44. Kaikki mittaukset ja näytteiden analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai käyttämällä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä menetelmiä. 45. Mittaustulokset on tallennettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. 46. Toiminnan päästöjen ja niiden vaikutusten raportointi on tehtävä hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman (26.6.2013) mukaisesti.
8 (73) 47. Luvan saajan on päivitettävä laitoksen tarkkailusuunnitelma lupamääräyksiä vastaavaksi. Tarkistettu tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle 1.10.2017 mennessä. Nykyistä tarkkailusuunnitelmaa sovelletaan soveltuvin osin siihen saakka, kunnes uusi suunnitelma on tarkistettu. - - - - - - Toimenpide- ja korvausvelvoitteet 49. Luvan saajan on tehtaan jätevesien vaikutusalueella jatkettava happitilanteen parantamista kolmessa syvänteessä nykyisissä kohteissa Kelloselällä ja tehtaan läheisissä syvänteissä niiden sisäisen kuormituksen estämiseksi. Hapetinlaitteiden sijainti tulee olla riittävän selvästi merkitty. Hapetinlaitteet on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. - - - - - - Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintoviraston päätöksellä korvataan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.10.2007 antama päätös nro 110/07/2 lupamääräysten osalta. Aluehallintoviraston päätöksen perusteluja Ympäristöluvan tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.10.2007 antamassa päätöksessä nro 110/07/2. Lupamääräyksiä on ollut tarpeen tarkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten perusteella. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/687/EU) on hyväksytty 30.9.2014. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä sekä muutoinkin ympäristönsuojelulain ja sen perusteella annettujen säädösten vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti Savon Sellu Oy:n kartonkitehtaan toiminnasta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästötasoja määrättäessä on otettu huomioon, että Savon Sellu Oy:n kartonkitehdas on vanha tuotantolaitos. Luvan saajan pyyntö siitä, että loma-asuntoalueelle sovellettaisiin lomakauden ulkopuolella normaaleja asuinalueita koskevia keskiäänitasolle annettuja melu-
9 (73) raja-arvoja (päivällä 55 db ja yöllä 50 db) hylätään, koska tällöin melusta aiheutuisi ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vaikka kyseessä on taajaman läheisyydessä olevasta asutuksesta, jossa on sekaisin sekä vakituiseen että loma-asumiseen käytettäviä kiinteistöjä, ei aluetta voida pitää valtioneuvoston päätöksessä meluohjearvoista (993/1992) tarkoitettuna taajamana. Asutus kuitenkin on taajamaluonteista. Päätöksessä annetuilla melurajaarvoilla varmistetaan, ettei lähistölle sijaitsevalle asutukselle aiheudu kohtuutonta rasitusta. Melun ohjearvoja ei ole sellaisenaan otettu lupamääräyksiksi, vaan asutuksen osittainen loma-asutusluonteisuus on otettu huomioon melumääräyksiä osittain tiukentavana tekijänä. Lupamääräysten perustelut aiempaan lainvoimaiseen lupapäätökseen nähden muutetuilta osin Ympäristöluvan lupamääräykset on selkeyden vuoksi korvattu kokonaisuudessaan päätöksen määräyksillä. Lupamääräysten keskeiset vaatimukset on pidetty ennallaan ja tarpeettomaksi käyneet määräykset on poistettu. Lupamääräyksiin on tehty säädösmuutosten lisäksi yleisen ympäristönsuojelutason kehittymisen edellyttämät muutokset. Lupamääräykset 1 4 (jätevedet) Jätevesien päästöjä koskevat raja-arvot on annettu siten, että niillä saavutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaiset päästötasot ja ne ovat saavutettavissa puhdistamon huolellisella hoidolla. Voimassa olevan luvan mukaisiin päästömääräyksiin on lisätty päästöraja myös kiintoaineelle komission päätelmässä 2014/687/EU esitetyn mukaisesti. Lisäksi ammoniumtypelle on annettu poistotehon tavoitearvo. Päästöraja-arvot on määrätty siten, että komission päätelmässä 2014/687/EU esitettyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. 1.10.2018 alkaen vesistöpäästöjen raja-arvot on annettu kuukausikeskiarvona ja vuosikeskiarvona vuorokautta kohden yleisen käytännön mukaisesti, mikä on tarpeen päästöjen tarkkailun luonteen vuoksi sekä päästöjen valvonnan ja vaikutusseurannan helpottamiseksi. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin yleisen Suomessa vallitsevan käytännön mukaisesti. Uudet vuosi- ja kuukausikeskiarvoon perustuvat päästöraja-arvot on määrätty siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin aiempia kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon mukaisia päästöraja-arvoja, eikä kuormitus kuukausi- tai vuositasolla ennalta arvioiden muutu. Vuosikeskiarvoiksi on määrätty samat arvot kuin aiemman kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon päästöraja-arvot, koska nämä laskennallisesti vastaavat likimain toisiaan. Kuukausikeskiarvoiksi on määrätty tavanomaisesta Suomessa vallitsevasta käytännöstä poiketen jonkin verran tiukemmat päästöraja-arvot, koska aiemmat liukuvaan keskiarvoon perustuvat päästöraja-arvot ovat käytännössä sallineet toteutuneille kuukausipäästöille tavanomaista kapeamman vaihteluvälin. Savon Sellu Oy:n kartonkitehdas on vanha tuotantolaitos, mikä on myös otettu huomioon päästötasoja määrättäessä. Vesistön tilassa ei ole havaittavissa sellaisia muutoksia, että tarvetta päästöraja-arvojen kiristämiseen olisi olemassa. Kiintoaine on lisätty päästöraja-arvoihin, koska se on tällä hetkellä kyseisenlaisen toiminnan BAT-päätelmien vaatimuksissa. Kiintoaineen osalta määräys on yhdenmukainen muiden uusien tar-
kistamispäätösten kanssa (Itä-Suomen aluehallintovirasto 25.8.2016 nro 34/2016/1) eikä näin ollen aseta hakijaa eriarvoiseen asemaan. - - - - - - Vaatimukset hallinto-oikeudessa Lupamääräykset 15 18 (melu) 10 (73) Melua koskevat määräykset on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Melutasot vastaavat pääosin valtioneuvoston melutason ohjearvoista antamaa päätöstä (993/1992). Lisäksi on määrätty yhden tunnin keskiäänitaso klo 6 7 yölevon varmistamiseksi. Vanhaan lupaan nähden loma-asumiseen käytettäville alueille on annettu uudet meluraja-arvot sekä vanhat tavoitearvot on edelleen pidetty voimassa. Suomen ympäristökeskuksen tuottaman taajamarajauskartan mukaan alueet tehtaan pohjoispuolella Sorsasalossa ja Virtasalmen pohjoisrannalla Siilinjärven kunnan alueella kuuluvat taajamaan ja Virtasalmen ranta Kuopion kaupungin puolella kuuluu taajaman lievealueeseen. Alueella on sekaisin pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Asutus on taajamaluonteista. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa vakituiseen asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Melun nykytila on valtatien 5 ympäristössä jo paikoin varsin korkea. Osalla aluetta tie- ja raideliikenteen melutasot ylittävät valtioneuvoston päätöksen ohjearvot. Sorsasalon saaren itäosan ja Virtasalmen rannan loma-asuntorakennukset ovat liikenteen ja teollisuusalueen ympäristövaikutusten piirissä. Ottaen huomioon alueen kaavoitustilanne ja loma-asutuksen syntyhistoria ei loma-asutusta alueella voida pitää kaikilta osin melun haittojen ehkäisyn kannalta taajamassa sijaitsevana loma-asutusalueena. Sorsasalon saaren pohjoisosan ja Virtasalmen rannan sekä Potkunsaaren loma-asuntorakennusten aluetta ei voida meluolosuhteiden sekä teollisuusalueen vuoksi täysin pitää taajaman ulkopuolella olevana loma-asutusalueena. Tämän vuoksi aluetta on päätöksessä pidetty sellaisena alueena, joka melun haittojen ehkäisyn kannalta on herkempi kuin asuinalue ja määrätty omat raja-arvot. Melutason tavoitearvojen tarkoituksena on lisäksi varmistaa, että melua ehkäistään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Meluselvitys ja sen perusteella tehtävä meluntorjuntasuunnitelma on tarpeen annettujen määräysten noudattamisen ja tehtävien meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyyden arvioimiseksi sekä melun vähentämiseksi. Toiminnasta muodostuva melu on pääosin tasaista sekä ympärivuorokautista ja sen kehittyminen on hyvin ennakoitavissa. Muutoksia melussa saattavat aiheuttaa mahdolliset laiterikot ja tuotannon muutokset. 1. A on hakenut muutosta aluehallintoviraston päätökseen ja esittänyt, että Savon Sellu Oy:lle ei saa myöntää ympäristölupaa, jossa nykyisiä melun raja-arvoja nostettaisiin yli 40 db yöaikana. Kuorimosta aiheutuvaa kolinaa ja sirkkelin ääniä on rajoitettava myös päiväaikana tekemällä meluvalleja tai vastaavia meluaitoja. Jätevesien käsittelyssä on oltava tiukempi valvonta ja altaissa on oltava paremmat seinämät. Savon Sellu Oy:n kuuluisi tehdä jätevesiputki
11 (73) kauemmaksi Kelloselältä. Lähistössä on asuntoja ja loma-asuntoja, jotka on tarkoitettu virkistyskäyttöön. Loma-asuntojen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa etätyön ja lisääntyneen vapaa-ajan myötä. Päiväaikaista melua on hiljennettävä nykyisestä, koska tuotanto kasvaa jatkuvasti. Nyt mökkien käyttöä pyritään vähentämään, kun meluarvot lisääntyvät. Viimeksi kesällä vesi on ollut ruskean harmaata niin, ettei uiminen ja saunominen Potkunsaaren rannoilla ole ollut mahdollista. Kelloselkä on jo suurelta osin pilaantunut. Verkot haisevat pahalle jo yhden yön jälkeen Potkun luodolla. Kelloselkää ei saa enää rasittaa. Vesi on saatava uimakelpoiseksi, vaikka Finnpulp Oy:n tehdasta ei tulisi. 2. B on hakenut muutosta aluehallintoviraston päätökseen ja esittänyt valituksessaan yleisiä ympäristöpoliittisia tavoitteita ja keinoja niiden edistämiseksi. 3. C ja hänen 26 asiakumppaniaan ovat hakeneet muutosta aluehallintoviraston päätökseen ja vaatineet, että päätöksen lupamääräyksiä 15, 16 ja 18 muutetaan alla vaaditun mukaisesti. Lupamääräystä 15 on täydennettävä seuraavilla määräyksillä: "Laitoksen alueelle sekä laitoksen ja vesialueen väliselle alueelle tai vesialueelle tulee sijoittaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset meluseinät, jotka ehkäisevät laitoksen alueella syntyvän melun kulkeutumista ympäristöön. Laitoksessa käytettävät puskutraktorit ja muut niiden kaltaiset melua aiheuttavat työkoneet tulee korvata parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla vähän melua aiheuttavilla koneilla. Meluntorjuntasuunnitelmassa tulee esittää asiantuntijaselvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisista meluseinärakenteista sekä puskutraktoreista ja muista niiden kaltaisista työkoneista sekä aikataulu meluseinien asentamisen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten vähän melua aiheuttavien koneiden käyttöönoton toteuttamisesta." Lupamääräys 16 on muutettava kuulumaan seuraavasti: "16. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ei saa ylittää ympäristön asumiseen käytettävillä alueilla päivällä (7.00-22.00) keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä (22.00-7.00) keskiäänitasoa 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ei saa ylittää päivällä (7.00-22.00) keskiäänitasoa 45dB(A) eikä yöllä (22.00-7.00) keskiäänitasoa 40 db(a). Raja-arvoon verrattavaan mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 db, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Toiminnasta aiheutuva melun yhden tunnin keskiäänitaso saa olla enintään 55 db(a) ympäristön asuinalueilla 6.00-7.00 välisenä aikana ja 16.00-22.00 välisenä aikana sekä enintään 45 db(a) ympäristön loma-asumiseen käytettävillä alueilla 6.00-7.00 välisenä aikana ja 16.00-22.00 välisenä aikana.
12 (73) Laitoksen aiheuttama melutaso mitataan ympäristömelun mittaamista koskevan Ympäristöministeriön ohjeen I 1995 mukaisesti siten, että mittaamisessa käytetään ohjeen Liitteen B mukaista luotettavuusarviointia. Luotettavuusarviointi on tehtävä siten, että mittausepävarmuus on enintään 2 db." Lupamääräystä 18 on täydennettävä seuraavilla määräyksillä: "Mittaustulokset tulee asettaa tietoverkossa reaaliaikaisesti Pohjois-Savon ELY- keskuksen ja yleisön saataville. Mittaustulokset tulee tallentaa. Mittaustulosten tallenteet tulee pyynnöstä luovuttaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä taholle, jolla olisi valitusoikeus Savon Sellu Oy:n ympäristölupia koskevista päätöksistä." Lisäksi muutoksenhakijat ovat pyytäneet, että hallinto-oikeus suorittaa katselmuksen tehdasalueella ja tehtaan ympäristössä melun vaikutusalueella, ja että katselmus toimitetaan kesäaikana ja tehtaan käynnin aikana siten, että myös eniten melua aiheuttavat toiminnot, puiden käsittely, kuorimo ja puskutraktorit ovat käytössä. Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti: Muutoksenhakijoiden kiinteistöt sijaitsevat Kettulanlahden alueella. Savon Sellu Oy:n laitoksen ja muutoksenhakijoiden asuntoalueen välillä on ainoastaan noin 0,5-1 kilometrin vesialue. Alueelle ei kantaudu muuta merkittävää teollisuus- tai tiemelua kuin Savon Sellu Oy:n laitoksesta kantautuva melu. Kallansillat, jolla valtatie 5 sijaitsee, on rakennettu uudelleen muutama vuosi sitten ja samassa yhteydessä silloille on sijoitettu meluvalleja. Uudistettuja Kallansiltoja pitkin kulkevan valtatien 5 ja rautatien ääni eivät aiheuta alueella meluhaittaa. Kettulanlahden edustalla oleva vesialueella on merkittävää virkistys- ja vapaaajan käyttöä. Savon Sellu Oy:n tuotantolaitos aiheuttaa muutoksenhakijoiden kiinteistöillä erittäin häiritsevää ja haitallista melua. Melua on jollakin tapaa siedetty vuosikausia, koska aiempina vuosina keskeistä melulähdettä, kuorimoa ei käytetty iltaisin eikä viikonloppuisin. Tällä hetkellä tilanne on kestämätön ja haittaa olennaisesti kiinteistöjen käyttöä ja oleskelua alueen ranta-alueilla. Kettulanlahden asukkaat ovat jo useita vuosia yrittäneet saada parannusta tilanteeseen useilla yhteydenotoilla Savon Sellu Oy:öön ja Kuopion kaupungin ympäristölautakuntaan. Parannusta ei ole tapahtunut. Aluehallintovirastolle tehdyistä muistutuksista ilmenee, että loma-asukkaat ja vakituiset asukkaat kokevat merkittävää meluhaittaa laajalla alueella laitoksen ympäristössä. Melu on merkittävin lähialueita häiritsevä päästö. Suurin osa lähialueen asukkaista ei havaitse muuta päästöä, mutta häiritsevä melu on jokapäiväistä. Kettulanlahden alueelle kantautuva melu on pääasiassa kuorimosta kantautuvaa puiden kolinaa, telatraktorin ja sen piipparin ääntä sekä voimakasta huminaa. Melu on viime vuosien aikana muuttunut voimakkaammaksi, mahdollisesti sen vuoksi, että näköhavaintojen mukaan tehdasalueen ympäristöstä on
13 (73) kaadettu puustoa. Tehtaan puunkäsittelyä, kuorimoa on aikaisemmista vuosista poiketen nyt ajettu myös iltaisin ja viikonloppuisin. Myös tämä on lisännyt meluhaittaa. Ympäristömelun mittaamista koskevan ympäristöministeriön ohjeen 31.3.1995 mukaan ohjeen mukainen mittaus ei välttämättä ole aina riittävä, jos mittauksen tavoitteena on selvittää melun haitallisuutta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on ilmeistä, että melu on erittäin häiritsevää ja siten haitallista. Koska melun häiritsevyyden objektiivinen mittaaminen on vaikeaa, tulee yksiselitteisemmin mitattavat määräykset, desibelirajat, asettaa riittävän alhaiseksi. Merkittävin meluhaitta aiheutuu iltaisin ja viikonloppuisin esiintyvästä melusta. Haitta korostuu kesällä ranta-alueilla, jolloin tuuli on usein heikkoa ja Savon Sellu Oy:n melu kantautuu voimakkaana ja pitkälle. Alueen luonteen vuoksi on tärkeää rajoittaa melupäästöä klo 6.00-7.00 ja klo 16.00-22.00 myös tuntikohtaisesti. Savon Sellu Oy:n melu kantautuu voimakkaana myös ympäristön loma-alueille. Voimassa olevassa ympäristöluvassa loma-alueita koskevat meluarvot on asetettu ohjeellisiksi. Muutoksenhakijoiden kiinteistöille kantautuvan melun perusteella Savon Sellu Oy ei noudata ohjeellisia arvoja. Savon Sellu Oy:n mahdolliset toimenpiteet melutason alentamiseksi ovat olleet tuloksettomia. Vuonna 2007 myönnetyssä ympäristöluvassa tavoitteiksi jääneet loma-alueiden meluarvot ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi. Aluehallintoviraston päätös asettaa loma-alueille sitovat melurajat on välttämätön määräys. Vain näin voidaan olettaa, että tilanne viimein alkaa muuttua. Aluehallintoviraston päätöksen sitovat melurajat, 50 db(a) ja 45 db(a), ovat kuitenkin liian korkeat. Valtioneuvoston päätös 993/1992 määrittää loma-alueita varten tarkoitetuksi melurajaksi viisi desibeliä alemmat arvot 45 db ja 40 db. Silloisen meluntorjuntalain ja nykyisen ympäristölain tarkoitus ei ole ollut eikä ole, että ohjeet olisivat yleisluontoisia toivomuksia. Loma-asumiseen käytettävien alueiden osalta ohjeen sisältö ja tarkoitus ovat samat kuin asuinalueiden osalta annetun ohjeen osalta. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi. Ei ole olemassa hyväksyttäviä perusteita määrätä loma-asumiseen käytettävillä alueilla noudatettavaksi valtioneuvoston päätöksen mukaisia arvoa korkeampia meluarvoja. Sitovia määräyksiä asetettaessa on otettava huomioon myös vuoden 2007 jälkeen tapahtunut yleinen kehitys ja pyrkimys meluhaittojen pienentämiseksi (tuulivoimaloiden melumääräykset, uusien asuntoalueiden melutavoitteet). Tällä hetkellä kun kymmenen vuotta on kulunut voimassa olevan luvan myöntämisestä, määräysten tulisi olla selvästi tiukemmat kuin vuonna 2007. Aluehallintoviraston lupamääräyksessä asetettu loma-asumiseen käytettävillä alueilla sovellettava tavoitteellinen meluraja on asetettava sitovaksi. Lisäksi yhden tunnin keskiäänitasoa koskeva vaatimus on asetettava myös ajalle klo 6.00-7.00 ja 16.00-22.00. Tämä on ainoa tapa varmistua siitä, että ympäristönsuojelulain vaatimukset melun osalta täytetään ja alueen asukkaille aiheutuva voimakas meluhaitta saadaan alennettua hyväksyttävälle tasolle. Vaaditut melurajat eivät ole Savon Sellu Oy:lle kohtuuttomia. Savon Sellu Oy:llä on jo ollut vähintään kohtuullinen aika suorittaa toimenpiteet, joilla tavoitteet täytetään. Investoinnit, joita melurajojen täyttäminen edellyttää, ovat
14 (73) kohtuullisia suhteessa Savon Sellu Oy:n liikevaihtoon, tulokseen ja investointitasoon. Keskeinen Savon Sellu Oy:n tuottamaan meluhaittaan vaikuttava seikka on, että puiden käsittely tapahtuu alueella, jossa on esteetön näkymä vesialueelle ja josta melu kulkeutuu esteettä vesialueelle ja siitä lähialueille. Finnpulp Oy:n hakemuksen liitteen 12 alaliite 7 kuvaa tilanteen hyvin: Savon Sellu Oy:n voimakkain ja laajin melulähde on rantaan rajoittuvalla alueella. Myös Savon Sellu Oy:n hakemuksen liitteen 21.2 kuva 3 kuvaa tilannetta. Kuvassa on suurin melua aiheuttava lähde: Metallirummun tavoin koliseva kuuppa, jonka ympärillä ei ole melusuojauksia, ei myöskään melulähteen ja vesialueen välissä. Savon Sellu Oy:n parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevan selvityksen taulukossa 14 on asiakohta "Melun leviämisen estäminen lisäämällä esteitä aiheuttajien ja vastaanottajien välille". Tämä tekniikka on selvittämättä, eikä sitä voida enää jättää Savon Sellu Oy:n harkinnan varaan. Meluseinät olisivat todennäköisesti tehokkain keino nykytilanteen korjaamiseksi. Savon Sellu Oy on vastannut vaatimukseen meluseinien käyttämisestä lausumilla ei sovi ja häiritsee lastausta. Nykyisellä tekniikalla meluseinät vaativat vain muutaman metrin tilan sivusuunnassaan. Tämä on nähtävissä vaikka maanteiden meluseinissä. Meluseinät olisivat tässä tapauksessa tehokkaimmillaan, kun niitä käytettäisiin estämään melun leviäminen vesialueelle. Todennäköisin tehokas sijoituspaikka olisi tehdasalueen reunoilla. Todennäköisesti meluseiniä voidaan sijoittaa muuallekin valikoituihin kohteisiin tehdasalueelle, kuten kuorimon melun kannalta kriittisiin kohteisiin. Savon Sellu Oy:n omistamat kiinteistöt ulottuvat laajemmalle alueelle kuin mitä tällä hetkellä käytetään tehtaan tuotantoalueena. Tästä voidaan päätellä, että tilaa myös alueen ympärille asennettaville meluseinille on. On ymmärrettävää, että laiturialueen osalta kiinteät meluseinät häiritsisivät lastausta laivakuljetuksista. Nykyisellä tekniikalla meluseinät ovat toteutettavissa myös siirrettävinä. Savon Sellu Oy:n ilmoituksen mukaan tehtaalle saapuu vuodessa noin 0-30 laivakuljetusta. Kesän 2016 aikana lähialueen asukkaat eivät havainneet yhtään laivakuljetusta. Vaikka kuljetuksia olisi esimerkiksi 15 vuodessa, meluseinien siirtäminen laivan purkamisen ajaksi ei ole kohtuuton vaatimus, kun otetaan huomioon meluseinistä saatava hyöty. Suunnitellun Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan ympäristölupahakemuksen mukaan Finnpulp Oy on suunnitellut käyttävänsä meluseiniä ja meluvalleja useissa kohteissa sekä maa-alueilla että rakennusten katoilla. Finnpulp Oy:n esityksessä korkeimmat meluvallit olisivat 15 metriä korkeita. Finnpulp Oy:n suunnittelema vedenpuhdistamo sijaitsee 100-200 metrin etäisyydellä Potkunsaaren suuntaan olevasta rannasta. Finnpulp Oy:n hakemuksen mukaan vedenpuhdistamosta aiheutuvaa melua Potkunsaaren suuntaan ehkäistään sijoittamalla esteeksi 15 metriä korkea meluvalli (Pöyryn meluntorjuntaraportissa esitetään 19 metriä korkea meluvalli). Savon Sellu Oy:n eniten melua aiheuttavat toiminnot sijaitsevat samalla ranta-alueella, mutta melun kulkeutumista Potkunsaaren ja Kettulanlahden suuntaan ei ehkäistä meluvallilla eikä meluseinällä. Finnpulp Oy:n vedenpuhdistamo on olennaisesti pienempi melulähde kuin Savon Sellu Oy:n puunkäsittely ja kuorimo. Meluseinät ovat käyttökelpoisia ja välttämättömiä myös Savon Sellu Oy:n tuotantolaitoksella.
15 (73) Savon Sellu Oy:n tehdasta aikanaan rakennettaessa on rakennettu myös meluvalleja estämään melun kantautumista rannasta Kuopion kaupungin suuntaan. Nämä vesialueelle rakennetut meluvallit näkyvät kartta-aineistoissa. Nykyiset vesialueella olevat meluvallit eivät estä tehokkaasti melun leviämistä Kettulanlahden suuntaan. Kettulanlahden suunnalla on runsaasti tilaa kunnollisten meluvallien tai meluseinien rakentamiseen. Valvontaviranomaiset olisivat todennäköisesti voineet vaikuttaa asiaan jo nykyisten lupaehtojen perusteella. Ympäristöluvan myöntävä viranomainen voi velvoittaa sijoittamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset meluseinät, jotka ehkäisevät laitoksen alueella syntyvän melun kulkeutumista ympäristöön ja velvoittaa esittämään meluntorjuntasuunnitelmassa asiantuntijaselvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisista meluseinärakenteista ja aikataulu meluseinien asentamiseen. Savon Sellu Oy:n väittämät esteet meluseinien käyttämiselle voidaan tutkia osana parhaan käyttökelpoisen tekniikan käsitettä ja selvittämistä. Lukuisissa muistutuksissa on todettu telatraktorin olevan yksi merkittävä melulähde ja asian tulleen saatetuksi Savon Sellu Oy:n tietoon kauan aikaa sitten. Telatraktori työskentelee vuorokauden ympäri purukasan päällä ja ääni kuuluu selvästi myös noin 0,5-1 kilometrin päähän Kettulanlahteen. Muutosta ei ole tapahtunut, vaikka yksittäisen asian voidaan perustellusti olettaa olevan helposti korjattavissa. Tämän vuoksi lupamääräyksiin tulee sisällyttää myös velvoite korvata puskutraktorit ja muut niiden kaltaiset melua aiheuttavat työkoneet parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla vähän melua aiheuttavilla koneilla. Savon Sellu Oy:n suorittamissa melumittauksissa mittaustuloksista on vähennetty 10 db:n epävarmuusmarginaali sillä perusteella, että ympäristömelun mittaamista koskevan ympäristöministeriön ohjeessa I 1995 käytetään perusolettamuksena tällaista epävarmuusmarginaalia (enimmäismarginaalina). Kuten ympäristöministeriön ohjeesta ilmenee, mittausepävarmuus voi olla kumpaan suuntaan tahansa. Mittaustulos voi osoittaa 10 db liian pieniä arvoja tai 10 db liian suuria arvoja. Kaavamainen 10 db:n vähentäminen mittaustuloksesta voi merkitä sitä, että mittaustulos on jopa 20 db alhaisempi kuin todellinen melu. Mittaaminen voidaan kuitenkin suorittaa myös käyttäen ohjeen liitteen B mukaista luotettavuusarviointia. Koska tässä tapauksessa todellinen melu on ilmeisen häiritsevää ja haitallista ja melu on merkittävin lähialueilla havaittavissa oleva päästö, on perusteltua suorittaa mittaukset käyttäen ohjeen mukaista luotettavuusarviointia siten, että mittausepävarmuus on enintään 2 db. Summittaisen 10 db:n epävarmuusvähennyksen käyttäminen mittaustuloksissa olisi ristiriidassa myös sellaisen kanssa, että sitovia melurajoja asetettaessa käytettäisiin valtioneuvoston päätöstä korkeampia melurajoja vedoten olemassa olevaan meluun, josta ei ole tehty vastaavaa 10 db:n vähennystä. Satunnaisina ajankohtina suoritetut melumittaukset eivät anna luotettavaa kuvaa melusta. Esimerkkinä voidaan esittää Savon Sellu Oy:n lupahakemukseen liitetty tutkimusraportti 121/2013, josta ilmenee, että mittaukset on tehty ajankohtana, jolloin jäällä, maassa ja puissa on ääntä vaimentava lumikerros. Lisäksi raportista ilmenee, että vallitseva tuulensuunta on ollut lounaaseen eli pääosin päinvastaiseen suuntaan kuin missä mittauskohteet ovat olleet. Jatku-
16 (73) vatoiminen mittaus varmistaa, että melua ei arvioida yksinomaan tämän kaltaisissa olosuhteissa tehtyjen mittausten perusteella. Jatkuvatoimisen mittauksen lisäksi on välttämätöntä, että mittaustulokset tallennetaan ja asetetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja yleisön saataville. Näin voidaan varmistua siitä, että mittaustuloksilla on todellinen merkitys selvitettäessä lupaehtojen tarkoittaman melun määrää ja lupaehtojen noudattamista. Katselmus on tarpeen, koska asiakirjoista ei saa riittävää kuvaa melun leviämisen keskeisestä syystä. Kovaa melua aiheuttavia toimintoja on lähellä järven rantaa ja koska meluesteitä ei ole, melu pääsee esteettä järvialueelle ja vettä pitkin laajalle alueelle, muun ohella Kettulanlahteen. Asiakirjoista ei saa myöskään riittävää kuvaa ympäristön alueiden luonteesta eikä Savon Sellu Oy:n harjoittaman toiminnan aiheuttaman melun tasosta ja melun tuottamasta häiriöstä. 4. D ja hänen 13 asiakumppaniaan ovat hakeneet muutosta aluehallintoviraston päätökseen ja vaatineet, että päätöksen lupamääräyksiä 15, 16 ja 18 muutetaan alla vaaditun mukaisesti. Lupamääräystä 15 on täydennettävä seuraavilla määräyksillä: " Laitoksen alueelle sekä laitoksen ja vesialueen väliselle alueelle tai vesialueelle tulee sijoittaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset meluseinät, jotka ehkäisevät laitoksen alueella syntyvän melun kulkeutumista ympäristöön. Laitoksessa käytettävät puskutraktorit ja muut niiden kaltaiset melua aiheuttavat työkoneet tulee korvata parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla vähän melua aiheuttavilla koneilla. Meluntorjuntasuunnitelmassa tulee esittää asiantuntijaselvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisista meluseinärakenteista sekä puskutraktoreista ja muista niiden kaltaisista työkoneista sekä aikataulu meluseinien asentamisen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten vähän melua aiheuttavien koneiden käyttöönoton toteuttamisesta." Lupamääräys 16 on muutettava kuulumaan seuraavasti: "16. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ei saa ylittää ympäristön asumiseen käytettävillä alueilla päivällä (7.00-22.00) keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä (22.00-7.00) keskiäänitasoa 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ei saa ylittää päivällä (7.00-22.00) keskiäänitasoa 45 db(a) eikä yöllä (22.00-7.00) keskiäänitasoa 40 db(a). Raja-arvoon verrattavaan mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 db, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Toiminnasta aiheutuva melun yhden tunnin keskiäänitaso saa olla enintään 55 db(a) ympäristön asuinalueilla 6.00-7.00 välisenä aikana sekä enintään 45 db(a) ympäristön loma-asumiseen käytettävillä alueilla 6.00-7.00 välisenä aikana ja 16.00-22.00 välisenä aikana.
17 (73) Laitoksen aiheuttama melutaso mitataan ympäristömelun mittaamista koskevan Ympäristöministeriön ohjeen I 1995 mukaisesti siten, että mittaamisessa käytetään ohjeen Liitteen B mukaista luotettavuusarviointia. Luotettavuusarviointi on tehtävä siten, että mittausepävarmuus on enintään 2 db." Lupamääräystä 18 on täydennettävä seuraavilla määräyksillä: "Mittaustulokset tulee asettaa tietoverkossa reaaliaikaisesti Pohjois-Savon ELY keskuksen ja yleisön saataville. Mittaustulokset tulee tallentaa. Mittaustulosten tallenteet tulee pyynnöstä luovuttaa Pohjois-Savon ELY keskukselle sekä taholle, jolla olisi valitusoikeus Savon Sellu Oy:n ympäristölupia koskevista päätöksistä." Lisäksi muutoksenhakijat ovat pyytäneet, että hallinto-oikeus suorittaa katselmuksen tehdasalueella ja Ranta-Toivalan ja Virtasalmen sillä alueella, johon melu leviää, mukaan lukien alueen saaristo, ja että katselmus toimitetaan kesäaikana ja tehtaan käynnin aikana siten, että myös eniten melua aiheuttavat toiminnot, puiden käsittely, kuorimo ja puskutraktorit ovat käytössä. Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti: Muutoksenhakijoiden kiinteistöt sijaitsevat Ranta-Toivalan alueella. Aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa oleva kuvaus alueen luonteesta on virheellinen eikä ota huomioon sitä, että melun vaikutusalueella on erilaisia ja eri luonteisia alueita. Se, että alueen pohjoisosassa 3-4 kilometrin päässä valtatien 5 varrella ja Sorsasalon saaren pohjoisosassa on melua, ei vaikuta Ranta-Toivalan alueen luonteeseen. Eniten melulle altistuvissa saarissa (Potkunsaari, Tervasaari, Potkuluoto, Myhkyri, Lukkosaaret) on noin 25 loma-asuntoa. Näissä saarissa on ainoastaan loma-asuntoja eikä niissä ole esimerkiksi teitä. Ranta-Toivalassa yksinomaan ranta-alueella on noin 20 loma-asuntoa. Lukkosalmen ranta-alueella lomaasuntoja on vähintään yhtä paljon. Savon Sellu Oy:n lähialue on merkittävä Kuopion lähialueella sijaitseva lomaasumiseen käytettävä alue. Keskeisin melulle altistuva alue, Ranta-Toivalan alueen saaret ja rannat ovat lähes yksinomaan loma-asumiskäytössä. Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaari alueet on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Savon Sellu Oy:n aiheuttama melu saattaa kulkeutua Kuopion tai Siilinjärven taajama-alueille, mutta Ranta-Toivalan alue Savon Sellu Oy:n itä- ja kaakkoispuolella sekä Lukkosalmi, ei ole taajamaa. Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokituksen mukaan alue ei ole tiheää taajamaa eikä harvaa taajamaa. Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokituksen mukaan Ranta-Toivalaa lähin harva taajama-alue on paikasta riippuen noin 3-4 kilometrin päässä. Alueella on rantakaava. Ranta-Toivalan alueelle ei kantaudu muuta jatkuvaa taustamelua. Kallansillat, jolla valtatie 5 sijaitsee, on rakennettu uudelleen muutama vuosi sitten ja samassa yhteydessä silloille on sijoitettu meluvalleja. Kallansiltojen ja valtatie 5:n etäisyys Ranta-Toivalaan on noin neljä kilometriä. Uudistettuja Kallansil-
18 (73) toja pitkin kulkevan valtatie 5:n ja rautatien ääni eivät kuulu Ranta-Toivalan alueella, lukuun ottamatta joissakin sääoloissa ajoittain alueen uloimman saaren Potkunsaaren saaren luoteis- ja länsirantaa. Alueelle ei myöskään kuulu muuta havaittavaa tie-, kaupunki- tai teollisuusmelua. Muualla ilmenevä melu ei ole peruste sille, että Ranta-Toivalan loma-asutusalueella voitaisiin soveltaa loma-asutusalueita varten annettuja ohjeita korkeampia meluarvoja. Jotta olemassa olevan muun melun merkitystä melumääräyksiä asetettaessa voitaisiin arvioida, tulisi olemassa olevasta muusta melusta vähentää 10 db tai määrätä lupaehtojen mukaiset mittaukset tehtäväksi vaaditulla luotettavuusarvioinnilla. Savon Sellu Oy:n lähialueilla on jonkin verran myös vakituiseen asumiseen käytettäviä kiinteistöjä. Tämäkään ei ole peruste sille, että loma-asumiseen käytettävillä alueilla voitaisiin soveltaa vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla sovellettavia melumääräyksiä. Muutamia vakituiseen asumiseen käytettäviä kiinteistöjä ei häiritse se, että sovelletaan alueen pääasiallisen luonteen perusteella loma-asumisen meluarvoja. Alueella on useita luonnonsuojelualueita, jotka eivät siis sijaitse taajamassa. Sen vuoksi loma-asutusalueita vastaavat melurajat tulee määrätä noudatettavaksi myös luonnonsuojelualueilla. Savon Sellu Oy:n tuotantolaitos aiheuttaa muutoksenhakijoiden kiinteistöillä häiritsevää ja haitallista melua. Melua on jollakin tapaa siedetty vuosikausia, koska aiempina vuosina keskeistä melulähdettä, kuorimoa ei käytetty iltaisin eikä viikonloppuisin. Tällä hetkellä tilanne on pahentunut kestämättömäksi ja haittaa olennaisesti oleskelua ympäristön ranta-alueilla. Aluehallintovirastolle tehdyistä muistutuksista ilmenee, että myös muut lähialueiden loma-asukkaat ja vakituiset asukkaat kokevat merkittävää meluhaittaa. Melu on merkittävin lähialueita häiritsevä päästö. Suurin osa lähialueen asukkaista ei havaitse muuta päästöä, mutta häiritsevä melu on jokapäiväistä. Ympäristömelun mittaamista koskevan ympäristöministeriön ohjeen 31.3.1995 (4/401/95) mukaan ohjeen mukainen mittaus ei välttämättä ole aina riittävä, jos mittauksen tavoitteena on selvittää melun haitallisuutta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on ilmeistä, että melu on erittäin häiritsevää ja siten haitallista. Koska melun häiritsevyyden objektiivinen mittaaminen on vaikeaa, tulee yksiselitteisemmin mitattavat määräykset, desibelirajat asettaa riittävän alhaiseksi. Loma-asutukseen käytettävillä alueilla merkittävin meluhaitta aiheutuu iltaisin ja viikonloppuisin esiintyvästä melusta. Haitta korostuu kesällä ranta-alueilla, jolloin tuuli on usein heikkoa ja Savon Sellu Oy:n melu kantautuu voimakkaana ja pitkälle. Alueen luonteen vuoksi on tärkeää rajoittaa melupäästöä lomaasumiseen käytettävillä alueille klo 6.00-7.00 ja klo 16.00-22.00 myös tuntikohtaisesti. Vuonna 2007 myönnetyssä ympäristöluvassa Savon Sellu Oy:lle oli annettu aikaa 1.1.2012 saakka toteuttaa toimenpiteet, joilla saavutetaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla tavoitteena olevat keskiäänitasot, päivällä enintään 45
19 (73) db(a) ja yöllä 40 db(a). Savon Sellu Oy olisi ollut velvollinen noudattamaan näitä lupamääräyksiä sitovina määräyksinä 1.1.2012 alkaen. Savon Sellu Oy valitti ympäristöluvasta hallinto-oikeuteen vaatien, että loma-asumiseen käytettäviä alueita koskeva meluvaatimus ei saa olla sitova. Savon Sellu Oy perusteli valitustaan keskeisesti seuraavasti: Kuorimon melun vaikutusalue ulottuu Potkunsaaren rantaan, jossa on kolme kesämökkiä. Keskiäänitasot Potkunsaaren rannassa 3.10.2007 ovat olleet 52-54 db(a). Kun kaikki tehtaan toiminnot oli pysäytetty, keskiäänitasot olivat 45-46 db ja hallitseva melu tuli noin kolmen kilometrin päässä olevalta moottoritieltä. Tavoitteeksi asetettu äänitehotaso Potkunsaaressa on kohtuuton ja mahdoton saavuttaa pelkästään Savon Sellu Oy:n meluntorjuntatoimenpitein. Savon Sellu Oy:n valituksen vuoksi hallintooikeus poisti päätöksellään 28.5.2009 loma-asumiseen käytettäviä alueita koskevan melumääräyksen toteuttamisen määräajan. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään Savon Sellu Oy:n esittämillä melutiedoilla ja sillä, että hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty riittävää selvitystä tavoitearvoihin pääsemisen keinoista ja aikataulusta eikä niiden kohtuullisuudesta. Tilanne on myös Potkunsaaren osalta muuttunut vuoden 2007 jälkeen. Kallansillat, jolla kyseessä oleva moottoritie kulkee, on rakennettu uudelleen ja silloille on sijoitettu meluvalleja. Se, että hakijan puutteelliset selvitykset olisi hyväksyttävä peruste olla asettamatta sitovaa melurajaa, on ainakin nykyisen ympäristölainsäädännön vastaista. Määräys jäi tavoitteeksi ilman määräaikaa, johon mennessä tavoitteet olisi toteutettava. Savon Sellu Oy:llä on nyt ollut aikaa tavoitteen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi noin kymmenen vuotta. Toimenpiteet ja tulokset ovat olleet vaatimattomia. Kun verrataan Savon Sellu Oy:n edellä mainitussa valituksessaan ilmoittamaa keskiäänitasoa Potkunsaaren rannassa 3.10.2007 (52-54 db (A)) Savon Sellu Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteenä 21.1 oleviin mittaustuloksiin ajankohdalta 26-29.3.2013 (51-55 db), havaitaan, että Savon Sellu Oy ei ole alentanut Potkunsaaren suuntaan tapahtuvaa melupäästöä. Tämä on sama suunta, jossa Ranta-Toivala ja sen loma-asutusalue sijaitsevat. On ilmeistä, että Savon Sellu Oy ei ole tehnyt tehokkaita meluntorjuntainvestointeja vuonna 2007 myönnetyn ympäristöluvan melutavoitteen toteuttamiseksi. Savon Sellu Oy:n tekemästä lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta ja Savon Sellu Oy:n antamista lausumista voi päätellä, että tilanne tulisi edelleen jatkumaan entisellään: Hakemuksessaan Savon Sellu Oy oli ehdottanut melumääräysten lieventämistä ja siis melun lisääntymisen sallimista. Savon Sellu Oy:n selvityksessä 25.4.2016 parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta melupäästöjen vähentämisessä todetaan useimpien kohtien osalta valmisteilla, selvitys menossa, huomioidaan korvausinvestointien yhteydessä, ei vielä käytössä tai ei voida toteuttaa, koska tehdasalue 1960 -luvulta. Savon Sellu Oy:n esittämässä muistiossa Meluntorjunnan kehittäminen Savon Sellun kuorimon alueella 8.6.2016 esitellään toteutettavat uudet toimenpiteet: Sirkkelikoppi uusitaan, kuljettimelle asennetaan kumilevy, hakepuhaltimen ilmanpoistoputken ympärillä olevaa hattua parannetaan ja kurottajan kuljettajaa ohjeistetaan. Muistiossa ei todeta muita konkreettisia toimenpiteitä, esimerkiksi meluseinistä tai yhdestä keskeisestä melulähteestä, telatraktorista. Muistiosta voidaan perustellusti päätellä, että keskeisen melulähteen, kuorimon aiheuttama melupäästö pysyy entisellään. Muistion mukaisten konkreettisten toimenpiteiden kustannukset rajoittunevat korkeintaan muutamiin