Kaupan näkymät 2020 Jaana Kurjenoja Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa.
Liikevaihdon kasvu on alkuvuodesta ollut nopeaa Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa.
Erikoiskauppa on vetänyt vähittäiskaupan kasvua, vaikka vaatekauppa edelleen kärsiikin Liikevaihdon arvon ja määrän vuosimuutos vähittäiskaupan suurimmilla toimialoilla, tammi huhtikuu, % 6.8.2018 Jaana Kurjenoja Vähittäiskauppa* Päivittäistavarakauppa* Tavaratalokauppa* Erikoiskauppa yht.** Rautakauppa** Kodin tekniikka** Vaatteet ja jalkineet** Sisustus (huonekalut, taloustavarat)** Urheilukauppa** -1,5-0,2 0,7 1,6 3,7 3,1 3,5 3,9 3,0 3,6 3,1 3,7 5,3 4,0 5,0 6,0 *Vuosimuutos tammi toukokuu 2017 2018. -6 **Vähittäiskauppa erikoiskaupassa. -4-2 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus. Arvo Määrä 7,6 8,2
Tukkukauppa on kasvanut lähes kaikilla aloillaan Euromääräisen liikevaihdon vuosimuutos tukkukaupan suurimmilla toimialoilla, tammi huhtikuu, % Tukkukauppa* yht. Muu erikoistunut tukkukauppa (raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, rakennusmateriaalit, Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa 6,1 3,4 5,1 2,7 4,3 Arvo Määrä Taloustavaroiden tukkukauppa Muu tukkukauppa (erikoistumaton tukkukauppa, yleistukkukauppa) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa * Vuosimuutos tammi-toukokuu 2017-2018 Lähde: Kaupan suhdannekehitys, Tilastokeskus. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja -2,4 5,8 4,6 21,1-20 -10 0 10 20 30 40 50 60
Raaka-aineiden ja energian hinnat kiihdyttävät tukkukaupan kasvua erikoiskaupassa hintataso laskee Vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi toukokuussa 3,7 prosenttia ja liikevaihdon määrä* 3,1 prosenttia. Kova koti- ja ulkomainen kilpailu vähittäiskaupassa jatkuu edelleen samalla, kun raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden ja energian hinnat ovat nousseet. Tavaratalokaupan (sis. pt-kaupan tavarataloissa ja hypermarketeissa) liikevaihto on kasvanut selvästi viime vuotta nopeammin. Erikoiskaupassa euromääräinen liikevaihto kasvaa hitaammin kuin liikevaihdon määrä, eli hinnat siis laskevat. Kilpailu kirittää kodintekniikkaa. Vaikka kasvu jatkuukin vahvana, se on hitaampaa kuin viime vuonna. Urheilukauppa on sen sijaan piristynyt viime vuodesta. Vaatteiden ja jalkineiden erikoiskauppa ei vielä alkuvuodesta päässyt kasvuun kiinni, mutta keväällä alkoi näkyä käännettä parempaan. Tukkukaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi-toukokuussa peräti 6,1 prosenttia, mikä johtui pitkälti raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden ja energian tukkuhintojen kasvusta. Samaan aikaan liikevaihdon määrä* kasvoi 3,4 prosenttia. Teollisuuden kasvu on alkanut näkyä myös tukkukaupan liikevaihdon määrän kasvuna. Tieto- ja viestintätekniikan tukkukauppa on hurjassa kasvussa. * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Kaupan työmarkkinoiden vuoristorata Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1000 henkilöä 350 Kauppa 300 Metalli ja elektroniikka 250 200 150 Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut 100 Metsäteollisuus 50 0 Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus 6.8.2018 2006 2005 Jaana Kurjenoja 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 2014 2015 2016 2017 Energia-, vesi- ja jätehuolto
Mitä kaupan työmarkkinoilla on tapahtunut 2000-luvulla? Finanssikriisi ja siihen liittynyt talouden taantuma iskivät suomalaiseen tukkukauppaan loppuvuodesta 2008 ja alkoivat muuttaa toimintaympäristöä ja edellytyksiä pysyvästi. Joiltakin perinteisiltä tukkukaupoilta hävisi jopa 70 prosenttia liikevaihdosta loppuvuonna 2008. Kilpailu vähistä asiakkaista oli kansainvälistä ja kovaa, toimintoja oli tehostettava. Taantuman hellittäessä paluuta vanhaan ei ollut. Tukkukaupan asiakkaat kotimaassa ja ulkomailla olivat tehostaneet omia hankintaketjujaan ja muita toimintojaan ja olivat myös itse keskellä kansainvälistä kustannuskilpailua. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat toimintojen tehostamisen, kansainvälisen kilpailun ja liiketoiminnan kasvattamisen ilman työvoiman määrän lisäämistä. Vähittäiskauppaan toimintaympäristön muutos iski hieman myöhemmin kuin tukkukauppaan. Suomalainen erikoiskauppa kohtasi kansainvälisen kilpailun aikaisempaa kovempana sekä fyysisessä kaupassa että verkkokaupassa. Digitaalinen ostaminen yleistyi varsinkin 2010-2012. Verkkokaupan myötä hintavertailut ja hintatietoisuus yleistyivät, ja kansainvälinen verkkokauppa asetti käytännössä hintakaton myös monille suomalaisille erikoiskaupoille. Suuret kansainväliset ketjut puutarhakaupasta urheiluun kilpailivat fyysisessä kaupassa suurilla skaalaeduilla, esim. hankintavoimassa, ja pystyivät kovaan hintakilpailuun. Hitaan talouskasvun aikana ostovoiman kasvu oli nihkeää koko Euroopassa, ja hinta- ja kustannuskilpailu lähti käyntiin eurooppalaisessa pt-kaupassa, myöhemmin myös Suomessa. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Mitä kaupan työmarkkinoilla on tapahtunut 2000-luvulla? Työvoimakehityksen pitkä trendi on alkanut muuttua: liikevaihdon määrän kehityksellä ei ole enää yhtä vahvaa vaikutusta työvoiman tarpeeseen kuin aiemmin. Kansainvälisesti yritykset pyrkivät hallitsemaan aikaisempaa paremmin kaupan toimitusketjuja ja lyhentämään niitä. Skaalaetuja haetaan mm. ketjuuntumisella, suurilla keskusvarastoilla ja hankintayhteistyöllä. Asiakkaista kilpaillaan kaikilla kanavilla yli rajojen. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin on lisännyt tarvetta toimintojen tehostamiseen ja kustannusten leikkaamiseen myös Suomessa. Automatisaatio ja digitaalinen kehitys mahdollistavat tehostamisen ja tuottavuuden lisäämisen eikä työvoiman määrää tarvitse aina kasvattaa palvelujen ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Suhdanne katkaisi vähittäiskaupan laskevan työllisyyskehityksen Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, 1000 henkilöä 180 160 140 120 100 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työlliset Palkansaajat Kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun kiristyminen niin kivijalassa kuin verkossakin sekä tarve toimintojen tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen vähentävät työvoiman kysyntää pitkällä aikavälillä. Toisaalta tänä vuonna kasvanut kulutuskysyntä on lisännyt työvoiman tarvetta. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Tukkukaupassa laskeva työllisyystrendi on näkynyt jo pitkään Työllisten ja palkansaajien määrä tukkukaupassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, 1000 henkilöä 100 Työlliset Palkansaajat 80 Tukkukaupassa digitalisaatio ja kansainvälinen kilpailu ovat vauhdittaneet työllisyyden laskua eikä suhdannekaan ole kääntänyt trendiä. 60 6.8.2018 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jaana Kurjenoja
Tässäkö se oli: Kaupan kasvu hidastumassa? Kaupan liikevaihto ja työllisyys Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa.
Kaupan näkymät -taustaa Tänä vuonna talous kasvaa noin kolme prosenttia, ensi vuonna jo hitaammin, pari prosenttia. Suomen vientimarkkinat kasvavat toistaiseksi: Viennin kasvu on tänä ja ensi vuonna noin 4 5 prosenttia, tuonti kasvaa hivenen hitaammin. Rakennusinvestointien kasvu pysähtyy ensi vuonna. Vaikka teollisuus ja teollisuuden investoinnit kasvavatkin edelleen, kasvu on viime vuotta hitaampaa. Kasvu kuitenkin tukee koko alihankintaketjun kasvua ja näkyy myös kotimaisessa tukkukaupassa. Raaka-aineiden ja energian hinnat nousevat ja aiheuttavat kustannus- ja hintapaineita kauppaan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna noin prosenttiin ja ensi vuonna puoleentoista prosenttiin. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennykset kompensoivat kiky-sopimuksen mukaisen sosiaalivakuutusmaksujen nousun. Vaikka inflaatio syökin osittain nimellispalkkojen kasvua, palkansaajien ostovoima kasvaa silti ennen kaikkea työllisyyden kasvun kautta. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu ja tukee yksityisen kulutuksen kasvua lyhyellä aikavälillä. Korkotaso alkaa nousta aikaisintaan loppuvuodesta 2019. Koron nousun pelko voi kuitenkin alkaa syödä kulutusaikomuksia jo aiemmin. Luottamus talouteen on lyhyellä aikavälillä edelleen vahvaa. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Kaupan näkymät -taustaa Ennusteessa ei ole tehty oletuksia muista kuin hallituksen ilmoittamista veropäätöksistä. Kuluvan vuoden ja lähivuosien kasvuun liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia riskejä. Alasuuntaisia riskejä ovat mm. euroalueen pankkisektorin ongelmat, protektionistisen talouspolitiikan leviäminen, korkojen nousu aikaisintaan loppuvuodesta 2019 sekä kotitalouksien ja yritysten varautuminen siihen sekä Brexit ja mahdolliset muut vastaavat poliittiset hankkeet Euroopassa. Vanhenevan väestön aiheuttamat kulut sekä julkisen sektorin uudistukset, kuten sote, aiheuttavat paineita verotuksen kiristämiseen ja varsinkin kulutusverotukseen. Toteutuessaan tämä söisi ostovoimaa ja lisäisi kaupan kustannuksia. Toisaalta Euroalueen ja maailmantalouden kasvu tukee edelleen Suomen taloutta. Vuosien 2015 17 teollisuuden investointiaalto voi nostaa tuottavuutta ja talouskasvua enemmän kuin nyt yleisesti ennustetaan. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Teollisuuden kasvu tukee tukkukauppaa, mutta entisiin kasvun aikoihin on vaikeaa enää yltää Tukkukaupan liikevaihdon määräindeksi* 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Trendi 1995-2008 Trendi 2009-2020** Liikevaihto Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto -28 % Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia. Kasvu hidastuu ensi vuonna 2,5:een ja 2020 kahteen prosenttiin. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018** 2019** 2020** * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto. 6.8.2018 Jaana Kurjenoja
Lisätietoja: Jaana Kurjenoja pääekonomisti Kaupan liitto jaana.kurjenoja@kauppa.fi p. 040 820 5378