ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2018 Jaakko Kiander 22.10.2018
ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut
EUROALUEEN JA USA:N KASVUN ENNUSTETAAN KÄÄNTYVÄN LASKUUN Keskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, % 10 8 6 4 2 0 5,4 2,6 2,1 7,7 6,2 3,7 1,8 1,7 Intia Kiina Maailma USA Euroalue Maailmantalouden kasvu jatkuu, vaikka IMF heikensi hieman keskeisten alueiden ennusteitaan lokakuussa s 2018. Euroalueen kasvun ennakoidaan hidastuvan hieman vuosina 2019 ja 2020. -2 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Lähde: IMF
USA:N JA SUOMEN OSAKEINDEKSIT OVAT KEHITTYNEET MYÖNTEISESTI, MUTTA LASKIVAT SELVÄSTI LOKAKUUSSA Osakeindeksien kokonaistuotot omassa valuutassaan, 2010=100 250 200 150 100 USA, S&P 500 Suomi, OMX Helsinki Cap Euroalue, Euro Stoxx 50 Vielä syyskuun lopussa S&P 500 ja OMX Helsinki Cap olivat tuottaneet vuodessa s noin 10 %. Lokakuussa osakehinnat laskivat laajasti ja kyseisten indeksien vuosituotot laskivat alle 5 prosenttiyksikköön. 50 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: S&P Dow Jones Indices, Nasdaq, STOXX Kuvan indeksitietoja saa käyttää vain tiedon vastaanottajan sisäiseen, ei-kaupalliseen käyttöön ja vain koko materiaalin yhteydessä.
SUOMEN TALOUS- NÄKYMÄT
ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU 2017 2018 2019 BKT muutos, % +2,8 +2,5 +1,5 Yksityinen kulutus +1,3 +2 +1,5 Julkinen kulutus -0,5 +2 +1,5 Investoinnit +4,0 +2-1 Tuonti +3,5 +3 +2 Vienti +7,5 +3 +4 Kuluttajahintojen muutos, % +0,7 +1,5 +2 Ansiotason muutos, % +0,5 +2 +2 Työllisyysaste, % 69,6 72 72,5 Työttömyysaste, % 8,6 7,5 7,0 EMU-jäämä, % BKT:sta -0,7 0 0,5 Julkinen velka, % BKT:sta 61,3 59 58 Vuosien 2017 ja 2018 nopean kasvun jälkeen talouskasvu hidastuu vuonna 2019 syynä globaalit epävarmuudet ja euron vahvistuminen. Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka s työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen kilpailukykyä. Julkinen talous tasapainottuu ja velkasuhde kääntyy laskuun. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
TALOUSKASVU HIDASTUU 1,5 PROSENTTIIN VUONNA 2019 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100 115 110 105 100 95 90 85 80 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Vuonna 2016 alkanut talouskasvu jatkuu, mutta nopein suhdannenousu s jää taakse. Kasvu perustuu kotimarkkinoiden ja viennin kehityksen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys. Lisäksi kotitalouksien säästämisaste pysyy s negatiivisena ja inflaatio hitaana. Myös julkisen kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
INVESTOINNIT KÄÄNTYVÄT LASKUUN VUONNA 2019 Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100 130 120 110 100 90 Rakennusinvestointien odotetaan supistuvan vuonna 2019. s Rakennusinvestoinnit ovat lähes 60 % investoinneista. 80 70 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
UUDISRAKENTAMISEN KASVU PÄÄTTYY VUONNA 2019 Uudisrakentamisen vuosimuutos ja ennuste 60 40 % 20 0-20 -17 24 7-5 -40 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
milj. m3 RAKENTAMINEN KÄÄNTYY LASKUUN, KUN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄ LASKEE Rakennusluvat ja valmistuneet rakennushankkeet, milj. m3 55 45 35 25 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet rakennushankkeet Rakennusinvestoinnit olivat vahvassa kasvussa vuosina 2015-2018. Myönnettyjen s rakennuslupien määrän kehitys ennakoi rakentamisen volyymin supistumista vuonna 2019. Lähde: Tilastokeskus
VIENNIN KASVU JATKUU JA ON 4 % VUONNA 2019 Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100 130 120 110 100 90 80 Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti lähti nopeaan kasvuun vuonna 2017. Kasvuvauhdin odotetaan shidastuvan vuonna 2019. Keskeisimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. 70 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN LUOTTAMUS ON KÄÄNTYNYT LASKUUN Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi 30 20 10 0-10 -20-30 Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. s Erityisesti yli 10 työntekijän yritykset uskovat parempiin kasvunäkymiin -40 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa % 350 300 250232 200 200 150 108 122 100 68 282 254 Tanska Hollanti 186 154 Ruotsi 129 133Iso-Britannia 112 Suomi 110 93 Euro-alue Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin. 50 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, OECD Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot
ULKOMAAN- KAUPPA
KAUPPATASE KÄÄNTYI POSITIIVISEKSI VUONNA 2017 Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa 10 8 6 4 mrd 2 0-2 -4-6 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Keskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 10 8 mrd 6 4 2 0 11,6 12,6 Puu- ja paperituotteet 8,4 9,4 Teollisuuden koneet 08/2016 07/2017 08/2017 07/2018 7,3 8,1 Metallit- ja metallituotteet 6,0 Kemialliset aineet ja tuotteet 6,0 5,7 4,6 4,6 5,2 4,4 Kuljetusvälineet Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 4,4 Sähkökoneetja laitteet Lähde: Ilmarinen, Tulli
TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USA Keskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd 10 9,7 08/2016 07/2017 08/2017 07/2018 mrd 8 6 4 7,4 5,9 6,4 4,2 4,1 4,1 4,0 3,3 3,4 3,1 3,5 2 0 Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Venäjä Kiina Lähde: Ilmarinen, Tulli
TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Keskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 08/2016 07/2017 08/2017 07/2018 10 8 mrd 6 8,4 7,3 7,3 7,9 6,7 7,2 6,1 6,4 5,6 6,2 4,9 5,5 4 2 1,5 1,7 0 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Puu- ja paperituotteet Lähde: Ilmarinen, Tulli
TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSI Keskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd 10 8 mrd 6 4 2 8,8 10,5 8,0 8,6 08/2016 07/2017 08/2017 07/2018 6,6 7,0 4,4 4,6 3,5 3,6 2,1 2,0 0 Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat Lähde: Ilmarinen, Tulli
EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA KRUUNUUN JA HEIKENTYNYT SUHTEESSA DOLLARIIN Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2010=100 130 120 110 100 90 80 70 Kruunu Dollari Vuoden 2018 alusta dollari on vahvistunut suhteessa euroon yli 4 %. Samassa ajassa kruunu on s heikentynyt lähes 7 %. Yhdellä eurolla saa noin 1,2 dollaria. Vahva euro haittaa Suomen vientiä. 60 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: EKP
TYÖ- MARKKINAT
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: KASVUVAUHTI HIDASTUU Työntekijämäärien vuosimuutos 2008 08/2018 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % 6,6 5,9 4,6 4,5-0,9 2,4-0,6-0,4 0,1 1,5-10,3 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 000 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: RAKENTAMISEN KASVUVAUHTI ON HIIPUNUT VUODESTA 2017 Työntekijämäärien vuosimuutos eri toimialoilla, 2008 08/2018 % 10 5 0-5 -10-15 7 8 6 6 7 6 4-3 -14 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Teollisuus Kauppa Rakentaminen Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 000 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen
SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPI Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste % 80 75 70 77 76 75 68 72,5 Ruotsi Saksa Iso-Britannia Suomi EU-maat Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi. 65 60 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, OECD
TYÖTTÖMYYDEN LASKU NOPEUTUU VUONNA 2018 Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste % 14 12 10 8 6 4 2 0 6,4 9,4 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Työttömyys (TEM) 8,6 7,57,0 Työttömyys Vuoden 2017 hyvä työllisyyskehitys ei alentanut työttömyyttä kovin paljoa, koska työvoiman s ulkopuolelta siirryttiin työmarkkinoille. Vuonna 2018 odotamme, että työttömyys lähtee selvempään laskuun. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA 2018 2019 Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste % 3 2 1 0-1 -2-3 2 1,7 1,5 1,7 1,2-2,3 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Vuosille 2018 ja 2019 on eri sopimusaloilla sovittu yhteensä 3,2 prosentin palkankorotuksista. s Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat edelleen. Lähde: Ilmarinen
SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017-2019 Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100 150 140 130 120 110 100 Iso-Britannia Ruotsi Suomi Euroalue Saksa Kiky-sopimuksen ja syksyllä 2017 sovittujen palkkaratkaisujen ansiosta Suomen työvoimakustannusten s nousu jää selvästi kilpailijamaita pienemmäksi lähivuosien aikana. 90 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, OECD
SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA PYSYI ENNALLAAN Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa 1 6 11 16 21 26 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 WEF sija 11/140 IMD sija 16/63 Yhdysvallat, Hong Kong ja Singapore ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Hollannille. Lähde: IMD ja WEF
JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET
VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa 200 180 160 140 mrd 120 100 80 60 40 20 0 66 58 140 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 87 205 136 135 Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
JULKISYHTEISÖJEN TALOUS KÄÄNTYY YLIJÄÄMÄISEKSI VUONNA 2019 Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa 10 8 6 4 mrd 2 0-2 -4-6 -8 9,3 7,2 6,0 3,73,5 4,3 6,8 9,6 8,1-4,6-4,9-2,1-4,4-5,3-6,6-5,8-3,7-1,5-0,2 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 0,8 Vuonna 2017 julkisyhteisöjen alijäämä oli -1,5 miljardia euroa, joka on -0,7 % bruttokansantuotteesta. s Vuosina 2018 ja 2019 julkistalouden ennustetaan olevan tasapainossa. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VELKASUHDE LASKUSSA VUODESTA 2017 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta 70 60 30 20 10 46 Suomen talous kasvaa ja julkisyhteisöjen tulot ja menot ovat tasa- 50 painossa. Tämän % 40 s 29 64 58 vuoksi velka suhteessa bruttokansantuotteen arvoon laskee vuonna 2019 alle 60 prosenttiin. 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
Tuhatta henkeä SYNTYVYYS LASKUSSA VUODESTA 2011 LÄHTIEN Väestön muutokset, 12 kk liukuva summa 70 60 50 40 30 20 10 65 62 49 49 9 12 9 59 51 53 48 32 29 14 14 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuolleet Syntyneet Maahanmuutto Maastamuutto Vuonna 2017 syntyi elävänä 50 000 lasta, joka on matalin taso yli 100 vuoteen. Vuodesta 2016 syntyvyys s laski 5 %. Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyys oli 1,5 lasta äitiä kohden. Lähde: Tilastokeskus
Vuosia ELINIÄNODOTTEEN NOUSU ON HIDASTUNUT Vastasyntyneiden eliniänodote, vuosia 90 80 70 75 70 66 79 75 70 81 77 74 84 81 78 Naiset Yhteensä Miehet Vastasyntyneiden eliniän odote on noussut lähes 7 vuotta vuodesta 1986. Samassa ajassa 80- vuotiaiden seliniänodote on noussut kaksi vuotta. Ihmiset elävät siis pidempään, mutta eliniän kasvulla on rajansa. 60 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Tilastokeskus
VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste 50 40 % 30 20 10 0 1970 16 1980 1990 2000 26 20 2010 34 26 2020 45 34 2030 2040 Koko Suomi Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy niissä edullisempana ikärakenteena. Yli 65- vuotiaiden smäärä nousee noin 10 vuoden aikana nykyisestä 1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan samalla, kun työväestön määrä laskee hieman. Yliopistokaupungit Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen
ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 30 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa 30 25 20 15 10 5 1 11 4 0 1975 1985 1995 2005 2015 16 8 14 31 17 15 Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin eläkemeno Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000. s Yksityisen sektorin työeläkkeiden lisäksi eläkkeitä maksavat Keva, valtio ja Kela. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus
JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ
NOUSUKAUDEN HUIPPU OHITETTU Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta: Brexit, Italia Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan: FED Suuret valuuttakurssimuutokset Kauppasota: Trump Julkinen talous suhteellisen vahva Suomen kilpailukyvyn suhteessa länsinaapureihin parantunut