Ammatillisen osaamisen merkitys teknologiateollisuuden ja yrityksen menestystekijänä Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, Konecranes Oyj
Sisältö Teknologiateollisuuden kilpailukyky ja ammattiosaaminen Case: Konecranes Oyj Toimintaympäristön kilpailukyky ja ammatillinen koulutus 2
Teknologiateollisuuden kilpailukyky ja ammattiosaaminen
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 80 % Suomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1600 jäsenyritystä 4
Teknologiateollisuuden liikevaihto eri toimialoilla ja yrityksissä Suomessa kehittynyt epäyhtenäisesti 160 2005=100 Muutos: 1-6,2011 / 1-6,2010, % Metallien jalostus 150 +19 % 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tietotekniikka-ala +8 % Kone- ja metallituoteteollisuus* +19 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus +3 % Suunnittelu- ja konsultointiala +7 % *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 6/2011. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: kone- ja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 5
Suomen teknologiateollisuuden menestyksen tiekartta Avoimessa, globaalissa taloudessa kilpailuedun saavuttaminen edellyttää yrityksiltä uudenlaisia kyvykkyyksiä samalla osasta niistä tulee kilpailukyvyn perusedellytyksiä Asiakasymmärrys ja uudet liiketoimintamallit (2010 2020) Tuote- ja teknologiajohtajuus (1990 2010) Tuotannollinen tehokkuus (1950 1990) 6
Vahva teknologiaosaaminen lähtökohtana, mutta kaikissa tehtävissä tarvitaan entistä enemmän myös muita valmiuksia Kokonaisuuksien hallinta Palveluosaaminen Myyntiosaaminen Projektijohtamisen taidot Taloudellisuus Oppimishalu ja kyky Mahdollisuuksien näkeminen Yrittäjähenkisyys Itsensä johtamisen taidot Teknologia-alan ammattilainen Teknologiaosaaminen IT:n käytön osaaminen Energia- ja ympäristöosaaminen Mat. luonnont. osaaminen Kädentaidot Kieli- ja kulttuuritaidot Tiimityötaidot Viestintä- ja sosiaaliset taidot 7
Moniosaamisen tarve näkyy yritysten tuotteissa ja palveluissa, tavassa toimia, tiimien osaamisprofiileissa When all treatment tables started to look alike We took another look. State-of-the-art surgical table is technologically among the best in the world. Lojer Oy Finland s most sold nursing bed for temporary use. 8
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstö pysyi tammi-syyskuussa 2011 vuoden 2010 tasolla 340 000 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 + 2 % (*Henkilöstöselvitys 2013 -arvio) 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012? Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu & * Teknologiateollisuus ry:n Henkilöstöselvitys 2013 (2010, kyselyyn vastasi 500 yritystä) 9
Noin joka toinen teknologiateollisuuteen rekrytoitava on ammattiosaaja henkilöstön koulutustausta vaihtelee päätoimialoittain Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön koulutustausta v. 2008 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Teknologiateollisuus Tutkijakoulutus Lähde: Tilastokeskus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Yliopistojen maisteritason tutkinto, esim. DI Ammatillinen tutkinto Kone- ja metallituoteteollisuus AMK-tutkinto, esim. insinööri Metallien jalostus Yleissivistävä koulutus ja työssä hankittu ammattitaito Suunnittelu- ja konsultointiala Opistoasteen tutkinto, esim. teknikko 10
Tavoitteena uudistuminen, kansainvälistyminen ja kasvu Teknologiateollisuuden henkilöstöselvitys 2009-2013: Arvioitu henkilöstömäärän muutos vastanneissa n. 500 yrityksessä/konsernissa toiminnoittain, % 25 20 Henkilöstön määrän arvioitu kasvu Suomessa yhteensä 2 % aikavälillä 2009-2013 Yritysten 2009 henkilöstömäärän mukaan Yli 500 Alle 500 15 % 10 + 11 % 5 0-5 - 2 % -10 Johto & hallinto Myynti & markkinointi T&K Hankinnat, osto & logistiikka Tuotanto, (tuotteiden ja palvelujen valmistus) - joista työnjohto/ tiiminvetäjä Asiakastuki, huolto, kunnossapito, ylläpito Muu Henkilöstö yhteensä Lähde: Henkilöstöselvitys 2013, Teknologiateollisuus ry (2010) 11
PK-yrityksistä ja innovaatioista vetovoimaa Suomelle! On erikoistuttava ja kansainvälistyttävä Tarpeet, ideat, toiveet, teknologiat Miilutaso Tuotejohtajuustaso Ketteryystaso Ensimmäinen tuote Paras tuote Ketterän tuotannon tuote Lähde: Eero Eloranta 2010 Massatuotantotaso Massatuotantotuote 12
CASE: KONECRANES OYJ
Case Konecranes LAITE- MARKKINAT TEOLLISUUS- NOSTURIT JA KOMPONENTIT Asema # 1 Markkinan koko ~8 mrd. EUR SATAMANOSTURIT # 3 5 Kilpailijat 87 % Konecranes 13 % TRUKIT YDINVOIMALA- NOSTURIT # 3 4 Markkina käynnistymässä uudelleen 14
Case Konecranes PALVELUINNOVAATIOLLA EROTTAUTUMINEN Oma, omistautunut johto 3,700 huoltoteknikkoa kaikille nostolaitemerkeille 75% huollon sopimuskannasta kilpailijoiden valmistamia laitteita Viiteen eri tasoon perustuva huoltokonsepti aina täysin ulkoistettuun materiaalinkäsittelyyn saakka Ennakoivaa kunnossapitoa hyvin koulutettujen ammattilaisten toimesta 15
Case Konecranes ASIAKASSEGMENTTIMME Jakelijat, muut nosturivalmistajat, Agent, tehdastoimittajat Distributor, OEM, Plant 13 % vendor 13 % Voimalaitokset Power 6 % 6 % Muut Other 2 % 2 % Chemicals 3 % Kemianteollisuus 3 % Raakaaineteollisuus Raw Materials 55 %% Viim. 12 kk liikevaihto 1,768 MEUR Konepajateollisuus General manufacturing 36 % 36 % Logistics 17 % Logistiikka 17 % Paper and Forest 4 % Paperi- ja metsäteollisuus 4 % Metals Metalliteollisuus production 14 % 14 % 2011 Konecranes. All rights reserved. 16
Case Konecranes HENKILÖSTÖ SUOMESSA 17
Case Konecranes HENKILÖSTÖ KONSERNISSA 30.9.2011: 11 427 (9 795) Määräaikaiset (alle 6kk) 87 henkilöä, vuokratyöntekijät 697 henkilöä 18
Case Konecranes Älykäs nosturi säästää energiaa Konecranes toi v. 2010 markkinoille Smartonnosturin, joka tarkkailee omaa tilaansa, lastin painoa ja sijaintia. Lisäksi se on modulaarinen, pienikokoinen ja se säästää energiaa. Taajuusmuuttajien avulla säästetään sähköä ja pystytään siirtämään jopa 70 prosenttia jarrutusenergiasta takaisin sähköverkkoon. Noin 98 prosenttia nosturin materiaalista on kierrätettävää. Nosturi on kompakti. Siksi uusista teollisuustiloista voidaan rakentaa aiempaa pienempiä ja säästää rakennus- ja lämmityskustannuksissa. 19
Oppiminen ja osaamisen kehittäminen yrityksissä on monimuotoista ja kytkeytyy yrityksen toiminnan ja oman työn kehittämiseen Työssä, kokemuksen kautta tapahtuva oppiminen 70 % 20% 10% Couching, mentorointi, e-oppiminen, jne. Perinteinen koulutus Kuva: AES, 2011 20
Case Konecranes HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA TYÖHYVINVOINTIA JA OSAAMISTA Konecranes investoi esimiesten koulutukseen, koska koemme että hyvällä johtamisella saavutetaan työyhteisössä työhyvinvointia Globaaleja esimiestyön koulutusohjelmia ovat: - Academy (middle management & teamleaders) - Master (senior management) - Champion (top executives) Suomessa ammatillista kehitystä koko henkilökunnalle tarjoaa mm. Konecranes Instituutti: - Mm. tekninen osaaminen, Techmaster -koulutus ja aktiiviset esimieskoulutukset Monia investointeja henkilöstön työkykyyn 21
Toimintaympäristön kilpailukyky ja ammatillinen koulutus
Suomi ei houkuttele yritysten investointeja Yritysten kiinteät investoinnit eri maissa 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 Indeksi, 2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Saksa Sveitsi Ruotsi USA Belgia Suomi Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2011 23
Työikäisen väestön*) määrä vähenee Suomessa Työikäisen väestön määrän kehitys Suomessa 2006-2020 3600000 3500000 3400000 Muutos 2008-2020, % Työikäinen väestö: -3,1 % Koko väestö: + 5,8 % 3300000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 *) Työikäinen väestö: 16-64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Väestöennusteet 2009 24
Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = 100 190 50 48 46 44 42 40 38 36 34 180 170 160 150 140 130 120 110 Valtiontalouden tulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) 32 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 100 Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus 25
Suomen talous- ja osaamisstrategian ytimeksi uudistuminen, kasvu ja investoinnit Hallitusohjelmakauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Tervehdytetään julkista taloutta, lisätään yksityisten työpaikkojen määrää ja vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle. Korkeatasoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on tärkeä osa kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Koko koulutusjärjestelmän esiopetuksesta tohtorikoulutukseen oltava hyvässä kunnossa 26
Tuettava teknologia-alojen huippuammattiosaamisen kehittymistä; samanaikaisesti pystyttävä nostamaan valmistuneiden keskimääräistä osaamistasoa Lähde: Skills Finland ry World Skills competition, London 2011 27
Kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantaminen nostettava kansalliseksi painopisteeksi Kone- ja metallialan toisen asteen ensisijaishakijat ja aloituspaikat* vuosina 1980 2011 (Peruskoulupohjaiset linjat) 6000 5000 Aloituspaikat 4000 3000 Ensisijaishakijat 2000 1000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: OPH * valinnan mukaiset aloituspaikat vuoteen 28
Fokus koulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen Monimuotoinen koulutuksen järjestäjäkenttä vahvuus (kuntayhtymät, yksityiset, jne.). Ammatillisen koulutuksen valtion rahoitus jatkossakin suoraan järjestäjälle. Koulutuksen rahoitusmallissa painotettava opiskelijamäärien sijaan laatua ja vaikuttavuutta (opintojen eteneminen, suoritetut tutkinnot/osatutkinnot, työllistyminen, jne.). Tutkintojen ja koulutuksen modulaarisuudella joustavuutta ja uudistumiskykyä tukemaan työelämälähtöisiä, yksilöllisiä opintopolkuja ja elinikäistä oppimista. Pitkäjänteinen yritysoppilaitosyhteistyö mahdollistaa muutosten ennakoinnin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus nivottava entistäkin tiiviimmin ja joustavammin yritysten ja oman työn kehittämistarpeista lähtevään osaamisen kehittämiseen. Useamman yrityksen oppisopimuskoulutusmalli otettava käyttöön tukemaan erityisesti pk-yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä vahvistettava. Kone- ja metallialan työnjohtokoulutus vakinaistettava ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. 29
KIITOS! www.teknologiateollisuus.fi