Päätös UUDELY/5972/2017 22.6.2017 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. YIT Rakennus Oy PL 36 00621 Helsinki Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Toiminnan kuvaus Asian vireilletulo Vermontie (tuleva Kaarlo Sarkian katu), Espoo Kiinteistötunnukset: 49-51-350-3, 49-51-350-4, 49-51-350-6, 49-51-351-1, 49-452-1-565 (palsta 24) ja tuleva kiinteistö 49-51-350-2 (nykyisin osa kiinteistön 49-452-1-565 palstaa 21) Bergans Kiinteistöt Oy Rauhankatu 7 00170 Helsinki Alue on ollut peltoa ainakin vuoteen 1969 asti, minkä jälkeen vuoteen 2001 tultaessa alue on muuttunut niittymäiseksi ja osittain metsittynyt. Vuodesta 2005 eteenpäin osa alueesta on toiminut varastokäytössä, alueella on varastoitu ainakin tavarakontteja. Alueelle tullaan rakentamaan mm. asuinkerrostaloja. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle 15.6.2017. Ilmoitusta täydennettiin 20.6.2017 ja korjattiin 21.6.2017. Maksu 770 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/5972/2017 2/17 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Espoossa Vermontiellä (tulevalla Kaarlo Sarkian kadulla). Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kohteen länsipuolella rakennetaan puistoaluetta ja itäpuolella uutta tielinjausta. Kohteen koillispuolella sijaitsee myös Vermon ravirata. Pohjoisessa alue rajautuu Vermontiehen ja etelässä metsä- ja peltoalueeseen. Lähin asutus sijaitsee nykyisellään noin 320 metrin etäisyydellä luoteessa. Asemakaavassa kiinteistöt ovat pääasiassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK). Kiinteistön 49-452-1-565 (palsta 24) alue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (kaavamerkintä LPA (51350, KL-2)) ja tulevan kiinteistön 49-51-350-2 (nykyisin osa kiinteistön 49-452-1-565 palstaa 21) alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä KL-2). - Bergans-Kiinteistöt Oy. Eko-Vermon maaperätutkimukset, Perkkaa, Espoo. Pöyry Finland Oy, 14.2.2014. - YIT Rakennus Oy. Ympäristötekninen tutkimusraportti, Vermonniitty, Espoo. Vahanen Environment Oy, 6.6.2017. - Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. Vermonniitty, Espoo, kiinteistöt 51350 2-4 ja 6, 51351-1 ja 49-452-1-565, Vahanen Environment Oy, 15.6.2017. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kunnostettavalla alueella tehtyjen tutkimusten perusteella pintamaa on metsäalueilla (0 0,2 m) humusta ja varastoalueella (0 1...1,5 m) täyttömaata (hiekkaa, soraa, mursketta tai louhetta). Pinta-/täyttökerroksen alapuolella on koko alueen laajuudelta silttiä ja/tai savea. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu kalliopintaa, todennäköinen kalliopinta on havaittu alueella tehdyissä pohjatutkimuksissa 9 15 m syvyydellä maanpinnasta. Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Kaivoksela, tunnus 0109202) sijaitsee noin 5,5 km kohteesta koilliseen. Alueen itäpuolella, kunnostusalueen itärajalla kulkee Vermonoja, joka laskee noin 700 m etäisyydellä kaakossa sijaitsevaan Iso Huopalahteen. Tutkimusten yhteydessä on havaittu orsivettä muutamassa tutkimuspisteessä savikerroksen päällä, josta vettä on purkautunut koekuoppiin paikoin runsaasti.
UUDELY/5972/2017 3/17 Kunnostettavalla alueella tehdyt tutkimukset Alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2014 ja 2017. Näytepisteiden sijainnit ja kunnostettavan alueen rajaus on esitetty liitteessä 2. Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa näytteitä otettiin kairaamalla neljästä näytepisteestä, joista yksi (KP4) sijoittui kunnostettavalle alueelle, kiinteistölle 49-51-350-4. Pisteestä KP4 otettiin kaksi maanäytettä. Syvyydeltä 0,0 0,5 m otetusta näytteestä analysoitiin laboratoriossa metallien ja puolimetallien sekä öljyhiilivetyjen (>C 10 C 40 ) pitoisuudet. Näytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuus (5 030 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä arseenin pitoisuus (7 mg/kg). Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa otettiin näytteitä kymmenestä koekuopasta (VAH1 VAH10) yhteensä 38 kpl. Kaikista maanäytteistä määritettiin alkuaineet (As, Cr, Cu, Pb, Ni ja Zn) XRF kenttämittarilla ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) PID kenttämittarilla. Laboratorioon valittiin näytteet kenttähavaintojen ja -mittausten perusteella. Laboratoriossa analysoitiin seitsemästä näytteestä öljyhiilivetyjen (>C 10 C 40 ) pitoisuudet, neljästä näytteestä metallien ja puolimetallien pitoisuudet, kolmesta näytteestä PAH yhdisteiden pitoisuudet ja kahdesta näytteestä VOC ja PCB yhdisteiden pitoisuudet sekä orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Tutkimuspisteestä VAH9 syvyydeltä 1,7 2,5 m otetussa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä arseenin pitoisuus (8,2 mg/kg). Tutkimuspisteissä VAH5 VAH7 ja VAH9 VAH10 todettiin jätteitä (asfalttimursketta, tiiltä, betonia, puuta, rautaa). Kunnostettavan alueen läheisyydessä tehdyt tutkimukset Kunnostettavan alueen naapurikiinteistöllä 49-51-350-5 on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2014 ja 2017. Vuoden 2014 tutkimuksessa kiinteistöllä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuus ja kynnysarvon ylittävä arseenipitoisuus. Vuoden 2017 tutkimuksessa kiinteistöllä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet nikkeliä ja kobolttia, alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet arseenia, öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 C 21 ) ja raskaita öljyjakeita (>C 21 C 40 ) sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä. Kunnostettavan alueen halki kulkevalla katukiinteistöllä (tuleva Kaarlo Sarkian katu) 49-51-9901-0 havaittiin tapahtuneen öljyvahinko 29.4. 1.5.2017 välisenä aikana, työmaalla tapahtuneen polttoainevarkauden yhteydessä. Polttoainetta päätyi maaperään kahdesta säiliöstä katualueen länsi- ja itäosassa.
UUDELY/5972/2017 4/17 Alueen taustapitoisuudet Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa tutkimuksissa on Espoossa todettu pintamaan ja täyttömaan arseenin taustapitoisuuden olevan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvotasoja suuremmat. Näiden tutkimusten tulosten perusteella on Espoon alueen suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuudeksi arseenille määritetty 10 mg/kg. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kunnostettavalle alueelle on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Arviointi tehtiin hyödyntäen em. asetuksessa säädettyjä ohjearvoja huomioiden alueen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus, haittaaineiden ominaisuudet ja ympäristöolosuhteet. Kunnostettavalla alueella on asuin- (AK), liikerakentamiseen (KL) ja pysäköintiin (LPA) kaavoitettuja alueita. Asuinrakentamiseen kaavoitetulla alueella maankäyttö luokitellaan tavanomaiseksi, missä maaperän kunnostustavoitteena voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Lisäksi uusilla asuinalueilla pinnoittamattomien pintamaiden (0 0,5...1 m) tulee olla kynnysarvot tai alueellisen taustapitoisuuden alittavaa maa-ainesta. Pysäköintialueet ja päällystetty työpaikka-alue luokitellaan maankäytöltään epäherkemmäksi, jolloin maaperän kunnostustavoitteena voidaan usein soveltaa ylempiä ohjearvorajoja. Ohjearvoja käytettäessä tulee kuitenkin huomioida, että ne eivät sovellu suoraan kulkeutumisriskien arviointiin. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sen itärajalla kulkee Vermonoja, joka laskee Iso Huopalahteen. Kunnostusalueella on yhdessä tutkimuspisteessä todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita (>C 21 C 40 ) asuinkiinteistöksi kaavoitetulla alueella. Kunnostusalueen välittömässä läheisyydessä on todettu yhdessä pisteessä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Öljyhiilivetyjen haitallisuus riippuu niiden koostumuksesta, kevyemmät ja erityisesti aromaattiset fraktiot ovat haihtuvampia ja kulkeutuvampia. Kunnostusalueella on todettu vain raskaita öljyjakeita, jotka luokitellaan kulkeutumattomiksi. Näiden osalta kulkeutumisriskiä ei ole ja ohjearvot soveltuvat niiden osalta kunnostuksen vertailuarvoiksi. Koska kunnostusalueen välittömässä läheisyydessä on todettu myös öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 C 21 ) alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena, on mahdollista, että niitä esiintyy myös kunnostusalueella. Öljyhiilivetyjen kevyemmät yhdisteet ovat voineet aikojen kuluessa kulkeutua veden mukana virtaussuunnassa eteenpäin ja jäljellä ovat enää raskaimmat kulkeutumattomat jakeet. Tällöin kevyempiä jakeita voi
UUDELY/5972/2017 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma esiintyä vielä jossain osassa kunnostusaluetta. Tämän vuoksi myös öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 C 21 ) on otettu mukaan kunnostustavoitteiden tarkasteluun. Oletettavasti kulkeutumista on ajan kanssa tapahtunut jo siinä määrin, että mahdolliset jäljellä olevat pitoisuudet ovat alhaisia, jolloin myös mahdollinen kulkeutuminen esimerkiksi läheiseen Vermonojaan olisi hyvin vähäistä. Rakentamisen jälkeen alue tulee olemaan suurelta osin päällystetty, jolloin sadevesi ei pääse imeytymään maaperään ja kulkeutumisen mahdollisuus vähenee entisestään. Näin ollen alempien ohjearvojen voidaan katsoa soveltuvan keskitisleiden tavoitepitoisuudeksi. Kunnostusalueen läheisyydessä on todettu myös arseenin, koboltin ja nikkelin ohjearvojen ylityksiä. Kunnostettavalla alueella ja sen lähialuille tehtyjen maaperätutkimusten ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kunnostustavoitteeksi esitetään AK-alueille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. AK-alueiden päällystämättömien alueiden pintamaalle (vähintään 0-0,5 m) kynnysarvoa tai alueellista taustapitoisuutta (jos taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi). KL- ja LPA-alueille raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) ja metallien (ja puolimetallien) tavoitepitoisuuksiksi esitetään ylempiä ohjearvoja ja keskitisleille (>C 10 C 21 ) alempia ohjearvoja. Jos kunnostuksen yhteydessä todetaan muita metalleja yli ohjearvojen esimerkiksi kenttämittauksissa, esitetään myös näiden kunnostustavoitteiksi vastaavia pitoisuuksia kuin arseenilla, koboltilla ja nikkelillä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kunnostustavoitteina on AK alueilla valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvo. AK alueiden päällystämättömien alueiden pintamaan (vähintään 0 0,5 m) kunnostustavoitteena on kynnysarvo tai alueellinen taustapitoisuus (jos taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi). KL ja LPA-alueilla raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) ja metallien (ja puolimetallien) tavoitepitoisuuksina ovat ylemmät ohjearvot ja keskitisleiden (>C 10 C 21 ) osalta alemmat ohjearvot. Jos kunnostuksen yhteydessä todetaan muita metalleja yli ohjearvojen esimerkiksi kenttämittauksissa, pidetään myös näiden kunnostustavoitteina vastaavia pitoisuuksia kuin arseenilla, koboltilla ja nikkelillä. Kunnostusalueelta poistetaan haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen ylittävät maat. Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä.
UUDELY/5972/2017 6/17 Tämänhetkisten tulosten perusteella poistettavaksi tulee pisteen KP4 öljypitoisuus. Lisäksi rakentamisen yhteydessä kaivettavaa maata tarkastellaan jatkuvasti aistinvaraisesti, ja jos todetaan merkkejä öljyhiilivedyistä tai muista haitta-aineista (hajua, tummaa luonnonmaasta poikkeavaa maata tai jätettä, josta on voinut aiheutua pilaantuneisuutta), varmistetaan pitoisuudet kenttätestein tai laboratorioanalyysein. Tutkimustietoon perustuvan arvion mukaan kunnostusalueella on ylemmän ohjearvon ylittävää maata noin 300 m 3 ktr ja kynnysarvon ylittävää noin 500 m 3 ktr. Jätettä sisältävää maata arvioidaan alueella olevan yhteensä 2 500 m 3 ktr ja lisäksi alueella arvioidaan olevan 50 m 3 ktr asfalttimurskaa. Jätteen määrä maaperässä on kuitenkin vähäinen, 1-5 til %. Jätteellisessä maassa ei ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Jos kunnostusalueen rajalle jää alemman ohjearvon ylittäviä haittaaineiden pitoisuuksia, rajalle asennetaan huomio- tai eristerakenne. Jos rajalla todetaan vain raskaita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia tai metalleja, rakenteena käytetään suodatinkangasta, jonka päälle asennetaan huomioverkko ilmoittamaan haitta-aineita sisältävästä maasta. Jos rajalla todetaan muita haitta-aineita, esimerkiksi kevyempiä öljyhiilivetyjä, arvioidaan eristerakenteen laatu erikseen ja siitä toimitetaan erillinen suunnitelma ELY keskukselle. Kunnostusalueen rajalle mahdollisesti jäävistä haitta-ainepitoisuuksista ilmoitetaan naapurikiinteistön omistajalle ja ympäristöviranomaisille. Kaivutyö aloitetaan noin heinäkuun 2017 puolivälissä. Kunnostuksen valvonta toteutetaan rakentamisen vaatiman kaivun yhteydessä, rakentamisen mukaisessa aikataulussa. Työn aikainen näytteenotto Pilaantuneen maan kaivun aikana otetaan näytteitä siten, että haittaaineiden pitoisuudet voidaan selvittää luotettavasti. Öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi todetulta alueelta otetaan poistettavasta maa-aineksesta noin 100 m 3 välein seurantanäytteitä, joista tutkitaan öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet PetroFlag kenttäanalysaattorilla. Aiemmin tehtyä laboratorioanalyysitulosta voidaan myös käyttää massojen ohjaukseen. Noin 30 % PetroFlag-analyyseista varmistetaan laboratorioanalyysein. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan pilaantuneita maita sisältäneiden kaivantojen pohjista ja seinämistä siten, että jäännöspitoisuudet tulevat luotettavasti selvitettyä. Pohjasta otetaan yksi kokoomanäyte noin 100 m 2 :ä kohden. Seinämistä tai kapeista kaivannoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 20 metriä kohden. Jäännöspitoisuusnäytteistä määritetään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu alemman ohjearvojen ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/5972/2017 7/17 Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Eritasoisesti pilaantuneet maat kuljetetaan pitoisuuksien mukaan määritettyihin vastaanottopaikkoihin. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille laaditaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Jos jätteensekaista maata joudutaan kaivamaan rakennustöiden vuoksi, pyritään jätteet erottelemaan maasta esimerkiksi seulomalla kaivinkoneen kauhan tilalle asennettavalla seulakauhalla. Erotellut jätteet, mahdollinen jätteen sekainen maa ja jätteetön maa pidetään erillään ja toimitetaan koostumuksen perusteella ensisijaisesti kierrätykseen tai hyötykäyttöön ja toissijaisesti luvanvaraiseen vastanottopaikkaan. Rakentamisen vuoksi kaivettavat jätteettömät alemmat ohjearvot alittavat kitkamaat voidaan hyötykäyttää kohteessa täyttömaana, ei kuitenkaan asuinalueiden päällystämättömien alueiden ylimmässä 0,5 m kerroksessa. LPA-alueella, yli 0,5 m syvyydellä voidaan hyötykäyttää em. lisäksi ylemmän ohjearvon alittavia maita. Jos kohteessa hyötykäytetään edellä esitetyn mukaisesti maita, kirjataan niiden sijoituspaikat ylös ja ne ilmoitetaan työstä laadittavassa toimenpideraportissa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työmaa-alueelle varataan riittävät ensiapuvälineet, vähintään ensiapulaukku. Hätätapauksia varten työmaakopin seinälle merkitään olennaisten kohteiden yhteystiedot (esim. lähin päivystävä sairaala/terveyskeskus). Kaikilla kunnostukseen osallistuvilla on henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, työvaatteet, suojakäsineet ja kypärä, tarvittaessa suojalasit, kuulonsuojaimet ja hengityssuojain), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Kirjanpito ja raportointi Työmaavalvoja kirjaa suoritetut toimenpiteet (kuten otetut kontrolli- ja jäännöspitoisuusnäytteet ja niiden määrä sekä sijainti) ja tapahtumat. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään työn toteutus, näytteenotto, jäännöspitoisuudet, massamäärät, kunnostustavoitteiden saavuttaminen, maiden hyötykäyttö, mahdolliset eristysrakenteet ja mahdollinen riskinarviointi.
UUDELY/5972/2017 8/17 Kiinteistön omistajan suostumus Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Sopimuksessa esirakentamisesta ja stabiloinnista (12.6.2017) Bergans Kiinteistöt Oy valtuuttaa YIT Rakennus Oy:n mm. tekemään pilaantuneen maaperän poistoa kiinteistöillä 49-51-350-3, 49-51-350-4 ja 49-51-351-1. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut YIT Rakennus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa Vermontiellä (tuleva Kaarlo Sarkian katu) sijaitsevilla kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat: 49-51-350-3, 49-51-350-4, 49-51-350-6, 49-51-351-1, 49-452-1-565 (palsta 24) ja tuleva kiinteistö 49-51-350-2 (nykyisin osa kiinteistön 49-452-1-565 palstaa 21), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) osoitetuilta, päällystämättömiksi jääviltä, alueilta on pintamaasta (0 0,5 m) poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot ja/tai arseenipitoisuus ylittää alueellisen taustapitoisuuden 10 mg/kg. Muutoin asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) osoitetuilta alueilta on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Asemakaavassa autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja liikerakennusten korttelialueeksi (KL) osoitetuilta alueilta on poistettava maaainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien ja/tai öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason. 1.3. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksissä 1.1. ja 1.2. mainittuja haittaaineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräysten 1.1. ja 1.2 mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
UUDELY/5972/2017 9/17 Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.5. Kunnostustoimenpiteille on oltava kunkin kiinteistön osalta maanomistajan suostumus. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, välivarastoinnin, esikäsittelyn ja kuljetuksen aikana. Välivarastointi ja esikäsittely 4. Kaivettuja pilaantuneita ja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida ja esikäsitellä esim. seulomalla kunnos-
UUDELY/5972/2017 10/17 tuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin ja esikäsittelyn on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi ja esikäsittely on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman pohjamaan ja haitta-ainepitoisten maa-ainesten sekoittumista, pilaantuneen aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostamisen vuoksi kaivettavia maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää kunnostusalueella täytössä. Hyödyntämisessä on huomioitava määräyksessä 1.1. esitetyt pitoisuustasot.
UUDELY/5972/2017 11/17 Kunnostamisen vuoksi kaivettavia maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen alempien ohjearvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää LPA-alueella kaivantojen täytöissä yli 0,5 metrin syvyydellä. Hyödyntämisessä on huomioitava määräyksessä 1.2. esitetyt pitoisuustasot. 7.3. Hyötykäytettävien haitta-aineita sisältävien maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. 7.4. Kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoi-
UUDELY/5972/2017 12/17 suuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen
UUDELY/5972/2017 13/17 yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostettavalle alueelle tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia arseenia ja öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Arseeni 5 50 100 Kevyt öljyjakeet (>C 10 C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) osoitettujen alueiden päällystämättömien alueiden pintamaalle (0 0,5 m) ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnysarvotaso metalleille ja öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) ja raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ). Arseenin kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetty alueellinen taustapitoisuus 10 mg/kg. (Määräys 1.1.) Muutoin asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) osoitetuille alueille on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso metalleille ja puolimetalleille sekä öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) ja raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ). (Määräys 1.1.)
UUDELY/5972/2017 14/17 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi asemakaavassa autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja liikerakennusten korttelialueeksi (KL) osoitetuille alueille ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvo metalleille, puolimetalleille ja öljyhiilivetyjen raskaille jakeiden (>C 21 C 40 ) ja alempi ohjearvo öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ). (Määräys 1.2.) Asetetut kunnostustavoitteet on katsottu riittäviksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella (Määräykset 1.1. ja 1.2.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksissä 1.1. ja 1.2. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräysten 1.1. ja 1.2. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. erottavan/eristävän rakenteen toteuttamisesta. (Määräys 1.4.) Ilmoituksen käsittelyn aikana ei toimitettu kaikkien kiinteistöjen osalta kiinteistöjen omistajan suostumusta. Tämän vuoksi päätöksessä on edellytetty pyydettäviksi puuttuvat suostumukset. (Määräys 1.5.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Kunnostuksessa voidaan käyttää hyväksi aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)
UUDELY/5972/2017 15/17 Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. - 7.4.) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnostamisen vuoksi kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostusalueella täytöissä huomioiden määräyksessä 1.1. esitetyt pitoisuustasot (Määräys 7.2.) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnostamisen vuoksi kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen ja ylempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö LPA-alueella kaivantojen täytöissä yli 0,5 metrin syvyydessä huomioiden määräyksessä 1.2. esitetyt pitoisuustasot (Määräys 7.2.) Päätöksessä on edellytetty hyödynnettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.3.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppu-
UUDELY/5972/2017 16/17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi käsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.4.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkenotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. YIT Rakennus Oy YIT Rakennus Oy, Sini Ruohoniemi, Kari Liimu (sähköisesti) Bergans Kiinteistöt Oy, Hilkka Helsti (sähköisesti) Vahanen Environment Oy, Petra Pihlainen, Esko Merontausta, Milja Vepsäläinen (sähköisesti)
UUDELY/5972/2017 17/17 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit ja kunnostettavan alueen rajaus Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna 22.06.2017 11:55
Kunnostuksen toteutussuunnitelma Vermonniitty, Espoo ENV1122 Kunnostusalueen sijainti kartalla, kohde ympyröity punaisella (http://kartat.espoo.fi, 5.5.2017) VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo Tampellan Esplanadi 2, FI-33100 Tampere Iso-Paavolankatu 2, FI-15520 Lahti +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus Business ID 2206578-8 Liite 1.
VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15