Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa II B Del II B Volum e II B HELSINKI 1973 Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status

VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGS PUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Del Volume Nimi Namn Name # I Yleiset demografiset tiedot Allmänna demografiska uppgifter General demographic data # II Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesstälining Industry and industrial status III Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work IV Taajamat 1960 1970 Tätorter 1960 1970 Localities 1960 1970 V Asuntokanta Bostadsbeståndet Housing VI Ruokakuntien rakenne Hushållens struktur Structure of households VII Koulutus Utbildning Education VIII Perheet Familjer Families IX Ammatti ja sosiaaliasema Yrke och socialställning Occupation and social position # X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler Buildings, premises in commercial use etc. XI Työvoima ja toimeentulon lähde Arbetskraft och inkomstkälla Labour force and source of livelihood XII Kesämökit Sommarstugor Summer cottages XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Inkomster efter yrke, utbildning osv. Incomes by occupation, education etc. XIV Ruokakuntien asunto-olot Hushållens bostadsförhållanden Housing conditions of households XV Tutkimus lasten lukumäärästä Undersökning angående barnantal Fertility study XVI Tilastokartat Statistikkartor Statistical maps XVII Vähemmistöt Minoriteter Minorities XVIII Väestöpyramidit Befolkningspyramider Population pyramids 0 = Tähän mennessä (lokakuu 1973) julkaistu Tillsvidare (oktober 1973) utkomna Already (October 1973) published Tätä julkaisua myy Valtion painatuskeskus Denna publikation säljes av Annankatu 44 This publication can be obtained from 00100 Helsinki 10 Statens tryckericentral Annegatan 44 00100 Helsingfors 10

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status 1970 Osa II B Del II B Volume II B HELSINKI 1973

ISBN 951 46 0693 0

I ALKUSANAT 3 Tämä k ak sin itein en julkaisu sisä ltä ä tieto ja väestö n jakautum isesta elin keinon, am m attiasem an ja työnantajan m ukaan. N iteessä 11 A on lähinnä koko v ä e stö ä, n ite e ssä II B vain am m atissa toim ivaa väestö ä koskevia tie to ja. E nnakkotietoja on ju lk aistu tila s to tie d o tu s s a rja s s a VL. T ilasto n laatim ista ovat johtaneet toim istopäällikkö Lauri Yli-Pekka ja ak tu a a ri Hilkka Ahonen, jotka ovat myös la a tin e e t tek stik atsau k - sen. H elsin g issä, T ilasto k esk u k sessa sy y skuussa 1973 A aro Kenttä Jorm a Hyppölä FÖRORD Denna publikation i två volym er in n eh åller uppgifter om befolkningens fördelning på n ä rin g sg re n, y rk e s ställning och a rb e ts g iv a re. I volym 11 A in g år uppgifter huvudsakligen om hela befolkningen medan volym II B in n eh åller uppgifter endast om den yrkesverksam m a befolkningen. F ö r- handsuppgifter h a r p u b licerats i sta tistisk a ra p p o rts e rie n VL. U ppgörandet av statistik en h a r le tts av b yråchef Lauri Yli -Pekka och a k tu arie Hilkka Ahonen, vilka även u ta rb e ta t tex tö v ersik ten. H elsin g fo rs, S ta tistik c e n tra le n i septem ber 1973 A aro Kenttä Jorm a Hyppölä

V altion painatuskeskus, H elsinki 1973 A rvi A. K aristo O sakeyhtiön k irjap ain o H äm eenlinna 1973

5 Sisältö Sivu A lkusanat... 3 1. Y leistä... 2. K ä sitte e t ja lu o k itu k s e t... H 3. E linkeinotietojen v e rta ilta v u u s e r i la s k e n n o is s a... 15 4. T au lu k o h taisia huom autuksia... 16 E nglish sum m ary... 27 F in n is h -E nglish v o c a b u la r y... 30 VERTAILUTAULUT A Am m atissa toim ivien osuus (%) koko v ä e s tö s tä ik äry h m ittäin v u o sina I960 ja I 97O lä ä n e ittä in... 32 B Am m atissa toim iva v äestö elinkeinon m ukaan vuosina 1950, I960 ja I 97O... 34 C LIITETAULUT L IIT T E E T Am m atissa toim iva v äestö elinkeinon ja am m attiasem an mukaan vuosin a I960 ja 1970... 46 D A m m atissa toim iva v äestö elin k ein o ittain syntym äkohortin (5 -v.) m ukaan vuonna 1970, kun I960 = 100. N ettom uutokset... 48 E P a lk a n sa a ja t ty ö n an tajan m ukaan vuosin a 1950, I960 ja 1970... 52 Kuvio 1: A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon m ukaan (%) vuonna 1970 lä ä n e ittä in... 53 Kuvio 2: A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon m ukaan vuosin a 1950, I960 ja I 97O... 55 1 A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon (3-num eroinen ryhm ittely) ja am m attiasem an m ukaan; koko m aa kuntam uodon mukaan sekä lä ä n it ja seu tu k aava-a lu e et (s. 1 1 8 )... 58 2 A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon (y k sity isk o h tain en ry h m ittely ), sukupuolen, siv iilisääd y n (n a ise t) ja iän (5 - v.) m ukaan; koko maa... 178 3 A m m atissa toim iva v ä e stö elinkeinon (1-num eroinen ry h m ittely ), ammatin (3-num eroinen ryhm ittely) ja iän (1 0 -v.) m ukaan; koko maa... 212 4 P a lk a n sa a ja t elinkeinon (3-num eroinen ry h m ittely ), am m attiasem an ja työnantajan m ukaan; koko m aa... 242 5 A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon (1-num eroinen ryhm ittely) m ukaan; k o k o m aa, lä ä n it, seu tu k aava-a lu e et (s.259), kaupunkiseudut ( s. 264), V aasan R annikkoalue ( s. 267) sek ä kunnat ja ta a ja m at ( s. 267)... 256 1 S eutu k aav a -alu e et... 383 2 V aasan R a n n ik k o a lu e... 390 3 K au p u n k ise u d u t... 391 4 A m m attinim ikkeistö suom eksi, ru o ts ik s i ja e n g la n n ik s i... 392 5 E linkeinonim ikkeistö suom eksi, ru o ts ik s i ja e n g la n n ik s i... 421

A -N ITEEN LIITETAULUT 6 1 V äestö p ä ä a s ia llis e n toim innan, sukupuolen, siv iilisä äd y n ja iän (5 - v.) m ukaan; koko m aa ja lä ä n it kuntam uodon m ukaan taajam a- alu ein een, se u tu k aav a-a lu e et taaja m a -alu ein e en sekä k aupunkiseudut 2 V äestö elinkeinon (1 -num eroinen ryhm ittely) m ukaan; koko m aa, lä ä n it, se u tu k a a v a -a lu e e t, kaupunkiseudut, V aasan R annikkoalue sek ä kunnat ja taajam at 3 V äestö elinkeinon (2-num eroinen ryhm ittely) ja am m attiasem an muk aan ; koko m aa ja lä ä n it kuntam uodon m ukaan sek ä seu tu k aav a- alu eet

7 Innehåll S ida F ö ro rd... 3 1. A llm ä n t... 19 2. B egrepp och k la s s ific e rin g a r... 19 3. N ä rin g sg ren su p p g iftern as jäm fö rb a rh et i de o lik a rä k n in g a rn a... 23 4. A nm ärkningar till de o lik a ta b e lle rn a... 24 E nglish sum m ary... 27 F in n ish -E n g lish v o c a b u la r y... 30 JÄ M FÖ R E L SE T A B E LLER A Den y rk esv erk sam m a befolkningens andel (%) av h ela befolkningen p e r å ld e rsg ru p p å re n I960 och 1970, lä n s v is... 32 B Den y rk esv erk sam m a befolkningen e fte r n ä rin g sg re n å re n 1950, 1960 och 1970...7... 34 C Den y rk esv erk sam m a befolkningen e fte r n ä rin g sg re n och y rk e s - ställn in g å re n I960 och 1970... 46 D Den y rk esv erk sam m a befolkningen e fte r n ä rin g sg re n och fö d e lsek o h o rt (5 å r) å r 1970, då I960 = 100. N e tto fö rä n d rin g... 48 E L ö n tag arn a e fte r a rb e ts g iv a re å re n 1950, I960 och 1970... 52 F ig u r 1: Den y rk esv erk sam m a befolkningen e fte r n ä rin g sg re n (%) å r 1970, lä n sv is... 53 F ig u r 2: Den y rk esv erk sam m a befolkningen e fte r n ä rin g sg re n å re n 1950, 1960 och 1 9 7 0...7.... 55 TABELLBILAGOR BILAGOR 1 Y rk esv erk sam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (3 -siffe rn iv å ) och y rk e s ställn in g ; h ela rik e t e fte r kommunform sam t lä n och re g io n planeom råden ( s. l l 8 )... 58 2 Y rk esv erk sam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (d e ta lje ra d indelning), kön, c iv ilstå n d (kvinnor) och å ld e r ( 5 - å r s g r.) ; h ela rik e t... 178 3 Y rk esv erk sam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (1 -siffe rn iv å ), y rk e (3 -siffe rn iv å ) och å ld e r ( 1 0 - å r s g r.) ; h ela rik e t... 212 4 L ö n tag are e fte r n ä rin g sg re n (3 -siffe rn iv å ), y rk e sstä lln in g och a r b e ts g iv a re ; h ela r i k e t... 242 5 Y rk esv erk sam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (1 -siffe rn iv å ); h ela r ik e t, lä n, regio n p laneo m råd en ( s. 259), s ta d s re g io n e r (s.2 6 4 ), V asa K ustom råde (s.2 6 7 ) sam t kom m uner och tä to r te r (s.2 6 7 )... 256 1 R egionplaneom råden... 383 2 V asa K ustom råde... 390 3 S ta d s re g io n e r... 391 4 Y rk esn o m en k latu ren på fin sk a, sv en sk a och en g elsk a... 392 5 N ä rin g sg ren sn o m en k latu ren p å fin sk a, sv en sk a och en g elsk a... 421

8 TABELLBILAGOR I VOLYM A 1 B efolkningen e fte r huvudsaklig s y sse lsä ttn in g, kön, civ ilstå n d och å ld e r ( 5 - å r s g r.) ; h ela rik e t och län e fte r kommunform, regio n p laneo m råd en, d e s s a s tä to rtso m rå d e n sam t sta d s re g io n e r 2 B efolkningen e fte r n ä rin g sg re n (1 -siffe rn iv å ); h ela rik e t, lä n, re g io n p lan eo m råd en, s ta d s re g io n e r, V asa K ustom råde sam t kom m uner och tä to r te r 3 B efolkningen e fte r n ä rin g sg re n (2 -s iff ern iv å) och y rk e sstä lln in g ; h ela rik e t och lä n e fte r kommunform sam t regionplaneom råden

9 Contents P ag e F o r e w o r d... 3 1. G eneral... 11 2. C oncepts and c la s s ific a tio n s... 11 3. C o m parability of in d u stria l d ata in the d iffe ren t c e n su se s... 15 4. Comments on the t a b l e s... 16 E nglish sum m ary... 27 F in n ish -E n g lish v o c a b u la r y... 30 COMPARING TABLES A The p o rtio n (%) of econom ically activ e population of the whole population by age g roups in I 960 and 1970, by p ro v in ces... 32 B Econom ically activ e population by in d u s try in 1950, I960 and 1970 34. C D E conom ically activ e population by in d u s try and in d u s tria l s ta tu s in 1960 and 1970... 46 E conom ically activ e population bv in d u s try and b irth co h o rt (5 y e a rs ) in 1970, when I960 = 100. N et c h a n g e s... 48 E S a la rie d people by em ployer in 1950, I960 and 1970... 52 F ig u re 1: E conom ically activ e population by in d u s try (%) in 1970, by p ro v in ces... 53 F ig u re 2: Econom ically activ e population by in d u s try in 1950, I960 and 1970... 55 APPENDIX TA BLES A PPEN D ICES 1 Econom ically activ e population by in d u stry (3 -d ig it lev el) and in d u stria l s ta tu s ; whole co u n try by type of commune, p ro v in ces and reg io n a l planning a re a s (p. 1 1 8 )... 58 2 Econom ically activ e population by in d u s try (d etailed c la s s if i catio n ), se x, m arital sta tu s (fem ales) and age (by 5 y e a rs ); whole c o u n t r y... 178 3 Econom ically activ e population by in d u stry (1 -d ig it le v e l), o ccupation (3 -d ig it lev el) and age (by 10 y e a rs ); whole country... 212 4 S a la rie d p eople by in d u stry (3 -d ig it le v e l), in d u stria l sta tu s and em ployer; whole co u n try... 242 5 E conom ically activ e population by in d u s try (1 -d ig it le v e l); w hole co u n try, p ro v in c e s, reg io n a l planning a r e a s (p. 259), c ity re g io n s ( p.264), C o ast R egion of V aasa ( p. 267), communes and lo c a litie s (p. 267)... 256 1 R egional planning a re a s... 383 2 C o ast Region of V aasa... 390 3 C ity re g io n s... 391 4 N om enclature of occupations in F in n ish, S w ed ish and E n g lish... 392 5 N om enclature of in d u s trie s in F in n ish, S w edish and E n g lis h 421

10 APPENDIX TA B LES IN VOLUME A 1 P opulation by ty p e of a c tiv ity, se x, m arita l sta tu s (fem ales) and age (by 5 y e a rs ); whole co u n try and p ro v in ces by type of commune, re g io n a l planning a r e a s, lo c a litie s of th e se and c ity re g io n s 2 P opulation by in d u s try (1 -d ig it lev e l); w hole co u n try, p ro v in c e s, re g io n a l planning a r e a s, c ity re g io n s, C o ast R egion of V aasa, communes and lo c a litie s 3 P opulation by in d u s try (2 -d ig it lev el) and in d u stria l s ta tu s ; whole co u n try and p ro v in ces by type of commune and reg io n al planning a re a s

11 1. YLEISTÄ Huhtikuun 8. päivänä 1938 annetun v äestö lask en talain (154/38) mukaan to i m itetaan m aassamme joka kymmenes vuosi yleinen v äestö lask en ta sekä s iihen liitty v ä asu n to - ja k iin te istö lask e n ta. Ensimmäinen tämän lain nojalla su o ritettu lask en ta oli v. 1950 ja toinen v. i9 6 0. Helmikuun 20 pnä 1970 annetun v äestö la sk e n ta-a se tu k sen (128/70) n o jalla T ilasto k esk u s m ääräsi kolmannen v äestö lask ennan ajankohdaksi 3 1. 12. 1970, kuitenkin niin, että hallinnollinen aluejaotus o li 1. 1.1971 m ukainen. V äestö lask en ta on S uom essa lask en tah etk ellä v ak in aise sti asuvan v äestö n, p erh eid en ja ruokakuntien (kotitalouksien) m äärää ja raken n etta koskeva tutkim us. Tutkim ukseen liitty v än asuntolaskennan avulla selv itetään asu n tokannan m äärä ja rakenne sekä v äestö n asu n to -o lo t. K iinteistölaskennan tehtävä on an taa tieto ja ra k en n u sk an n asta, liik e -, la ito s -, toim isto- ym s. h u o n eisto ista sekä rak en n etu ista k iin te istö istä. V äestölaskennan kulkua on selo stettu ju lk aisu ssa "Y leiset dem ografiset tiedot" (SVT VI C :1 0 4, o sa I). Ennen näitä välittöm inä tied u stelu in a su o ritettu ja v altak u n n allisia la sk e n toja väestön m äärää ja rak en n etta koskevia selv ity k siä on teh ty v ä e s tö re k is te rie n p e ru s te e lla vuodesta 174-9 läh tien. V uodesta 1880 alkaen tä lla i nen selv ity s su o rite ttiin joka kymmenes v u o si, m istä syystä niihin p e ru s tuvia tila sto ja sanotaan kym m envuotistilastoiksi. L isäk si e rä is s ä suurim m issa kaupungeissa ja kau p p alo issa v äestö lask en to ja on pantu toim een myös välittöm inä tied u stelu in a jo vuodesta 1870 läh tien. T ässä ju lk aisu ssa esitetään tieto ja kolm annen, vuonna 1970 su o ritetu n v äestö lask en n an yhteydessä saaduista tie d o ista, jotka k ä sittelev ät sekä koko v äestö n että am m atissa toim ivan v äestö n elinkeinoa, am m attiasem aa ja työnantajan y rity sm u o to a. T iedot ju lk aistaan kahtena n iteen ä. T e k stio sa ju lk aistaan sam anlaisena m olem missa n ite is s ä. 2. K ÄSITTEET JA LUOKITUKSET P ääasia llin en toim inta V äestö jaetaan p ä ä a sia llise n toiminnan mukaan v iiteen ryhm ään (n s. p e ru s- ryhm itys) : 1. A m m atissa toim ivat 2. O p isk elijat 3. P erh een jäsen et 4. L aitoshoidokit 5.- E läk eläiset ja muut its e n ä is e t ammatittomat Ammatissa toimivilla tark o itetaan lask en ta-ajan k o h tan a 14 vuotta täy ttän eitä henkilöitä, jotka olivat tuloa tu o tta v assa ty ö ssä vähintään puole t alan n o rm aality ö ajasta ja saiv at työstään korvauksen joko rah an a tai luontoisetuna. Ammatissa toim ivaan väestöön luetaan siis p alk an saajien lis ä k s i sekä y rittä jä t että n s. avustavat p e rh een jäse n et, jotka täy ttäv ät em. m ääritelm än. L asken ta-ajan k o h d alla tark o ite ta a n "1.1.1 9 7 1 v a llin n eita o lo su h teita". T ila p ä ise sti työttöm ät ja asev elv o llisu u ttaan s u o ritta m assa olevat on lu ettu am m atissa toim ivaan väestöön v iim eistä ammattia ja työpaikkaa koskevien tieto je n p e ru s te e lla.

12 Opiskelijoita ovat 16 vuotta täy ttän eet henkilöt, jotka opiskelevat ta i käyvät koulua eivätkä ole am m atissa toim ivia. Perheenjäseniä ovat ne y ksityisruokakuntiin kuuluvat, to ise sta h en k i lö stä talo u d e llise ssa riip p u v u u ssu h teessa olevat am m atissa toimimattomat henkilöt, jotka eivät ole o p isk elijo ita. L a i t o s h o id o k k e j a ovat henkilöt, jotka lom akkeella ilm oitetaan la ito s- ruokakuntaan kuuluviksi (vanhainkoti, lasten k o ti jn e.). Jos henkilöstä s a a tiin ilm oitus myös y k sity is ruokakunnan lom akkeella, hänet la sk ettiin tähän ruokakuntaan kuuluvaksi ja p ääasiallin en toim inta m ääräytyi tällä lom akk eella saatu jen tieto jen p e ru s te e lla. Eläkeläiset ja muut itsenäiset ammatittomat ovat henkilöitä, jo ita ei voitu m äärite llä m ihinkään edellä m ainituista ryhm istä (tau lu ssa 1, nide A, k äy tetään tä s tä ryhm ästä nim itystä " e lä k e lä ise t"). Ammatti Ammatilla tark o itetaan sitä toim intaa ta i ty ö tä, jota henkilö su o ritta a tuloa saad ak seen. Am m attiluokitus p eru stu u soveltuvin osin p ä ä a s ia llis e s ti P ohjoism aiseen am m attiluokitteluunl) ja K ansainvälisen ty ö jä r je s tö ^ ) ju lk aisem aan luokitukseen. P e ria a tte e n a am m atteja lu o k ite lta essa on ollut y h d istää sam anlaatuinen to i m inta. Yleinen toiminnan sam ankaltaisuuden arv io im isp eru ste on ollut to i minnan tav o ite. L isä k si e rity is e s ti teo llisu u d en am m ateissa on v a rs in u sein k äy tetty p eru ste en a joko sitä m a te ria a lia, jo sta tuote v alm istetaan, tai tu o tetta, jota v alm istetaan. Myös työym päristö saatta a olla p eru ste en a am m attiluokan m uodostum iselle. A m m attikäsitettä ja am m attiluokitusta on selv itetty tarkem m in v äestö lask ennan ju lk aisu ssa IX "Ammatti ja so sia a liase m a ". Ammattia s emä Ammattiasema m ääräytyy henkilön ammatin ja elinkeinon h arjo ittam isesta saatu jen tieto jen p e ru s te e lla. A m m attiasem aryhm ittely noudattaa Y hdistyneiden K ansakuntien suosituksia^) ja ero aa n äistä vain siin ä, että p alk an saaja t (em ployees) on jaettu toim ihenkilöihin ja työntekijöihin. 1. Yrittäjät hoitavat pääam m attinaan omaa talo u d ellista y rity s tä ä n, v iljelev ät om istam aansa ta i vuokraam aansa m aatilaa tai ovat vapaan am m atin h a rjo itta jia. Y rittä jä t ryhm itellään työnantajiin ja y k s in ä is y rittäjiin sen m ukaan, onko h eillä palk attu a työvoimaa vai ei. P u o liso ista, jotka työskentelevät y rittä jin ä sam assa y rity k s e s s ä, e s i m erk ik si om alla m aatilallaan, lu etaan toinen y rittä jä k s i ja toinen av u s tav ak si p erh een jäse n ek si. Jos he sen sijaan toim ivat y rittä jin ä e ri y r i ty k s issä, kummatkin lask eta an y rittä jiin. Y rittäjään nähden suoraan ylen ev ässä ja alen e v assa polv essa olevat su k u laiset lu etaan y rittä jä n avustav ik si p e rh een jäse n ik si eikä p alk an sa ajik si. S en sijaan s is a ru k se t voivat olla to isiin sa nähden p alk an saajia tai toim ia sam an y r i tyksen y rittä jä n ä. 1) Pohjoism ainen am m attiluokittelu, suom enkielinen la ito s, H elsinki 1963. 2) International S tan d ard C lassificatio n of O ccupations, In tern atio n al Labour O ffice, Geneva 1958. 3) E uropean Recommendations fo r th e 1970 P opulation C en su ses, S T / C E S /1 3, United N ations, New Y ork 1969.

13 2. Johtajiin ja toimihenkilöihin lu etaan y rity s te n, la ito ste n ja y h teisöjen toim innasta ta i liik e tu lo k se sta v astaavat jo h tav assa asem assa olevat sekä muut p ä ä a sia ssa ei-ru u m iillista työtä tek ev ät henkilöt. T yypillisiä toim ihenkilö ryhm iä ovat toim isto- ja m yyntihenkilökunta, opetus- ja sairaan h o ito te h tä v issä toim ivat koulutetut henkilöt, ra h a s ta ja t ja muut y leisö n p alv elu teh täv issä toim ivat. 3. Työntekijöihin lu etaan p a lk an sa ajista m aa- ja m etsätaloustyöntek ijät sekä am m attitaidottom at henkilöt ja am m attitaito isista ta i e rik o is tu n eista henkilöistä n e, jotka tek ev ät p ä ä a s ia s s a ru u m iillista työtä. S elvää ero a toim ihenkilöiden ja työntekijöiden v ä lille ei ole voitu m äärite llä am m attiasem aluokitusta la a d itta e s s a. 4. Avustavalla perheenjäsenellä tark o ite ta a n h enkilöä, joka au ttaa jotakuta ruokakunnan jäsen tä täm än toim essa ta i am m atissa v ä hintään puolet alan n o rm aality ö ajasta. Koko v äestö n am m attiasem ary h m ittely ssä e lä k e lä ise t ja la ito sh o id o k it s e kä ne o p isk e lija t, jotka eiv ät kuulu vanhem piensa ru o k ak u n taan, lu e ta a n itsenäisiin ammatittomiin, sam oin n äid en henkilöiden p e rh e e n jä s e n e t. M uut p e rh e e n jä se n e t sekä vanhem piensa ruokakuntaan kuuluvat o p isk e lija t saava t h u o ltajan sa am m attiasem an. Ryhmä "palkansaajat" s is ä ltä ä em. ry h m istä "jo h ta ja t ja toim ihenk ilö t" sekä "ty ö n tek ijät" (tau lu 4, nide B ). Elinkeino Am m atissa toim ivan henkilön elinkeino määräytyy työnantajan tai oman yrityksen toimialan mukaan. K aikki sam alla ty ö p aik alla työskentelevät henkilöt saav at saman elinkeino tunnuksen ammatis ta riippum atta. Jos y rity s toim ii useam m alla kuin yhdellä to im ialalla, yhteinen henkilökunta (johto ja konttorihenkilöstö) lu etaan siihen toim i alaan, jota k äy tettäv issä olevien tieto je n p e ru ste e lla voidaan p itää v a l litse v a n a y rity k sen toim innassa. Y rityksen toim iala m ääräytyy toim ipaikoittain YK:n suosituksen m u k aisesti. Toim ipaikka on m äärite lty y k sik ö k si, jo ssa fyysinen tai juridinen h en kilö h a rjo itta a p ä ä a s ia llis e s ti yhdenlaatuista (esim. ta lo u d e llista, h allin n o llista tai terv ey d en h o id o llista) toim intaa y h ten äisellä alu eella (esim. m y y m ä lä, työm aaruokala, teh d as, ty ö p aja, rakennustyöm aa, m aatila jn e.). V a rsin a ise lla toim ipaikalla voi olla aputo imipaikko j a, joiden toim i ala lu o k itellaan sam aksi kuin v a rsin a ise n toim ipaikan. Aputoim ipaikka on sijain n iltaan e rillin en yksikkö, joka p ä ä a s ia llis e s ti ta rjo a a p alveluksia yhdelle ta i useam m alle sam an y rity k sen toim ipaikalle. A putoim ipaikaksi on k atso ttu e rillin e n k o n tto ri (m l. p ääk o n tto ri), v a ra s to, korjaam o, v o i m ala, ra k e n n u so sa sto, k u ljetu so sasto, tutkim usosasto ja satam a. Y leise s ti m ääritelty in ä aputoim ipaikat eivät h a rjo ita its e n ä is tä v alm istu sta, myyntiä tm s. tuotantotoim intaa. Jos esim. p ap e riteh taan autokorjaam o p alv elee tehtaan y le istä toim intaa, se luokitellaan tehtaan toim ialaan. Sen sijaan p ap e riteh taan om istam an m aatilan toim inta poikkeaa tehtaan tuotantotoim innasta niin paljo n, että sitä ei k atso ta aputo im ipaikaksi, vaan lu o k itellaan m aatalouteen. Elinkeinon, työnantajan (luokitus siv u lla 15) ja työpaikan sijain n in se lv i ty stä v a rte n pyydettiin lom akkeella tie to ja p aitsi y rity k sen ta i työnantajan nim estä, myös työpaikan o so itte e sta sekä laad u sta (esim. huonekalutehd a s, ompelimo, laiv atelak k a). Työpaikan jak au tu e ssa e ri o sasto ih in tu li myös ilm oittaa se o sa sto, jo ssa ty ö sk en teli.

14 V äestö lask en n assa k äy tetty elinkeinoluokitus noudattaa T ilasto k esk u k sen 6 -m j.m eroista toim ialaluokitusta (y leensä 4 -num. ta so lla ), jo sta alu stav a la ito s valm istui 1.1 0.1 9 7 0 1 ). Tämä p u o lestaan p eru stu u vuoden 1968 k an sain v äliseen to im ialaluokitukseen^'. L opullinen toim ialaluokitus valm istui vuonna 1972, jolloin v äestö lask ennan m erkintätyö o li jo su o rite ttu. T ästä johtuu, että v äestö lask ennan luokitus kohdassa "opetus" (931) poikkeaa lo p u llise sta T ilasto k esk u k sen lu o k itu k sesta. M aatilojen p in ta -a la ja o tte lu (11111-9) on väestö lask en n an laajen n u s luokitukseen. L iite tau lu issa esiintyvä nim ikkeistö on toim ialaluokituksen alu stav an laito k sen mukainen ja ero aa k ieliasu ltaan jonkin v e rra n liitte e s s ä 5 e s ite ty stä lo p u llise sta n im ik k eistö stä. E linkeinoluokituksen (IS 1C) pääryhm ät ovat: 1. M aa-, m etsä- ja k alata lo u s, m etsästy s 2. K aivos- ja muu kaivannaistoim inta 3. T eo llisu u s 4. S äh k ö -, k aasu - ja vesihuolto 5 R akennustoim inta 6. Tukku- ja v äh ittäisk au p p a, ra v its e m is - ja m ajoitustoim inta 7- K uljetus, v a ra sto in ti ja tietoliikenne 8. R ah o itu s-, v ak u u tu s-, k iin te istö - ja liik e-eläm ää palveleva toim inta 9. Y hteiskunnalliset ja henkilökohtaiset p alvelukset 0. E linkeino tuntem aton Am m atissa toim ivan p erh een jäse n ja o p isk elija, joka e i ole ta lo u d ellisesti itsen äin en, saa saman elinkeinon kuin se henkilö, jo sta asianom aisen k a t sotaan lähinnä olevan ta lo u d e llise sti riippuvainen. Kolm ella num erolla ilm aistu am m atissa toim ivan väestö n elinkeinorakenne ta rk o itta a m aa- ja m etsätalouden, teollisuuden ja palveluelinkeinojen p ro - sen ttio su u tta am m atissa toim ivasta v ä e stö stä kymmenen p ro se n tin ta r k kuudella. E sim erkiksi luku 134 ta rk o itta a, että m aa- ja m etsätalo u d essa toim ivien osuus koko am m atissa toim ivasta v ä e stö stä on 1 0.0-19-9 % T eo llisu u d essa (m l. kaivannaistoim inta, säh k ö -, k aasu - ja vesihuolto sekä rakennustoim inta) toim ii 3 0.0-3 9.9 % am m atissa toim ivista ja p alv elu elin k ein o issa (ml. kauppa ja liikenne) toim ii 4 0.0-49*9 %. Koko v äestö n o s a l ta luvut saadaan sam alla p e ria a tte e lla. Maa- ja metsätalouden h a rjo itta jie n elinkeino m ääräytyi tila n v iljellyn p elto p in ta-aian sekä m etsä- ja uittotöihin käytetyn ajan m ukaan. S o pivan ra tk a isu p e ru ste e n saam isek si lom akkeella pyydettiin tieto a pelto p in ta -a la n lis ä k s i myös vuonna 1970 m etsä- ja uittotöihin k äytety stä a ja s ta. Om alla tila lla su o rite ttu ja n s. kotitarv eh ak k u ita ei otettu huomioon. Jos tila n p e lto p in ta -ala o li pienem pi kuin 5 ha ja henkilö oli tehnyt m etsä- ja u itto tö itä vuoden aikana y h teensä ainakin n eljä kuukautta, hänen elin k einokseen k atso ttiin m etsätalo u s (12). M aanviljelys tu lk ittiin tällö in siv u elinkeinoksi. Jos tila n p elto p in ta -ala oli vähintään 5 ha ja useam pia kuin y k si itse n sä m aan v iljelijäk si ilm o ittan eista v iljelijäruokakunnan jä se n istä oli ollut ainakin n eljä kuukautta m etsä- ja u itto tö issä, k atso ttiin n äistä a i n o astaan y k si m aanviljelyyn ( 1111). 1) Julkaistu nim ellä "T oim ialaluokitus (TO L)". T ilasto k esk u s, K ä sik irjoja No 4. H elsinki 1972. 2) In tern atio n al S tan d ard In d u strial C lassificatio n of ali Economic A ctiv ities. S ta tistic a l P a p e rs, S e rie s M, No 4, R ev. 2, United N ations. New Y ork 1968.

15 T yönantaja T aajam a T au lu ssa 4 (nide B) p alk an saajat on lu o k iteltu myös työnantajan mukaan. T yönantajaluokitus on seu raav a : 0 = valtio 1 = kunta, kuntainliitto 2 = osuustoim innallinen y rity s 3 = v altion osakeyhtiö (valtio om istaa y li 50 % o sak k eista) 4- = muu osakeyhtiö 5 = kom m andiittiyhtiö, avoin yhtiö 6 = yksityinen henkilö 7 = y h d isty s, säätiö, kirkko ja muu uskonnollinen yhdyskunta 8 = tuntem aton Taajamina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan taloryhm iä, jos r a kennusten välinen etäisy y s ei yleen sä ole 200 m etriä suurem pi (k s. o sa I "Y leiset dem ografiset tiedot" s. 14). T ähdellä (x) m erk itty taajam a s ija its e e usemman kuin yhden kunnan alu eella ja m ainitaan niiden kuntien k o h d alla, joiden asu k k aita siin ä on. S iten esim. H elsingin keskustaajam an e r i kuntiin kuuluvat o sat esiin ty v ät H elsin gin, E spoon, H elsingin m lk :n, K auniaisten ja T uusulan kohdalla. T ä lla ise t taajam at ovat yhtenä kokonaisuutena ao. taulun lo p p u o sassa a a k k o s jä rje s ty k s e s s ä. T ässä o s a s s a on koko taajam an asukasluku ja sen jakaum a kunn ittain. T aajam a-aste ta rk o itta a taajam aväestön osu u tta v ä e stö stä kymmenen p ro - sentin tark k u u d ella. S iten esim. 0 ta rk o itta a, että k y se ise llä alu eella a s u v a sta v ä e stö stä 0.0-9.9 % asu u ta a ja m a -a lu e illa. Luku 9 ta rk o itta a 90-1 0 0 %. 3. ELINKE1NOTIETOJEN VERTAILTAVUUS ERI LASKENN OISSA V e rra tta e s s a to is iin s a v uosien 1950, I960 ja 1970 v äestö lask ento jen muk a isia elin k ein o rak en teita on o tettav a huomioon elinkeinoluokitukseen te h dyt m uutokset. V ertailu n h elpottam iseksi on laad ittu koodiavain e r i v u o sina so v ellettu jen lu o k itu sten v ä lille. Se esitetään liitte e s s ä 4, nide A. V uosien 1950 ja I960 ryhm än tunnus on su lk eissa niiden vuoden 1970 ry h mien kohdalla, joihin ryhm ä on jakaantunut. Pääryhm iä v e rta ilta e s s a on o tettav a huomioon ainakin seu raav a t muutokset: R ah o itu s-, v ak u u tu s-, k iin te istö - ja Liike-eläm ää p alv elev a toim inta R av itsem is- ja m ajoitustoim inta Itsenäinen korjaam otoim inta

16 4. TAULUKOHTAISIA HUOMAUTUKSIA TAULU 1: Am m atissa toim iva v äestö elinkeinon (3-num eroinen ryhm ittely) ja am m attiasem an m ukaan T aulun ark isto n u m ero on 023 A. A luejako tä s s ä ju lk a isu ssa : Koko maa kuntam uodon m ukaan sek ä lä ä n it ja seu tu k a a v a -a lu e e t. S a a ta v issa oleva alu ejak o : T ila sto k e sk u k se sta on saata v an a valokopioina tied o t lä ä n e ittä in ja se u tu - k a a v a -a lu e itta in kuntam uodon m ukaan ta aja m a -alu ein e en. E rik o is v e rs io t : 023 B A m m atissa toim ivien p e rh e e n jä se n e t elinkeinon (3-num eroinen ry h m ittely) ja am m attiasem an m ukaan sekä its e n ä is te n am m atittom ien ja heidän p e rh e e n jä se n te n sä m äärä ; koko maa kuntam uodon m ukaan 023 C Koko v äestö elinkeinon (3-num eroinen ryhm ittely) ja am m attiasem an m ukaan; k o k o m aa, lä ä n it, seu tu k a a v a -a lu e e t, k au p u n k iseu d u tp a V aasan R annikkoalue kuntam uodon m ukaan sekä kunnat T au lu t ovat s a a ta v is s a T ila sto k e sk u k se sta valokopioina. A ikaisem m at lask en n a t: 1950 S VT, VI C :1 0 2, nide II, taulu 2 (2-num. elinkeinoryhm ittely) I960 S V T, VI C : 103, nide III, tau lu 1 TAULU 2: A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon (y k sity isk o h tain en ry h m ittely ), sukup uolen, siv iilisääd y n (n a ise t) ja iän (5-v.) m ukaan Aluejako tä s s ä ju lk a isu ssa : Koko m aa. T aulun ark isto n u m ero on 032 A. S a a ta v is s a oleva alu ejako: T ila sto k e sk u k se sta on saatav an a valokopioina tied o t lä ä n e ittä in, seu tu - k a a v a -a lu e itta in ja k aupunkiseuduittain kuntam uodon m ukaan taajam a- alu ein een. E rik o is v e rs io t : 032 B Koko v äestö elinkeinon (y k sity isk o h tain en ry h m ittely ), sukupuolen, siv iilisääd y n (naiset) ja iän (5 - v.) m ukaan; koko maa kuntamuodon m ukaan 032 C A m m atissa toim ivien p e rh e e n jä se n e t elinkeinon (y k sity isk o h tain en ry h m ittely ), sukupuolen, siv iilisä ä d y n (n a ise t) ja iän (5 - v.) sekä its e n ä is e t am m atittom at sukupuolen, siv iilisä ä d y n (n a ise t) ja iän (5 -v.) m ukaan; koko m aa kuntam uodon m ukaan A ikaisem m at la sk en n a t: 1950 S VT, VI C : 102, nide IV, tau lu 4 1950 S V T, VI C: 102, nide V, tau lu 3 1960 S V T, VI C : 103, nide XII, tau lu 1

17 H uom autuksia : Ryhmä " n a im is is s a " s is ä ltä ä myös asu m u se ro ssa o lev at ja ryhm ään "n aim isissa o lleet" on lu ettu sekä e ro te tu t että le s k e t. T au lu ssa on elinkeinoluokitus m iltei tä y d e llise n ä. K aikki 2 -n u m ero iset luokat esiin ty v ät. 3-6-num eroinen luokka on p o iste ttu, jos sen osuus on ollut yhtä su u ri ta i pienem pi kuin 0.34- % alu een koko am m atissa toim ivasta v ä e s tö s tä. T äy sin v a sta a v a a tau lu a ei ole laad ittu aik aisem m issa v ä e s tö la sk e n n o issa. TAULU 3: Am m atissa toim iva v äestö elinkeinon (1-num eroinen ry h m ittely ), ammatin (3-num eroinen ryhm ittely) ja iän (1 0 -v.) mukaan Aluejako tä s s ä ju lk a isu ssa : Koko m aa. T aulun ark isto n u m ero on 04-0. S a a ta v is s a oleva alu ejako: T ila sto k e sk u k se sta on saatavana valokopioina tied o t lä ä n e ittä in ja se u tu kaava - a lu e itta in. Aikaisem m at la sk en n a t: I960 S V T, VI C : 103, nide XII, taulu 3 (e i ikää) Huomautuks i a : T a u lu ssa oleva am m attiluokitus on su p iste ttu. Jos am m attiluokan osuus v a s ta a v a s ta elin k ein o lu o k asta on yhtä su u ri ta i pienem pi kuin 0.0 4 %, amm attiluokka on p o iste ttu. TAULU 4: P alk a n sa a ja t elinkeinon (3 -num eroinen ry h m ittely ), am m attiasem an ja työnantajan m ukaan A luejako tä s s ä ju lk a isu ssa : Koko m aa. T aulun ark isto n u m ero on 026. S a a ta v is s a oleva alu ejako: T ila sto k e sk u k se sta on saatavan a valokopioina tied o t lä ä n e ittä in, seu tu k a a v a -a lu e itta in ja k aupunkiseuduittani kuntam uodon m ukaan. Aikaisem m at lask e n n a t: 1950 S V T, VI C : 102, nide V, tau lu 5 I960 S V T, VI C :1 0 3, nide XII, tau lu 4 TAULU 5: A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon (1-num eroinen ryhm ittely) m ukaan T aulun ark isto n u m ero on 021 C. A luejako: E rik o is v e rs io : Koko m aa, lä ä n it, seu tu k a a v a -a lu e e t, k aupunkiseudut, V aasan R annikkoalue sekä kunnat ja taajam at. 021 D A m m atissa toim iva v äestö elinkeinon (2-4 -n u m ero in en ryhm ittely) m ukaan. A luejako on sam a kuin ta u lu ssa 021 C. T aulu on s a a ta v issa T ila sto k e sk u k se sta v alokopioina. 2

18 A ikaisem m at la sk en n a t: 1950 S V T, VI C : 102, nide II, tau lu 1 I960 S V T, VI C : 103, nide IV, tau lu 1

19 1. ALLT E nligt folkräkningslagen av den 8 a p ril 1938 (154 /38) fö rrä tta s v a rt tionde å r en allm än folkräkning och d ä rtill ansluten b o stad s- och fa s tig h e tsrä k - ning i h ela rik e t. Den fö rsta folkräkningen enligt denna lag fö rrä tta d e s å r 1950 och den an d ra å r 1960. I stöd av folkräkningsförordningen av den 20 fe b ru a ri 1970 (128/70) bestäm de S ta tistik c e n tra le n a tt tidpunkten fö r den tre d je folkräkningen skulle v a ra den 3 1. 12. 1970, dock så, att den adm inistra tiv a regionindelningen skulle v a ra enligt den 1. 1. 1971. F olkräkningen ä r en undersökning om den i F inland vid räkningstidpunkten stad ig v arande b o satta befolkningens sam t fam iljern as och h u sh ållen s antal och s tru k tu r. Med hjälp av den till undersökningen an slu tn a b o sta d srä k ningen u tre d s b o stad sb estån d ets s to rle k och stru k tu r samt befolkningens b o stad sfö rh ållan d en. F astig h etsräk n in g en s uppgift ä r att ge inform ation om byggnadsbeståndet, a f fä rs -, a n s ta lts -, k o n to rs- och an d ra dylika lo k a le r samt om bebyggda fa s tig h e te r. F ö r 1970 å r s folkräknings förlopp h a r n ärm are re d o g jo rts i publikationen "Allm änna dem ografiska uppgifter" (FO S VI C: 104, del 1). F ö re d e s s a h ela rik e t om fattande fo lk räknin g ar, v ilk a fö rrä tta ts m edels om edelbara fö rfrå g n in g a r, h a r sedan å r 1749 u tred n in g a r om befolkningens mängd och s tru k tu r u tfö rts på b asen av b efo lk n in g sre g istren. Fr.o.m. å r 1880 fö reto g s en dylik inventering v a rt tionde å r, v a rfö r den sta tistik som g ru n d ar sig p å d e ssa k a lla s d ecen n ie sta tistik. D essutom h a r fo lk räk n in g ar fö re ta g its genom d ire k ta fö rfråg n in g a r i v is s a s tö r r e stä d e r och köpingar a lltsed an å r 1870. Denna publikation in n eh åller uppgifter frå n den tre d je folkräkningen å r 1970, rö ran d e h ela befolkningens sam t den yrkesverksam m a befolkningens n ä rin g sg re n, y rk e s ställning och a rb e tsg iv a re n s fö retag sfo rm. U ppgifterna p u b liceras i två volym er. T extdelen in g å r i båda p u b lik atio n ern a. 2. B EG R EPP OCH KLASSIFICERINGAR H uvudsaklig sy sselsättn in g B efolkningen in d elas e fte r huvudsaklig sy sselsättn in g i fem g ru p p er (s.k. grundgruppering) : 1. Y rkesverksam m a 2. S tu d eran d e 3. F amil jem edlem m ar 4. V ård tag are i a n stalt 5. P e n s io n ä re r och övrig a själv stän d ig a y rk e slö sa Med yrkesverksamma personer av ses vid räkningstidpunkten 14 å r fyllda p e rs o n e r, som u tfö rt inkom stbringande a rb e te u n d er m inst hälften av b ran sch en s norm ala a rb e ts tid och fö r d etta a rb e te e rh å llit ersättn in g i p en g ar e lle r n a tu ra. Den yrkesverksam m a befolkningen om fattar såled es förutom lö n tag are både fö re ta g a re och s.k. m edhjälpande fam iljem edlem m ar, som fy lle r ovannämnda d efin itio n. R äkningstidpunkten a v se r " fö r h ållandena 1.1.1 9 7 1 ". T illfällig t a rb e ts lö s a och p e rs o n e r som av tjän ar v ärn p lik t h a r rä k n a ts till den y rk e sv erk samma befolkningen enligt uppgifter om sen a ste yrk e och a rb e ts p la ts.

20 Med studerande av se s 16 å r fyllda p e rs o n e r, som s tu d e ra r e lle r g år i skola och som inte ä r yrkesverksam m a. Med familjemedlemmar av se s icke y rkesverksam m a p e rs o n e r i p riv a t hushåll som ä r ekonom iskt b eroende av annan p e rso n och som inte ä r stu d eran d e. Med vårdtagare i anstalt av se s p e rs o n e r som på b lanketten uppgivits så som tillh ö rande an staltsh u sh åll (åldringshem, barnhem, o s v.). Ifall man fick anm älan om samma p e rso n även på en blankett fö r p riv a th u sh å ll, r ä k nades han så som tillh ö rande d etta h u sh åll och hans huvudsakliga s y s s e ls ä ttning bestäm des utgående frå n u p pgifterna på denna b lan k ett. Pensionärer och övriga självständiga yrkeslösa ä r p e rs o n e r, som in te kunde h än fö ras till någon av ovannämnda g ru p p er (i tab ell 1, volym A, h a r man använt benämningen "p en sio n äre r" fö r denna grupp). Y rke Med y rk e av se s den v erksam het e lle r det a rb e te en p erso n u tfö r fö r a tt e r h ålla inkom st. Y rk e sk lassificerin g e n g ru n d ar sig i läm pliga d e la r huvudsakligen på den N ordiska y rk e sk la ssific e rin g e n!) och pa den av In te rn a tio n ella A rb etsb y rån p u b licerad e k l a s s i f i c e r i n g e n 2 ). Vid indelning av y rk en a h a r p rin cip en v a r it a tt lik a rta d verksam het sammanfö r s. Allmän bedöm ningsgrund h a r i d etta fall v a r it v erk sam h eten s sy fte. D essutom h a r, fram fö r a llt inom de in d u strie lla y rk e n a, det m a te ria l, v arav produkten fra m stä lls e lle r den produkt som fra m stä lls använts som u tg ån g s punkt. Aven arb etsm iljö n kan u tg ö ra grund fö r bildandet av en y rk e sg ru p p. Y rk esb eg reppet och y rk e sk la ssific e rin g e n k larlä g g es n ärm are i fo lk räkningspublikation IX, "Y rke och so cialställn in g ". Y rk esställn in g Y rk esställn in g en bestäm s utgående frå n u p p g ifter om y rk e och n ä rin g sg re n. Y rk esställn in g sg ru p p erin g en fö lje r F ö re n ta N ationernas rekom m endationer')) och av v ik er frå n d e ssa endast d ä ri a tt lö n tag arn a (em ployees) h a r uppdelats på fu n k tio n äre r och a rb e ta re. 1. F öretagare ä r p e rso n, v ilk en som huvudyrke d riv e r eget ekonom iskt fö re ta g, o d lar egen e lle r a rre n d e ra d jo rd b ru k släg enhet e lle r ä r f r i y r k e su tö v are. F ö re ta g a rn a in d elas i a rb e ts g iv a re och en sam fö retag are b eroende på om de avlö n ar a rb e ts k ra ft e lle r ej. Av äkta m ak ar, vilka v e rk a r som fö re ta g a re inom samma fö re ta g, t. ex. en jo rd b ru k släg en h et, rä k n as den ena som fö re ta g a re och den an d ra som m edhjälpande fam iljem edlem. Om de is tä lle t v e rk a r som fö re ta g a re i olika fö re ta g, rä k n as båda som fö re ta g a re. P e rs o n släk t med fö retag aren i ra k t uppstigande e lle r nedstigande le d, rä k n as som m edhjälpande fa miljemedlem och inte som lö n ta g a re. D ärem ot kan syskon v a ra lö n tag are i fö rh ållande till v a ra n d ra e lle r fungera som fö re ta g a re inom samma fö re tag. 1) N ordisk y rk e s k la s s ific e rin g, sv en sk sp råk ig u tgåva, H elsin g fo rs 1963-2) In tern atio n al S tan d ard C lassificatio n of O ccu p atio n s, In tern atio n al L abour O ffice, Geneva 1958. 3) E uropean Recom m endations fo r th e 1970 P opulation C en su ses, S T / C E S /13, U nited N ations, New Y ork 1969.

2 1 2. Som företagsledare och funktionärer k la s s ific e ra s sådana p e rso n e r i ledande ställn in g inom fö re ta g, a n s ta lte r och o rg an isa tio n e r som s v a ra r fö r verksam heten och re s u lta te n sam t p e rso n e r som utfö r övrig a till verksam heten an slu tn a, huvudsakligen e j-fy sisk a u p p g ifter. T ypiska fu n k tio n ärsg ru p p er ä r k o n to rs- och fö rsä ljn in g sp e rso n a l, u t bildade p e rs o n e r inom utbildning och sju k v ård, konduktörer och övriga p e rs o n e r som b e tjä n a r allm änheten. 3. Som arbetare rä k n as sådana lö n tag are som jo rd - och sk o g sb ru k s- a rb e ta re sam t icke y rk e skunniga p e rs o n e r och sådana fack - och sp e c ia la rb e ta re som u tfö r huvudsakligen k ro p p slig t a rb e te. Vid uppgörandet av y rk e sstä lln in g sk la ssific e rin g e n h a r en exakt g rän s m ellan fu n k tio n ärer och a rb e ta re inte kunnat d ra g a s. 4-. Med medhjälpande familjemedlemmar av se s p e rs o n e r, som b is tå r någon av h u sh ållets medlemmar i dennes y rk e e lle r befattning u n d er m inst hälften av b ran sch en s norm ala a rb e ts tid. i I y rk esställn in g sg ru p p erin g en över hela befolkningen räknas p en sio n ärer och v å rd ta g a re i a n stalt samt de stu d eran d e som in te h ö r till sina fö rä ld r a r s h u sh åll, liksom d e ssa s familjem edlem m ar till gruppen självständiga yrkeslösa. Ö vriga familjem edlem m ar samt studerande som hör till sina fö rä ld ra rs hushåll e rh å lle r samma y rk esställn in g som sina fö rsö r- ja re. G ruppen "löntagare" om fattar " fö re ta g sle d a re och fu n k tio n ärer" samt " a rb e ta re " (tab ell 4-, volym B). N ärin g sg ren Y rkesverksam m a p e rs o n e rs näringsgren bestäms på basen av arbetsgivarens eller personens eget företags bransch. Alla p e rs o n e r på samma a rb e tsp la ts e rh å lle r o av sett arb etsu p p g ift samma n ärin g sg ren sk o d. Ifall fö retag et v e rk a r inom fle ra b ra n s c h e r, räknas den gemensamma p erso n alen (företagsledningen och k o n to rsp erso n alen ) tillh ö ra den b ra n sc h, som med ledning av tillg än g lig a uppgifter kan an ses v a ra dom inerande i fö re ta g e ts v erk sam h et. F ö re ta g e ts b ra n sch bestäm s fö r v a rje a rb e tsp la ts i enlighet med FN:s r e kom m endationer. A rb etsp latsen h a r d e fin ie rats som en enhet, d ä r en fy sisk e lle r ju rid isk p e rso n u tö v ar huvudsakligen ett v is s t slag s verksam het ( t.e x. ekonom isk, ad m in istrativ e lle r sa n itä r) på ett enhetligt om råde (t.e x. butik, m a tserv e rin g, fa b rik, v e rk sta d, bygge, jo rd b ru k släg enhet o s v.). Den egentliga a rb e tsp la tse n kan ha h j ä l p a r b e t s p l a t s e r, v ilk as b ra n sch ä r densamma som den egentliga a rb e ts p la ts e n s. H jälp arb etsp latsen ä r en sep a ra t etihet, som huvudsakligen e rb ju d e r tjä n s te r till en e lle r fle r a a rb e ts p la ts e r inom samma fö re ta g. Som h jä lp a rb e tsp la tse r an se s fristå e n d e k o n to r (in k l. huvudkontor), la g e r, re p a ra tio n s v e rk s tä d e r, k ra ftv e rk, byggnadsavdelningar, tra n sp o rta v d e ln in g a r, fo rsk n in g savdeln in g ar och ham nar. I allm änhet u tö v ar h jä lp a rb e tsp la tse rn a inte sjä lv ständig fram ställn in g, fö rsäljn in g e lle r annan p ro d u k tio n sv erk sam h et. Om t. ex. en p ap p e rsfab rik s b ilv erk stad b e tjän a r fabrik en s allm änna v erk sam het så k la s s ific e ra s den u n d er samma b ra n sch som fab rik en. Därem ot av v ik e r v erksam heten på en av p ap p ersfab rik en ägd jo rd b ru k släg enhet så m ycket frå n fab rik en s produktionsverksam het, att den in te kan an se s v a ra en h jä lp a rb e ts p la ts, utan k la s s ific e ra s som jo rd b ru k.

22 F ö r bestäm m ande av n ä rin g sg re n, a rb e tsg iv a re (k la ssific e rin g på sid. 22) och a rb e tsp la tse n s belägenhet e fte rfrå g a d e s på b lanketten u p p g ifter förutom om fö re ta g e ts e lle r a rb e tsg iv a re n s namn även om a rb e tsp la tse n s a d re s s och a r t (t.e x. m öbelfabrik, sy a te ljé, skeppsdocka). Om fö retag et v a r uppdelat på fle ra av d eln in g ar, skulle man även uppge på v ilk en avdelning man a r betade. 1 folkräkningen användes en n ä rin g sg ren sin d eln in g, som fö lje r S ta tis tik c e n tra le n s 6-s iffrig a n ärin g sg ren sin d eln in g (i allm änhet på 4--siffe rn iv å), av vilken en p re lim in ärv e rsio n fä rd ig stä lld e s den 1.1 0.1 9 7 0.1 ) Denna in delning i sin tu r g ru n d a r sig p å 1968 å r s in tern a tio n ella n ä rin g sg re n sk la s- s i f i c e r i n g. 2) Den slu tlig a n ä rin g sg re n sk la ssific e rin g e n fä rd ig stä lld e s å r 1972, då folkräkningens k o d n in g sarb ete re d an v a r s lu tfö rt. Av denna o rsak av v ik er folkräkningens indelning i k la sse n "undervisning" (931) frå n S ta tis tik c e n tra le n s slu tlig a k la s s ific e rin g. D essutom h a r man i folkräkningen utvidgat jo rd b ru k släg e n h etern a s a re a lk la s s ific e rin g (11111-9). Nomenklatu re n i tab ellb ilag o rn a ä r uppgjord enligt den p re lim in ära v e rsio n e n och av v ik er till sin sp rå k d räk t något frå n den slu tlig a m om enklaturen i bilaga 5. H uvudgrupperna i n ärin g sg ren sin d eln in g en (1SIC) ä r följande: 1. Jo rd b ru k, skogsb ru k, fisk e och jakt 2. B rytning av m in eralisk a p ro d u k ter 3. T illverkning, 4-. E l-, g a s - och v atten fö rsö rjn in g 5 Byggnad sv erk s amhet 6. V aruhandel, re s ta u ra n g - och h o tellverksam het 7. S am färd sel, la g rin g, p o st- och telekom m unikationer 8. B an k -, fö rsä k rin g s -, fa stig h e ts- och u p pdragsverksam het 9. S am hälls- och p erso n lig a tjä n s te r 0. N ärin g sg ren okänd Y rkesverksam m a p e rs o n e rs fam iljem edlem m ar liksom ekonom iskt b eroende stu d erande e rh å lle r samma n ä rin g sg re n som den p e rso n de n ärm ast kan an se s v a ra ekonom iskt bero en d e av. Den yrkesverksam m a befolkningens n ä rin g s s tru k tu r, angiven med tr e siffr o r, a v s e r jo rd - och sk o g sb ru k ets, in d u strin s och s e rv ic e n ä rin g a rn a s p ro centa n d elar av den yrkesverksam m a befolkningen med tio p ro c en ts noggrannh e t. T.e x. ta le t 134- b e ty d e r, a tt andelen verksam m a inom jo rd - och sk o g s b ru k av h ela den yrk esv erk sam m a befolkningen ä r 1 0.0-1 9.9 % Inom in d u strin (g ru v d rift, e l-, g a s- och v atten fö rsö rjn in g samt byggnadsverksam het m edräknade) v e rk a r 3 0.0-3 9.9 % av de yrkesverksam m a och inom s e r v ic e n ä rin g a rn a (in k l. handel och sam färdsel) 4 0.0-4 9.9 %. M otsvarande uppgift fö r h ela befolkningen få s p å samma s ä tt. N ärin g sg ren en fö r jord- och skog sbrukare bestäm des enligt läg en hetens odlade å k e ra re a l och den tid som använts fö r skogs- och flo ttn in g sa r- beten. F ö r att e rh å lla en läm plig bedöm ningsgrund e fte rfrå g a d e s uppgifter förutom om å k e ra re a l även om tid som äg n ats sk o g s- och flo ttn in g sarb eten. A vverkning fö r h u sh ållsb ru k beaktades in te. Då läg en h eten s å k e ra re a l u n d e r- 1) P u b lic era d u n d er namnet "N ärin g sg rensin d eln in g en (NI)". S ta tis tik c e n tra le n, H andböcker No 4. H elsin g fo rs 1972. 2) In tern atio n al S tandard In d u strial C lassificatio n of all Economic A ctiv ities. S ta tis tic a l P a p e rs, S e rie s M, No 4, R ev. 2, United N ations. New Y ork 1968.

23 sk red 5 h a, k la s s ific e ra d e s lägenhetens yrkesverksam m a u n d er sk o g s bruk ( 12), såv id a de hade u tfö rt sk o g s- och flo ttn in g sarb eten m inst 4- m å n a d e r. Jo rdbruket tolkades då som b in ärin g. Om lägenhetens å k e ra re a l ö v e rsk re d 5 ha och m inst två av h u sh ållets medlemmar som uppgett sig v a ra jo rd b ru k a re hade använt m inst 4- m ånader till skogs- och flo ttn in g s- a rb e te, räk n ad es av d e ssa en d ast en som jo rd b ru k a re ( 1111). A rb e tsg iv a re 1 tab ell 4 (volym B) h a r lö n tag arn a k la s s ific e ra ts även e fte r a rb e ts g iv a re. A rb e tsg iv a rk la ssific e rin g e n ä r följande: 0 = staten 1 = kommun, kom m unalförbund 2 = k o o p erativ t fö retag 3 = sta tlig t aktiebolag (sta te n ä g e r ö v er 50 % av ak tiern a) 4 = annat aktiebolag 5 = kom m anditbolag, öppet bolag 6 = enskild p e rso n 7 = fö ren in g, s tifte ls e, sp arb an k, k y rk a e lle r annan re lig iö s sammanslutning 8 = okänd T ä to rt Som tätorter an se s a lla h u ssam lingar med m inst 200 in v ån are, såfram t avstånden m ellan byggnaderna i allm änhet ej ö v e rs tig e r 200 m eter (se del I "Allm änna dem ografiska uppgifter" s. 24). T ä to rte r som betecknats med a s te ris k (x) lig g e r på fle ra kom m uners omräd en och nämns i samband med de kom m uner, v ilk as in v ån are b o r i tä t o rte n. S ålunda näm ns H elsin g fo rs c e n tra ltä to rts till olika kommuner hörande d e la r i samband med H elsin g fo rs, E sbo, H elsin g e, G rankulla och T usby. D ylika tä to r te r finns sam lade i alfabetisk ordning i samma ta b e lls se n a re d e l. Denna del u p p tar folkmängden fö r h ela tä to rte n samt d ess fördelning på olika kommuner. Med tä to rts g ra d av se s täto rtsb efo lk n in g en s andel av h ela befolkningen med tio p ro cen ts noggrannhet. S ålunda in n eb är t.e x. 0 a tt av befolkningen på ifrågav aran d e om råde b o r 0.0-9 -9 % inom täto rtso m råd e n. T alet 9 a v se r 90-1 0 0 %. 3. NÄRING SGRENS UPPGIFTERNAS JÄMFÖRBARHET I DE OLIKA RÄKNINGARNA Vid jäm fö relse av n ä rin g s s tru k tu re rn a enligt 1950, I960 och 1970 å r s folkrä k n in g a r b ö r de fö rä n d rin g a r som g jo rts i n ä rin g sg re n sk la ssific e rin g e n b eakta s. F ö r a tt u n d erlä tta jä m fö re lse r h a r en kodnyckel fö r de olika rä k nin g arn as k la s s ific e rin g a r u ta rb e ta ts. Den in g å r i bilaga 4, volym A. Koden fö r 1950 och I960 å r s grupp finns angiven inom p a re n te s i samband med de 1970 å r s g ru p p e r, på v ilk a den u p p d elats.

24 Vid jäm fö relse av huvudgrupper b ö r åtm instone följande fö rän d rin g ar b eaktas: B an k -, fö rsä k rin g s -, fa stig h e ts- och uppdragsverksam het R estau rang- och h otellverksam het S jälvständig rep ara tio n sv erk sam h et 4. ANMÄRKNINGAR TILL DE OLIKA TABELLERNA TA BELL 1: Y rk esv erk sam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (3 -siffe rn iv å ) och y rk e s s tä llning T ab ellen s arkivnum m er ä r 023 A. O m rådesindelning i denna publikation: H ela rik e t e fte r kommunform sam t lä n och regio n p lan eo m råd en. T illgänglig om rådesindelning: U ppgifter fö r lä n och reg io n p lan eo m råd en e fte r kommunform sam t d e s s a s täto rtso m rå d e n kan e rh å lla s i form av lju sk o p io r frå n S ta tis tik c e n tra le n. S p e c ia lv e rsio n e r : 023 B Y rkesverksam m a p e rs o n e rs fam iljem edlem m ar e fte r n ä rin g sg re n (3 -siffe rn iv å ) och y rk e s ställn in g sam t an tal sjä lv stän d ig a y rk e s - lö sa och d e ra s fam iljem edlem m ar; h ela rik e t e fte r kommunform 023 C H ela befolkningen e fte r n ä rin g s g re n (3 -siffe rn iv å ) och y rk e s s tä llning; h e la r ik e t, lä n, regio n p lan eo m råd en, sta d s re g io n e r och V asa K ustom råde e fte r kommunform sam t kommuner T ab e lle rn a kan e rh å lla s i form av lju sk o p io r frå n S ta tis tik c e n tra le n. T id ig are rä k n in g a r: 1950 F O S, VI C: 102, volym II, ta b e ll 2 (n ä rin g s g re n på 2 - siffern iv å) I960 F O S, VI C: 103, volym III, tab ell 1 TABELL 2: Y rk esv erk sam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (d e ta lje ra d indelning), kön, c iv ilstån d (kvinnor) och å ld e r ( 5 - å r s g r.) T ab ellens arkivnum m er ä r 032 A. O m rådesindelning i denna publikation: H ela rik e t.