Toim ialaluokitus Standard industrial classification
|
|
- Arto Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T ilastokeskus J L K äsikirjoja 4 S tatistikcentralen C entral Statistical O ffic e o f Finland H andböcker H andbooks Toim ialaluokitus Standard industrial classification 1988 Luokitus määritelmineen
2 Tilastokeskus hj l Statistikcentralen ^ I F Central Statistical Office of Finland Käsikirjoja 4 Handböcker Handbooks Toim ialaluokitus Standard industrial classification 1988 Luokitus määritelmineen Helsinki 1990
3 3. ta rk is te ttu la ito s H elsinki 1990 K an sikuva: Lehtikuva O y P ainopaikka : V a ltio n painatuskesku s
4 ALKUSANAT Tilastokeskus vahvistaa valtion toim esta laad ittav is s a tilastoissa s o v e lle ttav a t k ä s ittee t, lu o kittelu t ja tunnusjärjestelm ät sekä antaa tarvittae ssa m u itak in tila s to je n yh ten äistäm istä k o s k e v ia o h je ita (la k i tilastokeskuksesta / ). T oim ialaluokitus 1988 (M i vahvistettu m arraskuussa T äh ä n lu o k itu k se e n T ila s to k e s kuksen jo h to k u n ta on v a h vis tan u t luvussa 7 tarkem m in esitetyt m uutokset. N y t ju lkaistavaan laito k seen on te h ty v a in p ie n iä k o rja u k sia: n e ljä n to im ia la lu o k a n sisältö ä on m u u tettu (y k s ittä in e n a k tiv ite e tti s iirre tty toiseen lu o k k a a n ), kah d en to ista to im ia la lu o k a n o tsik k o a on korjattu ja useiden toim ialaluokkien m ääritelm iä on täsm ennetty. T o im ia la lu o k itu s v a h v is tettiin ensim m äisen kerran vuonna 1972 K äsikirjo ja -sarjassa num e ro lla 4. L u o k itu s u u d is tettiin vuonna , jo llo in siih en teh tiin m u u tam ia p ie n e h k ö jä m uutoksia. Vuonna 1986 vahvistettiin perustee llis e s ti u u d istettu to im ia la lu o k itu s Se ju lk a is tiin vuo n na E rillin e n hakem isto ju lk a is tiin (liitte e n ä 1) samana vuon na. S itä on tarkistettu ja laajennettu vuosittain. R uotsinkielin en käännös toim ialaluokituksesta ju lkaistiin vuonna M yös hakem isto on käänn e tty ru o tsik s i. L is ä k s i to im ia la lu o k ituk s e s ta on ju lkaistu kolm ikielin en (suom i, ruotsi, engla n ti) tiiv is te lm ä liitte e n ä 2. E rillin e n m uu n - nosavain toim ialaluokituksen edellisen version ( ) ja voim assaolevan ( ) version v ä lillä on julkaistu liitteenä 3. T o im ia la lu o k itu s k u u lu u Tilastokesku kse n v a h v is tam iin o h je e llis iin lu o kitu sstan d ardeih in, jo id e n tarkoituksena on tilastojen käsittee llis e n selkeyd en ja e ri tila s to is ta saatavien tietojen vertailtavuuden parantam inen. L u o kitus soveltuu käytettäväksi m yös m uihin tietojärjestelm iin. T oim ialaluokitus 1988 on otettu käyttöön T i lastokeskuksen lähes k a ik is s a ao. tilastosysteemeissä. Lisäksi sen käyttö on laajentunut valtion tilastotoim en ulkopuolle m oniin h allin n o llis iin jä rje s te lm iin, tu tk im u k s iin ja m yös yksityisen sektorin tieto järjestelm iin. T o im ia la lu o k itu k s e n n im ik k e is tö (k o lm e lla k ie le llä ) tunnuksineen, erillin en hakem isto sek ä m u u nno savaim et on v ie ty k o o rd in o in tito i- m iston ylläpitäm ään luokitustietokantaan, jo s ta voidaan to im ittaa asiakkaille heidän ta rv itsemiaan konekielisiä versioita. K ä s illä o le v a n to im ia la lu o k itu s :n tark is tetu n laito k s en on to im itta n u t Is m o T e ik a ri koordinointitoim istossa. U udistustyötä ja luokituksen hyväksikäytön edistäm istä ohjaa T i lastokeskuksen asettam a to im ia la lu o k itu k s e n neuvotteluryhm ä, jo n k a puheenjohtajana to i m ii tuotantopäällikkö R isto Kunnas. Tiedusteluihin toim ialaluokituksesta vastaa T i lastokeskuksen y rity s rek is te ri -y k s ik k ö, puh. (9 0 ) , P L 7 7 0, H e ls in k i. K o o r- d in o in tito im is to o ttaa lis ä k s i vastaan eh d o tu k sia luokituksen kehittäm iseksi ja parantam i seksi. J u lkaisu a m y y v ä t T ila s tok e s k u s, p u h e lin (9 0 ) ja V a ltio n painatuskeskuksen m yym ä lä t. K ä s illä o le v a lu o kitu s s tan d a rdi on voim assa allekirjoituspäivästä lukien toistaiseksi. T ark o itu k s e n a o n, e ttä T ilas to k e s k u s m yö h em m in uudistaa toim ialaluokituksen Euroopan yhteisön so veltam an to im ia la lu o k itu k s e n (N A - C E ) m uka iseksi. H elsingissä kesäkuun 21. päivänä 1990 Olavi E. Niitamo Ism o T eikari B Tilastokeskus ^
5 Sisällys 1 T o im ia la lu o k itu k s e n luon ne ja p ä ä p e ria a tte e t L u o k ite lta v a t y k s i k ö t Y le is tä Y r i t y s K o n s erni Y ritys tyy p p in e n y k s ik k ö T o im ip a ik k a A p u to im ip a ik k a L u o k itte lu p e ru s te e t Y le is tä to im ia la n m ä ä rittä m is e s tä Y rity k s e n p ä ä to im ia la n m ä ä rittäm in en K ä y ttö a lu e Suhde m u ih in lu o k it u k s iin Suhde k a n s a in v ä lis iin to im ia la lu o k itu k s iin Suhde m u ih in talo u s tila s to lu o k itu k s iin Tärkeim m ät toim ialaluokitus 1988:aan tehdyt muutokset verrattuna aikaisem paan to im ia la lu o k ituk s e e n U u d istu kse n tarko itu s T o im ia la lu o k itu s 1 988:n r a k e n n e P ä ä lu o k k ie n v ä lis e t s i i r r o t L u o k k ie n m äärien m uu tokset U u d e t l u o k a t T o im ia la lu o k itu s :n tarkistettu u n laito k seen teh tyjä k o ija u k s ia A lk u tu o ta n to, ja lo s tus ja p a lv e lu t T o im ia la lu o k k ie n m äärät e ri h ie ra rk ia tas o lla S u m m a r y T o im ia la lu o k itu s T o im ia la lu o k itu s m ä ä r ite lm in e e n Tilastokeskus
6 1 Toimialaluokituksen luonne ja pääperiaatteet Toim ialaluokituksen (T O L ) avulla ryh m itellä än lu o k k iin s am an kaltaisia to im in to ja e li a k tiv itee tte ja. N ä itä lu o k k ia kutsu taan to i- m ialaluokiksi tai lyhyesti toim ialoiksi. T o i m in n o t o v a t s am an kaltaisia s illo in, ku n ne o v a t tuottam ien sa h y ö d y kk e id e n, tu o tan to - panostensa sekä tuotantoprosessinsa m ukaan sam ankaltaisia. U sein toim ialojen muodostam iseen riittä ä ry h m ä to im in to ja, jo tk a o v at v a in yhden ta i kahden tunnusm erkin m ukaan sam ankaltaisia. K un toim ialaluokitusta sovelletaan on pidettävä m ielessä, m iten todelliset yksiköt (y rity k set, y ritys tyy p p is e t y k s ik ö t ja to im ip a ik a t) e s iin tyv ä t tuotantoeläm ässä ja m iten to im in n o t yhdistyvät niissä. Toim innot saattavat ryh m itty ä to im ip a ik o is s a m u id en k in p eria a tteid e n k u in raa k a -ain e id e n, tuotantoprosessin tai tuotteiden sam ankaltaisuuden perusteella. L u o k ittelu p e rus tein a on eräissä tapauksissa käytetty m m. seuraavia: institutionaalinen sektori (julkinen hallin to ) lu v a n v a ra in e n to im in ta (ra v itse m is - ja m a jo itu s to im in ta) m yyn tipinta -ala (vähittäiskauppa ) homogeenisuusaste (m aatalous). K äy tän n ö n sovellu ksissa to im ia la lu o k itu s on e n s is ija is e s ti jä r je s te lm ä, jo lla lu o k ite lla a n to im ip a ik k o ja, k u te n te h ta ita, m y y m ä lö itä, to im is to ja j a k o r ja a m o ita e r i to im ia la lu o k - k iin. Toim ipaikkojen lisäksi toim ialaluokitusta vo id a an s o veltaa m yös y ritys ten ja m u id en tila s toy k s ik ö id e n lu o k ittelu u n. T o im ia la lu o k k ie n m ä ärittely s s ä on e rityis e s ti p y ritty s iih e n, e ttä tark im m a n tason lu o k a t o v a t m a h d o llisim m a n h om ogeenisia. H o m o g e e n is u u tta k u v a a v a t e riko istu m isaste ja p e ittävyysaste. E riko istu m isaste ilm o ittaa, ku in k a suuri osa tuotannosta tie ty llä to im ia la lla on to im ia la lle o m in a is ia h y ö d y k k e itä. P e ittä - v y ysas te ilm o itta a, k u in k a su u ri osuus tie ty lle to im ialalle om inaisten hyödykkeiden kokonaistuotannosta tuotetaan to im ialalla. Luo kat ja n iih in sijoittuvat yksiköt on m äärite lty siten, e ttä ne m a h d o llis im m an h y v in vastaa vat to im in to ja Suom essa. L u o k itu k s ee n s is ä lty y k u ite n k in s e lla is ia k in to im in to ja, jo ita e i Suom essa e siin n y la in k a a n ku ten ru s k o h iile n k a iv u, suolan taltee n o tto ja m aa ö ljy n pum ppaam inen. Tällaisten toim intojen m u kanaolo johtuu m m. ulkom aankauppatilastoista. T oim ialaluokitus on hierarkkinen luokitus. S i ten luokituksessa on eri tarkkuustasoja. T ie tyn tason lu o k a t o v a t a in a k a rkeam m an tason lu okan a la ja k o ja. Luokituksessa on 19 pääluokkaa. N äiden tunnus on k irja in. Seuraavalla tasolla on 68 luokk a a, jo illa on kaksin u m eroin en tunnus. N ä m ä ka k s in u m e rois e t lu o k a t on yleen s ä ja e ttu k o l- m in u m e roisiin ja e d e lle e n n e lin u m e ro is iin lu o k k iin ky m m e n jä rje s telm ä n m ukaan. L u o k i tuksen tarkin taso on nelinum eroinen. Tilastokeskus 5
7 2 Luokiteltavat yksiköt 2.1 Yleistä T o im ia la lu o k itu k s e lla lu o k ite lla a n y rity k s iä,. y rity s ty y p p is iä y k s ik ö itä ja to im ip a ik k o ja. T ä rk e itä y k s ik ö itä o v a t n äiden lisä k s i a p u toim ip a ikka, apuyritys ja konserni. 2.2 Yritys Y r ity k s e llä ta r k o ite ta a n y h d e n t a i u s e a m m a n h e n k ilö n yhdessä h a r jo itta m a a ta lo u d e llis ta to im in ta a, jo lla tä h d ä tä ä n k a n n a tta v a a n tu lo k s e e n. Käytännössä yritystoim inta saa m onia m uotoja. Y le is in on m u o to, jo ssa lu o n n o llin e n h e n k ilö h a jo itta a y ritys to im in taa o m a lla n im e llä ä n ta i rek is te rö id y llä to im in im e llä. T äh ä n ry h m ään k u u lu v a t a m m a tin h a rjo ittaja t, useim m at m a a tilatalo u d en h a rjo itta ja t sekä u seim m at liik e ttä h a rjo ittav a t lu o n n o llis e t h e n k ilö t Toinen suuri ryhm ä on o ikeu sh en kilö t. O i keushenkilöitä, tai niih in verrattavia, ovat esim e rk ik s i o s a k e y h tiö t o su u sku n n at keskin äiset y h tiö t, s ä ä s tö p a n k it talo u d e llis e t yh d is tykset, a v o im e t y h tiö t ja k o m m a n d iittiy h tiö t Suurim m at ja kansantaloudelle tärkeim m ät yksity is e t y rity k s e t o v a t o ike u s h e n k ilö m u o to is ia. Y rity k s iin lu eta an m yös v a ltio n liik e la ito k s e t ja kuntien yleisöä palvelevat liik elaito ks et Y hdistäm ällä e ri luokituksia, kuten oikeu dellin en m uo to ja o m is taja tyy p p i, vo id a an ra jata e rila is ia y ritys jo u k k o ja (e s im e rk ik s i y k s ity is e t liik e y rity k s e t). T ila s to tu o tan n o lle y rity s on tärk e ä y k s ik k ö, koska k a ik is ta sen talo u s to i m is ta on saatavissa tä y d e llis e t tie d o t N ä itä ovat m m. tilinpäätös -, rahoitus - ja tuotantotied o t jo s k in tu o tan to tie d o t kerätään käytän nössä suoraan yrityksen alayksiköiltä e li toim ipaiko ilta. 2.3 Konserni O ik e u s h e n k ilö m u o to in e n y rity s v o i p e ru s ta a y h d e n t a i u s e a m p ia ty tä r y r ity k s iä ja n ä m ä e d e lle e n ty tä r y r ity k s iä jn e. N ä id e n e m o -, t y tä r - j a s is a ry rity s te n m u o d o s ta m a a k o k o n a is u u tta s a n o ta a n k o n s e rn ik s i. K o n serni vo i saada m uitakin m uotoja: em oyrityksen e i v ä lttä m ä ttä tarv itse o lla varsin ain en yritys, vaan se vo i o lla esim erkiksi säätiö. Taloudellisesti tärkeim m ät konsernit muodostuvat osakeyhtiö - ja osuuskuntam uotoisista y rityksistä. Em oyritys vo i o lla ulko m ailla. Vastaavasti s u o m a la is illa y rity k s illä v o i o lla tytäryrityksiä u lko m ailla. 2.4 Yritystyyppinen yksikkö A a tte e llis e t y h te is ö t, s ä ä tiö t, a s u n to -o s a k e y h tiö t, s e u ra k u n n a t y m s. o v a t tä r k e itä ta lo u s to im ie n h a r jo itt a jia. N ä is tä k ä y te tä ä n jo s k u s n im ity s tä y rity s ty y p p in e n y k s ik k ö. T ä llä halutaan ilm aista, että niiden toim innasta saadaan tie to ja ku ten y rity k s is tä k in ja e ttä ne o v a t riittä v ä n itsen äisiä p äätö ksen teko yks ik k ö jä. M a in itu t y h te is ö t v o iv a t toim in tan sa tuke m is e k si h a ijo itta a y rity s to im in ta a esim. ravitsem is - ja m ajoitustoim intaa tai kauppaa. V a ltio n liikelaito kset ja kuntien yleisöä palvele v a t liik e la ito k s e t o v a t y rity k s iä. V a ltio n ja kuntien m uut virastot ja laitokset ovat sen sija a n y rity s ty y p p is iä y k s ik ö itä. K u n ta in liito t, jo tk a to im iv a t k u ten liik e la ito k set, o v a t y rity k s iä ja m u u t k u n ta in liito t o v a t yritystyyppisiä yksiköitä. 2.5 Toimipaikka T o im ip a ik k a o n y h d e n y rity k s e n t a i y rity s ty y p p is e n y k s i k ö n o m is ta m a, yhdessä paikassa s ijaitseva ja p ääas iassa y h d e n la is ia ta v a r o ita ta i p a l velu ksia tu o ttava tu o ta n to y k s ik k ö. T o im ip a ik k o ja o v a t esim. m a a tila, tehdas, m yym älä, torikoju, kioski ja toim isto. Julkishallinnon toim ipaikkoja ovat m m. verotoim isto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. T oim ip aikka on toim ialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska 6 Tilastokeskus
8 to im ip a ik k a k o h tain e n tie to antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta, y rity s to im in n a s ta vo id aan to im ip a ik k o je n avu lla kerätä tieto ja ja laatia tilastoja m aantieteellisten ja hallinnollisten alueiden m u k a is e s ti, m onitoim ialaisista yrityksistä saadaan to i m ialo ittain eriteltyä tietoa, m onet tuotantoon liitty v ä t perustiedot, hyöd y k k e id e n h in n a t, ku u k au sittaise t m y y n titiedot ym. on nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan to im ip a ik o ilta, k a ik k i h en k ilö p o h ja is e t tila s to t k u v a a v a t väestön to im ia la - e li e lin k e in o ja k a u m a a toim ipaikkojen kautta. U s e in to im ip a ik k a ra jataa n sen m ukaan, m iten yrityksen laskentatoim i pystyy antam aan tietoa ja m itä perustietoja tilastoon tarvitaan. E r i y ritys ten y k s ik ö t o v a t e ri to im ip a ik k o ja, vaikka ne sijaitsisivat samassa paikassa. N iin pä kauppiastavaratalo, ostoskeskus tai te o llisuu skylä e i m uodosta y h tä to im ip a ik k a a, kosk a niissä to im ii useita y rity k s iä. Sen sijaan jo kaisella niissä to im ivalla yrityksellä on ainak in yksi toim ipaikka kyseisessä paikassa. Jokain en y rityk s e n osa, jo lla on o m a o so ite, o n to im ip a ik k a. T äs tä p eriaatteesta jo u d u taan eräissä tapauksissa tinkim ään. A in a ei yrity k s iltä saada riittä v ä n y k s ity is k o h tais ta tie to a to im ip a ik o is ta. T o isin aan taas to im in ta on n iin ly h y taik a is ta ta i nopeasti p aikasta toiseen s iirty v ä ä, e ttä o s o itep aikkaa e i o le jä rk e v ä ä p itää to im ip a ik k a n a. T ä m ä n vu o k si vars in k in rakentam isen ja liikenteen to im ialo illa to im i paikka on usein alu e -, p iiri- tms. pysyvä to i m isto, josta alueen toim intaa johdetaan. Jos y rity s h a rjo itta a samassa paikassa selvästi to isistaan p o ik k e a v ia to im in to ja, se ja e taa n usein e ri to im ip a ik o ik s i. N ä in e ri to im in n o t saadaan tila s tois s a riittä v ä s ti e s iin. T o is a a lta e s im e rk ik s i tav a ra talo on to im in n a llis e s ti y h tenäinen koko naisu us, jo ta p id etään yh ten ä toim ipaikkana. K un harkitaan, onko m onim uotoinen toim inta jaettava pienem m iksi to i m ipaikoiksi, käytetään perusteena e ri toim intojen ehdotonta sekä suhteellista suuruutta. K o s k a y rity s a in a to im ii jo s s a in paikassa, s illä on vähintäin yksi toim ipaikka. U seim m at y ritykset ovat yksito im ipaikkaisia, m utta suurim m illa y rity k s illä v o i o lla sato ja to im ip a ik k o ja e ri p u o lilla m aata. L is ä k s i näm ä v o iv a t to im ia e ri a lo illa. 2.6 Aputoimipaikka A p u to im ip a ik k a tu o tta a p a lv e lu k s ia (e i ta v a r o ita ) p ä ä as iassa y rity k s e lle ta i y rity s - ty y p p is e lle y k s ik ö lle its e lle e n. T ä lla in e n on pää-, p iiri- tm s. hallin nollinen toim isto, e rillinen kuljetusyksikkö, yrityksen om ien ajoneuv o je n k o ija a m o, varasto, tu tk im u s y k s ik k ö, tietojenkäsittely -yksikkö, jn e. Jos tällaiset to i m in n o t on jä rje s te tty n o rm a a lin tuotannon kanssa samaan to im ip a ik k a a n, n iitä e i yleensä pidetä erillisin ä aputoim ipaikkoina. A p u to im ip a ik k a n a e i p id e tä to im ip a ik k a a, jo k a tu o ttaa y rity k s e lle ta i y ritys tyy p p is e lle y k s ik ö lle m aatalouden, m etsätalouden, kaivostoim innan tai teollisuuden to im ialo ille luonteenom aisia tavaroita sähköä tai kaukoläm pöä rakennuksia ja rakennelm ia palveluja, jo tk a m yydään pääasiassa y rity k sen u lk o p u o le lle. Tilastokeskus 1^1 7
9 3 Luokitteluperusteet 3.1 Yleistä toimialan määrittämisestä Y k s ik ö t lu o k ite lla a n jo h o n k in to im ia la lu o k - k a a n p ääas iallisen to im in n an p eru steella. K oska useissa yksiköissä haijoitetaan monenla is ta to im in ta a, jo u d u taan n iid e n m e rkitys pun nitsem aan jalo stusarvo -o su u ks ien a v u lla. M itä enem m än jo k in toim inta lisää jalostusarvoa, sitä suurem pi paino sille annetaan. K osk a ja lo s tus a rv o a e i usein tie d e tä, jo u d u taan turvautum aan ko rvikem ittoihin, jo tka m ahdollis im m a n h y v in vastaavat jalo stusarvo a. N ä itä o v a t p a lk a t, h en k ilö stö n m ä ä rä, tuotannon b rutto a rv o, liik e v a ih to jn e. M a h d o llis u u ks ie n m ukaan tu lisi käyttää useita toisiaan täydentä v iä m itto ja. Julkishallinnossa eri toim intojen painottam i seen vo id aan lu o n tev im m in k ä y ttää tie to ja palkkojen tai henkilöstön määrästä. Y rityksen päätoim ialaa määrättäessä e i aputoim in taa o teta h uo m ioo n. E s im e rkik s i yrityk s en o m ie n au to je n ko rja u s e i v a ik u ta y rityk s e n p ä ä to im ia la a n. P u u ttellis te n p erustieto jen v u o k s i e i tätä p e ria a tetta a in a v o id a nou dattaa. V a rsin k in jo s a p u to im in taa h a rjo itetaa n k iin te ä s ti varsinaisen toim in n an yhteydessä, on sen erottam inen vaikeaa. A p u to im ip a ik a t lu etaan y rityk s e n p ä ä to i m ialaan. N iille voidaan päätoim ialan lisäksi antaa to iss ija in e n to im iala tu n n u s, jo k a k u v a a niiden tosiasiallista toim intaa. Toim ialan m äärittäm iseen ei vaikuta toim innan laajuus, oikeudellinen m uoto, omistussuhteet eikä rahoitustapa. Jos vertikaalisesti integroitua toim intaa ei voida esim. tietojen saantivaikeuksien vuoksi ja k a a riittä v ä n h om o geenisiksi to im ip a ik o ik s i, to im iala m ääritetään lopullista hyödykettä lähin n ä o le v an to im in n a n p e rustee lla. Jos esim. sama y ritys h a rjo itta a p u u n k o rju u ta ja puun ja tko ja lo s tu s ta, vo id a a n y ritys lu k e a k o k o naisuudessaan puun jatkojalostukseen. 3.2 Yrityksen päätoimialan määrittäminen M onito im ialaisen yrityksen päätoim iala m ääritetään vaiheittain. Ensin m ääritetään päälu o k k a, sitten 2-n u m erotaso n to im ia la ja sen jä lk e e n ja tke taa n tark im m a lle tas o lle. Jos y r i tys esim erkiksi valm istaa sähköteknisiä tuotteita ja haijo ittaa sähköasennusta sekä sähköalan tukkukauppaa, päätoim iala on jo k in teollisuuden to im ia la, m ik ä li v alm istu s on suurem paa k u in asennus ja tu k k u k a u p p a yh teensä. P äätoim iala tarkennetaan täm än jä l keen teollisen toim innan perusteella. 8 Tilastokeskus
10 4 Käyttöalue T o im ia la lu o k itu s on tila s toto im e n y le is im m in k ä y te tty ja la a jim m a lle le v in n y t lu o kitu sstan - dardi. S itä käytetään nykyisin useissa eri tilastoissa ja hallinnollisissa jäijestelm issä ju lk i s e lla s e k to rilla. S itä käytetää n y le is e s ti m yös yksityisen sektorin tietojäijestelm issä ja tutkim uksissa. H a llin n o llis ia tie to jä rje s te lm iä, jo is s a to im ia la - lu o k itu s ta k ä y tetään, o v a t m m. vero tu srekiste rit, eläkejärjestelm ät, erilaiset elinkeinoeläm än rekisterit, työvoim a - ja työsuojeluhallinnon rek is te rit sekä ym p äris tö h a llin to o n ja ym p äristö n suojelu u n liitty v ä t re k is te rit T o im ia la lu o k itu s ta k äy tetää n lis ä k s i e rila is iss a talouseläm än hakem istoissa. M o n et seutukaav a liito t ja lä ä n it p itä v ä t yhteistyössä y rittä jä - organisaatioiden, kuntien elinkeinoasiam iesten, työvoim aviranom aisten sekä teollisuusp iirie n kanssa p a ik a llis ia to im ip a ik k a - rek is tereitä, jo is s a k ä ytetää n to im ia la lu o k itu s ta. T o im ia la lu o k itu s ta e i k a ik is s a tilastoissa ja tie to järje s telm is s ä k ä y tetä ta rk im m a lla tas o lla e iv ä tk ä a in a k a ik k i to im ia la t o le m ukana. Luokituksen tarkkuus tason vo ikin valita tarpeen m ukaan. Tilastokeskus 1 0 ) 9
11 5 Suhde muihin luokituksiin 5.1 Suhde kansainvälisiin toimialaluokituksiin Kansainvälisessä tilastotyössä käytetyin to i m ialaluokitus on Yhdistyneiden Kansakuntie n to im ia la s ta n d a rdi IS IC, In te r n a tio n a l S ta n d a rd In d u s tr ia l C la s s ific a tio n o f A U E c o n o m ic A c tiv itie s. Sen uusin la ito s, re v. 3, v a h v is te ttiin vuoden 1989 alussa. IS IC :iä k ä y ttäv ä t tilastoju lk a is u is s a a n Y K ja sen a la - jä ije s tö t. IS IC rin tarko itu kse n a e i o le k o rv a ta kansallisia luokituksia vaan to im ia kansainvälisen tilastovertailun kehikkona. Eräissä m aissa IS IC :iä sovelletaan myös kansalliseen tilasto tuotantoon. Suom en a ik a is e m p i to im ia la - lu o k itu s seurasi pääosin h y v in k in tarkasti vuoden 1968 IS IC riä.1 E u roo p an Y h teis ö U ä (E Y ) on käytössä o m a to im ia la lu o k ituk s e n s a (N A C E ), jo n k a uusi v e rs io (re v. 1 ) o n teh ty yhteistyössä IS IC riä uudistettaessa. Luokitukset on harm onoitu siten, e ttä ne ka k s in u m erotaso lla (o s ittain jo p a 4 -n u m e rotas o lla ) vastaavat to is ia a n. E Y -m a a t tu le v a t käyttäm ä ä n N A C E re v. l:tä omassa tilastotuotan nossaan vuodesta 1993 lä h tie n tietyin E Y :n asetuksen sallim in lievennyksin.2 T o im ia la lu o k itu s on la a d ittu ensi sijassa k a n s a llis iin ta rpe is iin. K u ite n k in on p y ritty varm istam aan s e llain en v e rtailu k e lp o is u u s Y K :n suositukseen, e ttä tila s to tie d o t o v a t m uunnettavissa Y K :n luokitusta vastaaviksi. 5.2 Suhde muihin taloustilastoluokituksiin T ila s to lu o k itu s ten teossa e i p y ritä s iih e n, e ttä y k s i lu o k itu s sis ältäis i u seita e rila is ia näkök u lm ia. P ä in vasto in : k u k in lu o k itu s la a d itaa n m a h d o llis im m a n p u h taasti yhd en p eriaatteen m ukaan. Tilastollisesta kuvauksesta tulee tark e m p i, k u n lu o k itu k s ia k äytetään s iten, e ttä n e täy d e n täv ä t to is ia a n. L is ä tie to a saadaan lu o k itte le m a lla ain eis to toisen lu o kitu ksen m ukaan. T ä rk e im p iä to im ia la lu o k itu s ta tä y d e n täv iä lu o k itu k s ia o v a t in s titu tio n a a lin e n se k to riluokitus?, ju lk is y h teis ö je n teh täv ä lu o k itu s 4 sekä h e n k ilö tilas to is sa s o v e lle ttav a a m m a ttiluokitus.5 U lkom aankauppa - ja teollisuustilastoissa to im ia la lu o k itu s täyd e n tää ta v a ra lu o k i- tu ksia. 1 International Standard Industrial Classification of Ali Economic Activities, United Nations, New York, Tilastokeskuksen koordinointttoimisto antaa lisätietoja Suom en toimialaluokituksen, ISIC:n ja NACErn suhteesta. 3 Institutionaalinen sektoriluokitus, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 5, Helsinki Yhteisöjen tehtäväluokitus, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 10, Helsinki Ammattiluokitus 1987, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 14, Helsinki Tilastokeskus ij^ i
12 6 Tärkeimmät toimialaluokitus 1988:aan tehdyt muutokset verrattuna aikaisempaan toimialaluokitukseen 6.1 Uudistuksen tarkoitus T oim ialaluokitus vahvistettiin standardiksi ensim m äisen k e rra n vuon na ja u u d is tettiin vuon na , jo llo in s iih en teh tiin p ie n iä m uutoksia. Toim ialaluokitus ,2. uudistettu la ito s, v a h v is tettiin p eru steellisesti uud istettuna vuonna Tarkistam isen ja uudistamisen p e rim m äin e n syy o li saattaa lu o k itu s ajan tasalle siten, että tilastot vastaavat parem m in kansantaloutem m e m uuttunutta rakennetta. P alvelutoim ialojen osuus on kasvanut A l kutuotannon ja jalostuksen suhteellinen m erkitys on lasken u t. T ä m ä k e h itys on otettu uudistuksessa huom ioon taikentam alla palvelu to im ia lo je n lu o k itu s ta. 6.2 Toimialaluokitus 1988:n rakenne Vuoden 1972 (sam oin kuin 1979:n ) luokituksessa lu o k k ie n tu n n u sjärje stelm ä n o u d atti kym m enjärjestelm ää. P ääluokkia o li vain yhdeksän ja kussakin pääluokassa 2 -n u m e rotasoisia alaluo kkia korkeintaan yhdeksän. T o im ia la lu o k itu s :n tu n n u sjä rje s telm ä on aakko snum eerin en. P ä ä lu o k k ia on n y t 19. Luokat on num eroitu uudelleen n iin, että tark im m a n tason tunn ukset on v o itu lyh en tää kuudesta n eljä ä n num eroon. T ie to je n k o o d i- tuksessa ja tallennuksessa e i o le tarko itu s käyttää kiijaintunnuksia. N e on tarkoitettu läh in n ä ju lk a is u ih in, jo is s a to im ia lo ja ry h m ite l lään k a rk e a m m a lla tas o lla. T a lle n n u k s e s s a s u o s itella a n k ä y te ttä v ä k s i n u m e e ris ta k o o d ia. O ts ik o ita on m u u tettu, jo s lu o k k ie n sisältö on m u u ttu n u t N e on lis ä k s i p y ritty lyh en täm ään m a h d o llis im m a n n asev iksi. O ts ik o t e iv ä t aina k u v a a k a ik k ia lu o k k a a n k u u lu v ia to im in to ja, vaan näm ä kuvataan luokan m ääritelm ässä. L u o kkia muodostettaessa on p yritty välttäm ään tap au ksia, jo is s a lu o k k a a n k u u lu is i v ä hem m än k u in k o lm e y ritys tä ta i to im ip a ik k a a. S u urten, usein ju lk is te n, m o n o p o lien luokissa tätä sääntöä e i o le noudatettu. Tilastokeskus 11
13 Toimialaluokitusten 1979 ja 1988 pääluokat1 V luokitus V luokitus 1 M a a -, m ets ä- ja k a la ta lo u s, A m etsästys B 2 K aivos - ja kaivannaistoim inta C 3 T e o llis u u s D 4 S ä h k ö -, k aasu - ja v es ih u o lto E 5 Rakennustoim inta F 6 Tukku- ja vähittäiskauppa, G m ajoitus - ja ravitsem istoim inta H 7 K uljetus, varastointi ja I tieto liikenne J 8 R ahoitus -, vakuutus -, k iin - K teistö - ja liike-e läm ää L palveleva toim inta M 9 Y h te is k u n n a llis e t ja h e n k ilö - N kohtaiset palvelukset O P R S T M aatalous, kala - ja riis ta talo u s M etsätalous K a iv o s - ja ka iv a n n a is to im in ta T e o llis u u s E n e rg ia - ja v e s ih u o lto Rakentam inen K au p p a M ajo itu s - ja ravitsem isto im in ta K u lje tu s T ieto liikenne R a h o itu s - ja va k u u tu s to im in ta K iin te is tö -, puhtaus- ja v u o k ra u s p a lv e lu t T e k n in e n p a lv e lu ja p a lv e lu t liike-e läm älle J u lk in e n h a llin to ja m aanpuolustus K o u lu tu s ja tu tk im u s T e rv e y s - ja s o s ia a lip a lv e lu V irk is ty s - ja k u lttu u rip a lv e lu Järjestö - ja u sko n n o llin en to im in ta M u u t p a lv e lu t 6.3 Pääluokkien väliset siirrot Puunuitto (a ik. 1222) on siirretty metsätaloudesta vesiliikenteen luokkaan V alokuvien kehittäm inen (a ik ) on siirretty h e n kilö ko h taisesta p alv elu to im in n a s ta te o llisu u d en lu o k k a an K otitalousesineiden koijaus (a ik ) on siirre tty k o titalo u k s ia p a lvelev a sta toim in n asta väh ittäiskau p a n lu o k k a a n A utojen korjaus (a ik ) on siirretty kotitalo u ks ia p a lv elev a sta toim in n a s ta uuteen m oottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjauksen luokkaan A utojen vuokraus (a ik ) on siirretty liikenteestä ko n e id en ja la itte id e n vuokrauksen lu o kk aan Siivous (a ik. 9203) on siirretty puhtaanapidosta k iin te is tö -, puh taus- ja v u o k rau sp a lv elu je n luo kk aan Toimialaluokitusten 1979 ja 1988 välinen vertailutaulukko on julkaistu erillisenä liitteenä: Toim ialaluokitu sten 1979 ja 1988 v ä lis e t a v a im e t, Liite 3 toimialaluokitus 1988:aan, Tilastokeskus, Koordinointitoimisto Tilastokeskus ^
14 Y m p ä ris tö h u o lto (a ik , , ja ) on s iirretty puhtaanapidosta k iin te is tö -, puh taus- ja vu o k rau sp alvelu jen lu o kk aan Pesulatoim inta (a ik ) on siirretty henkilökoh taisesta p a lv e lu to im in n a s ta k iin te is tö -, puh taus- ja vu o k rau sp a lvelu jen lu o kkaan Päätoimiala 6.4 Luokkien määrien muutokset T o im ia la lu o k itu s 1979:ssä o li ja to im ia la - lu o k itu s 1988:ssa on 551 tark im m a n tason lu o k k a a. H u o lim a tta s iitä, e ttä k o k o lisä y s on v a in 14 lu o k k a a, lu o k k ia on lis ä tty ja p o is tettu h y v in p a ljo n, k u ten k ä y ilm i seuraavasta asetelm asta: Tarkimman tason luokkien määrä TOL 1988 muutos A M aatalous ; kala - ja riistatalous 10-1 B M etsätalo u s C K aivos - ja kaivannaistoim inta 10-1 D T e o llis u u s E E n e rgia - ja vesih u o lto F Rakentam inen G K a u p p a H M ajo itu s - ja ravitsem istoim inta 15-3 I K u lje tu s J T ieto liikenne 5 +3 K R ahoitus- ja vakuutustoim inta L K iin teistö -, puhtaus- ja vuokrauspalvelut M Tekninen palvelu ja palvelut liike-eläm älle N Julkinen hallin to ja maanpuolustus 11-3 O K oulutus ja tutkim us P T e rv e y s - ja s o siaa lip alvelu R V irkistys- ja kulttuuripalvelu 14 0 S Järjestö- ja uskonnollinen toim inta 10-1 T M u u t p a lv e lu t 6-1 Tilastokeskus ^ 1 3
15 6.5 Uudet luokat T ärkeim p iä uusia lu o kk ia ovat seuraavat: 011 P e lto v ilje ly, kotieläintalous. V arsinainen uudistus tässä luokassa on ja k o ko l m een ala lu o k k a a n : P e lto v ilje ly K otieläintalous 0113 Yhdistetty p elto v iljely ja k o tie lä in talo u s M assan, paperin ja kartongin yhdistetty valm istus. U utta on näiden toim intoje n esiintym inen yhdistettyinä. 161 Kustantam inen, painam inen kustantam isen yhteydessä. M yös tässä on uutta to i m in to je n yh d is täm in en. 17 K alusteiden valm istus. Tätä edelsi luokk a E i-m e ta llis ten kalu s teid e n v a lm is tu s, jo k a o li p uu tavaran valm is tu ksen a la lu o k k a ja M e tallih u o n e k a lu je n v alm is tu s, jo k a o li m e ta llitu o tte id e n valm is tu ksen a la lu o k k a. U u si 2 -num eroinen luokka sisältää m olem m a t lu o k a t 193 K oksaam ot 194 Y dinpolttoaineen valm istus Takom inen, puristam inen ja m eistäm in e n. Rakentam isessa aikaisem m an luokan S i v u - ja a la u rak a t tila lla o v a t lu o k a t Talonrakentam isen osatyöt ja 36 R akennusasennus ja v iim eistely. 3 8 R a ke n tam is ta p a lv e le v a to im in ta. L u o kassa on lis ä k s i 3 a la lu o k k a a, jo tk a n iin ik ä ä n o v a t k a ik k i uusia S ä h k ö tarv ik k e id e n ja k o d in te k n iik a n tu k k u ka u p p a. L u o k k a on nostettu 3 -n u m e - roiselle tasolle ja siihen on tehty alajako. 4 5 M o o tto ria jo n e u v o je n kau p p a, h u o lto ja koijaus. Täm ä on toim ialaluokituksen uusista lu o k is ta mittav in : lu o kk a a n on k e rä tty a u to alan tu kku kau p p a (aie m m in tu k k u kaupassa luokka ), autojen vähittäiskauppa ja huolto (aiem m in vähittäiskaupassa luokka ) ja m oottoriajoneuvojen korjaus (aiem m in kotitalouspalveluksissa luokk a ). 485 A teriapalvelu 613 S ijoitustoim inta on eriytetty aikaisem m asta luo ka sta M u u rah o itu s la ito s to im in - t a \ 621 Kansaneläkelaitoksen vakuutustoim inta. A ikaisem m in K ansaneläkelaitos o li luokiteltu julkiseen hallintoon. 67 K oneiden ja laitteiden vuokraus. Luok a n a la ja k o a e i a ie m m in o llu t. 764 E d ellä m ainitsem attom at palvelut liik e -elä m ä lle. L u o k a n a la ja k o a e i a ie m m in o llu t. 7 7 H a llin ta y h tiö t. 862 Tutkim usta palveleva toim inta M u u terv e y d e n h o ito p a lv e lu. L u o ka n a la ja k o a e i a ie m m in o llu t. 8 8 S o s ia a lip a lv e lu t. L u o ka n a la ja k o on m uuttunut perusteiltaan paljon. 9 9 T o im ia la tun tem aton L is ä k s i u s e im p iin p ä ä lu o k k iin on lis ä tty y h - distelm äluokkia, m m. seuraavat: M e tsä teo llisu u s tuo tteid e n v alm is tu s M e talliteo llis u u s E n ergiah u o lto N ä itä vo id a an tarvittaessa k ä y ttää e s im e rkik s i tilastojulkaisuissa. N iitä e i o le tarkoitettu käytettäväksi perustietojen tallennuksessa. 14 Tilastokeskus i^ i
16 7 Toimialaluokitus 1988:n tarkistettuun laitokseen tehtyjä korjauksia T oim ialaluokitus 1988:n tarkistettuun laito k seen on te h ty jo ita k in k a ja u k s ia verrattu n a toiseen laitokseen. N e ljä aktivitettia on siirretty luo ka sta to ise en, koska on ilm e n n y t, että näm ä ak tivitee tit eivät o lleet oikeassa luokassa. J o ita k in lu o k k ie n o tsik k o ja on m uu tettu. Lisäksi useiden luokkien m ääritelm iä on paran n eltu. A ktiv itettie n siirrot: v e d e n j a lä h d e v e d e n p u llo tu s on s iirre tty lu o ka sta , V e d e n puhdistus ja ja k e lu, luokkaan 1164, M a lla s -, ja virvoitusjuom i en valm istus m o d e e m ie n v a lm is tu s on s iirre tty lu okasta , T ie to - ja ko n tto rik o n e id e n valm is tu s, lu o k k a a n , T ie to liik e n n e v ä lin e id e n valm istus o h je lm a to im is to t on s iirretty luokasta , M u u työ v o im a n v ä lity s ja vuokraus, luokkaan 9131, N äyttäm ö - ja konserttitoim in ta p a te n ttito im is to t on s iirretty luokasta , R a h o itu s p a lv e lu, lu o k k a a n , L a k ia s ia in p a lv e lu. O tsikoiden kajau k set: 17, 170 ja 1700 K alusteiden valm istus (a i kaisem m in H uonekalujen valm istus) 187 ja L ä ä k in tätu o tteid e n valm is tu s (a ik. Lääkkeiden valm istus ) M a a talo u s - ja m etsätalousko neiden valm istus (a ik. M aatalouskoneiden valm istus) A u to je n ja autonosien va lm is tu s (a ik. A utojen valm istus ) 382 ja 3820 Rakennuskonevuokraus käyttäjin e e n (a ik. R aken n u sko nevuo krau s) 6511 Asuntojen ja asuinkiinteistöjen om istus ja vuokraus (a ik. Asuntojen ja asuink iin te is tö je n vu o krau s) 6519 M uiden kiinteistöjen om istus ja vuokraus (aik. M uiden kiinteistöjen vuokraus) 671 ja K ulkuneuvojen vuokraus ilm an kuljettajaa (a ik. K ulkuneuvojen vuokrau s) ja M aa talo u s k o n e id e n vuokraus ilm a n k ä y ttäjä ä (a ik. M aatalo u sko n eid en ja -laitteid en vuokraus) ja R akennuskon eiden vuokraus ilm a n k ä y ttäjä ä (a ik. R aken n u sk o n eid en ja -laitteid en vuokraus) ja L iik e to im in n a n ja jo h d o n k o n s u lto in ti (a ik. L iik k e e n jo h d o n ja h a llin n o n p a lv e lu t) ja K irja n p ito - ja tilin p ä ä tö s p a l- v e lu (a ik. K iija n p ito p a lv e lu ) Luokkien m ääritelm ien korjaukset: lu o k k ie n m ä ä rite lm iin on te h ty lu k u is ia l i säyksiä, k a ja u k s ia ja p o is to ja. Tilastokeskus i0 i 15
17 8 Alkutuotanto, jalostus ja palvelut Yhteiskunnan toim intaa on perinteisesti kuvat- Seuraavassa asetelmassa toim ialat on sijoitettu tu jakam alla to im ialat kolm een ryhm ään: a i- näihin ryhm iin : ku tu o tan to o n, jalo stukseen ja p a lv e lu ih in. A lk u tu o ta n to J a lo s tu s P a lv e lu t A M aatalous D Teollisuus G Kauppa k a la - ja E E n e rg ia - ja H M a jo itu s - ja riistatalous vesihuolto ravitsem istoim inta B M etsätalous F Rakentam inen I K uljetus C K aivos - ja J T ieto liikenne kaivannais K R ahoitus - ja to im in ta v a k u u tu s to im in ta L K iin te is tö -, puh taus- ja v u o k ra u s p a lv e lu t M Tekninen palvelu ja p a lv e lu t liik e - eläm älle N J u lk in e n h a llin to ja m aanpuolustus 0 K oulutus ja tutkim us P T e rv e y s - ja so sia a lip a lv elu R V irkistys- ja k u lttu u rip a lv e lu S Järjestö - ja u sko n n o llin en to im in ta T M u u t p a lv e lu t R y h m itte ly s tä h alu taan usein m m. käytän nön taip e id e n ta k ia p o ik e ta siten, e ttä k a iv o s - ja kaivannaistoim inta luetaan teollisuuteen. 16 Tilastokeskus
18 9 Toimialaluokkien määrät eri hierarkiatasoilla P ä ä to im ia la L u o k k ie n lu k u m ä ä rä 2 -n ro 3 -n r o 4 -n r o A M aatalous ; kala - ja riistatalous B M etsätalous C K aivos - ja kaivannaistoim inta D T e o llis u u s E E n e rgia - ja v e sih u o lto F Rakentam inen G K auppa H M ajo itu s - ja ravitsem istoim inta I K uljetus J T ie to liik e n n e K R ahoitus - ja vakuutustoim inta L K iin teis tö -, puhtaus- ja vuokrauspalvelut M Tekninen palvelu ja palvelut liike-e läm älle N Julkinen h a llin to ja maanpuolustus K oulutus ja tutkim us P T e rv e y s - ja s o s ia a lip a lv e lu R V irkisty s - ja kulttuuripalvelu S Järjestö - ja uskonnollinen toim inta T M u u t p a lv e lu t Y h teensä Tilastokeskus 1 ^ )1
19 10 Summary T h e present rev is io n o f th e S tandard In d u s tria l C la s s ific a tio n (S IC ) o f F in la n d puts increased em phasis on the n a tio n a l characteristics o f F in n is h econ om ic life. H o w e v e r, th e m ain p rin c ip le s and d e fin itio n s used in c o m p ilin g the classification fo llo w quite closely the recom m end atio ns o f th e IS IC, In te r n a tio n a ] S ta n d a rd In d u s tr ia l C la s s ific a tio n o f a ll E c o n o m ic A c tiv itie s. T h e S IC (w h ic h w as rev is ed s lig h tly in ) w as a fa irly s tra ig h tfo rw a rd a p p lic a tio n o f th e 1968 IS IC, com p lem ente d b y som e n a tio n a l subdivisions a t th e fo u r-d ig it o r m o re d e taile d le v e l. In carrying out the present revision, close attention has been given to the sim ultaneous revision o f th e IS IC (R e v. 3 ). H e n c e, w h ere th e S IC is n o t in co m p le te correspondence w ith the IS IC, it can e a s ily be co n verted to th e U N standard and vice versa. T h e c la s s ific a tio n is in ten d ed fo r c la s s ifyin g d ifferen t types o f statistical unit - such as establishm ents and enterprises, in c lu d in g p u b lic and private institutions and organisations - acc o rdin g to th e k in d o f econ om ic a c tiv ity they a re p re d o m in a n tly engaged in. T h e term eco n o m ic a c tiv ity is understood in a broad sense, i.e. it com prises n o t o n ly p rofitm a k in g activ ity but also such non-profitm aking activ i ties as p u b lic a d m in is tra tio n and defen ce, p u b lic services and p riv a te n o n -p rofitm a k in g services. T h e structure o f th e present c la s s ific a tio n has been estab lished through c a re fu l study o f changes in Finnish econom ic life. The classificatio n reflects the vast expansion o f the service industries, fo r instance, and the corresp o n d in g re la tiv e d e c lin e in p rim a ry p rodu ctio n and the m anufacturing industries. T h e S IC is desig ned p rim a rily fo r use in com p ilin g o ffic ia l statistics. A c c o rdin g ly, it is used in several s tatis tic al systems in F in la n d. In a d d itio n, th e S IC is b e in g used in a num ber o f p u b lic secto r a d m in is tra tiv e registers o r d ata system s. M u c h o f the p riv a te sector has a lso in trod u ced th e S IC in its d a ta systems and researches. A s a w h o le th e S IC serves as an im portant harm onization tool when describing Finnish econom ic life. T h e and versions o f th e S IC used the d e c im a l m eth od o f co d in g, w h ic h lim its th e nu m ber o f classes an d subclasses to ten. Because o f the obvious need fo r m ore classes, an a lfa-n u m e ric m eth od o f codin g w as in trod u c e d. T h e re a re n o w 19 m a in classes (o r m ain divisions ), as against the earlier nine. T h e code its e lf consists o f fo u r d ig its instead o f the six in the earlier code. H ow ever, because o f th e a lfa-n u m e ric m eth od o f codin g and a m o re e ffe c tiv e use o f the co d e s v a lu e scale, accuracy has not declined. The m ost detailed level o f the present classific atio n contains subclasses, com p ared w ith 533 in the previous version. The greatest increase in th e num ber o f d e taile d subclasses is show n b y th e exp an d in g se rvic e industries: w h o le s a le and re ta il tra d e, co m m u n ic a tio n, te c h n ic al and business services, and h ealth and social w elfare services. The largest decline in th e n u m b er o f d e taile d subclasses has occurred in the m anufacturing industries. T o assist users o f th e S IC, a lis t o f ab o u t title words was published in Th e fo llo w in g exam ple illustrates the hierarchical structure o f the coding scheme: K F IN A N C E A N D IN S U R A N C E 61 F IN A N C E A N D F IN A N C IA L S E R V IC E S B A N K IN G 6111 C entral banks 6112 D eposit banks M o rtg a g e banks 6119 O ther banks and so forth. 18 Tilastokeskus i 0 i
20 T h e 19 m a in classes (m a jo r d iv is io n s ) a r e as fo llo w s : A B C D E F G H I J K L M N O P R S T A G R IC U L T U R E ; F IS H IN G A N D T R A P P IN G F O R E S T R Y A N D L O G G IN G M IN IN G A N D Q U A R R Y IN G M A N U F A C T U R IN G E N E R G Y A N D W A T E R S U P P L Y C O N S T R U C T IO N W H O L E S A L E A N D R E T A IL T R A D E H O T E L S A N D R E S T A U R A N T S T R A N S P O R T C O M M U N IC A T IO N F IN A N C E A N D IN S U R A N C E R E A L E S T A T E, C L E A N IN G A N D R E N T A L S E R V IC E S T E C H N IC A L A N D B U S IN E S S S E R V IC E S P U B L IC A D M IN IS T R A T IO N A N D D E F E N S E E D U C A T IO N A N D R E S E A R C H H E A L T H A N D S O C IA L W E L F A R E S E R V IC E S R E C R E A T IO N A L A N D C U L T U R A L S E R V IC E S O R G A N IZ A T IO N A L A N D R E L IG IO U S A C T IV IT IE S O T H E R S E R V IC E S A m ore detailed version o f the Finnish S IC available. Further explanations and assistance was published in English (and Sw edish ) in in using the classification m ay be obtained C om plete conversion tables allow ing from the C entral Statistical O ffic e o f Finland, conversion to both IS IC 1968 and 1989 are Tilastokeskus i ^ i 19
METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS
Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion Käsikirjasia N:o 15. METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS ESITTÄNYT ARVID BORG. TAPIO Metsänomistaja, jolla ei ole TAPIO-lehteä, on ajastaan aivan takapajulla. Jos haluat tietoja metsäsi
LisätiedotJ u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1
M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa
1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa
1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN
LisätiedotVäestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume
LisätiedotV a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/
V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,
LisätiedotSisäpiirintiedon syntyminen
Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotAmmattiluokitus Classification of occupations
K äsikirjoja H andböcker H andbooks N ro 14 Uusittu laitos Revised edition Ammattiluokitus Classification of occupations 1987 HELSIN KI 1987 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office
LisätiedotVäestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotTyösuhteista työtä vai työtoimintaa?
Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
LisätiedotHyvät p u o lu e to v e r it
L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotO V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi
F= O V F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi I SISÄLTÖ : Sivu S isällysluettelo 1 H allitus tilintarka
LisätiedotE U R O O P A S S A V U O S I K E R T O M U S. Tuotantoa. Myyntija markkinointi. Yhteisyritykset Intiassaja Puolassa M
F I S K A R S E U R O O P A S S A V U O S I K E R T O M U S 1 9 9 3 S is ä lly s Tuotantoa *, ' T ie to ja o s a k k e e n o m is ta jille... 2 Y h tiö k o k o u s... 2 K o n s e rn in a v a in lu k u
LisätiedotPALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotO Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi
O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi SISÄLTÖ: Sivu Sisällysluettelo 1 Henkilöstöhallinto 22 Hallitus
LisätiedotVäestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKO ELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA 1976 N :o 126-130 N:o 126 postitoim ipaikkojen perustam isesta T a m m ik u u n 1 p ä iv ä s tä 1 9 7 7 perustetaan h aaraosa stot I I m a tra 1 2 Imatran
LisätiedotTYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.
TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET BEFOLKNINGSRÖRELSEN VITAL ST A T IS T IC S O FFICIAL STATISTICS OF F IN LA N D
SUOMEN VIRALLINEN TI L A S T O F I N L A N D S OFFICIELLA STATISTIK O FFICIAL STATISTICS OF F IN LA N D VI A: 131 VÄESTÖNMUUTOKSET BEFOLKNINGSRÖRELSEN VITAL ST A T IS T IC S 1969 HELSINKI 1972 Tätä julkaisua
LisätiedotKäsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotSUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA 1902.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. 7. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA 1902. HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 1904. M etsähallituksen
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotHerkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille?
2 2004 Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Maakuntien erikoisuuksia. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille? Ruokakori.fi -tilausjärjestelmä tarjoaa elintarvikeyritykselle nopean ja
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011
KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.
Lisätiedot1 Pöytäkirja Avaa haku
D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M
LisätiedotEsimerkki Kuntomittarista testiaineistolla
Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2
LisätiedotVäestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VI C :106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa V Del V V o
LisätiedotLapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO
LisätiedotTeollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa
llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotLapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku
LisätiedotSanom a O sak eyhtiö n to im in tak erto m u s v u o d elta 1969 HELSINGIN SANOMAT. S U O M E N E N l M M t N L E V I N N Y T U H t l ts>ö
Sanom a O sak eyhtiö n to im in tak erto m u s v u o d elta 1969 HELSINGIN SANOMAT S U O M E N E N l M M t N L E V I N N Y T U H t l ts>ö Sanoma Osakeyhtiö Toimintakertomus vuodelta 1969 N o u su su
LisätiedotLapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION
Lisätiedoti lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
Lisätiedot4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK
Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotViisi työn vuotta. N : o 4 1962
N : o 4 1962 P ä ä to im itta ja C h efred ak tö r: E rk k i V u o rii p u h. tel. 19 575 T o im itu ssih teeri R e d a k tio n sse k re te ra re : O sm o Jo k in en, p u h. tel. 29 594 T alo u d e n h
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku
LisätiedotVertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti
Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä
LisätiedotIII M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLE STATISTIK III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUOSINA ja III l a n t h u s h Al l n in g 4 1 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÂREN och L'AGRICULTURE
LisätiedotF I S K A R S. Toimintakertomus 1985
F I S K A R S Toimintakertomus Yhtiökokous Fiskars Toimintakertomus F iskars O y A b :n va rsin a in e n y h tiö k o k o u s p id e tä ä n p e rja n ta in a h u h tiku u n 4 p ä ivä nä 1986 klo 16.30 ravintola
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon
LisätiedotP S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.
TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22
LisätiedotSuomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo
1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita
LisätiedotVALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)
VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.
Lisätiedot09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna
LisätiedotN I K E A N U S K O N T U N N U S T U S
100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen
---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma
LisätiedotOpetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:
Koulutuslautakunta 44 10.06.2014 Koulutuslautakunta 58 16.09.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 alkaen / luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen / opiskelijahuollon
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotValtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010
Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa
LisätiedotKäyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010
Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,
LisätiedotVertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV
LisätiedotHämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita
Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotVIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus)
VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) PANKKIJÄRJESTELMÄN TILA Annettu Korvaa Voimassa Tunniste 18.1.24 1.3.23 3.6.25 - S S_s.XLS Vastaustarkkuus: 1 euroa Määrittelyistä
LisätiedotPS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.
Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan
LisätiedotKirjainkiemurat - mallisivu (c)
Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2004
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN
LisätiedotKiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016
Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018
Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt
Lisätiedot& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w
Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o
LisätiedotSAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4
KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)
LisätiedotValmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):
Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa
LisätiedotHämeenlinnassa
Hämeenlinnassa 5.2.2015 KUVIO KEHITTÄÄ KULTTURITOIMINTAA Tarkoituksena: kulttuurialan toimintaedellytysten parantaminen kulttuurin aseman vahvistaminen ihmisten jokapäiväisessä elämässä, yhteiskunnassa
LisätiedotYritysrekisteri, tuotantojärjestelmä
Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus
LisätiedotNestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita
Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotLIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2
LIITE 5,6,4,,8,6,4, HY Teologinen Humanis tinen Oikeus tieteellinen Y hteis kuntatieteellinen Ps y kologia Kas v atus tieteellinen Maatalous - mets ätieteellinen Lääketieteellinen Hammas lääketieteellinen
LisätiedotPoliisin voimankäyttö
I Markus Terenius Poliisin voimankäyttö Rikosoikeudellinen tutkimus sallitun voimankäytön rajoista Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostum uksella
LisätiedotSUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. UUSI JAKSO. VUODELTA HELSINGISSÄ,
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. UUSI JAKSO. 8. METSÄHALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 1904. HELSINGISSÄ, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T IN K I R J A P A IN O S S A. 1906. Metsähallituksen
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 Yritystoiminta Helsingissä 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Boy Hulden Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-435-4 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotYksityisteiden hoidon järjestäminen
Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden
LisätiedotTKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella
Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella AINEISTO Haastateltujen työnantajien määrä 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Pohjanmaan TE-K... 267 Hämeen TE-Keskus 60 73 Pirkanmaan
LisätiedotSISÄISTEN VUOKRIEN LASKUTUS Laskutuskuukaudel Vuokra-ajalta 1.1.-31 122014
Hallinto 5320 _ SISÄISTEN VUOKRIEN LASKUTUS Laskutuskuukaudel -ajalta 1.1.-31 2014 20 14 KUNNANVIRASTO 5320 5309 3470-999 5320'. TA;n 2014 muk Jako-% Kust. Laskutus ajalta [kuukaudet 1.1-31..2014-111151
Lisätiedot7 iedoitus* ja ohjekirje
'%? )/ " 3?-'t10 (HSo) S t? IL. 7 iedoitus* ja ohjekirje Joulukuu N:o A/12 1951 S u o m e n K o m m u n i s t i s e n P u o l u e e n j ä r j e s t ö i l l e Työväenluokan taisteluyhtenäisyyden aikaansaaminen
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotYritysten työeläkemaksut vuonna 2004
Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS
Lisätiedot