Perusturvaltk 19.12.2017 Oheismateriaali JÄRVI-POHJANMAAN PERUSTURVAN OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 2018 Alajärvi, Vimpeli 1
SISÄLTÖ OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET... 3 1. Omaishoidon tuki... 3 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko... 3 2.1. Omaishoidon tukea koskeva sopimus... 5 2.2. Palvelu- ja/tai kuntoutus- ja palvelusuunnitelma... 6 3. Omaishoidon hoitopalkkioiden luokat... 6 3.1. Aikuiset... 8 3.2. Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat)... 9 3.3. Omaishoidon tuen korottaminen erityistapauksissa... 10 3.4. Omaishoidon tuen alentaminen erityistapauksissa... 11 4. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa... 11 4.1.1. Vapaapäiväoikeus... 12 4.2. Lyhytaikainen perhehoito (Sosiaalihuoltolaki (710/1928) 25 )... 13 4.3. Sijaisomaishoito omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana (Laki omaishoidontuesta 4 a )... 13 4.4. Perusturvan antama tilapäinen hoitoapu... 13 4.5. Tilapäinen päivätoiminta ja hoitopäivä asumisyksikössä... 14 5. Omaishoidon sopimuksen tarkistaminen... 15 6. Omaishoitosopimuksen irtisanominen, purkaminen ja hoidon keskeytyminen... 16 7. Voimaantulo... 16 2
OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa, myöhemmin omaishoitolaki (937/2005). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuesta annetun lain 3 :n mukaan yleiset myöntämisperusteet ovat: henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajille annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Järvi-Pohjanmaan perusturvalla on omaishoidon tuen järjestämisvastuu. Omaishoidon tuki maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidontuki maksetaan Alajärvellä ja Vimpelissä kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Tuki maksetaan sopimuksessa sovitusta ajankohdasta lukien, aikaisintaan hakemuksesta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Tukea ei makseta, jos hakija on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, opiskelee sisäoppilaitoksessa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisyksikössä. 2. Palvelutarpeen arvio Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Omaishoitoa arvioitaessa huomioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja -kokonaisuus. Arvioinnissa otetaan huomioon asuin- ja hoitoympäristön toimisuus ja mahdollisten apuvälineiden ja 3
asunnon muutostöiden tarve. Palvelutarpeen arviossa huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti (omaishoitolaki 3 ). Palvelutarpeen arvioinnin aikana arvioidaan mm. hoidettavan toimintakyky hoidettavan voimavarat ja kuntoutumisen edellytykset että omaishoito on hoidettavan edun mukaista Arvioinnin tueksi voidaan pyytää erikseen lääkärintodistus ja/tai eri asiantuntijan lausuntoja. Vammaispalveluissa lääkärinlausunto tulee toimittaa hakemuksen liittenä. Allekirjoittaessaan hakemuslomakkeen omaishoitaja antaa suostumuksen tietojensa tarkistamiseen. Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan perheenjäsenten välinen normaali tavanomainen auttaminen ja vastuu toisistaan. Asioiden hoitaminen ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. 2.1 Hoidettavan lapsen, nuoren palvelutarpeen arvio Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoisuutta arvioidaan hoitoisuusarviomittarilla, jossa lapsen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarvetta verrataan ikätasosta poikkeavaan tarpeeseen. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Lasten ja nuorten kohdalla omaishoidon tuki päätös tehdään toistaiseksi tai perustellusta syystä määräaikaiseksi, joten lapsen kasvu ja kehitys tulee huomioiduksi. Hoidon tarve ja hoidon sitovuus arvioidaan kotikäynnillä tehtävän palvelutarve arvion perusteella. Jonka jälkeen tehdään tarvittaessa palvelusuunnitelma. 2.2. Hoidettavan aikuisen palvelutarpeen arviointi Hoidettavalla aikuisella tarkoitetaan tässä toimintaohjeessa 18 64 vuotiaita. Hoidettavan aikuisen kohdalla sovelletaan kokonaisarviota heidän päivittäisen hoivan ja huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeesta sekä hoidon sitovuudesta. Hoidon tarve ja hoidon sitovuus arvioidaan kotikäynnillä tehtävän palvelutarve arvion perusteella. Jonka jälkeen tehdään tarvittaessa palvelusuunnitelma. 2.3 Hoidettavan ikääntyvän palvelutarpeen arvio 4
Palvelutarpeen arviossa voidaan käyttää apuna toimintakykymittareita (esim. Rava, MMSE, GDS-15, MNA, Audit, Barthel, fyysisiä toimintakykymittareita). Arviossa huomioidaan hoidon sitovuus ja vaativuus hoidettavan selviytyminen henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa (esim. pukeutuminen, liikkuminen, peseytyminen, lääkityksestä huolehtiminen) sairauden hoito tai sairauskohtausten hoito yöllisen hoidon tarve 2.3 Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Hänen tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Omaishoidontuen päätöstä tehtäessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, selviytyykö hoitaja omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. Arvioinnissa voidaan käyttää omaishoitajien tuen tarpeeseen käytettäviä arviointilomakkeita (esim. COPE). Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajan fyysisen, psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan arviota. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoitajalla on päivittäisiä toimintoja haittaava dementoiva sairaus tai mielenterveyden ongelma hoitajalla on päihteiden väärinkäyttöä jos hoitajan terveydentila rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana, vaikka rinnalle voitaisiin järjestää riittävä määrä hoidettavalle tulevia palveluja ja tukea Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi kirjataan osaksi hoidettavan palvelutarpeen arviota ja hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaa. 4. Omaishoidon tukea koskeva sopimus Omaishoitosopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä (Omaishoitolaki 2 ). Omaishoitajan ja Järvi-Pohjanmaan perusturvan kesken laaditaan omaishoitajasopimus (Omaishoitolaki 8 ). Siihen kirjataan tiedot omaishoitajan oikeudesta lakisääteisiin 5
vapaisiin, muihin vapaisiin ja virkistysvapaisiin. Sopimukseen liitetään palvelu- tai hoito- ja kuntoutussuunnitelma (Omaishoitolaki 7 ), johon kirjataan, miten hoidettavan hoito järjestetään vapaan, terveydenhuoltoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan (10 ). Omaishoitosopimusta ei tehdä, jos sopimuksen tekeminen on vastoin hoidettavan tahtoa. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti. Omaishoitajat ovat tapaturmalain 57 :n 1 momentin mukaisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa hoitajan saamiin etuuksiin ja hoitajan tulee itse tarkistaa etuuden maksajalta ennen sopimuksen tekoa tuen vaikutus. 5. Palvelu- tai hoito- ja kuntoutussuunnitelma Omaishoidon tuki perustuu palvelu- ja/tai hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan, joka on omaishoitoa koskevan sopimuksen liite. Palvelu- tai hoito- ja kuntoutussuunnitelma korostaa omaishoidon tuen hoidollista merkitystä ja kytkee sen osaksi asiakkaan tarvitsemaa palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on, että palvelu- tai hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältäisi vuosittaisen suunnitelman vapaiden käyttämisestä. Suunnitelmaan tulee kirjata omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö suunnitelma hoidettavan hoidon järjestämiseksi hoitajan vapaan, sairauden, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muiden poissaolojen aikana, jolloin omaishoitajana toimiminen ei ole mahdollista omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö 6. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan omaishoidon tuen hakemuksella, joka palautetaan alle 65- vuotiaiden osalta Alajärven vammaispalveluihin ja hoidon ja hoivapalveluissa asiakasohjausyksikön palveluohjaajalle. Omaishoidon tuen päätökset pohjautuvat yli 65-vuotiaiden hoidettavien arvioinnissa toimintakykyä kuvaavaan RAVA-indeksiin ja muistia kuvaavaan MMSE-testin tuloksiin. Tarvittaessa tehdään myös laajempi toimintakyvyn ja hoidon tarpeen arviointi. Päätöstä tehtäessä huomioidaan omaishoitoperheen kokonaistilanne ja hoidon sitovuus. Omaishoidon tuen kielteinen päätös perustellaan hakijalle. Tarvittaessa voidaan ohjata myös muiden palvelujen ja tukien piiriin. Omaishoidon tuen päätökset ovat valituskelpoisia. 6
Valituksen tekemisestä ohjeistetaan päätöksen teon yhteydessä. Mikäli hoidettavan kotikunta muuttuu Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle, omaishoidon tuen maksaminen päättyy muuttopäivään. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoisuutta arvioidaan hoitoisuusarviomittarilla, jossa lapsen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarvetta verrataan ikätasosta poikkeavaan tarpeeseen. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Lasten ja nuorten kohdalla omaishoidon tuki päätös tehdään toistaiseksi tai perustellusta syystä määräaikaiseksi, joten lapsen kasvu ja kehitys tulee huomioiduksi. Aikuisten (18 64 -vuotiaiden) kohdalla sovelletaan kokonaisarviota heidän päivittäisen hoivan ja huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeesta sekä hoidon sitovuudesta. Tarvittaessa hakemukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Järvi-Pohjanmaan perusturvan omaishoidosta vastaavat viranhaltijat tekevät sopimukset ja viranhaltijapäätökset. Omaishoidon tuen arviointikäynnit ovat maksuttomia. Omaishoidon tuki myönnetään hakemista seuraavan kuukauden alusta lukien ja pääsääntöisesti toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät, sairaudesta kuntoutuminen, ja/tai lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset. Sopimus päättyy määräajan kuluttua ilman eri päätöstä. Omaishoidon tuen kielteinen päätös perustellaan hakijalle. Tarvittaessa voidaan ohjata myös muiden palvelujen ja tukien piiriin. Omaishoidon tuen päätökset ovat valituskelpoisia. Valituksen tekemisestä ohjeistetaan päätöksen teon yhteydessä. Mikäli hoidettavan kotikunta muuttuu Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle, omaishoidon tuen maksaminen päättyy muuttopäivään. 5. Omaishoidon hoitopalkkioiden luokat Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti käyttämällä apuna hoidettavan toimintakykyä ja muistia arvioivia mittareita. Näiden mittareiden avulla pyritään selvittämään niitä osa-alueita, jotka vaikuttavat kotona selviytymiseen. 7
5.1. Aikuiset Luokka I Perustukea ja -palvelua saavat Hoitopalkkio 392,57 /kk Alin omaishoidon tuen palkkio 392,57 /kk on säädetty omaishoitolaissa. Hoidettava tarvitsee toistuvasti päivittäin hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissa (aamu- ja iltatoimet, ruokailu, wc-toiminnot, lääkehoidon toteutus ym.). Henkilö-kohtaisista toiminnoista suoriutumisen ohella hoidettava tarvitsee saattaja-, asiointi- ym. apua selviytyäkseen kodin ulkopuolella tapahtuvista toiminnoista. Hoidon tarve ei välttämättä edellytä hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa, mutta hoitajan tulee sitoutua toistuvaan päivittäiseen huolenpitoon ja hoitoon. Valvonnassa ja ohjauksessa voidaan osittain käyttää apuna teknisiä apuvälineitä (mm. kuva/ääniyhteys). Hoidettavalla voi olla päivittäisiä kotihoidon palveluja mutta päävastuu hoidosta on kuitenkin omaishoitajalla. Hoidettavan RAVA-indeksi on 2.35 2.99 ja/tai MMSE 17 21. Luokka II Jatkuvaa tukea ja palvelua saavat Hoitopalkkio 490,70 /kk Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa pääsääntöisesti ympärivuorokautisesti useimmissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, esimerkiksi hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua wc-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes jatkuvasti. Ilman omaishoitajaa asiakas tarvitsisi runsaasti kotihoitopalveluja tai muuta ympärivuorokautista hoitoa. Hoidon tarve edellyttää hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa. Kotihoidon palvelujen tarve arvioidaan yhdessä kotihoidon ja tarvittaessa myös palveluohjaajan kanssa. Kotihoidon palvelumaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella. Hoidettavan RAVA-indeksi on 3.00 3.49 ja/tai MMSE 12 16. Luokka III Erityistukea ja -palvelua saavat Hoitopalkkio 785,14 /kk Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa tai valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa esim. hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua wckäynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, eikä häntä voi jättää yksin. 8
Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidon sitovuus on samaa tasoa kuin pysyvässä ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla. Hoidettavalla on oikeus kotihoidon palveluihin, enintään viiteen käyntiin vuorokaudessa. Kotihoidon palvelujen tarve arvioidaan yhdessä kotihoidon kanssa. Hoidon tarve edellyttää hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa. Myös saattohoitotilanteissa voidaan myöntää luokan III mukaista tukea. Hoidettavan RAVA-indeksi on vähintään 3.50 ja/tai MMSE 11 tai alle. Ennaltaehkäisevä luokka Hoitopalkkio 196,28 /kk Ennaltaehkäisevä omaishoidon tuen palkkio 196,00 /kk on säädetty omaishoitolain 5 :ssä. Tässä luokassa hoidettava tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toimissa useita kertoja viikossa mutta hoidettava ei täytä tukiluokan I kriteereitä (RAVAindeksi alle 2,35 ja MMSE yli 21). Ennaltaehkäisevä omaishoidon tuki voidaan myöntää jos arvioidaan, että omaishoitajan antama hoito korvaa kotihoidon palveluja osaltaan tai kokonaan ja hoidettava asuu hajaasutusalueella kaukana palveluista. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä alinta luokkaa pienemmäksi (omaishoidon tukeen liittyvä alennettu palkkio), jos hoidon sitovuus on vähäistä. Tähän palkkioon ei sisälly lakisääteistä vapaapäiväoikeutta. 5.2. Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) Luokka I Perustukea ja -palvelua saavat Hoitopalkkio 392,57 /kk Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoitoisuutta arvioitaessa käytetään lisäksi kotikäynnillä tehtävää soveltuvaa hoitoisuusarviomittaria. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidon tukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi on päättynyt. Ylintä omaishoidontukea ei makseta henkilölle, joka saa Kelan myöntämää ansiosidonnaista erityishoitorahaa tai kotihoidontukea. Hoitoisuusarvio käytetyn mittarin mukaan. 9
Luokka II Jatkuvaa tukea ja palvelua saavat Hoitopalkkio 490,70 /kk Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoitoisuutta arvioitaessa käytetään lisäksi kotikäynnillä tehtävää soveltuvaa hoitoisuusarviomittaria. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidon tukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi on päättynyt. Hoitoisuusarvio käytetyn mittarin mukaan. Luokka III Erityistukea ja -palvelua saavat Hoitopalkkio 785,14 /kk Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa tai valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa esim. hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua wckäynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, eikä häntä voi jättää yksin. Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidon sitovuus on samaa tasoa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla. Tukea voidaan myöntää hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen, jollainen voi olla esim. siirtyminen hoitolaitoksesta kotiin, vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen, toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai hoitotoimenpiteestä tai saattohoitotilanne. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio voi olla 784,01 kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähästä suurempia työtuloja 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorotteluvapaakorvaukseen 5.3. Omaishoidon tuen korottaminen erityistapauksissa Vaikeasti sairaan omaishoitajalle voidaan maksaa erityistapauksissa lyhytaikaisesti ylintä hoitopalkkioluokkaa 30 %:lla korotettuna. Edellytyksenä on, että omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai 10
toisen työtä. Tarvittaessa erityistapaukset käsitellään tapauskohtaisesti. Edellytyksenä korotetun palkkion maksamiselle on, ettei hoitajalla ole vastaavalta ajalta: vähäistä suurempia työtuloja oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen korvaukseen. 3.4. Omaishoidon tuen alentaminen erityistapauksissa Hoidettavan ollessa hoidossa säännöllisesti kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa hoitopaikassa (= vuorohoitojakso), maksetaan omaishoidon tuki yhtä luokkaa alempana ja oikeus vapaaseen sekä säännöllisiin kotihoidon palveluihin säilyy. Tällöin katsotaan, että vapaat sisältyvät vuorohoitojaksoon. Mikäli hoidettava asuu koulunkäynnin vuoksi viikot poissa kotoa, hoitopalkkio on 196,28 /kk. Hoito-palkkioiden II ja III maksuluokkia voidaan alentaa yhdellä maksuluokalla, mikäli asiakkaalle on myönnetty henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli 7 h päivässä ja omaishoidon tarve on vuorokauden aikana vähäistä. 6. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Ennaltaehkäisevässä palkkioluokassa omaishoitajalla on oikeus pitää vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitaja voi pitää vapaapäivät kuukausittain tai kerätä niitä pidemmäksi jaksoksi. Omaishoitolain 4 :n 2 momentin mukaan kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaapäivänsä useampana alle vuorokauden pituisena jaksona siten, että jaksojen pituus on yhteensä enintään vuorokausi. Säännöksen tarkoituksena on tukea omaishoitajan mahdollisuutta normaaliin arkielämään kuuluvien asioiden hoitoon sekä toisaalta tarjota mahdollisuus lyhyeen irtautumiseen omaishoitotehtävästä. Tarkoituksena on kannustaa vapaan käyttöön erityisesti sellaisia omaishoitajia, jotka eivät halua pitää pitkiä yhtäjaksoisia vapaita. Vapaan jaksottaminen edellyttää kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä kumpikaan osapuoli voi vaatia sitä yksipuolisesti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta ja opetusta. Perusturvan on 11
huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Sidonnaisuus hoitotyöhön on siten ratkaiseva tekijä arvioitaessa, onko omaishoitajalla lakisääteinen oikeus vapaaseen. Ellei kunkin tapauksen erityisolosuhteista muuta johdu, ympärivuorokautinen ja jatkuva päivittäinen sidonnaisuus vähintään 15 kotihoitopäivänä kuukaudessa oikeuttaa omaishoitajan lakisääteiseen vapaaseen. Mikäli hoidettava henkilö asuu koulunkäynnin vuoksi arkipäivät poissa kotoa, myönnetään kaksitoista vapaapäivää kalenterivuotta kohden. Vapaa pyritään järjestämään suunnitelmallisesti ottaen huomioon erityisesti hoitajan yksilölliset toivomukset kuitenkin niin, että huomioon otetaan myös perusturvan mahdollisuudet järjestää korvaava hoito tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Vapaapäiväjärjestelyt palvelu- tai hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan määritellyllä tavalla. Lakisääteisen vapaan ajan hoito voidaan järjestää omaishoidettavalle: sijaishoitajan avulla perhehoitona ympärivuorokautisessa hoidossa perusturvan yksiköissä, asumispalveluyksiköissä, päiväkeskuksissa, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien palveluina perustellusta syystä voidaan käyttää maksusitoumusta perusturvan hyväksymissä yksityisissä palveluntuottajien hoitopaikoissa. edellä mainittujen tapojen yhdistelmänä 6.1. Vapaapäiväoikeus Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajalta perittävän tilapäishoidon maksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n mukaisesti. Vuorokaudella tarkoitetaan tässä saapumisajasta seuraavaa 24 tunnin jaksoa. Tällöin kyse on palveluista, joita perusturva järjestää hoidettavalle omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa. Lyhytaikaisessa hoidossa kaksi vapaapäiväoikeus oikeuttaa kahden vuorokauden mittaiseen vapaaseen tai kunnallisessa päivätoiminnassa kahteen päivätoimintapäivään. Omaishoitajan vapaapäivien osalta peritään omavastuu 11,40 /vrk. Kahdelta päivätoimintapäivältä omavastuu on 11,40. Alle 18-vuotiailta ei peritä omavastuuosuutta. Hoidettavan ollessa hoidossa säännöllisesti kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa hoitopaikassa vapaat sisältyvät vuorohoitojaksoon. 6.2 Muu vapaa/virkistysvapaa 12
Omaishoitajalle voidaan järjestää lakisääteisten vapaiden lisäksi virkistysvapaita. Virkistysvapaiden hoito voidaan järjestää kuten lakisääteisten vapaan hoito. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita järjestetään samoilla edellytyksillä kuin omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Palveluista peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa määritelty maksu. 6.3. Lyhytaikainen perhehoito (Sosiaalihuoltolaki (710/1928) 25 ) Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki (312/1992) 1 ). Järvi-Pohjanmaan perusturvan ja perhehoitajan välillä tehdään toimeksiantosopimus. Sopimuksessa sovitaan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrästä sekä perusteista. 6.4. Sijaisomaishoito omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana (Laki omaishoidontuesta 4 a ) Perusturva tekee sijaisomaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sijaisjärjestely edellyttää hoitajan suostumusta ja myös hoidettavan henkilön mielipide on otettava huomioon. Sijaisjärjestelyn tulee olla hoidettavan henkilön edun mukaista. Toimeksiantosopimus tehdään siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii omaishoitajan sijaisena. Omaishoitaja voi esittää sijaisomaishoitajaksi hoidettavan omaista tai muuta läheistä henkilöä. Sijaisomaishoitajana toimitaan samoin edellytyksin kuin omaishoitajanakin. Sijaisomaishoitajan palkkio on 50,00 /vrk ja alle 12 tunnin hoitopäivä 30,00. Palkkio maksetaan erillisen ilmoituksen mukaan toteutuneista vuorokausista/hoitopäivistä. 6.5. Perusturvan antama tilapäinen hoitoapu Omaishoidon vapaan järjestämiseen voi saada apua tilapäisesti 2-3 tunnin ajan kotihoidon yksiköltä, hoitopäivänä (6 tuntia) asumisyksikössä tai päivätoiminnan yksiköissä. 13
6.6. Tilapäinen päivätoiminta ja hoitopäivä asumisyksikössä Omaishoitaja voi tuoda etukäteen sovittuna ajankohtana hoidettavan perusturvan tarjoamaan omaan päivätoimintaan tai asumisyksikköön lyhytaikaiseen hoitoon. Omaishoitaja voi käyttää tähän palveluun vapaapäiväoikeuttaan. Yhdellä vapaapäiväoikeudella saa kaksi alle kuuden tunnin hoitopäivää tai yhden 6-8 tuntia kestävän hoitopäivän asumisyksikössä. Molemmissa tapauksissa palveluista peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa määritelty omavastuuosuus. 7. Omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut Omaishoitolain 3 a :n mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. 7.1 Omaishoitajan koulutus ja valmennus Tarve omaishoitajan hoitotehtävää tukevalle valmennukselle tai koulutukselle arvioidaan osana palvelutarpeen arviointia. Ja kirjataan palveluiden määrä ja sisältö hoidettavan hoito- ja/tai kuntoutussuunnitelmaan. Omaishoitosopimuksen tehneelle omaishoitajalle valmennuksen tavoitteena on tukea omaishoitajuutta sekä kehittää omaishoitajaksi ryhtyvän henkilön valmiuksia omaishoitajana toimimisessa. Omaishoitajan hoitotehtävää tukevan koulutuksen tavoitteena on tukea omaishoitajan osaamisen kehittämistä ja valmiuksien ylläpitämistä omaishoitosuhteen aikana. Koulutus voi liittyä esimerkiksi erilaisten apuvälineiden käyttöön, ergonomisten työasentojen opettamiseen haasteellisista tilanteista selviytymiseen tai esim. muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja vammaisten lasten omaishoidon erityiskysymyksiin. 8 Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarve tarkastuksille ja muille palveluille arvioidaan osana palvelutarpeenarviointia ja kirjataan hoito- ja/tai palvelusuunnitelmaan. Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010). 14
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan omaishoitajan hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Päähuomio on omaishoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja omaishoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ja mahdollisia riskitekijöitä ovat muun muassa tilanteen myönteiset ja kielteiset puolet, voimavarat ja jaksaminen hoidon sitovuus ja suhde hoidettavaan koettu terveydentila ja omaishoitajan mieliala hoidettavan vaikeat muisti- tai käytösongelmat terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpito selviytymiskeinot, joita omaishoitaja käyttää oman hyvinvointinsa ja terveytensä parantamiseksi muiden perheenjäsenten tilanne ja voimavarat sekä muu sosiaalinen tukiverkosto (epävirallinen tuki) tuen ja palvelujen riittävyys ja soveltuvuus omaishoitajan ja hänen perheensä tarpeisiin kuntoutusmahdollisuudet omaishoitajan hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kietoutuminen yhteen koko perheen tilanteessa erityisesti lapsiperheessä Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992 5 :n 1 kohdan) perusteella. Kunta voi sovittaa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamisen yhteen kunnassa olemassa olevien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kanssa. Kunta voi toteuttaa tarkastuksia esimerkiksi osana ikääntyneille henkilöille tehtäviä terveystarkastuksia ja seniorineuvolatoimintaa. 9. Hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikainen hoito Nämä poissaolot voivat olla ennalta suunniteltuja tai äkillisiä. Mikäli poissaolon aikainen hoito ei järjesty asiakkaan omien verkostojen avulla, muita vaihtoehtoja voivat olla mahdollisuuksien mukaan muun muassa päivä- ja tilapäishoito intervallihoito, kotihoidon tilapäiskäynti tai perhehoito. Suunnitelma omaishoitajan terveydenhoitoon tai muun poissaolon aikaiseen hoitoon liittyvästä hoitojärjestelystä tehdään ennakkoon ja kirjataan palvelusuunnitelmaan tai hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. 9. Omaishoidon sopimuksen tarkistaminen 15
Omaishoidon sopimus pyritään tarkistamaan kahden vuoden välein ja aina tarvittaessa asiakkaan tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilön pyynnöstä, hoidon tarpeen tai omaishoitotilanteen muuttuessa. Myös omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan hoidossa tapahtuvista muutoksista. Omaishoitosopimuksen jatkaminen edellyttää sopimuksen tarkistamista sekä palvelu- tai hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittämistä. Päivittäminen tehdään ensisijaisesti hoidettavan kotona, perustellusta syystä päivitys voidaan tehdä myös muussa sovitussa paikassa. Hoitopalkkion tason korotus tulee voimaan aikaisintaan yhteydenottoa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Mikäli sopimuksen tarkistaminen johtaa hoitopalkkion alentamiseen, sopimus irtisanotaan kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan jälkeen tehdään uusi sopimus, mikäli asiakkaalla on oikeus tähän etuuteen. 10. Omaishoitosopimuksen irtisanominen, purkaminen ja hoidon keskeytyminen Lain lähtökohtana on hoidettavan edun mukaisen hoidon toteutuminen. Järvi-Pohjanmaan perusturva voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua hoidon keskeytymisestä. Mikäli hoito keskeytyy yli 7 vuorokaudeksi hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy ja palkkio vähennetään koko keskeytyksen ajalta. Jos hoidettava on säännöllisessä jaksohoidossa kuukausittain yli 14 vuorokautta, alennetaan hoitopalkkion määrää. Hoidon keskeytyessä tai päättyessä hoitopalkkio saadaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla 30 ja kertomalla hoitajan tekemällä hoitopäivillä. 11. Voimaantulo Omaishoidon tuen myöntämisperusteet tulevat voimaan 1.1.2018. Asiaa koskevat säädökset ja lähteet Järvi-Pohjanmaan perusturvan omaishoidon tuen myöntämisperusteet 2017. 20.12.2016. 16
Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (511/2016) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (3.8.1992/734) Perhehoitajalaki (263/2015) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille. STM:n oppaita 2006. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen. Kuntainfo. Tiedote.12.2.2015. Omaishoitoa koskevaan lainsäädäntöön muutoksia 1.7.2016 alkaen. Kuntainfo.6/2016. 13.10.2016. Helsinki https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28272/selosteita78.pdf?sequence Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi COPE-indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön 78/2011.Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kristiina Juntunen & Anna-Liisa Salminen. Kelan tutkimusosasto. www.finlex Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 www.finlex Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 511/2016 17
18