PIRILÄ-KYLÄN TOIMINTAMALLI

Samankaltaiset tiedostot
KEMPELEEN KUNTA MASTER PLAN PIRILÄ-KYLÄN TOIMINTAMALLISTA. Loppuraportti

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Ikäystävällinen Hervanta

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

PIRIlän alueen kehittäminen

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus Lahti

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Työllisyydenhoito kunnassa

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Ammatillisen koulutuksen reformi

Kooste yleisötilaisuudesta

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Ainutlaatuinen Rakennus- ja talotekniikkaalan keskittymä Myllypuroon 2022

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

Arjen turvaa kunnissa

Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvallisen ja sujuvan arjen tarjoaminen. Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ Pekka Keränen

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Luonto lisää liikettä

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti

SOHVI-hanke

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Hankkeen tuloksia ajalta

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Nuorisotakuun toteuttaminen

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hanke ( )

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

ENNAKOINTI

Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö.

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

Transkriptio:

PIRILÄ-KYLÄN TOIMINTAMALLI Pentti Rautakoski 22.2.2018

Pirilä-kylän toimintatapa Toimintaympäristö yhteistyölle, jossa eri organisaatioiden resursseja ja osaamista yhdistetään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Kempeleen kunnan ikääntyneiden avo- ja laitoshoidon palvelut 2015-2020 ikääntyneiden määrän kasvu vuosina 2011-2014 ja ennusteet vuosille 2020 ja 2030 2000 1800 1600 1400 1200 1000 1150 1216 1304 1414 1732 912 1935 1523 65-74 75-84 800 600 506 563 628 668 554 yli 85v 400 200 109 118 131 145 268 0 2011 2012 2013 2014 2020 2030 Lähde: Sotkanet/THL

Hankkeen nimi: Rahoitus: Toteutusalue: Vastuuviranomainen: Master Plan Pirilä-kylän toimintamallista Maakunnan kehittämisraha Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan liitto Hankkeen kesto: 1.4.2016 31.10.2016 Kohderyhmä: Toteuttaja: Vastuuhenkilö: Hankekumppanit: Kempeleen kuntalaiset (lapset, nuoret, työttömät, ikäihmiset sekä vapaaajanpalveluiden kautta kaikki kuntalaiset) ja Oulun seudun ammattiopiston opiskelijat Kempeleen kunta Marja-Leena Meriläinen, Kempeleen kunnan peruspalvelujohtaja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja Oulun Diakonissalaitos

Master Plan Pirilä-kylän toimintamallista hankkeen tavoitteet Master Plan Pirilä-kylän toimintamallista -hankkeen tavoitteena oli selvittää 1) Pirilän alueella sijaitsevien Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kiinteistöjen ja kunnan palvelutarpeiden yhdistäminen 2) Pirilän alueen yritystarpeiden/yritysmahdollisuuksien selvittäminen 3) Pirilän alueen mahdollisuudet tarjota ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen erilaisia toteutusmuotoja 4) Pirilän alueen mahdollisuudet tarjota kansainväliseen malliin pohjautuvia toimintamalleja ja palveluratkaisuja mm. ikääntymiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. 5) Mahdollisten jatkohankkeiden selvittäminen 6) Uudentyyppisen, eri organisaatioiden tarjoamien palveluiden koordinointi ja johtaminen.

4. PIRILÄN ALUEEN YMPÄRISTÖ Hankkeessa toteutetun selvitystyön tuloksena voidaan todeta, että Pirilän aluetta tulee kehittää entistä vahvemmin niin, että Oulun seudun ammattiopiston toiminta Kempeleessä näkyy kunnan katukuvassa ja miljöössä nykyistä enemmän. Pirilän alueen kehittäminen tukee puutarha-alan koulutuksen laadun parantamista ja vaikuttavuutta alueella. Koulutukseen suunnitellaan ja kehitetään koulutuksen toteuttamista ja laadun parantamista tukevia toimintoja. Näitä tukevat erinomaisesti nykyistä monipuolisempi yritysyhteistyö ja monimuotoiset oppimisympäristöt muun muassa energiatehokkaan älykasvihuoneen rakentamisen ja yritysversomon käynnistämisen myötä. Pirilän alue nähdään osana Kempeleen kunnan keskustan kehittämistä. Selvitystyön mukaan tärkeänä nähdään myös huomion kiinnittäminen siihen, että alue on entistä paremmin kaikkien kuntalaisten käytössä ja alueen palvelut luovat hyvinvointia kaikenikäisille sen erilaisten toimintojen myötä. Alueen kehittämisen kannalta tärkeää on vahvistaa kuntalaisten osallistumista ja osallistamista alueen kehittämiseen ja toimintoihin. Näitä yksittäisiä mahdollisia toimintoja kuvataan tarkemmin Kiinteistöt, Kempele Akatemia, Tapahtumat, Ikäihmisten asuminen ja päivätoiminta sekä Yritysversomo, koulutus-, yrittäjyys- ja tapahtumakeskus kappaleissa. Ympäristöä kehitetään niin, että se tarjoaa eri-ikäisille asiakasryhmille monipuolisia hyvinvointipalveluja. Pirilän alueen ympäristö toimii ns. Kempeleen olohuoneena. Tässä selvitystyössä tuli esille, että ympäristön saavutettavuutta parannetaan paremmilla kevyen liikenteen yhteyksillä, pysäköintialueilla ja opastuksella. Tavoitteena on, että liikennejärjestelyt ovat joustavia ja turvallisia. Liikennejärjestelyt otetaan huomioon kunnan liikennettä koskevissa suunnitelmissa.

Hankkeen selvitystyön pohjalta voidaan todeta, että ympäristöä kehitetään rakentamalla sinne toiminnallisia aktiviteettialueita kaikenikäisille käyttäjille. Alueen ympäristön rakentamisessa kiinnitetään huomiota muun muassa esteettömyyteen ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Lähtökohtana on, että kunta luo omistamalleen alueelle mahdollisuudet asuntorakentamiselle, joka huomioi esteettömyyden sekä tarjoaa mahdollisuudet muulle palvelutoiminnalle. Aluetta käyttävät myös ympäristössä asuvat ikäihmiset päivittäiseen virkistystoimintaan ja sosiaaliseen yhdessäoloon. Pirilä on kulttuuripalvelujen sydän ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia (tarkemmin Tapahtumat kappaleessa). Hankkeen pohjalta käydyissä keskusteluissa tuli esille, että jatkossa tulee nykyistä vahvemmin kiinnittää huomiota siihen, että aluetta toteutetaan tiiviimmässä yhteistyössä. Lisäksi tuli esille, että merkittävää on roolien ja vastuiden jakaminen tehokkaan kehittämisen näkökulmasta. Tähän päätettiin kiinnittää huomiota entistä enemmän ja seuraavana askeleena hankkeen ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että Kempeleen kunnan ja Oulun seudun ammattiopiston johdon nimeämä neuvottelukunta vie jatkossa aktiivisesti eteenpäin alueen kehittämistä yhteistyössä laadittujen suunnitelmien mukaisesti (kts. kartat, toiminnan organisointi ja esitykset jatkohankkeiksi). Aluetta kehitetään historia huomioiden. Selvitystyön pohjalta tuli esille, että Pirilän alueen kehittämisen kannalta keskeisenä kehittämiskohteena nähdään uudenaikaisen vihertorin rakentaminen kahvio- ja huoltotiloineen purettavien Tiilipirilän rakennusten paikalle.

Pirilän alueen kehittäminen ja suunnitelmien toteuttaminen tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön opiskelijoille. Ulkoalueiden rakentaminen laaditun suunnitelman mukaisesti tarjoaa puutarha-alan opiskelijoille käytännönläheisen oppimisympäristön ja pienimuotoisten projektityyppisten tehtävien kautta vahvistaa ammatillista osaamista monipuolisesti. Alueen kehittämistyössä huomioidaan älykkäät ratkaisut ja teknologian hyödyntäminen. Tässä hyödynnetään alueen vahvaa teknologiaosaamista vahvistamalla yhteistyötä yritysten, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Alueelle rakennetaan erilaisia luonnon kokemiseen tarkoitettuja esteettömiä polkuja ja puistoja levähdyspenkkeineen. Yhtenä ideana tuli esille muistojen bulevardi, joka tarjoaisi koivukujan myötä virikkeitä eri aisteille. Ympäröivä viheralue puistoineen tarjoaa mahdollisuuden luonnon kokemiseen ja toimii virikkeellisenä, voimaannuttavana ja terapeuttisena ympäristönä. Alueella nähdään keskeisenä hyvinvointi- ja luontoarvoihin pohjautuva toiminta. Esimerkkejä jo toiminnassa olevista kokonaisuuksista ovat Pirilätalon pohjoispuolella sijaitsevan Kiiesmetsän luontopolku ja Pirilän alueelle perusopetuksen oppilaille toteutettu toiminnallisen oppimisen Matikka-polku.

Muistojen bulevardi

Selvitystyön perustella nähdään, että torialueen uudenaikainen vihertori tarjoaisi lähiruokaa ja muita tuotteita esimerkiksi käsityötuotteita. Alueella olevalla torilla myydään oppilaitoksen ja yksityisten tuottamia tuotteita. Selvitystyön mukaan torialueelle olisi hyvä rakentaa kahvio- ja huoltorakennus sekä siirrettävät myyntikojut. Vihertorin toiminnassa tullaan huomioimaan lähiruoan tuottaminen, kierrätys, ekologisuus, yhteisöllisyys ja viimeisimmän teknologian hyödyntämisen näkökulmat. Uudenaikainen vihertori tarjoaa yrittäjyyskasvatusta esimerkiksi Nuorille yrittäjille (NY-yritys) ja edistää työllistymistä. Kempeleen terveyskeskuksen lähialueen pelloilla on kaikille avoimia viljelyalueita, jossa on mahdollisuus kotitarveviljelylle. Yhtenä toteuttamiskelpoisena ideana tuotiin esille kotitarveviljelyn mahdollisuuksien laajentamista. Puistoalueilla on näyte- ja teemapuutarha, jota selvitystyön tulosten perusteella voitaisiin hyödyntää myös perusopetuksessa ja matkailussa. Alueen kehittämisessä voidaan hyödyntää Oulun seudun ammattiopiston matkailualan koulutusta sekä liitetalouden yksikön osaamista muun muassa yrittäjyysosaamista. Hankkeen työryhmissä tuotiin esille, että alueen tiet ja kiinteistöt nimetään historia huomioiden.

Vihertori

Tori, jossa esiintymislava, leikkipuisto ja liikuntapuisto

8. PIRILÄ-KYLÄ KEMPELE AKATEMIAN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Kempele Akatemia muodostuu kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- sekä kansalaisopiston ja nuorisotyön palveluista. Kempele Akatemia on aloittanut toimintansa 1.8.2016 alkaen Kempeleen kunnassa. Kempele Akatemia hyödyntää Pirilä-kylän aluetta aktiivisesti toimintaympäristönään. Selvitystyön perusteella pidetään tärkeänä, että alueen historia näkyy Pirilän alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnoissa. Selvitystyön aikana muotoutuneiden näkemysten mukaan Pirilä nähdään hyvinvoinnin ja taiteen keskuksena. Kempele Akatemia järjestää Pirilä-salissa konsertteja. Jatkossa salin varustaminen hyvällä kiinteällä äänentoistolla on tärkeää. Pirilän alueella sijaitseva konekoulurakennus ympäristöineen voisi toimia nykyistä enemmän tapahtuma- ja toimintakeskuksena. Pirilän alueella sijaitsevaa esiintymislavaa ja sen ympäristöä hyödynnetään Kempele Akatemian sekä 3.sektorin järjestämissä tilaisuuksissa. Kansalaisopisto toimii Pirilä-kylän alueella järjestäen kursseja. Selvitystyössä tuli esille, että Pirilän alueella voitaisiin järjestää jatkossa kesäleiri-, taide- ja luontotoimintaa. Järjestäjinä yhteistyössä voisivat toimia Kempele Akatemia, koulunkäynninohjaajat, kuraattorit, Nuoret yrittäjät, järjestöt jne. Selvitystyön perusteella Pirilän alue mahdollistaa kaiken ikäisille kuntalaisille aktiivi- ja virkistyspuiston rakentamisen. Kempele Akatemia on tärkeä toimija palveluiden tarjoamisessa aktiivi- ja virkistyspuistossa. Selvitystyön mukaan on tärkeää, että Kempele Akatemian, oppilaitoksen, koulujen, 3. sektorin ja yrittäjien yhteistyö on jatkossa entistäkin aktiivisempaa ja koordinoitua.

9. PIRILÄN ALUEEN TAPAHTUMAT Selvitystyön perusteella Pirilä-kylän keskeisiä tapahtumia ovat Hyvä kasvaa Kempeleessä (syksyllä) Floralia (keväällä) Hyvä liikkuu Kempeleessä (keväällä) Konsertit Lauluillat Tapahtumat antavat mahdollisuuden yrittäjille ja opiskelijoille tarjota palveluita ja valmistamiaan tuotteita myytäväksi. Opetus nivoutuu tapahtumiin.

10. IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA PÄIVÄTOIMINTA Kunta luo edellytykset omistamalleen alueelle rakentaa asuinkerrostaloja, joissa huomioidaan myös esteetön asuminen. Alueen eri palvelujen tuottajat mahdollistavat palvelujen valinnanvapauden ikäihmisille. Selvitystyön perusteella nähdään tärkeänä, että eri asiakasryhmille tarjottavia palveluja tuotetaan yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Mahdollistamaan ikäihmisten asumisen kotona mahdollisimman pitkään, esteettömyyden, pienimuotoiset rakennustyöt esim. liuskat, ulkovalot, pihan muutostyöt, lumityöt, hiekoitus, puutarhanhoito Kahvila- ja ruokailupalvelut Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen palvelut eri asiakasryhmille mm. tapahtumien yhteydessä ja ympäristön rakentamisen asiantuntijoina huomioimassa eri asiakasryhmien tarpeet. Erilaisten toimintojen järjestämistä opiskelijoiden toteuttamana esim. kuntouttavaa toimintaa työssäoppimisena. Puutarhaterapiaopinnot valinnaisina opintoina ja täydennyskoulutuksena. Ympäröivä viheralue puistoineen ja polkuineen palvelee esteettömästi virikkeellisenä, voimaannuttavana ja terapeuttisena ympäristönä.

Asuinkerrostalot

11. TOIMINNAN ORGANISOINTI Master Plan Pirilä-kylän toimintamallista -hankkeen selvitystyöstä ilmenee, että kaikilla alueen toimijoilla on tärkeää olla yhteinen näkemys ja tietämys sekä tavoite Pirilän alueen kehittämisestä ja toiminnoista. Alueen vetovoima kasvaa, kun asioita suunnitellaan ja tehdään yhdessä sekä ne luovat todellista lisäarvoa. Tämän selvityshankkeen päättyessä toiminnan kehittämisestä vastaamaan nimetään neuvottelukunta, jossa ovat mukana alueen eri organisaatioiden keskeiset edustajat. Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa on esitetty, että neuvottelukunnan nimeää Kempeleen kunnan ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johto. Neuvottelukunta nimeää tarvittavat työryhmät valmistelemaan hankkeita ja esille tulleita yhteistyömuotoja. Pirilä-kylän kehittämisen koordinointi resursoidaan. Ohjausryhmässä on esitetty koordinointivastuuta Kempeleen kunnalle. Selvitystyön aikana yhdeksi keskeiseksi toiminnan organisointimalliksi nousi mahdollisuus, jossa tulevaisuudessa toiminnasta vastaamaan perustetaan säätiöpohjainen organisaatio.

Kiitos