Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2010 Yrittäjä Lasse Leppäkorpi: Yrityksen alkutaipaleella harva pärjää yksin Tuoteväylä-tiimin Katariina Oikarainen: Idean myllytyksestä on keksijälle aidosti hyötyä Idealist Groupin Saku Tuominen: Hyvä idea ei jätä rauhaan ja se synnyttää lisää hyviä ideoita Tuoteväylästä neuvoja, osaamista ja rahoitusta lupaaville ideoille 1
Sisältö 3 4 Pääkirjoitus Yrittäjyys vaatii verkottumista ja osaamisen jakamista. Jatkorahoituksella eteenpäin Yritys tarvitsee uskottavuutta saadakseen rahoitusta. 6 Yrittäjyys on vaativa ja monipuolinen ammatti 6 Finsor Oy on saanut tarvitsemaansa apua mm. patentointiin, liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. 9 Pikkujuttu Oy kehitti palveluidean tarpeeseen. 10 HappyOrNotin kaverukset saavat yrittämisestä energiaa. 12 Saku Tuominen ideoi työkseen. Yleensä hyvä idea tuntuu hyvältä heti. 14 16 Nostetta palkinnosta INNOSUOMI toi Seniortekille uskottavuutta. Kokeneet liiketoimintaosaajat Jyrki Niinistö ja Oskari Lehtonen haluavat olla mukana onnistumistarinoissa. 20 22 Vauhtia Vigosta Lifeline Venturesin Timo Ahopelto kertoo yrityskiihdyttämöiden toiminnasta. Millainen on hyvä konsulttisuhde? 18 Tuoteväylässä arvioidaan ideoita asiantuntemuksella MAX-isol Oy:n ja Promomarketing Oy:n yhteistyö on tuottanut hedelmää. Tunnelmia Varsinais-Suomen Tuoteväylä-tiimin kokouksesta 2
Verkottumista ja osaamisen jakamista Yrittäminen on usein paras tie ideoiden ja keksintöjen kaupallistamiseen, mutta samalla se on ehkä yksi maailman vaativimpia tehtäviä. Tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja aina esimies- ja myyntiosaamisesta lähtien. Yrittäjyys vaatii sinnikkyyttä ja luovuutta ratkoa eteen tulevia pulmia. Me Keksintösäätiössä luomme edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Tehtävämme on löytää uusia, lupaavia ideoita, jotka asiantuntijoidemme avulla jalostetaan sellaisiksi yritysaihioiksi, että ne kiinnostavat jatkorahoittajia ja sijoittajia. Kasvupotentiaalia omaavan idean tai keksinnön ympärille on välttämätöntä koota osaavia ihmisiä jakamaan vastuuta keksinnön kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Keksintösäätiön kehittämistiimi auttaa etsimään sopivat yhteistyökumppanit ja pyrkii järjestämään lupaaville ideoille rahoitusta. Mukaan voidaan saada pääomasijoittajia ja ansioituneita liiketoimintaosaajia. Kenenkään ei tarvitse edetä yksin. saisivat käyttöönsä vankkaa osaamista kasvuun ja kansainvälistymiseen, ja että yritysaihiot alkaisivat kiinnostaa rahoittajia entistä enemmän. Kahden liiketoimintaosaajan ajatuksia valotetaan sivuilla 16 17. Yrittäminen vaatii yrittäjähenkisyyttä, mutta ennen kaikkea verkottumista ja muiden osaajien mukaan tuloa. Usein kuulee keksijän toivovan muiden apua, mutta silti hän ei aina ole valmis hyväksymään sitä, että muutkin voisivat osaamisensa ja työpanoksensa kautta saada osuuden yrityksen osakkeista. Tosiasia kuitenkin on, että 100 prosenttia nollasta on paljon vähemmän kuin vaikkapa 60 prosenttia miljoonasta. Terveisin Juha Jutila toiminnanjohtaja Pääkirjoitus Tämä Keksin numero keskittyy yrittäjyyteen. Sivuilta 6 8 voit lukea, mistä keksijä aloittavana yrittäjänä voi saada apua, tai mitä mieltä monta liikeideaa kehittänyt ja yrityksiä menestyksellä johtanut Saku Tuominen on ideoista ja yrittäjyydestä, sivut 12 13. Aloittavat yritykset tarvitsevat myös uskottavuutta. Sitä voidaan lisätä ja siihen voidaan myötävaikuttaa. Liiketoimintaosaajiemme verkosto on rakennettu siksi, että asiakkaamme Kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti Julkaisija: Keksintösäätiö, Tekniikantie 12, PL 382, 02151 Espoo Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Toimitus: Riitta Ahola ja Karoliina Eerola, Keksintösäätiö Jenni Santalo, Medita Communication Oy Ulkoasu ja taitto: Medita Communication Oy Paino: Scanweb Oy, Kouvola Painosmäärä 18 000 kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@keksintosaatio.fi Ilmoitusmyynti: Medita Communication Oy Kauppakatu 31 B, PL 439 40101 Jyväskylä puh. 020 198 5511 anne.valisaari@medita.fi Osoitelähteet: - Keksintösäätiö, puh. 020 737 3000 - JM Tieto/Asiakasvalinta.fi 0207 698 256 Kannen kuva: Mikko Käkelä 3
Jatkorahoitus Oncos Therapeutics ltd Asiantuntijat rahoitu Syöpähoitoja kehittävä Oncos Therapeutics sai miljoonasijoituksen huolellisen valmistelun tuloksena. Teksti: Mika Särkijärvi Kuvat: Mikko Käkelä On tärkeää löytää ne asiat, jotka rahoittajat haluavat tietää, uudenlaisia syöpähoitoja kehittävän Oncos Therepeuticsin toimitusjohtaja Pekka Simula neuvoo. Syöpähoitoja kehittävä Oncos Therapeutics on hyvässä vauhdissa. Takana on palkinto Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailussa sekä keväällä 2010 saatu neljän miljoonan euron sijoitus bio- ja terveystekniikkaan erikoistuneelta HealthCap -pääomasijoittajalta. Oncos kehittää viruksiin perustuvia seuraavan sukupolven syöpähoitoja. Kehitystyön taustalla on Helsingin yliopiston virusterapiaan erikoistuneen ryhmän pitkäaikainen tutkimus. Menetelmä perustuu viruksiin, jotka jakaantuvat kasvaimen syöpäsoluissa ja tappavat niitä vahingoittamatta terveitä soluja. Yritys sai alkunsa virusterapiaan erikoistuneen Helsingin yliopiston tutkimusryhmän työstä, jonka tutkimusprofessori Akseli Hemminki käynnisti palattuaan Yhdysvalloista 2002. Ryhmän työ eteni hyvin, mutta kliinisen tutkimuksen käynnistämiseksi oli pakko perustaa yritys, toimitusjohtaja Pekka Simula kertoo. Oncosin perushaaste on ollut, kuinka vahva tieteellinen työ käännettäisiin liiketoiminnaksi. Alkuvaiheen selvityksissä tärkeimmät tukijat olivat ELY-keskus, Keksintösäätiö, Tekes ja Helsingin yliopisto. 44 Keksi 2/2010
Jatkorahoitus Oncos Therapeutics ltd avuksi ssuunnitteluun Samalla tehtiin jo perustavaa työtä jatkorahoituksen varmistamiseksi. Suomessa voidaan olla tyytyväisiä, sillä täältä löytyy hyviä ja kriittisiä mekanismeja. Rahoituksen ja tuen saaminen ei siis ole ollut itsestäänselvyys, vaan oikeita kysymyksiä on osattu kysyä hyvin asiantuntevasti, Simula sanoo. Mitä rahoittajat haluavat tietää? Rahoituskumppaneita etsittäessä on Simulan mukaan tärkeintä se, että varhaisen vaiheen yritys on uskottava. Siksi keksintöjen immateriaalioikeuksien hallitseminen ja patenttien laatu ovat oleellisia kaupallistamisen taustatekijöitä. Oncosin toimiala on harvinainen ja tarvittavien pääomien määrä moneen muuhun liiketoimintaan verrattuna valtava. Mutta voiko jotain yhtiön kokemuksista yleistää muille toimialoille? Hyvä kysymys. Helpoiten kenties riskirahoittamisen asiantuntemuksen käyttö. Vaikka oman alan asiantuntijat tietävät, että keksintö on merkittävä, on vaikea nähdä miten asia on myytävä kaupalliselle kumppanille tai riskirahoittajalle, Simula pohtii. Simula korostaa, että kyse ei ole konsultin palkkaamisesta, vaan tiimiin tarvitaan erikoisalan asiantuntijoiden osaamista täydentävä henkilö. Riskirahoituksen käytöstä ja etenkään kansainvälisten riskirahoittajien hankkimisesta ei ole Suomessa pitkällistä perinnettä. Monipuolinen kokemus on tärkeää. Oncos pääsi eteenpäin kolmen avainhenkilön voimin: Akseli Hemmingillä oli taustalla pitkä kokemus tutkimustyöstä, Pekka Simulalla terveysteknologiabisneksestä ja Timo Ahopellolla riskirahoituksesta. Osaamisyhdistelmä auttoi sekä kartoittamaan sopivia kumppaneita että puhumaan rahoittajille niiden omalla kielellä. On tärkeää löytää ne asiat, jotka rahoittajat haluavat tietää. Erikoistuneidenkin rahoittajien asiantuntemus on pinnallista, kun mennään erikoistuneeseen tieteeseen. Syvällisillä tieteellisillä raporteilla ei silloin ole käyttöä, Simula toteaa. Tuloksista voi päätellä, että Oncos osasi koota paketin, johon riskirahoittajat uskoivat. Pystyimme kääntämään tieteen kaupallisiksi mahdollisuuksiksi, Simula vahvistaa. Pitkä matka markkinoille Hyvästä vauhdista ja menestyksestä sekä tutkimuksessa että rahoituksessa huolimatta Oncosilla on vielä pitkä matka lääkemarkkinoille. Yrityksen ensimmäinen tuote kaupallistuu, kun sillä on myyntilupa, ja siihen menee parhaassakin tapauksessa vielä vähintään viisi vuotta. Kun kyse on lääkkeestä, joka ei ole markkinoilla, kaikki riippuu siitä, miten kliiniset tutkimukset etenevät ja millaisia tuloksia niistä saadaan. Työ ei tule olemaan helppoa. Säännöllisesti saa lukea tapauksista, joissa isot lääkeyhtiöt ovat katkaisseet satojen miljoonien lääkekehityshankkeen, Simula pohtii. Tietoa jatkorahoittajista Finnvera Valtion omistama Finnvera tarjoaa rahoitusta ja takauksia eri kokoisille kasvaville yrityksille, sekä investointeihin että kasvuvaiheessa olevan yrityksen käyttöpääoman tarpeeseen. www.finnvera.fi Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittaa liiketoiminnan kehittämistä eri ohjelmiensa kautta. Ohjelma-alueita ovat energia, koneteollisuuden kasvu, kunta, julkishallinnon johtaminen ja maaseudun merkitykset. Kohdeyrityksillä pitää olla mahdollisuus, kyky ja halu kasvaa myös kansainvälisille markkinoille. www.sitra.fi Suomen Teollisuussijoitus Valtion pääomasijoitusyhtiö toimii yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa ja sijoittaa myös suoraan kasvuyrityksiin. Kohteena ovat kasvun rahoitus, kansainvälistyminen, uudet liiketoimintahankkeet, merkittävät teolliset investoinnit sekä toimiala- ja yritysjärjestelyt kaikilla toimialoilla. www.teollisuussijoitus.fi Tekes Tekes rahoittaa kaiken kokoisten yritysten haasteellisia, uutuusarvoa sisältäviä tutkimus- ja kehitysprojekteja. Lisäksi Tekes myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta innovaatiopalvelujen hankintaan ja nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisrahoitusta. www.tekes.fi Yksityiset pääomasijoittajat Yksityiset pääomasijoittajat tekevät sijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoittajat pyrkivät irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Sijoitukset tehdään useimmiten oman pääomanehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. Suomen Pääomasijoitusyhdistys: www.fvca.fi Lisää tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista löytyy mm. Yritys-Suomi -sivustolta: www.yrityssuomi.fi 5
Yrittäjyys Innostus, aktiiv ja sparraus tekivät keksinnöstä Alkutaipaleella harva pärjää yksin, tietää Finsor Oy:n Lasse Leppäkorpi. Teksti: Reetta Mikkola kuvat: Mikko Käkelä Tällähän voi tehdä mitä tahansa. Keksintö on mieletön. Siinä yhdistyy äärimmäinen herkkyys kestävyyteen, kuvailee Lasse Leppäkorpi hetkeä, jolloin hän näki kollegansa Heikki Ruotoistenmäen kehittämän voimaanturin. Kaverukset työskentelivät tuolloin tutkijoina Teknillisen korkeakoulun sovelletun elektroniikan laboratoriossa. Keskusteluissa alkoi elää ajatus yrityksen perustamisesta. Ruotoistenmäki tunnisti anturille tarpeen Leppäkorvelle tutulla tutkimusalueella, ballistokardiografiassa. Siinä mitataan sydämen pumppauksesta ja veren liikkeistä syntyviä voimia. Keksintö oli miesten mielestä suojaamisen arvoinen. Niinpä Ruotoistenmäki otti yhteyttä Keksintösäätiöön, mistä hän sai opastusta ja rahoitusta patentointiin. Keksintö oli tuolloin hyvässä demovaiheessa ja sen periaate oli todistettu toimivaksi. Tuotteesta yritykseksi Kun patentti oli takataskussa, keksinnön tuotteistamisesta innostunut Leppäkorpi ryhtyi toimiin. Hänen vetämänsä tiimi kehitti vapaa-ajallaan tuotetta ja liiketoimintasuunnitelmaa. Liikeidean perustana oli langaton laite sairaaloiden potilasseurantaan. Sen kehittämiseen saatiin Tekesin TULI-rahoitusta. Lisäksi tuli apuraha Runar Bäckströmin säätiöltä. Ulkopuolinen rahoitus oli tärkeää, sillä tässä vaiheessa tiimi oli panostanut hankkeeseen pääasiassa osaamista ja aikaa. Jotta tuotetta voitaisiin myydä, oli tehtävä markkinaselvityksiä, löydettävä markkinoinnin kanavia ja kehitettävä laitetta niiden mukaisesti. Selvitysten tulosten vakuuttamina ja keksinnön ainutlaatuisuuteen luottaen Leppä korven vetämä tiimi päätti perustaa yrityksen, Finsor Oy:n. Tuotetta kehittäneen tiimin jäsenet sijoittivat yhtiöön Keksinnöstä yritykseksi: Apua alkuvaiheessa - Keksintösäätiö auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi. Tuoteväylä-palvelussa idea arvioidaan ja ohjataan eteenpäin sopiville yhteistyötahoille. Alkava yritys voi saada avukseen liiketoiminnan, kasvun ja kansainvälistymisen asiantuntijoita. - Alkava yrittäjä saa asiantuntijaapua ja tukea yrityksen perustamiseen ja liikeidean kehittämiseen myös uusyrityskeskuksista ja ELYkeskuksista. - ELY-keskus tarjoaa alueellisesti pk-yrityksille neuvonta-, koulutus- ja kehittämisapua sekä rahoitusta perustamisvaiheessa ja kehittämistarpeissa. Teknologia- ja innovaatiopalveluita on tarjolla aina keksinnön arvioinnista tuotekehitykseen ja liiketoiminnan aloittamiseen. - Uusyrityskeskukset eri puolilla Suomea tarjoavat maksutonta neuvontaa yritystoiminnan suunnittelu- ja aloitusvaiheessa. Asiantuntijaverkostot ovat apuna muun muassa liikeidean arvioinnissa, erilaisten suunnitelmien ja laskelmien tekemisessä, viranomais- ja lakiasioissa sekä verkostojen, toimitilojen ja rahoituksen etsimisessä. - Alkavan yrityksen mahdollisia jatkorahoittajia ovat muun muassa Finnvera, Veraventure, Suomen Teollisuussijoitus Oy, ELY-keskukset, Tekes ja yksityiset pääomasijoittajat. - Työ- ja elinkeinotoimiston starttiraha voi turvata toimeentuloa yrittäjyyden alussa. 6
yrittäjyys finsor oy isuus yrityksen rahaa ja Ruotoistenmäki luovutti sille keksintönsä oikeudet. Verkostojen äärelle Etsiessään tukea yritystoiminnalle Leppäkorpi tutustui Technopolis Ventures -yrityshautomoon. Sen myötä Finsor osallistui mm. Money Talks Forumiin, jossa liiketoimintasuunnitelmaa kehitettiin yritysten ja rahoittajien kanssa. Saimme yrityshautomosta sparrausta ja rahallista tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Rahoitusta käytettiin lakipalveluihin ja lisäselvityksiin. Haimme myös uusia tuoteideoita, Leppäkorpi kertoo. Tuoteideoista terävimmäksi nousi teollisuuden laitteiden kunnonvalvonnan järjestelmä, josta tehty liiketoimintasuunnitelma ilmoitettiin Venture Cup -kilpailuun. Idea oli menestys myös kilpailun tuomariston mielestä ja se voitti kilpailun. Palkintorahat sijoitettiin yhtiöön yksituumaisesti. Menestyksen ja yhteistyöverkostojen kehittymisen myötä yritykseen toivat osaamistaan ja rahoitustaan myös businessenkelit. Hallituksen uudet jäsenet toivat kaivattua ulkopuolista liiketoiminnan kokemusta ja tekniikan ymmärrystä. Yritystoiminnan käynnistäminen on ollut tekemistä ja 7
Yrittäjyys Finsor Oy Yritystoiminnan käynnistäminen on ollut tekemistä ja oppimista. Se on ollut aivan toisenlaista kuin tutkijan työ. oppimista. Se on ollut aivan toisenlaista kuin tutkijan työ. Yrityksen suunnanmuutokset ja rahoituskuviot ovat olleet vaativia, mutta kiinnostavia hankkeita, Leppäkorpi sanoo. Haasteita ja lupaavia näkymiä Talouden taantuma oli alkavassa yrityksessä haastavaa aikaa, etenkin kun suuri asiakas vetäytyi yhteistyöhankkeesta. Kassavirta ja myynti ovat tärkeitä myös vaikeana aikana. Yritykseen haluttiin saada myyntiin vielä valmiimpi oma tuote. Suuntasimme nopeammille hyvinvointimarkkinoille, ja tuote luotiin uudestaan aiempaa kehitystyötä ja Tekesin rahoitusta hyödyntäen, Leppäkorpi kertoo. Tuote kehitettiin yrityksen ensimmäisestä kehon toimintaa seuraavasta laitteesta. Nyt siitä jalostettua palvelua tarjotaan kotikäyttöön, ja Beddit.com -hyvinvointipalvelu on Finsor Oy:n päätuote. Älyvuoteen voimaanturit mittaavat unen aikana huomaamattomasti kehon toimintaa. Verkkopalvelussa tiedot analysoidaan käyttäjää varten. Uusi rahoituskierros on loppusuoralla ja yhtiö kasvussa. Suomessa on tuotteille hyvä kanava ja etenemme myös kansainvälisillä markkinoilla, Leppäkorpi mainitsee. Vaikka yrittäjien tiimin oma Finsor Oy:n Lasse Leppäkorpi sanoo yritystoiminnan käynnistämisen olevan haastavaa. Yrityksen ulkopuolelta saatu tuki on ollut tarpeen. aktiivisuus, kontaktien hakeminen ja innostus ovat vahvoja, yritys ei olisi nykyisenkaltaisessa tilanteessa ilman ulkopuolisia tukijoita ja rahoittajia. Harva pärjää yksin. Aivan olennaista alussa oli hyvien verkostojen syntyminen, huippuosaajien löytäminen ja kova työ, Leppäkorpi tiivistää. Finsor Oy:n alkutaival 2002 Keksinnön patentointiprosessi käyntiin 2004 Lasse Leppäkorven tiimi alkaa kehittää keksinnön pohjalta tuotetta ja liiketoimintasuunnitelmaa. 2005 2006 Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailussa sairaaloiden potilasseurantaan kehitetyllä tuotteella. Sijoittuminen kärkikymmenikköön. Finsor Oy perustetaan. Leppäkorpi toimitusjohtajaksi. Tekesin TULIrahoitusta Teknillisen korkeakoulun innovaatiokeskuksen kautta liiketoiminnan kehittämiseen. Runar Bäckströmin säätiön apuraha keksinnön kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Technopolis Ventures Yrityshautomo liiketoiminnan kehittämisen tukena. 2007 Venture Cup -kilpailun voitto teollisuuden kunnonvalvontajärjestelmästä tehdyllä liiketoimintasuunnitelmalla. Yritystoiminta käynnistyy todella. Ensimmäinen työntekijä Mikko Waris. Leppäkorpi siirtyy täysipäiväisesti yhtiön palvelukseen. Kasvun aikaa. TE-keskus (nyk. ELY-keskus) tukee tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Keksintösäätiö apuna kansainvälisessä patentoinnissa. Aloitusrahasto Vera Oy pääomasijoittajaksi. 2008 Amerikkalainen asiakas vetäytyy talouden taantuman vuoksi. Finpron vientirengas tukee kansainvälisten kumppaneiden etsimistä. 2009 Uuden oman tuotteen kehittäminen Tekesin tuella. Keksintösäätiö apuna patenttisuojan ylläpitämisessä. 2010 Finsor Oy:n uuden päätuotteen, Beddit. com -verkkopalvelun, lanseeraus. 8
Kasvuyritykset Pikkujuttu Oy Aivomyrskystä syntyi suuri Pikkujuttu Repsottava lista, seinälle kiinnitettävä hylly, valaisin, taulu Jokaisessa kodissa on askareita, jotka jäävät helposti rästiin. Teksti: Liisa Tanninen Kuvat: Mikko Käkelä Kun Tea Tenhunen ja Jan Oker-Blom osallistuivat Espoon Hanasaaressa järjestettyyn 72 Hour Innovation Race -tapahtumaan kaksi vuotta sitten, syntyi kuumeisen pohdinnan jälkeen idea Pikkujutusta, pyörien päällä liikkuvasta talonmiespalvelusta. Ihmisillä on rästissä pieniä hommia, joille ei tunnu löytyvän aikaa tai sopivia työkaluja. Työ ei yleensä ole niin iso, että siihen palkattaisiin remonttifirma. Tähän tarpeeseen syntyi meidän nikkaripalvelumme, kertovat keksijäyrittäjät Tenhunen ja Oker-Blom. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin huhtikuussa startanneen palvelun. Espoossa, Kauniaisissa ja Helsingissä tietyillä reiteillä kulkeva palvelu laajeni, kun toinen remonttiauto aloitti liikennöinnin. Nikkareilta voi myös ostaa rautakauppatavaroita tai vuokrata työkaluja. Nikkarin voi tilata netissä, puhelimella tai nykäisemällä hihasta nikkarin ollessa reitillä. Asiakaskunnassa on lapsiperheitä, Tea Tenhusen ja Jan Oker-Blomin ideoima liikkuva talonmiespalvelu on löytänyt asiakaskuntansa hyvin. Toinen nikkariauto lähti liikkeelle syksyllä 2010. eläkeläisiä ja sinkkuja. Erityisesti arvostetaan sitä, että tulemme tarvittaessa tekemään työt vaikka seitsemältä illalla, Tenhunen sanoo. Suuntana koko Suomi Oker-Blom kertoo Pikkujutun yrityskonseptin perustuvan laadukkaaseen tekemiseen. Tavoitteena on asiakasmäärän kasvattaminen ja yrityksen tunnettuuden lisääminen. Yrityksessä on pohdittu paljon, miten erottua kilpailijoista. Keksintösäätiö on ollut isona apuna, heiltä on saatu monimuotoista tukea, asiantuntijapalveluja ja ohjausta. He ovat olleet alusta asti mukana, sillä ehdimme tehdä puolitoista vuotta työtä ennen kuin firman toiminta käynnistyi ja ensimmäinen nikkariauto lähti liikkeelle. Tulevaisuudessa Pikkujutun suunnitelmissa on laajentua Helsingin ulkopuolelle sopivan kokoisiin kaupunkeihin. Oker- Blomista on olennaista tehdä laajentuminen hallitusti. Keskitymme yhä enemmän asiakaspalveluun, sillä usein asiakkaalla on kotona jokin ongelmakohta, johon hän ei tiedä sopivaa ratkaisua eikä tiedä mistä lähteä asiaa kartoittamaan. Me voimme auttaa remontin laajuuden arvioinnissa, työkalujenkin hankinnassa ja monessa muussakin asiassa. Tavoitteena on asiakasmäärän kasvattaminen ja yrityksen tunnettuuden lisääminen 9
Yrittäjyys HappyOrNot Oy HappyOrNotiin voi törmätä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Valintataloissa, Espoossa Technopoliksessa ja Tampereen Experteissä, mainitsee Heikki Väänänen. 10
Yrittäjyys HappyOrNot Oy Yrittänyttä ei laiteta HappyOrNotin nuoret miehet saavat yrittämisestä energiaa Onnistuminen palkitsee enemmän ja huonoina hetkinä syyllinenkin löytyy läheltä, vastaa Heikki Väänänen, HappyOrNotin keksijä ja yrittäjä, kysymykseen, miksi yrittäjyys kiehtoo. Teksti: Jenni Santalo Kuvat: Mikko Käkelä Vaikka ei uskoisi, Väänäsen mielestä oman yrityksen pyörittäminen on yksinkertaisempaa kuin toisen leivissä työskentely. Kun ihmisiä ja komponentteja on vähän, byrokratiakin on pienempää. Yrittäjänä ei tarvitse täyttää lomaketta jokaisesta pullaostoksesta ja lähettää sitä rapakon taakse hyväksytettäväksi. Kohtalokas kämppis Kun Väänänen lähti opiskelemaan tuotantotaloutta Tampereen teknilliseen yliopistoon, ei hänellä ollut yrittäminen mielessä. Hän ajatteli menevänsä johonkin isoon yritykseen töihin, mutta kohtalo päätti toisin. Kämppiksen kaveri pyysi mukaan ohjelmointiyritykseen myynnin ja markkinoinnin puolelle. Ajattelin, että miksipä ei. Liikeidea kuulosti hyvältä. Yrityksen yhteistyökumppani oli mobiilipelejä tuottava firma, johon se fuusioitui muutaman vuoden jälkeen ja yrityksen alkuperäinen liiketoiminta myytiin pois. Vuosi 2005 oli valtavan suosion saavuttaneille kännykkäpeleille otollista aikaa, joten yhdistyminen tapahtui hyvään aikaan. Asetuimme sopivaan lokeroon, kun ryhdyimme alan suurten toimijoiden alihankkijoiksi. Suurilla brändiomistajilla, kuten Sega tai Warner, ei ole intressejä rekrytoida omia mobiilipeliosaajia, vaan ne ostavat pelit ulkopuolelta, Väänänen valottaa Parin vuoden jälkeen yrityksen osti sen pitkäaikaisin asiakas, yhdysvaltalainen THQ. Ostojärjestelyihin kuului, että Väänänen ja muut yrityksen omistajat työskentelisivät konsernissa pari vuotta. Lyhyen ajan sisällä näimme, mitä oli pyörittää omaa bisnestä ja minkälaista oli työskennellä globaalissa jättiyrityksessä. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia ne kaksi asiaa olivat. Yrittäjyys vei voiton Muille työskennellessä Väänäsellä tuli kaipuu yrittämiseen. Hän oli jo viitisentoista vuotta miettinyt ideaa HappyOrNotin tyylisestä laitteesta, jolla voisi tehdä yksinkertaisesti ja edullisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä. Hän pyysi aiemmista yrityksistä tutun Ville Levaniemen mukaansa kehittämään ajatusta ja tekemään laskelmia. Otimme yhteyttä muutamiin alihankkijoihin, jotta he tekisivät meille laitteen. Sitten tuli tuotekehitysvaihe, johon haimme Keksintösäätiöltä tukea, Väänänen kertoo. Vaikka Väänänen haaveili nuorempana kemistin ammatista, saivat haaveet tutkijan urasta unohtua. Oman yrityksen pyörittäminen on hänen juttunsa. Omaan sitoutuu eri tavalla. Joskus firman asioita ajattelee ehkä liikaakin, eivätkä työ ja vapaa-aika aina erotu toisistaan. Mutta yrittäjän omanlainen vapaus on kuitenkin kallisarvoista. Sitä paitsi tässä saa itse rakentaa työyhteisönsä! Se on se, kun saa tehdä itselleen, eikä yläpuolella ole seitsemää eri esimiestä, Väänänen kiteyttää. HappyOrNot HappyOrNot-palvelu on tarkoitettu päivittäisen tyytyväisyystiedon tuottamiseen. Palveluun sisältyvät mittauslaitteet valittuihin toimipisteisiin, tulosten raportointi ja asiakaskohtaiset kysymysmateriaalit. Painamalla yhtä laitteen neljästä hymiöstä pääsee kertomaan mielipiteensä laitteessa esitettyyn kysymykseen. Laitteessa on sisäinen virtalähde ja langaton tiedonsiirto. Tuloksia voi tarkastella www-käyttöliittymästä tunnin tarkkuudella. 11
Yrittäjyys Saku Tuominen Luovuus rakastaa kuria Saku Tuomisen mielestä luovuus ei ole omituista, vaan järkevää. Se on ihmisen rohkeutta toteuttaa ideoitaan ja tehdä asioita uudella tavalla. Teksti: Jenni Santalo Kuvat: Mikko Käkeläa Suomesta puuttuu ideoita, tekemistä ja tekemisen ideointia. Keskinkertainen idea, joka on toteutettu hyvin, voi menestyä. Mutta briljantti idea, joka on toteutettu huonosti, ei todennäköisesti menesty, toteaa Saku Tuominen, Idealist Groupin osakas ja Zodiak Entertainmentin luova johtaja. Tuominen on perustanut Broadcasters -tuotantoyhtiön, luonut kansainvälisesti menestyneitä tv-formaatteja, tuottanut yli 100 tv-ohjelmaa, julkaissut kirjoja luovuudesta ja kouluttanut yrityksiä innovoinnissa. Tällä hetkellä hän pyörittää Idealist Groupia, joka on ideoiden tuotantoyhtiö. Suomessa ylikorostetaan ideoita ja ideointihetkeä. Pitäisi miettiä prosessia ja toteuttamista, kaupallistamista ja promotoimista. Ihmiset pelkäävät huonoja ideoita. Ideointi koetaan vaikeaksi, koska aina pitäisi saada aikaan loistavia ideoita. Ei tarvitse, hän toteaa. Tuomisen mielestä pelkkä idea ei riitä, vaan pitää olla ajatus siitä, miltä tuote mahdollisesti näyttää, miten se markkinoidaan tai miten se toimii kotona. Toteutus on ideaa tärkeämpää, se on osa ideointiprosessia. Tarvitaan intohimoa Tuomiselta, jos keneltä, kannattaa kysyä, miten hyviä ideoita tuotetaan ja miten niistä saadaan aikaan kannattavaa liiketoimintaa. Samoin kuin ideoimisessa, myös yrittämisessä kaivataan intohimoa ja vilpitöntä innostusta. Hyvä idea ei jätä rauhaan ja se synnyttää uusia hyviä ideoita. Yleensä hyvä idea tuntuu hyvältä heti, sanoo Tuominen. Yritän ja ideoin aina itselleni. Pitää luottaa, että ihmisillä on samankaltaisia tarpeita kuin itsellä on. On ylimielinen ajatus ideoida jotakin esimerkiksi 18-vuotiaille naisille, en pysty sitä tekemään. Pystyn tuottamaan vain tuotteita ja palveluja, joista olen kiinnostunut ja joita itse tarvitsen. Ideointi vaatii luottamusta ympärilleen. Tuomisen mielestä loputtomat, huonosti valmistellut palaverit tuhoavat luovuuden. Palavereissa tietyt ihmiset puhuvat ja muut kuuntelevat. Ryhmässä yksilö joutuu antamaan tasoitusta, mikä tasapäistää ja vaikeuttaa uuden keksimistä. Ryhmässä toistetaan helposti vanhaa. Työryhmä kehittää nopeamman hevosen, yksilö kehittää auton. Yritykset kykenevät kyllä tehostamaan ja lisäämään jo olemassa olevaa, mutta ovat huonoja kyseenalaistamaan koko firman olemassaolon. Sen takia suuret innovaatiot syntyvät usein suurten organisaatioiden ulkopuolella. Tuleeko yrittäjän olla luova? Ollakseen luova ei sittenkään tarvitse olla villi ja vapaa. Luovuus rakastaa kuria, väittää Tuominen. Luovuus ei ole omituista, vaan järkevää. Mutta eikö nykyisen työelämän rationaalisuuden ja kiireen pitänyt tappaa luovuus? Luova, järkevä on hyvä. Pitää elää ajatuksia ruokkivalla tavalla: nukkua ja syödä hyvin, käydä lenkillä ja lukea muutakin kuin ammattikirjallisuutta. Ideat tulevat alitajunnasta, siksi aivoille pitää antaa virikkeitä, Tuominen sanoo. Idealist Groupin perustajan mielestä kenenkään ei tarvitse olla mitään, mitä ei halua. Yrittäjän ei tarvitse olla luova, ellei halua. Jos Hyvä idea ei jätä rauhaan ei halua tehdä elämässään mitään paremmin, ei luovuutta tarvita. Saa ja pitää myös epäonnistua. Jos haluaa tehdä hittituotteen, täytyy poiketa totutusta ja silloin on suurempi riski epäonnistua. Kaikella on hintansa, se pitää oppia hyväksymään. Sanoin usein, että jos Broadcastersiltä tuli viisi uuttaa ohjelmaa vuodessa, yhden piti olla hitti, kolmen piti toimia keskinkertaisesti ja yhden piti olla floppi. Ellei mikään floppaa, et ole ottanut riittävästi riskejä. 12
Yrittäjyys Saku Tuominen Saku Tuomisen mielestä yrittäminen on hauskaa. Hänen mielestään ihmiset voisivat yrittää enemmän, eikä asettaa itselleen turhia rajoja. Ihmisillä on mahdollisuus tehdä enemmän asioita kuin he tekevät, hän sanoo. 13
Kasvuyritykset seniortek oy Oivaltava idea toi palkinn Turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä kehittävä rovaniemeläinen Seniortek Oy on tuonut laitoksiin ja palvelutaloihin helppokäyttöisiä vanhusten seurantasovelluksia. Yritys sai hyvästä tuoteideastaan Innosuomi-palkinnon vuonna 2007. Teksti: Liisa Tanninen Kuva: Mika Kanerva Seniortekin Sami Nurmela, Pasi Nurmela ja Pentti Niittynen esittelivät valvontajärjestelmäänsä Hyvä Ikä-messuilla Tampereella syyskuussa 2010. Edessä uusi kukkatolppa -sovellus. Pasi ja Sami Nurmelan alun perin laitoskäyttöön kehittämä järjestelmä yhdistää ensimmäistä kertaa eri valvonta- ja hälytysjärjestelmät sekä hoitajakutsun yhdeksi kokonaisuudeksi. Kameravalvonnan sijaan laite valvoo liikettä anturien avulla. Se hälyttää sairaanhoitajalle valvomoon, jos vanhus jää esimerkiksi liian pitkäksi aikaa paikoilleen vuoteeseen tai pesutiloihin. Kaikkien järjestelmien käyttö hoituu yhdellä, asiakaskohtaisella käyttöliittymällä ja sitä voidaan hallita tietoverkon kautta. Olemme kehittäneet järjestelmästä myös kotiin sopivan, helppokäyttöisen sovelluksen, joka on käyttövalmis, kun laittaa töpselin seinään. Kutsumme laitetta kukkatolpaksi laitteen ulkonäön vuoksi, veljekset naurahtavat. Seniortek on tehnyt Keksintösäätiön kanssa yhteistyötä jo viiden vuoden ajan. Keksintö eli valvontajärjestelmä ja ohjelma, joka tekee seurantaa, olivat jo aika pitkälle olemassa yhteistyön alkaessa, mutta patentin hakeminen ja lisenssiasiat olisivat varmasti jääneet hoitamatta ilman säätiön apua. Neuvot ovat olleet monessa asiassa tarpeen, Pasi Nurmela tuumaa. Innosuomesta positiivista nostetta Seniortek sai oivaltavasta tuoteideastaan valtakunnallisen Inno - suomi-palkinnon. Palkitsemisen teemana oli vuonna 2007 Innovaatio ja ikä. Kilpailu nosti esiin hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä yrityksistä, joissa oli kehitetty tuotteita ja palveluita erityisesti ikääntyville. Palkitseminen toi uskottavuutta ja julkisuutta yrityksellemme. Siihen asti olimme toimineet Samin kanssa aika kahdestaan, kehittäneet tuotetta ja luoneet pohjaa yritykselle. Saimme palkinnon kautta nos- 14
keksintösäätiö Uutisia on ja näkyvyyttä Saimme palkinnon kautta nostetta markkinointiin. tetta markkinointiin, Pasi Nurmela kertoo. Palkitsemisperusteissa mainittiin palkittujen edustavan innovatiivisia suomalaisia yrityksiä, jotka ovat vastanneet osaamisellaan yksityisen ihmisen tarpeisiin ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen kekseliäällä tavalla. Seniortekin kehittämän Senioriturvan laitos- ja kotisovelluksen avulla hoivahenkilöstön rutiininomainen työ siirretään laitteen huoleksi. Hoitajille jää enemmän aikaa asukkaiden huolenpitoon. Asiakkaat tuntevat olonsa turvallisemmaksi, koska tietävät ammatti- Paloilmoitus Kulunvalvonta SENIORITURVA Hoitajakutsu Viestitysjärjestelmä Asukas- ja dementiavalvonta taitoisen henkilöstön olevan koko ajan heidän ulottuvillaan. Vienti käyntiin Ruotsista Alan kilpailutilanne ei huolestuta yrittäjiä, sillä he luottavat omaan tuotteeseensa ja laaja-alaiseen osaamiseensa. Tällä hetkellä Seniortekin pääasiakkaita ovat Suomen kunnat. Yritys kuuluu myös Finpron Ruotsin vientirenkaaseen, joten päänavaus ulkomaan markkinoille on olemassa. Pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan koko valvontajärjestelmän asiakkaan kohtee - seen yksilöllisesti. Asiakaspalautteesta olemme saaneet parhaat kehitysideat, siksi keräämme pa lautetta säännöllisesti. Tulevaisuudessa menetelmän kotisovellus tulee varmasti olemaan kysytyin tuote, Nurmelat arvioivat. Hoivakutsujärjestelmä Videovalvonta Kaikki yhdellä käyttöliittymällä Kuvio Seniortek Oy Menumat Oy yhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa Teksti: Karoliina Eerola kuva: Mikko Käkelä Keksi-lehdessä 1/2010 kerroimme keksijä-yrittäjä Jukka Penttisen tarinan. Vuosien yrittämisen jälkeen tulevaisuus alkoi näyttää valoisalta. Suurin asia mitä nyt on tapahtunut, on Helsingin kaupungin kanssa tehty kolmivuotinen sopimus, Penttinen summaa puolen vuoden jälkeen. Tie kohti sopimusta alkoi yhdeksän kuukautta kestäneestä ateriapalvelun asiakastutkimuksesta, joka tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kotihoidon kanssa. Tulokset vakuuttivat kaupungin. Sen jälkeen kotihoito järjesti avoimen tarjouskilpailun ateria-automaattipalveluista ja Menumat voitti sen, Penttinen kertoo. Heinäkuun alussa 2010 aloitettiin kolmivuotinen yhteistyö. Kuntasektorilla on herännyt lisää kiinnostusta. Espoon kaupungin kanssa on meneillään pilottihanke, ja Keravan kaupungin kotihoidosta asiakkaita on jo muutama. Ulkopuolista osaamista mukaan Menumat on saanut hallitukseensa nimekkäitä jäseniä. Eva Biaudet on maaliskuusta 2010 lähtien ollut aktiivisesti mukana. Hänellä on valtava kokemus julkisen sektorin toiminnasta, Penttinen sanoo. Michael Ramm-Schmidt aloitti jo toukokuussa 2009. Hän on tuonut erityisesti kansain välistä liikkeenjohdon osaamista meidän yritykseemme. Ateriapalveluita myös yksityisille Olemme avanneet netti sivut ja loppuvuoden aikana lähdemme asteittain markkinoimaan palvelua yksityisasiakkaille, Penttinen kertoo. Suurin asiakaspotentiaali kun on kuitenkin kotihoidon ulkopuolella. Yhteensä Menumatilla on 220 asiakasta, ja joka päivä tulee lisää. Helmikuusta lähtien olemme keskustelleet Uppsalassa ja Göteborgissa, Penttinen kertoo. Ruotsista toivotaan arvokasta oppia, jonka avulla voidaan lähteä myös muihin maihin. Tarve itsenäiseen elämään kotona on olemassa koko Euroopassa. 15