VASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö

Samankaltaiset tiedostot
1V,i4 Wf CI tf7. Pöytäkirja 1(5) Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, man.

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Hallitus sivu 1 (6)

sivu 1 (7. puheenjohtaja 1 varapuh. joht. II jäsen. pöytäkirj anpitäj ä hallintopäällikkö asiantuntija 5 :ssä

Saamelaiskäräjien ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen, saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 :n mukainen neuvottelu

9.45. lakimiessihteeri

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Jäämeren rataselvitys

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta

Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Saamelaiskarajien esitys saamelaisten kestavao kehityksen ohjelman uudistamiseksi

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

Hallitus sivu 1 (25)

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016

1. Saamelaiskäräjien huomiot Vaikutukset luontoon ja alkuperäiskansaan -alatyöryhmän raportista

Tehtävä Neuvottelukuntien tehtävänä on käsitellä valtion maa-ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

t5ft SÄMEDIGOI SAAMELAISKÄRÄJÄT pe 8. päivänä maaliskuuta 2013 alkaen klo puhelinkokous Paikka puheenjohtaja 1 varapuh. joht.

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Pöytäkirja Dnro OKM/3/010/2018

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jäämeren rata. riskit ja mahdollisuudet

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT

Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:


Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelainen paikallinen kehittäminen

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous

- palvelutuotanto - yhdyspinnat - hallittu siirto ja prosessin ohjaus (järjestämisen ja tuotannon yhteensovittaminen).

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?


Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Viite: Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa

Hallitus sivu 1 (11) pöytäkirjanpitäjä

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (40)

M a a k u n n a l l i s e n. Vanhusneuvoston toimintasääntö

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS

Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (17)

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallitus sivu 1 () pöytäkirjanpitäjä

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

MRL-PÄIVÄT , OLOS

ESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

ma hallintopäällikkö

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAARINAN KAUPUNKI. Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen KNA/56/ /2019

KERHO-OHJESÄÄNTÖ (Hyväksytty hallituksessa 21/ )


Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

VASTAUS 1 (6) Dnro:55/D.a.2/2015. Ulkoasianministeriö

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 358/D.a.2/2017. Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 1/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (30) SAAMELAISKÄRÄJIEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 1/2016

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot


Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista

ÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje

MAL - aiesopimusmenettely - valmisteluprosessit. Kaisa Mäkelä

Yhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla.

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta

Dennis de Jong, Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Anja Hazekamp, Rina Ronja Kari, Kostadinka Kuneva GUE/NGL-ryhmän puolesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen

Saamelaiskäräjien kuulemisen laiminlyönti kaivoslain muutoksen valmistelussa

LVM/810/01/

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Pohjoisranta Rovaniemi

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi

Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2.

f1\ SÄ M E D 1 G G i LAUSUNTO 1(6) 1 SÄM1TIGGE 1j. / SÄÄMTE

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat

Transkriptio:

VASTAUS 1 (5) 28.5.2018 Dnro 251/D.a.2./2018 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen työryhmään Jäämeren radan jatkoselvitta mista varten Viite: Nimeämispyyntö 16.5.2018, LVM/841 /05/2018 Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut 16.5.2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän, jonka tehtävänä on jatkoselvittää Jäämeren ratahankkeen Rovaniemi/Kemijärvi-Kirkkoniemi -ratalinjausvaihtoehtoa. Ministeriö on kirjeellään 16.5.2018 pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään yhden jäsenen työryhmään sekä hänelle varajäsenen, mikäli Saamelaiskäräjät niin haluaa. Työryhmän toimikausi on 9.5.-14.12.2018. Kirjeen mukaan työryhmä työskentelee virkatyönä ilman eri korvausta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä työryhmän puheenjohtajana toimii Sabina Lindström ja jäsenenä Marjukka Vihavainen-Pitkänen. Norjan viranomaisia pyydetään nimeämään omat edustajansa työryhmään. Työryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestetään Helsingissä Säätytalolla keskiviikkona 30.5.2018 klo 13. Työryhmän nimeämisen taustalla on Liikenneviraston 28.2.2018 valmistunut kannattavuusselvitys Jäämeren radan mahdollisista reittilinjausvaihtoehdoista. Selvityksen johdosta liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt selvittää tarkemmin Kirkkoniemen reittilinjausvaihtoehtoon liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Kysymykset liittyvät muun muassa ympäristöön, lupamenettelyihin, kustannuksiin ja rahoitukseen. Reittilinjaukseen liittyy myös laajasti vaikutuksia porotalouteen ja saamelaisiin alkuperäiskansana. Työryhmän tehtävänä on edellä mainitun lisäksi selvittää näitä vaikutuksia sekä pohtia keinoja, joilla kohtuuttoman haitan aiheuttaminen mahdollisesta linjauksesta porotaloudelle tai saamelaisille alkuperäiskansana voitaisiin välttää. Jatkoselvityksessä huomioidaan myös käynnissä oleva Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmistelu, jossa käsitellään mm. ratalinjausvaihtoehtoa. Työssä kuullaan sidosryhmiä, kuten elinkeinoelämän, ml. Lapin kauppakamarin, Paliskuntain yhdistyksen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Puolustushallinnon edustajia. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel. +358 (0)10 839 3100 FIN-99870 Inari www.samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi

SAAMELAISKÄRÄJÄT 2 (5) Saamelaiskäräjälain 9 :n mukainen neuvottelu 18.1.2018 Saamelaiskäräjät muistuttaa, että 18.1.2018 pidetyn saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisen neuvottelun pöytäkirjan mukaan neuvottelussa sovittiin seuraavaa: Saamelaiskäräjät esitti, että päätettäessä mahdollisista Jäämeren rataa koskevista jatkotoimista nyt valmistuvan kannattavuusselvityksen jälkeen, viranomaiset neuvottelevat Saamelaiskäräjien kanssa siitä, miten ja millaisia toimenpiteitä selvitysten jatkamiseksi ja saamelaisiin kohdistuvien vaikutuksien arvioimiseksi tehdään. Osallistujat hyväksyivät Saamelaiskäräjien esityksen. Sovittiin, että hankkeen jatkuessa nyt valmistuvan kannattavuusselvityksen jälkeen, viranomaiset neuvottelevat Saamelaiskäräjien kanssa muun muassa asioista, jotka on jatkoselvityksessä kartoitettava. Saamelaiskäräjät huomauttaa, että nyt kyseessä olevan työryhmän tehtävänannosta tai hankkeen jatkoselvityksen vaikutusten arvioinnista saamelaisiin tai saamelaiskulttuuriin ei ole neuvoteltu Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjien nimeämät henkilöt sekä edellyttämät asiat työryhmän toimintaan osallistumiseksi Saamelaiskäräjät on päättänyt nimetä työryhmään jäseneksi I varapuheenjohtaja Heikki Palton ja varajäseneksi II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson. Saamelaiskäräjien nimeämää edustajaa avustaa tarvittaessa kokouksissa Saamelaiskäräjien hallinnon virkamies. Saamelaiskäräjät päätti osallistua työryhmän toimintaan edellyttäen kuitenkin, että työryhmän toiminnassa otetaan huomioon alla olevat Saamelaiskäräjien edellyttämät asiat 1-6. Mikäli liikenne- ja viestintäministeriö ei huomioi Saamelaiskäräjien edellyttämiä asioita, Saamelaiskäräjät ei osallistu työryhmän toimintaan. 1) Työryhmän työhön osallistumisen taloudellisten esteiden poistaminen sekä työskentelyolosuhteista huolehtiminen Jäämeren ratahanke on liikenne- ja viestintäministeriön hanke, joten Saamelaiskäräjät edellyttää, että ministeriö korvaa saamelaisedustajien kokousmatkoista johtuvat kulut tai vaihtoehtoisesti Saamelaiskäräjät edellyttää, että kaikki työryhmän kokoukset järjestetään saamelaisten kotiseutualueella.

SAAMELAISKÄRÄJÄT 3 (5) Saamelaiskäräjien kokemuksen perusteella Liikenneviraston johtaman Jäämeren rataselvityksen yhteydessä toimineen ohjausryhmän työskentelyn suurena puutteena oli, ettei ohjausryhmän kokouksessa ollut konsekutiivi- tai simultaanitulkkaustulkkausta ja etteivät kaikki asiakirjat olleet saatavilla ohjausryhmän jäsenten äidinkielillä. Koska Jäämeren ratahanke on erittäin merkittävä, nyt perustettavan työryhmän jäsenten täytyy pystyä ymmärtämään toistensa kaikki puheenvuorot sekä kokouksiin toimitetut asiakirjat hankkeen asianmukaiseksi edistämiseksi. Saamelaiskäräjät edellyttää, että kokouksissa on simultaanitulkkaus suomen, norjan ja vähintään yhden saamen kielen kesken sekä että kokousasiakirjat käännetään työryhmän jäsenten äidinkielille. 2) Paliskuntien edustus työryhmään Kirjeessään ministeriö toteaa Reittilinjaukseen liittyy myo s laajasti vaikutuksia porotalouteen ja saamelaisiin alkupera iskansana. Tyo ryhma n tehta va na on edella mainitun lisa ksi selvitta a na ita vaikutuksia seka pohtia keinoja, joilla kohtuuttoman haitan aiheuttaminen mahdollisesta linjauksesta porotaloudelle tai saamelaisille alkupera iskansana voitaisiin va ltta a. Saamelaiskäräjät katsoo, että aito osallistuminen sekä vaikutusten arvioiminen niiden alueiden poronhoidolle, joita ratalinjaus koskettaa, on mahdollista selvittää vain sisällyttämällä kyseisten alueiden paliskuntien edustajat jäseninä työryhmän työhön alusta alkaen. Paliskuntien suora osallistaminen on vakiintunut käytäntö esimerkiksi metsätaloutta koskevissa kysymyksissä. Saamelaiskäräjät edellyttää, että niiden paliskuntien, joiden alueita ratalinjaus koskee, edustajien tulee olla mukana työryhmässä. 3) Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä paliskuntien henkilö- sekä taloudellisten resurssien turvaaminen Jäämeren ratahankkeen vaikutukset ovat saamelaiskulttuurille sekä poronhoidolle erittäin suuret. Saamelaiskäräjät toivookin, että se pystyisi aidosti osallistumaan työryhmän toimintaan. Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä paliskuntien resurssit, erityisesti henkilöresurssit ovat kuitenkin rajalliset. Saamelaiskäräjät onkin huolissaan siitä, että ilman lisäresursseja se ei pysty asianmukaisesti osallistumaan työryhmän työskentelyyn sekä hankkeen vaikutusten arviointiin. Saamelaiskäräjät edellyttää ministeriötä osoittamaan resursseja Saamelaiskäräjille, Kolttien kyläkokoukselle sekä paliskunnille niiden todellisen ja asianmukaisen työryhmän toimintaan osallistumisen turvaamiseksi. 4) Jäämeren ratahanketta koskevat tiedot, turvallisuuskysymykset mukaan lukien Kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden aidon osallistumisen takaava vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus -periaate pitää sisällään oikeuden saada laajat tiedot ko. projektista, joka vaikuttaa

SAAMELAISKÄRÄJÄT 4 (5) ko. alkuperäiskansaan. Samainen periaate takaa myös, että alkuperäiskansat saavat kyseiset tiedot heidän omalla kielellään. Saamelaiskäräjät edellyttää, että se saa kaiken tiedon Jäämeren ratahankkeeseen liittyen, myös turvallisuuteen liittyvien kysymysten osalta. 5) Ns. nolla-vaihtoehdon selvittäminen sekä vaikutusten arviointi Saamelaiskäräjät edellyttää, että ns. nolla-vaihtoehto, eli Jäämeren rataa ei rakenneta, otetaan tasavertaiseksi, selvitettäväksi vaihtoehdoksi, ja se lisätään työryhmän tehtäväantoon. Lisäksi Saamelaiskäräjät edellyttää, että hankkeen ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin selvitetään, ja se lisätään työryhmän tehtäväantoon. Ns. nolla-vaihtoehdon selvittämiseen sekä saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin kohdistuvien vaikutusten arviointiin tulee ministeriön varata tarvittavat resurssit. Saamelaiskäräjät muistuttaa, etteivät eri ministeriöt, ml. liikenne- ja viestintäministeriö, halunneet tukea Lapin liittoa taloudellisesti, jotta se olisi ottanut käyttöön Akwé:Kon -toimintamallin Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laatimisen yhteydessä. 6) Jäämeren ratahankkeen jatkoselvittämistyön sekä Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelun yhdistäminen Saamelaiskäräjät muistuttaa, että niin meneillään oleva maakuntakaavan 2040 laatiminen (Jäämeren radan osalta) kuin Jäämeren ratahanke ovat laajoja prosesseja, ja niiden käsittely yhdessä auttaisi kokonaiskuvan parempaa hallintaa helpottaen vaikutusten arviointia ja säästäen niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. Saamelaiskäräjät edellyttää näiden prosessien yhdistämistä. Lopuksi Em. edellytyksillä Saamelaiskäräjät haluaa varmistaa, että se sekä muut saamelaistoimijat pystyvät aidosti osallistumaan työryhmän toimintaan, ja että saamelaisten näkemykset, ehdot yms. tulevat esille ja huomioiduiksi Jäämeren ratahankkeen jatkoselvitysvaiheessa, koska esimerkiksi työryhmän tehtäväannosta ei ole neuvoteltu etukäteen Saamelaiskäräjien kanssa. Kansainvälisen alkuperäiskansaoikeiden ja sen vakiinnuttaman käsityksen aito ja tehokas osallistuminen (full and effective participation) mukaan osallistumisen takaamiseksi myös siihen tarvittavat resurssit tulee turvata. Lisäksi Saamelaiskäräjät pyytää ministeriötä huomioimaan Saamelainen parlamentaarisen neuvoston (SPN) vaatimuksen siitä, että Saamelaiskäräjät saavat täydelliset tiedot ja konsultoinnin suunnitellusta Jäämeren ratahankkeesta. SPN katsoo, ettei hanketta toteuteta asianmukaisesti, jollei hank-

SAAMELAISKÄRÄJÄT 5 (5) keen ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin selvitetä siten, että myös ns. nolla-vaihtoehto selvitetään. SPN kehottaa Suomen ja Norjan valtioita noudattamaan nk. Espoon sopimuksen (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context) menettelytapoja ratahankkeessa. Inarissa 28. päivänä toukokuuta 2018 Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja Merk. Inka Saara Arttijeff puheenjohtajan avustaja Liitteet: Ote Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirjasta 7/2018 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston julkilausuma Jäämeren ratahankkeesta 15.5.2018 Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi vastauksen kokouksessaan 7/2018 28.5.2018. Tiedoksi Norjan Saamelaiskäräjät Kolttien kyläkokous Paliskuntain yhdistys Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat Saamelaispaliskunnat ry