Kurra Hockey ry TOIMINTASUUNNITELMA KAUSI 2018-2019
S_i_s_ä_l_l_y_s 1 Johdanto... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 4 1.2 Strategia, visio ja arvot... 4 2 Varsinainen toiminta... 5 2.1 Jäsenistö... 5 2.2 Ikäkausijoukkueet... 5 2.3 Kiekkokoulutoiminta... 6 2.4 Yksilöllinen valmennus... 7 2.4.1 Maalivahtivalmennus... 7 2.4.2 Taitojää / Pienpelijäät... 8 2.4.3 Lukiojää... 8 2.5 Valmennus- ja koulutustoiminta... 8 2.6 Olosuhteet... 10 3 Talous ja hallinto... 10 3.1 Hallinto... 10 3.2 Yhteistyö... 11 3.3 Talous...12 4 Tukitoimet...... 12 4.1 Varainhankinta......12 4.2 Seura-asut ja -tuotteet...12 4.3 Pelipaidat...13 4.4 Markkinointi ja viestintä... 14 4.5 Talkootoiminta ja elämykset......14 5 Seuran kehittämishanke... 15 6 Liitteet...16 6.1 Talousarvio...
1 Johdanto 1.1 Toiminta-ajatus Kurra on kasvattajaseura, jossa strategian mukaisesti haluamme korostaa monipuolisen liikunnan merkitystä etenkin lapsuusvaiheessa, mutta myös läpi koko elämän. Haluamme myös, että Kurrassa harrastaminen antaa lapsille iloa ja elämyksiä. Innostus urheiluun on avainasemassa. Seurana haluamme olla myös varmistamassa, että Kurra pelaajien repusta löytyisi lapsuusvaiheen jälkeen lasten liikunnan laatutekijöitä. (Lähde: Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä 2014, KIHU/Jyväskylä yliopisto/valo Ry/Suomen olympiakomitea.) Laadukas kiekkokoulu ja jatkuva kiekkokoulun kehittäminen nähdään seuratoiminnan kivijalkana ja elinvoimaisten joukkueiden mahdollistajana. Kurran ensisijaisena painopistealueena on lapsuusvaiheen toiminta, joka ulottuu aloittavasta ikäluokasta D-junioreihin asti. Toiminnallisesti lapsuusvaihe jakaantuu kahteen osaan (G-F & E-D), jossa on hieman erilaisia painotuksia. Kaikki toiminta kuitenkin keskittyy tukemaan lasten liikunnan laatutekijöitä sekä toimimaan kehityksen jatkumona. Valintavaiheessa (14-15v.) Kurran pelaajapolku osittain haarautuu seuran oman tarjonnan ja yhteistyöseurojen tarjonnan kanssa. Ajatuksen taustalla on pelaaja keskiössä teema sekä tämän hetken käytettävissä olevat resurssit. Kurra seurana haluaa kuitenkin korostaa koko pelaajapolun tärkeyttä aina kiekkokoulusta A- junioreihin asti sekä siitä eteenpäin kohti miesten pelejä mahdollisesti yhteistyöseura KHT:n riveissä. Seura tulee panostamaan oiminnassaan myös A-C junioreiden toiminnan kehitykseen. Kurran pelaajapolku
Seura pyrkii kannustamaan ja tukemaan terveitä elämäntapoja ja elinikäisen liikuntaharrastuksen omaksumista. Seura noudattaa Olympiakomitean ja urheilun lajiliittojen yhteistä Sinettiseura- toimintamallia, jonka tavoitteena on auttaa seuroja kehittämään lasten ja nuorten seuratoimintaa. Valmennuksen periaatteena on kehittää junioreita niin, että he uskaltavat asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkivät saavuttamaan ne. Kukin joukkue laatii toimintasuunnitelman sekä taloussuunnitelman, jotka seuran johtokunta vahvistaa. Joukkueiden tehtävänä on tarjota junioreille toimintaa, jonka keskeisenä osana on "me"-henki sekä pelaajien yksilöllinen huomioiminen joukkueen osana. Yksilöllisellä huomioimisella pyritään varmistamaan pelaajien kehittyminen nyt ja tulevaisuudessa pelaajan taitotasosta riippumatta. Kaudella 2018-2019 keskeisenä teemana on tavoitteellisesti jalkauttaa käytäntöön seuran strategiaa. Seuratoiminnan kehityksen pääkohdiksi nousevat erityisesti seuraavat osa-alueet: Tavoitteellisen toimintakulttuurin määrittely ja mittariston asetanta Urheilullisten painopistealueiden linjausten kohdentaminen käytäntöön Seuratoimihenkilöiden toimenkuvien määrittely ja organisointi vastaamaan seuran tarpeita Sisäisen ja ulkoisen seuraviestinnän tehostaminen Joukkueiden välisen yhteistyön kasvattaminen Valmennusryhmätoimintojen käytännön toimintamallien kehitys Monipuolisen liikunnan ylläpito ja laajentaminen Laadukkaan Kurra-ilmeen mukaisen tuoteperheen laajentaminen
1.2 Strategia, visio ja arvot Kurra Hockey ry:n strategia 2017-2020, visio ja arvot ohjaavat seuran toimintaa. Tavoitteena on kehittää seuran toimintaa strategian mukaisesti ja viedä painopistealueita eteenpäin suunnitelmallisesti. Visio Lapsi keskiössä Kurra Hockey ry haluaa olla lasta ja nuorta liikunnallisesti monipuolisuuteen kannustava urheiluseura, tuottaen elämyksiä laadukkaasti toimivassa ja innostavassa yhteisössä. Arvot YHTEISÖLLISYYS, MONIPUOLISUUS, ILO JA ELÄMYKSET, YHTEISTYÖ, INNOSTUNEISUUS JA OSAAMINEN Painopistealueet YHTEINEN KURRA, INNOSTAVA VALMENNUSKULTTUURI, ELÄMYKSIÄ LUOVA YHTEISÖ JA LAADUKAS KURRA-ILME. Toiminta on aloitettu strategian laadinnalla 2017, ja seura jatkaa strategian käytäntöön viemistä myös kaudella 2018-2019 toimintasuunnitelmien mukaisesti.
2 Varsinainen toiminta 2.1 Jäsenistö Seurassa toimii ikäkausijoukkueita eri ikäluokissa G-junioreista A-junioreihin. Lisäksi seura järjestää kiekkokoulutoimintaa. Jäsenmäärä oli kauden 2017-2018 lopussa noin 360 jäsentä. MyClub -toiminnanohjausjärjestelmän avulla saadaan jatkossakin ajantasaista tietoa jäsenmääristä. 2.2 Ikäkausijoukkueet Seuran ikäkausijoukkueet osallistuvat kaudella 2018-2019 sarjoihin, joihin on ilmoittaudutaan keväällä 2018: A-juniorit: Haetaan villikortti paikkaa Suomi-Sarjan karsintoihin B-juniorit: Suomi-Sarjan karsintasarja C1-juniorit: Suomi-Sarjan karsintasarja C2-juniorit: AA+ -sarja D1-juniorit (05): AA- ja A sarjat D2-juniorit (06): AAA, AA ja A -sarjat E1-juniorit (07): AAA, AA ja A -sarjat E2-juniorit (08): 2 peliryhmää ylempi, 1 peliryhmä alempi F1-juniorit (09): Leijonaliiga F2-juniorit (10): Leijonaliiga G-juniorit (11): Ei sarjaa Syksyllä 2018 perustetaan kiekkokoulujoukkue 2012 syntyneistä pelaajista. Kiekkokoulujoukkue harjoittelee normaalisti yhden kerran kiekkokoulun mukana ja toisen kerran (2-4 krt/kk) G11-ikäkausijoukkueen kanssa jaetulla jäällä. Keväällä 2019 kiekkokoulujoukkueen pohjalta perustetaan 2012 syntyneiden ikäkausijoukkue kaudelle 2019-2020. Kiekkokoulujoukkueen valmennuksesta vastaa seuran junioripäällikkö. Joukkueiden välistä yhteistoimintaa kehitetään myös seurayhteistyötä laajentamalla ja valmennuskoulutusta uudistamalla. Valmennusryhmien yhteistoimintaa lähennetään seuran palaverikäytäntöjä uudistamalla. Yhteistoiminnan kehitystä seura tukee avoimella viestinnällään ja toimintojen linjauksilla. Seuran jääkiekkojoukkueet voivat osallistua oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti myös SJL:n rullakiekkosarjaan. Rullakiekon sarjamaksuista ja vakuutuksista huolehtivat joukkueet itse. Joukkueilla on mahdollisuus järjestää omia turnauksia.
2.3 Kiekkokoulutoiminta Kiekkokoulu tarjoaa 4-8-vuotiaille tytöille ja pojille liikkumisen riemua ja pelin oppimisen iloa erilaisten harjoitteiden, leikkien ja kisojen avulla. Kaudella 2018 2019 toiminta koostuu 60 min viikoittaisesta jääharjoituksesta sekä lisäksi vuoroviikoin toteutettavasta seuran uuden strategian mukaisesta monipuolisen liikunnan harjoituksesta. Kiekkokoulun tavoitteena on perusluistelutaidon sekä ryhmätoiminnan oppiminen innostavassa yhteisössä. Tavoitteena on jatkaa myös vuorovaikutuksen kehittämistä, jossa lapsi ja hänen tukijoukot huomioidaan yksilöinä sekä tarjotaan laadukasta toimintaa osaavien valmentajien johdolla. Kiekkokoulun organisoinnista vastaa kiekkokoulun rehtori yhdessä junioripäällikön kanssa. Kiekkokoulun tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta lajin pariin kehitetään uusimalla markkinointiviestinnän toimintamalleja sekä lisäämällä resursseja kiekkokoulutoimintaan. 2.4 Yksilöllinen valmennus 2.4.1 Maalivahtivalmennus Maalivahtijäiden tarkoituksena on tarjota erityisharjoittelun kautta maalivahdin lajiominaisuuksia ja pelitaitoja kehittäviä valmiuksia käytännön pelitilanteita varten, sekä tarjota joukkueiden maalivahtivalmentajille valmentajana kehittymisen polku osana maalivahtivalmennuksen kausikoulutussuunnitelmaa. Maalivahtijäillä harjoittelevat G-A ikäluokat osallistumismäärän, valmennusresurssien ja Suomen jääkiekkoliiton kasvattajaseuramääritysten mukaisesti. Maalivahtijäiden järjestämisestä vastaavat seuran maalivahtivalmennusvastaava sekä seuran valmennuspäällikkö. Uudeksi kehityskohteeksi maalivahtivalmennustoiminnassa kaudella 2018-2019 harkitaan oheisvalmennustoimintojen tehostamista vammoja ennaltaehkäisevän ja kehoa huoltavan toiminnan edistämiseksi.
2.4.2 Taitojää / Pienpelijää (uudistettu toimintakartta) Taitojäät ovat osa seuran jäätoiminnan kokonaisuutta. Taitojäiden tavoitteena on yksilötaitojen kehittäminen ja samalla valmentajien kouluttaminen. Taitojäiden organisoinista vastaa seuran valmennuspäällikkö, osallistaen ikäluokkien vastuuvalmentajia. taitojäätoimintaan Taitojäiden kohdistamisessa huomioidaan kasvattajaseuran pääpainopistealue, ja toiminnalliset kokonaisresurssit. Kaudella 2018-2019 kasvattiseuran pääpainopistealue on taitojäiden osalta F1-D1, ja taitojäiden käyttöä laajennetaan joustavasti jääresurssien sekä toimintapasiteetin kehityksen mukaan. Taitojäitä järjestetään, mikäli jääkapasiteetti sen sallii. Vanhempien junioreiden kehitystä seura tukee ja ohjaa kohti fyysisempää lajiharjoittelua, huomioiden pelin nouseva fyysinen vaatimustaso, sekä yksilön kasvun tuomat edellytykset harjoittelun laajentamiseen kohti fyysisempää oheisharjoittelua. Johtokunta ja sen nimeämät toimihenkilöt rakentavat uudistettua toimintakarttaa jäätoimintojen tehostamiseksi. Tämän toimintakartan tavoitteena on jatkaa läpinäkyvyyden edistämistä, sekä seuran valmennuslinjan yhtenäistämistä. Toimintakarttaan tullaan sisällyttämään kokonaisjäänjako, monipuolisen liikunnan tarjonnat, luisteluvalmennus, taitojäät, joukkueiden kotipelijäät, sekä mahdolliset pienpelijäät. Lopullinen toimintakartan muoto tehdään yhdessä seuran valmennusvastaavien ja joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. 2.4.3 Lukiojää Seura vastaa Arkadian lukion aamujäiden vetämisestä. Jäiden tavoitteena on yksilötaitojen kehittäminen ja syventäminen. Lukiojäitä on kaksi kertaa viikossa koulun opetussuunnitelman mukaisina kursseina. 2.5 Valmennus- ja koulutustoiminta Seuran strategia 2017-2020 ohjaa valmennus- ja koulutustoimintaa, jossa innostava valmennuskulttuuri on painopistealueena. Edellisen kauden tavoitteena oli aloittaa yhtenäisen valmennuskulttuurin kehittäminen ja vahvistaa edelleen valmentajien osaamista. Tätä kehitystyötä varten perustettu työryhmä sai tutkimus- ja kehitystyönsä valmiiksi ja nämä tulokset huomioidaan tulevan kauden suunnitelmiin käytäntöön vietäväksi. Uutena laadunkehitys elementtinä seuran johtokunta edistää urheilullisten toimintojen kehityshanketta, jonka avulla seuraan on tarkoitus hankkia ammattimaista luisteluvalmennusta. Luisteluvalmentaja tulee kehittämään painopistealuemääritelmien mukaisesti joukkueissa pelaajille tärkeää luistelutaitoa, josta myös valmennus saa tärkeää oppia. Tällä tuetaan myös yhtenäistä valmennuslinjaa.
Toisena uutena laadunkehitys elementtinä seuran johtokunta edistää urheilullisten toimintojen kehityshanketta myös maalivahtien erityisvalmennuksen eteen, jotta seuraan saadaan hankittua maalivahtien erityisharjoitteluun tukea osaamiselle. Kolmantena uutena laadunkehitys elementtinä seuran johtokunta edistää osana urheilullisten toimintojen kehityshanketta, valmennustyökalujen käyttöönottoa, jolla uudistetaan yksilö ja joukkuevalmennuksen suunnittelu toteutus, ja seurantavaiheiden käytäntöjä. Seura kehittää valmentajien osaamista muun muassa järjestämällä valmennuskoulutuksia. Valmennuskoulutuksien järjestämisvastuu on seuran valmennusvastaavilla; valmennuspäälliköllä, junioripäälliköllä sekä maalivahtivalmennusvastaavalla. Valmennuskoulutuskalenterista vastaa valmennuspäällikkö ja sen hyväksyy seuran johtokunta seuran taloudellisen tilan huomioiden. Tulevan kauden aikana jatketaan valmennuksen mahdollisuuksia osallistua Jääkiekkoliiton koulutustilaisuuksiin sekä seurayhteistyön kautta järjestettäviin koulutuksiin ja lisäksi kehitetään Kurran omaa valmentajakoulutusta. Jokaisessa joukkueessa on SJL:n koulutuksen saanut ja seuran toimintaperiaatteiden mukaan toimiva valmentaja. Kaikilta joukkuevalmentajilta edellytetään seuran toimintaperiaatteiden noudattamista ja seura huolehtii tiedonannosta näiltä osin valmentajistolle. Tulevalla kaudella lisätään joukkueiden välistä yhteistyötä ja tehostetaan kaikkien toimihenkilöryhmien säännöllisiä tapaamisia. Seura järjestää jälleen kauden alussa toimihenkilöiden kick off -tilaisuuden, jossa on yhteisen osion lisäksi erilliset osiot toimihenkilöryhmittäin. Jatkamme olosuhteiden luontia tarjotaksemme ihmisille mahdollisuuden tutustua toisiin, jonka tavoitteena on vahvistaa luottamusta sekä luoda yhtenäistä Kurrakulttuuria, jossa toimihenkilöillä on yhteiset toimintaperiaatteet.
2.6 Olosuhteet Ikäkausijoukkueet harjoittelevat Klaukkalan jäähallissa, jossa on käytössä kaksi kaukaloa, juoksusuora, sali sekä neuvottelutilat. Lisäksi jäähallin läheisyydessä on Klaukkalan liikunta- ja urheilupuisto. Salivuoroja on haettu Nurmijärven kunnalta tukemaan monipuolista harjoittelua. Jäävuorot jaetaan joukkueille keskitetysti ja pyritään pitämään joukkueilla ns. vakiovuorot, myös kotipelivuoroille vietynä. Joukkueet vastaavat myönnettyjen jäävuorojen kustannuksista. Jäävuorot voivat muuttua mm. sarjapelien, turnausten ja seuran erityisharjoittelujäiden takia. 3 Talous ja hallinto 3.1 Hallinto Seuran toiminnasta vastaa johtokunta, jonka puheenjohtaja vastaa kokousten koollekutsumisesta. Johtokunta kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Johtokunnassa toimii ensisijaisesti henkilöitä, jotka tuovat seuratoimintojen kehittämiseen ja strategian mukaisten toimintojen jalkauttamiseen vaadittua osaamista. Kurran jäsenistöllä on vapaus asettua ehdolle johtokuntaan. Valmennuspäällikkö ja junioripäällikkö osallistuvat työparina johtokunnan kokouksiin seuran valmentajien edustajana. Johtokunta määrittelee vastuualueiden mukaiset raportoitavat tiedot kokouksiin kutsuttaville toimihenkilöille. Kaikille seuratyöntekijöille sekä johtokunnan jäsenille on määritelty vastuualueet ja toimenkuvat syyskauden 2018 alkuun mennessä. Tulevalla kaudelle budjetoituja seuratoimihenkilötoimenkuvia ovat valmennuspäällikkö, maalivahtivalmennusvastaava, junioripäällikkö, kiekkokoulun rehtori sekä talousvastaava. Junioripäällikön palkkaamista jatketaan osittain seuratuella. Kaikki toimenkuvat ovat tuntimääriltään osa-aikaisia toimenkuvan työmääristä riippuen, huomioiden seuran budjetti, seuran toiminnot, sekä seuran kehitystarve. Lisäksi seurassa on nimetty varainhoitaja, viestintävastaava, brändivastaava sekä huoltovastaava. Myös muita vastuualueiden nimeämisiä toimenkuviin seuran johtokunta harkitsee ja arvioi toiminnan kehittämisen tarpeellisuuden ja painopistealueiden mukaan. Kehittyvän seuratyön toimintaedellytysten mukaisesti, seuran johtokunta arvioi ja kehittää muun muassa investointimahdollisuuksia, resurssien kasvatusmahdollisuuksia, palkkausmallien kustannusrakenteita, ja toimenkuvien sisältöjä.
Kaikille toimenkuville tullaan asettamaan seurantamittaristot, toimenkuvien tuottoarvojen ja tuotto-odotusten lisäämiseksi urheilijoitamme kohtaan syyskauden 2018 alkuun mennessä. Päällekkäisiä toimenkuvia ei rakenneta, toimenkuvien määrittely perustuu vastuun jakamiseen. Toimenkuvamääritelmistä ja vastuualueista viestitään avoimesti koko Kurra - yhteisöön niiden valmistuttua. Jokaisella seuran ikäkausijoukkueella on lisäksi omat toimihenkilöt. Joukkueiden on järjestettävä kauden aikana vähintään kaksi vanhempainkokousta; yksi syyskaudella ja toinen kevätkaudella. 3.2 Yhteistyö Ylläpidetään hyviä suhteita Jääkiekkoliittoon, Nurmijärven kuntaan ja muihin paikallisiin toimijoihin sekä osallistutaan aktiivisesti kunnan järjestämiin tilaisuuksiin sekä SJL tilaisuuksiin ja tehdään yhteistyötä. Seura kehittää myös suhteitaan paikallisyritysverkostossa, varainhankinnalle asetettuja tavoitteita edistäen. Seura kehittää myös suhteitaan paikallisoppilaitoksiin, jolla pyritään synnyttämään urheilijoiden opintopolun valintavaiheen yhteistyö seuran ja oppilaitosten välille. Seura on mukana Nurmijärven Liikunta Sankarit projektihankkeessa, joka tarjoaa kaudella 2018-2019 esikouluikäisille ja 1. luokkalaisille lapsille mahdollisuuden tutustua neljä kertaa ilmaiseksi eri lajeihin ja kerätä samalla osallistumismerkkejä passiin. Hankkeen tavoitteena on kannustaa lapsia liikkumaan, kokeilemaan rohkeasti eri lajeja ja löytämään oma laji ja ilo liikkumiseen. Projekti toteutetaan yhteistyössä eri seurojen ja Nurmijärven kunnan kanssa. Seura on mukana myös Nurmijärven kunnan iltapäiväliikunnan edistämishankkeessa. Hanke on kohdistettu 1-4 luokkalaisille alakouluikäisille lapsille. Seura toimii iltapäiväjääliikunnan tarjonnan lisäämisessä yhteistyössä NTL:n ja Seven Ringettesin kanssa. Hankkeen avulla pyritään myös lisäämään harrastajavirtaa jääkiekon pariin. Johtokunta nimeää hankkeeseen Kurralle oman jäävastaavan. Iltapäiväjäät ovat tiistaisin ja kestävät koko ensi kauden.
3.3 Talous Seuran taloushallintoa jatketaan MyClub -toiminnanohjausjärjestelmällä kaudelle 2018-2019. Käyttöönotetun Procountor -taloushallintojärjestelmän käyttöosaamista ja raportoinnin seurantaa kehitetään. Tilitoimistopalvelut Rantalainen Yhtiöt Oy:ltä jatketaan ja seura harkitsee myös näiden toimintojen uudelleen kilpailuttamista. Taloutta tullaan seuraamaan säännöllisesti johtokunnan kokouksissa ja tämän seurantaa ja raportointia varten tullaan nimeämään sopivaa erityisosaamista omaava vastuuhenkilö sekä työryhmä tukemaan toimintaa tarvittaessa. Kukin toimintayksikkö (joukkue) laatii oman budjettinsa. Alustavat budjetit laaditaan keväällä ja toimitetaan hallitukselle 30.5.2018 mennessä. Budjetit tarkennetaan syyskuuhun 2018 mennessä. 4 Tukitoimet Tukitoimilla pyritään kehittämään laadukasta Kurra-ilmettä ja nähdä seura elämyksiä luovana yhteisönä. Elämystoiminnoissa kiinnitämme huomiota lapsen näkökulmasta tärkeään elementtiin; pelin ja pelitapahtumien elämyksellisyyteen ja pyrimme luomaan tulevaisuudessa pelitapahtumista entistä elämyksellisempiä. Johtokunta tulee rekrytoimaan tukitoimia varten mahdollisiin valiokuntiin soveltuvaa osaamista ja ajankäyttöä omaavia henkilöitä seurayhteisön sisältä, joille annetaan vastuu kehittää seuran toimintaa hallituksen hyväksynnällä. 4.1 Varainhankinta Seuran varainhankintaa tehostetaan ja viime kaudella perustetun työryhmän luomaa varainhankinnan konseptia viedään käytäntöön. Tavoitteena on saada seuralle yhteistyökumppaneita, joiden tuella voidaan tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaa eri tavoin. Varainhankinnasta vastaavat nimetyt toimihenkilöt aloittavat tavoitteellisen toimintansa toukokuussa 2018. 4.2 Seura-asut ja -tuotteet Seura-asujen ja muiden seuratuotteiden ensisijainen päämäärä on seuran yhteinen ilme ja seuraan kuulumisen osoittaminen. Tulevalla kaudella seuran toppa- ja tuuliasujen osalta jatketaan Bauertuotemerkillä ja toimittajana toimii Klaukkalan TeamSportia.
Muita seura- ja fanituotteiden jakelua varten on perustettu Kurran fanikauppa, jonka toiminta on saatu ensimmäisen kauden aikana tuottavaksi. Hallituksesta nimetään 1-2 seuratuotevastaavaa tai seurayhteisöstä oikeanlaista osaamista omaava henkilö(t) vastaamaan seuratuotteistuksesta hallituksen hyväksynnällä. 4.3 Pelipaidat Seuran pelipaitojen tilaaminen ja hankkiminen uudistuu kauden 2018-2019 alussa. Jatkossa seura vastaa ja toimittaa A-, B,- ja C-ikäkausijoukkueiden paidat, joita koordinoi seuran huoltovastaava. Muut ikäkausijoukkueet hoitavat paidat itse. Seuran paidat varustetaan jatkossa niin, että pelaajien nimet ovat tarralla kiinni. Lisäksi seura varaa paidoista kauluksien viereisen tilan, mahdollisia seura yhteistyökumppaneita varten. (kauluksen viereen ei joukkue saa laittaa omia mainoksia). Uutena asiana myös jatkossa nimi, numero ja seuran logo tulee paitaan valmiiksi painettuna ns. sublimaatio tekniikalla (nimiä ja logoja ei siis jatkossa ommella). Paidan valmistaja tekee vedoksen paidasta, joka tulee joukkueelle hyväksyttäväksi. Kaikki tieto ja tilaukset lähetetään Klaukkalan Team Sporttiaan erillisen Kurran pelipaita ohjeistuksen mukaisesti. Joukkue voi tilata myös samat paidat mustana. 4.4 Markkinointi ja viestintä Seuran markkinointia ja viestintää on merkittävästi kehitetty viime kauden aikana, ja sitä jatketaan. Tavoitteena on edistää laadukasta Kurra-ilmettä ja luoda positiivista kuvaa Kurra-yhteisöstä. Seuralla on omat uusitut nettisivut, jolle on nimetty vastuullinen ylläpitäjä. Seuralla on myös Facebook- ja Instagram-tilit, joiden kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja pyritään saavuttamaan eri-ikäiset yhteisön jäsenet yhä tehokkaammin. Myös Yotube tili on luotu seuraviestintää varten. Johtokunta pyrkii myös tiedottamaan seurayhteisöä säännöllisesti ajankohtaisista asioista sähköisesti jaettavalla seurakirjeellä. Jäsenistölle voidaan viestiä myös MyClub-toiminnannohjausjärjestelmän kautta. Ikäluokilla on lisäksi käytössä omia Facebook-sivustoja ja WhatsApp-ryhmiä omiin viestinnällisiin tarpeisiin. Kaikki joukkueet siirtyvät käyttämään MyClubtoiminnanohjausjärjestelmää, jonka avulla hoidetaan myös joukkueen sisäinen viestintä.
Nettisivusto uudistettiin edelliskauden aikana, ja sitä uudistetaan edelleen kuluttaja ja käyttäjäkokemuksen kehitys edellä. Ikäluokkien toimijoille annetaan tarvittaessa sisällön tuottamisen koulutusta. Lisäksi ikäkausijoukkueille järjestetään heti kauden alussa valokuvaus yhteisellä ilmeellä. Uutena viestintäkanavana seura aloittaa KurraTV sosiaalisen median konseptin, joka laajennetaan seuraviestinnästä myös joukkueille tarjottavaksi toimintamalliksi. KurraTV:n ohjeistus jaetaan joukkueille hyötykäyttöön kauden alussa. Asiakirjojen ja seuramateriaalien yhtenäistämistä jatketaan. 4.5 Talkootoiminta ja elämykset Seura tuottaa yhteisön jäsenille elämyksiä ja pyrkii järjestämään kauden aikana muutamia yhteisiä isompia tapahtumia. Kuten valmennuskoulutuksista, myös seuran tapahtumista laaditaan tapahtumakalenteri. Seuratapahtumien tuottoodotuksia tapahtumien toteutukseen vaadittuun ajankäyttöön nähden tarkennetaan linjauksin. Joukkueiden talkoovastaavat kokoontuvat säännöllisesti seuran talkoovastaavan koollekutsumana. Koska yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön merkitys on valtava erityisesti pienessä seurassa, Kurra haluaa seurana osoittaa, että arvostaa jokaista, joka omalla panoksellaan edistää lasten ja nuorten hyvää harrastusta. Seura aloitti tammikuussa 2018 Kurra arvostaa -kampanjan, jossa kuukausittain palkitaan kuukauden kurralainen. Kurra arvostaa kampanjaa jatketaan myös tulevalla kaudella 2018-2019.
5 Seuran kehittämishanke Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on myönsi kaudelle 2017-2018 seuratukea 13 000 monipuolisen ja innostavan harrastuskulttuurin kehittämiseen. Seura on hakenut tukea myös jatkokaudelle 2018-2019. Hankkeen tavoitteena on saada lisää lapsia innostumaan ja nauttimaan liikunnan riemusta luomalla innostava ja monipuoliseen harjoitteluun perustuva toimintaympäristö. Hankkeen avulla tuetaan lisäksi yhteisöllisyyttä ja kannustetaan vanhempia mukaan seuratoimintaan. Hankehakemuksen mukainen talousarvio ja toimintasuunnitelma käsittävät erilaisia toimenpiteitä, joille jokaiselle on oma momentti. Isoimpana toimenpiteenä on junioripäällikön palkkaaminen. Tehtävä sisältää kiekkokoulun vetämisen ja sen toiminnan kehittämisen. Junioripäällikön tehtäviin kuuluu myös nuorempien ikäluokkien tukeminen ja ohjaaminen yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan erikseen ja hankkeen taloutta varten tehdään erillinen seuranta. 6 Liitteet 6.1 Talousarvio