Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Samankaltaiset tiedostot
Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2017

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2017

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2018

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2018

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013

Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012

Palvelualojen taskutilasto

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

TILASTOKATSAUS 23:2016

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2016 Ansioiden muutos syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016

Kuopion työpaikat 2016

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Palvelualojen taskutilasto

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2013

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2011

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Säännöllisen työajan ansio. Lukumäärä. / t

KUOPION TYÖPAIKAT

Palvelualojen taskutilasto 2012

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat Vaasassa

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Kuopion työpaikat 2017

Väestön koulutusrakenne 2015

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2016

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Palvelualojen taskutilasto

TILASTOKATSAUS 7:2018

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Yrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa

Tilastokatsaus 6:2014

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2015

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Ansioiden hajonta syyskuussa 2016

Vuosi 2018 toi merkittävää kasvua PAMin suurille toimialoille ja samalla parani entisestään näiden alojen jo kohentunut työllisyystilanne.

Palvelualojen taskutilasto

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Palvelualojen taskutilasto

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2010

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Tilastokatsaus 12:2010

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista

Työpaikat ja työlliset 2015

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2018 Ansioiden muutos syyskuusta 2017 syyskuuhun Lukumäärä

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

KOULUTUSRAHASTO Saana Siekkinen

Työpaikat Vaasan seudulla

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2011

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Väestön koulutusrakenne 2013

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

TILASTOKATSAUS 19:2016

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Työpaikka- ja. Päivitetty

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Transkriptio:

Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218

Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan, iän, koulutuksen ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna. EK:n jäsenyrityksissä työskentelee suurin osa Suomen yksityisen sektorin palkansaajista, joten julkaisun tiedot kuvaavat ainakin suuntaa antavasti myös koko yksityistä sektoria. Tämän julkaisun tiedot on saatu EK:n palkkatilastoja varten kerätystä aineistosta, joka sisältää palkkatietojen lisäksi myös taustatietoja tilastoiduista palkansaajista. Tiedot kuvaavat loppuvuoden 217 tilannetta: lähdeaineistoina ovat kuukausipalkkatilasto syyskuulta 217 ja tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 217. Tiedot EK:n palkkatilastoon kerätään sähköisesti suoraan yritysten palkkakirjanpidosta. Palkkatilastoaineistoon kerätään tietoja EK:n jäsenliittojen edustamilta toimialoilta sekä sellaisilta toimialoilta, joilla tiedonkeruu perustuu sopimukseen EK:n ja toimialaliiton välillä. EK tekee tilastoyhteistyötä eri sidosryhmien kuten Tilastokeskuksen, palkansaajajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. EK luovuttaa keräämänsä palkkatilastoaineistot Tilastokeskukselle osaksi Suomen virallista palkkatilastoa ja EU:n palkkarakennetilastoa. 2 EK 218

Palkansaajat EK:n aloilla Vajaa kolmannes EK:n palkkatilastoon sisältyvistä palkansaajista työskentelee teollisuudessa. Palvelualojen palkansaajien suhteellinen osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja on nykyään yli puolet koko tilaston henkilömäärästä. Palvelualoilla ja rakentamisessa henkilöstön vaihtuvuus on suurempaa ja työsuhteet ovat lyhyempiä kuin teollisuudessa. Kaavio 1. Palkansaajien jakautuminen päätoimialoille 217, prosenttia kaikista Teollisuus 3,6 % Rakentaminen Kuljetus ja varastointi 5,4 % 5,3 % Tukku- ja vähittäiskauppa 17,3 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä 5,6 % 5,7 % 5,3 % Elinkeinoelämän palvelut Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut 1,8 % 1,3 % Muut palvelu- ja erityisalat 3,7 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % 35, % Kaavio 2. Palkansaajien jakautuminen päätoimialoille vuosina 28-217 4, 35, 3, 25, Prosenttia 2, 15, 1, 5,, 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Teollisuus 36,9 35,6 34,4 33,4 31,8 3,7 3,3 3,7 3, 3,6 Rakentaminen 6, 5,1 5,5 5,7 5,4 5,5 5,4 4,9 5,1 5,4 Kuljetus ja varastointi 8,8 8,8 8,6 8,7 8,6 8,5 8,3 8, 8, 5,3, majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,4 19,8 21, 21,1 21,8 22,5 22,5 22,5 22,1 22,9 Muut palvelualat 28,9 3,7 3,4 31,2 32,3 32,8 33,5 34, 34,8 35,8 Huom! Palkansaajien lukumääräosuuksissa tapahtuvat muutokset voivat johtua toimialojen yleisen kehityksen lisäksi myös EK:n jäsenrakenteessa tapahtuvista muutoksista. 3 EK 218

Kaavio 3. Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 216-217 Prosenttia koko henkilöstöstä Teollisuus, kaikki toimihenkilöt 12,4 % 15,1 % Rakentaminen, työntekijät 21,5 % 18,8 % 21,1 % 17,7 % 23,3 % Yksityinen sosiaalipalveluala 28,5 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % Vaihtuvuuden mittaamisesta % Tässä julkaisussa keskimääräisen vaihtuvuuden mittarina on ns. bruttovaihtuvuusprosentti, jossa tulo- ja lähtövaihtuvuustapaukset suhteutetaan palkansaajien kokonaismäärään. Vaihtuvuusprosenttiin sisältyvät siis kaikki henkilöstön vaihtuvuustapaukset riippumatta yritykseen tulon tai yrityksestä lähdön syystä. Keskimääräistä vaihtuvuutta laskettaessa jakajana on 2 x keskivahvuus, ja tulo- tai lähtövaihtuvuutta laskettaessa keskivahvuus. Vaihtuvuuslaskelma on tehty identtisten yritysten aineistolla, joten kokonaisten yritysten vaihtuminen palkkatilastoaineistossa ei vaikuta lukuihin. 4 EK 218

Kaavio 4. Henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus 216-217 Prosenttia koko henkilöstöstä Teollisuus, kaikki toimihenkilöt 13,1 % 11,8 % 15,5 % 14,6 % Rakentaminen, työntekijät 16,9 % 22, % 21, % 2,6 % 22,3 % 19,8 % 19, % 16,5 % 23,8 % 22,8 % Yksityinen sosiaalipalveluala 28,6 % 28,3 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % 35, % Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Kaavio 5. Nykyisen työsuhteen pituus vuonna 217 6, Nykyisen työsuhteen pituus vuonna 217 5, 4, Prosenttia 3, 2, 1,, -4 v 5-9 v 1-14 v 15-19 v 2-24 v yli 25 v Teollisuus Rakentaminen Kuljetus Palvelut 5 EK 218

Ikärakenteet Kaikkien palkansaajien keski-ikä oli noin 43 vuotta EK:n aloilla vuonna 217. Keski-ikä oli matalin siivousalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Korkeimmat keski-iät puolestaan tilastoitiin terveyspalvelualalla, rahoitusalalla sekä teollisuuden toimihenkilötehtävissä. Myös palkansaajien ikäjakaumien muoto vaihtelee aloittain; esimerkiksi rakentamisen ja rahoitusalan kaksihuippuisissa ikäjakaumissa näkyy edelleen 9-luvun laman vaikutusta. Kaavio 6. Palkansaajien keski-ikä aloittain 217 Teollisuus, toimihenkilöt Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, toimihenkilöt Rahoitusala Yksityinen sosiaalipalveluala Kiinteistöpalveluala, siivoojat 36 38 38 39 4 41 41 41 41 41 42 42 42 43 43 45 45 46 3 32 34 36 38 4 42 46 48 Mediaani Keskiarvo 6 EK 218

Kaavio 7. Palkansaajien ikäjakaumat 217 teollisuus 14 12 Kaavio 8. Palkansaajien ikäjakaumat 217 rakentaminen 35 3 1 8 6 4 2-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-45-49 5-54 55-59 6 - Teollisuus, toimihenkilöt Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt 25 2 15 1 5-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-45-49 5-54 55-59 6 - Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, toimihenkilöt Rakentaminen, ylemmät toimihenkilöt Kaavio 9. Palkansaajien ikäjakaumat 217 kauppa ja matkailu- ja ravintolapalvelut Kaavio 1. Palkansaajien ikäjakaumat 217 rahoitusala ja tietotekniikka 9 5 8 45 7 6 5 4 3 2 4 35 3 25 2 15 1 1 5-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-45-49 5-54 55-59 6 - -19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-45-49 5-54 55-59 6 - Rahoitusala Kaavio 11. Palkansaajien ikäjakaumat 217 terveys- ja sosiaalipalvelut 4 35 3 25 2 15 1 5-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-45-49 5-54 55-59 6 - Sosiaalipalveluala 7 EK 218

Naiset ja miehet Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet melko voimakkaasti sukupuolen mukaan miesten ja naisten aloihin. Teollisuus ja rakentaminen ovat selvästi miesvaltaisia aloja, kun taas useimmat palvelualat ovat naisvaltaisia. Naisten osuus johtajista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Vuonna 217 lähes kolmasosa kaikista johtajista EK:n aloilla oli naisia. Kaavio 12. Miesten ja naisten osuus henkilöstöstä 217 Teollisuus 74 % 26 % Rakentaminen 9 % 1 % 47 % 53 % 32 % 68 % Rahoitusala 33 % 67 % 72 % 28 % 12 % 88 % Yksityinen sosiaalipalveluala 15 % 85 % % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Miehet Naiset Kaavio 13. Sukupuolijakaumat henkilöstöryhmittäin 217 teollisuus ja palvelualat Kaavio 14. Sukupuolijakaumat johtotasolla vuosina 27 ja 217 teollisuus ja palvelualat 82 % 18 % Teollisuus 27 82 % 18 % Teollisuus, toimihenkilöt 56 % % Teollisuus 217 78 % 22 % Teollisuus, ylemmät toimihenkilöt 73 % 27 % Palvelualojen työntekijät ja toimihenkilöt 34 % 66 % Palvelualat 27 68 % 32 % Palvelualojen ylemmät toimihenkilöt 53 % 47 % Palvelualat 217 61 % 39 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % Miehet Naiset % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % Miehet Naiset 8 EK 218

Kokoaikaiset ja osa-aikaiset Osa-aikatyö on yleisempää sellaisilla aloilla, joilla tuotteiden ja palveluiden kysyntä vaihtelee vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä riippuen. Tällaisia aloja ovat erityisesti kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala. Osa-aikatyötä tekevät eniten nuoret naiset, mutta myös yli 6-vuotiaiden ikäryhmässä osaaikatyötä tehdään suhteellisen paljon. Kaavio 15. Koko- ja osa-aikaisten palkansaajien osuus 217 Teollisuus, kaikki toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, kaikki toimihenkilöt 98 % 96 % 99 % 99 % 2 % 4 % 1 % 1 % 6 % 55 % 4 % 45 % Rahoitusala 93 % 95% 7 % 5 % Yksityinen sosiaalipalveluala 78 % 75 % 22 % 25 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 12 % Kokoaikaiset Osa-aikaiset Kaavio 16. Osa-aikaisten %-osuus iän ja sukupuolen mukaan 217 Osa-aikaisten %-osuus iän ja sukupuolen mukaan 217 9 85 8 7 67 Prosenttia 6 5 4 3 2 1 52 35 17 38 9 28 6 24 21 18 16 5 4 4 5 18 12 3-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-45-49 5-54 55-59 6- Miehet Naiset 9 EK 218

Koulutusrakenteet Kaupallinen ja tekniikan koulutus ovat selvästi yleisimmät koulutusalat EK:n aloilla. Jonkinasteinen korkeakoulututkinto on jo lähes puolella kaikista palkkatilastoon sisältyvistä palkansaajista. Kaavio 17. Palkansaajat koulutusaloittain 217 Kaikki alat Teollisuus ja rakentaminen Palvelualat % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteell. ja opettajan koulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Palvelualojen koulutus Muu tai tuntematon koulutusala Kaavio 18. Palkansaajat koulutusasteittain 217 Kaikki alat Teollisuus ja rakentaminen Palvelualat % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Toinen aste Erikoisammattikoulutusaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon 1 EK 218

Tilastointimenetelmät Tilastointiajankohta Kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta syyskuu ja tuntipalkkaisen henkilöstön osalta 4. vuosineljännes 217. Tietojen lähde EK:n palkkatilastojen perusaineisto, joissa tietojen lähteenä on yritysten HR-järjestelmät. Tiedot kerätään sähköisesti siten, että yritykset lähettävät tiedot EK:lle käyttäen palkkatilaston asiointipalvelua salatulla tiedonsiirrolla. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä sopimuksen perusteella ja yhdistetty palkkatilastoaineistoon. Tilaston kattavuus EK:n palkkatilaston otos sisältää lähtökohtaisesti kaikki EK:n jäsenyritykset, mutta useimmilla aloilla tiedusteluun vastaaminen on pienimmille yrityksille vapaaehtoista (kokoraja vaihtelee aloittain). Tämä julkaisu sisältää tietoja myös sellaisista ei-jäsenistä, jotka sisältyvät EK:n palkkatilastoon erillisen sopimuksen perusteella. Julkisen sektorin organisaatiot, joilla on työmarkkinajäsenyys EK:ssa, on rajattu tämän julkaisun ulkopuolelle. Koko- ja osa-aikatyö Tässä julkaisussa palkansaaja on pääsääntöisesti luokiteltu osa-aikatyötä tekeväksi, jos hänen säännöllinen viikkotyöaikansa on alle 34 tuntia. Ikä- ja koulutusjakaumien sekä vaihtuvuuslaskelmien pohjana oleva aineisto sisältää vain kokoaikaiset palkansaajat. Tietosuoja EK:n palkkatilaston tietosuojaseloste on nähtävillä osoitteessa https://ek.fi/wp-content/uploads/ekn-palkkatilaston-julkinen-informaatio-paivitys.pdf Lisätietoja: Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 3 (Eteläranta 1), 131 Helsinki Puhelin o9 42 2 Faksi o9 422 2299 www.ek.fi Mikko Mankki Tilastopäällikkö Puhelin 9 422 3327 mikko.mankki@ek.fi 11 EK 218