TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019 Hallituksen esitys 7.11.2018

Sisällysluettelo JOHDANTO - YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA VISIO TULEVASTA... 3 1. KOTIMAAN TYÖ... 4 1.1. VARSINAINEN TOIMINTA... 4 1.1.1. Järjestön jäsenkehitys... 4 1.1.2. Kannattajarengas... 4 1.1.3. Varainkeruu... 4 1.2. MUU TOIMINTA... 4 1.2.1. EV-tapahtumat ja perhetyöviikot... 4 1.2.2. Lapsi- ja nuorisotyö... 4 1.2.3. Seminaarit ja leirit... 5 1.2.4. Stipendirahasto... 5 1.2.5. Diakoniatyö... 5 1.3. TIEDOTUS... 5 1.3.1. Vastuuhenkilöiden sitouttaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen... 5 1.3.2. Yhdistyksen kotisivut... 5 1.3.3. Jäsenten sekä ulkopuolisten tietoisuus yhdistyksen toiminnasta... 5 1.3.4. EV-lehti... 5 2. KANSAINVÄLINEN TYÖ... 6 2.1. YHDELLE VÄHIMMISTÄ TYÖ (EESTI/LATVIA)... 6 2.1.1. Työntekijät... 6 2.1.2. Organisaatio... 6 2.1.3. Visio/Tavoitteet... 6 2.1.4. Strategia/Suunnitelma tavoitteen toteutumiseksi... 7 2.1.5. Raportointi ja työn seuranta... 8 2.1.6. Yhteistyökumppanit... 8 2.1.7. Varainkeruu... 8 2.1.8. Tapahtumia... 8 2.2. YHDELLE VÄHIMMISTÄ TYÖ (MUU KANSAINVÄLINEN TYÖ)... 8 3. HANKETYÖ... 8 3.1. ROMANIVÄESTÖN OSALLISUUDEN VAHVISTAMISEEN ALUETAPAHTUMIEN, KOULUTUKSEN JA YKSILÖLLISEN TUENSEKÄ NEUVONNAN KAUTTA (STEA, KOHDENNETTU TOIMINTA-AVUSTUS)... 8 3.1.1. Toiminnan tavoitteet... 9 3.1.2. Toiminnan kohderyhmät... 9 3.1.3. Toiminnan sisältö ja toteutus... 9 3.1.4. Tulokset ja vaikutukset... 10 3.1.5. Seurannan ja arvioinnin toteutus... 11 3.1.6. Viestinnän toteutus... 11 3.1.7. Riskit ja niiden hallinta... 11 4. KULTTUURITOIMINTA... 12 5. EDUSTUKSET JA YHTEISTYÖ... 12 6. AVUSTUKSET... 12 7. HALLINTO... 12 8. ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA RESURSSIT... 12 8.1. ELÄMÄ JA VALO RY:N SUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI EDISTÄVÄT OPPIMISTA SEKÄ TULOKSELLISUUTTA... 12 8.2. ELÄMÄ JA VALO RY KAŸTTAÄ RESURSSEJAAN KUSTANNUSTEHOKKAASTI JA KESTA VA N KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI... 13 8.3. ELÄMÄ JA VALO RY:LLÄ ON ASIANTUNTEVA, MOTIVOITUNUT JA KEHITTYVA HENKILO STO... 13 8.4. ELÄMÄ JA VALO RY:N JOHTAMISJA RJESTELMA TOIMII TEHOKKAASTI JA TOTEUTTAA JA SENISTO N TAHTOA... 13

JOHDANTO - Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Elämä ja Valo ry:n toiminnan tavoitteena on romaniväestön kokonaisvaltainen hyvinvointi. Vuoden 2019 toimintaympäristön keskeiset haasteet ja mahdollisuudet säilyvät pitkälti samoina, jotka ovat tunnistettu jo vuosien pitkäjänteisen työn ansiosta. Elämä ja Valo ry. tarjoaa tietoa romanikulttuurista, järjestää romaniväestölle osallistavaa toimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja hengellisiä tapahtumia sekä edistää romaniväestön yhteisöllisyyttä. Järjestön kautta tiedotetaan myös ulkomailla, varsinkin Itä- Euroopassa, asuvien romanien tilanteista ja mahdollisuuksien mukaan järjestetään kriisitilanteissa oleville humanitaarista apua. STEA:n rahoittaman kohdennetun toiminta-avustuksen ansiosta perustyömme on vahvistunut entisestään osallistaen romaneja elämän eri alueilla. Yhdistyksen toiminnan perustarkoituksena on kristillisellä arvopohjalla edistää romanien henkisen hyvinvoinnin kasvua, selviytymistä arkielämän haasteissa sekä kehittää romaniväestön yhteisöllisyyttä. Romanien henkistä ja sosiaalista kasvua kehitetään mm. hengellisen opetuksen kautta sekä osallistamalla romaniväestöä mm. seurakuntien toimintaan. Tarkoituksena on myös romaniväestön muu yhteiskunnallinen osallistaminen, sekä kriisitilanteessa olevien romanien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen ja heidän elämänlaatunsa parantaminen humanitaarisen avun kautta. Yhdistyksen toiminta käsittää avustuskohteita koti- ja ulkomailla. (Elämä ja Valo ry:n säännöt 2 ) Vuosi 2019 on yhdistyksemme 56. toimintavuosi. Vuoden 2019 tunnuslause: Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa. (2 Kor. 11:9)

TOIMINTA VUONNA 2019 1. KOTIMAAN TYÖ 1.1. VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.1. Järjestön jäsenkehitys Toimintavuoden aikana kehitetään keinoja, miten saisimme lisättyä varsinaisten jäsenten sekä kannattajajäsenten määrää. Tavoitteena on, että jäsenmäärän lisäys olisi 10 henkilöä molemmissa ryhmissä eli yhteensä 20 henkilöä. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran. Mahdollisuudesta jäseneksi liittymiseen tiedotetaan EV-lehdessä, järjestön www-sivuilla, tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä seminaareissa. 1.1.2. Kannattajarengas Kannattajarengas on ollut jokusen vuoden ajan toiminnassa. Vajaa kymmenen henkilöä ovat tukeneet toimintaamme taloudellisesti kuukausittain 10-20 kuukausikannatuksella. Kannatusrenkaan jäsenmäärää pyritään lisäämään vuoden 2019 aikana viiteentoista aktiiviseen henkilöön. Mahdollisuudesta tiedotetaan EV-lehdessä, kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeissä. 1.1.3. Varainkeruu Viime vuosina nettikaupan myynti on vähentynyt. Vuoden 2016 aikana nettikaupan toimintamuutokset tuotteiden maksamisessa vähensivät kokonaismyyntiä, mutta samalla myyntitappiot vähenivät minimiin. Tulevan toimintavuoden aikana mietimme, miten saisimme kehitettyä nettikauppaa sekä lisättyä sen myyntiä. Tavoitemyynti vuodelle 2019 on 5 000,00. Vuoden aikana järjestettävissä tapahtumissa kerätään Elämä ja Valo ry:n toiminnan tukemiseksi kolehtituottoja sekä saadaan lahjoituksia organisaatioilta sekä yksityisiltä. Rahankeräyslupa on voimassa 31.12.2018 asti. Syksyn 2018 aikana Poliisihallitukselle on jätetty uusi rahankeräyslupahakemus ajalle 1.1.2019 31.12.2023 1.2. MUU TOIMINTA 1.2.1. EV-tapahtumat ja perhetyöviikot Toimintavuonna yhdistys järjestää kaksikymmentä (20) tapahtumapäivää eri puolilla Suomea. Näiden lisäksi järjestämme kahdeksan (8) perhetyöviikkoa (ke-su) eri puolilla Suomea, joissa tavoitetaan romaneja pääasiallisesti kotikäynneillä. Tapahtumien aikana kartoitetaan paikkakunnan romanien tarpeita yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja näiden pohjalta toteutetaan perhetyötä pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on, että paikkakunnan romanit aktivoituisivat yhteistyökumppaneiden säännölliseen toimintaan ja näin heidän syrjäytymisuhka vähenisi. Tapahtumat ovat yhdistyksemme yksi näkyvimmistä toimintamuodoista. Tapahtumia kehitetään mm. palautelomakkeiden avulla. Toimintojen tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan raportoinnin perusteella. Paikkakuntiin, joissa perhetyötapahtumia järjestetään, ollaan säännöllisesti yhteydessä yhteishenkilöön tapahtuman jälkeen ja näin saadaan tietoa toimintojen tuloksellisuudesta. 1.2.2. Lapsi- ja nuorisotyö Toimintavuoden aikana järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa lapsille yksi teemaleiri. Tämän toiminnon lisäksi aktivoimme seurakuntien romanijäseniä osallistumaan mm. seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tehtäviin ja toimimaan kyseisissä seurakuntien toimikunnissa tai suunnitteluryhmissä. Tuemme mahdollisuuksiemme mukaan romaninuorten integroitumista yhteistyökumppaneiden olemassa olevaan toimintaan. Kehitämme järjestömme lapsi- ja nuorisotyökoordinaattorin tehtävää. Luomme

hänelle toimenkuvan sekä koulutamme häntä. Lapsi- ja nuorisotyökoordinaattorina toimii Angelica Lindberg. 1.2.3. Seminaarit ja leirit Toimintavuonna järjestetään kaksi (2) koulutus- ja virkistystapahtuma vapaaehtoistyöntekijöille sekä kaksi (2) kuulemistilaisuutta (kehityspäivää) yhdistyksen aktiiviväelle sekä muille työstä kiinnostuneille. Tämän lisäksi järjestetään kolme (3) rekryleiriä, jossa kerromme yhdistyksemme toiminnasta ja haasteista. Näiden leirien tarkoituksena on löytää uusia vapaaehtoistyöntekijöitä toimintaamme. Alkuvuodesta perustetaan tapahtumien ja leirien työryhmä (3-4 hlöä), jotka miettivät mm. tapahtu Näiden lisäksi järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kolme (3) teemaleiriä eri kohderyhmille. Leirien aiheiden tarkoitus on antaa tukea ja neuvoja työn sekä perheen arjen haasteisiin. 1.2.4. Stipendirahasto Tuemme toimintavuoden aikana romaniopiskelijoita raamattukouluopiskeluissa. Tiedotamme stipendirahastosta EV-lehdessä sekä www-sivuillamme. Varoja rahastoon keräämme adressimyynnillä, järjestämällä ruokailuja sekä keräämällä tilaisuuksissa kolehteja rahaston kartuttamiseksi. Stipendirahaston varoja myönnetään raamattukoulun kurssin suorittaneille opiskelijoille järjestävien oppilaitoksen kautta. 1.2.5. Diakoniatyö Toimintavuoden aikana etsitään uusia mahdollisuuksia tukea eri toimintamuotoja Suomessa sekä muissa maissa. Kehitämme mahdollisuuksia tukea mm. Suomessa tehtävää vankilatyötä, sekä kehitetään vankiperheiden tukitoimintoja. Kehitystyössä teemme yhteistyötä ViaDia ry:n, Hyvä Sanoma ry:n sekä seurakuntien kanssa. 1.3. TIEDOTUS 1.3.1. Vastuuhenkilöiden sitouttaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen mediatyöryhmän (2-4 henkilöä) jäsenten valinta yhdistyksen tiedotussuunnitelman tekeminen o yhdistystiedotus-paketin tekeminen tuleville toimijoille/työntekijöille 1.3.2. Yhdistyksen kotisivut o mediatyöryhmä delegoi vastuualueet 1.3.3. Jäsenten sekä ulkopuolisten tietoisuus yhdistyksen toiminnasta Tiedotusmateriaalin suunnittelu käyntiin - opas uusille jäsenille o Yhdistyksen jäsenten sähköpostiosoitteiden kerääminen ja tietokannan luominen o Esitteiden tuottaminen ja painatus o EV-lehden kehittäminen - Ilmestyminen 4 krt/vuosi o Uutiskirjeen tuottaminen (4 krt/vuosi) o Sosiaalisen median käyttöönotto - uutisointi Facebookin ja YouTuben kautta o Radio-ohjelmat (Radio Dei ja Järviradio) o Järjestön messuosasto pystytetään Helluntaiherätyksen juhannusjuhlille. Mahdollisuuksien mukaan infopiste/messuosasto pystytetään myös muissa tapahtumissa. o Mahdollinen uutiskirje/mainos RV-lehden liitteenä o Tapahtumien kautta tehtävä tiedotus sekä uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi. o Tapahtumista saatujen palautteiden perusteella kehitetään järjestön toimintaa. 1.3.4. EV-lehti EV-lehden sisällön selkeyttäminen ja kehittäminen (4 krt/vuosi) o Tiedotus jäsenistölle o Tiedotus sidosryhmille

o EV-lehti julkaistaan myös kotisivuilla o Toimintavuoden aikana haetaan Opetusministeriöstä kulttuurilehtien avustusta. o EV-lehti myös jatkossa luettuna näkövammaisversiona yhteistyössä Hyvä Sanoma ry:n kanssa. 2. KANSAINVÄLINEN TYÖ 2.1. Yhdelle vähimmistä työ (Eesti/Latvia) Etelä-Eestissä sekä Pohjois-Latviassa tehtävää romanilähetystyötä. Työn kohdealueena toimii Latviassa Valmieran ja Limbatzin kaupungit sekä niitä ympäröivät maaseutukylät. Eestin ja Latvian rajakaupungissa Valgassa työtä tehdään pääsääntöisesti Eestin puoleisessa osassa. 2.1.1. Työntekijät Varsinaiseen ns. Latvia-tiimiin kuuluvat jäsenet: Olli Grönfors, Iisalmen Vapaakirkko 040-1602897 Keijo ja Anneli Baltzar, Lahden Helluntaiseurakunta 045-1118210 Tino Grönfors, Sonkajärven Helluntaiseurakunta 045-1398765 Jalmar Grönfors, Sonkajärven Helluntaiseurakunta Ari Rautavirta, Sonkajärven Helluntaiseurakunta Jussi Ärling, Espoon Helluntaiseurakunta Markku Mäkinen, Jyväskylän Helluntaiseurakunta Anselika Lindberg, Vantaan kotikirkko, Helluntaiseurakunta Tino Grönstrand, Porin Baptistiseurakunta Kyösti Lindeman,Helsingin Saalem-seurakunta Leif ja Tanja Isberg, Lohjan Helluntaiseurakunta Esko ja Ella Bollström, Myyrmäen Helluntaiseurakunta Tulkkeina toimivat: Aare Lukman, Eesti Olga Jauhiainen, Lahden Helluntaisrk Varsinaisten jäsenten lisäksi lähetysmatkoilla on mukana satunnaisesti ihmisiä eri seurakunnista. 2.1.2. Organisaatio Työ, jota teemme on osa Fida Internationalin sekä Elämä ja Valo ry:n yhteistä Yhdelle Vähimmistä-työtä, jota tehdään 11 eri maassa Itäisen Euroopan sekä Balkanin alueella. Kaiken työn perusperiaatteena tahdomme tehdä työtä seurakuntalähtöisesti, joka tarkoittaa sitä, että seurakunnat Suomesta lähettää työntekijät tekemään työtä paikallisen seurakunnan työyhteyteen, mikäli se on kohdemaassa mahdollista. Työssä lähettävinä ja taloudellisesti kannattavina seurakuntina toimivat tällä hetkellä tiimin varsinaisten jäsenten kotiseurakunnat, joiden lisäksi työtä taloudellisesti tukevat säännöllisesti Kuhmon Vapaasrk. sekä Hangon helluntaiseurakunta (opiskelijakannatus). Tarkoitus on laajentaa kannattajapohjaa toimintatarpeiden ja taloudellisen tuentarpeen mukaan. Tavoitteena on jakaa näkyä ja haastaa seuraavan kahden vuoden aikana mukaan työhön uusia seurakuntia. Kohdemaissa teemme yhteistyötä paikallisten helluntaiseurakuntien, Helluntaiunionin sekä Latvian Elämä ja Valojärjestön kanssa Eestin puolella yhteistyötä teemme Valgan venäjänkielisen Helluntaiseurakunnan, Valgan kaupungin sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten kanssa. 2.1.3. Visio/Tavoitteet Työtä ohjaavana päänäkynä on nähdä kohdealueen kaikki romanit evankelioituna sekä uskoon tulleet johdettuina paikallisiin seurakuntiin ja seurakuntien jäsenyyteen.

Lisäksi tahdomme olla voimaannuttamassa syrjäytyneitä romaniperheitä sekä varsinkin tukemassa lasten ja nuorten kouluttautumista. Vaikka työmme ns. nuolenkärkenä onkin tavoittaa muiden unohtamaa romaniväestöä, tahdomme kuitenkin aina sanomallamme tavoittaa myös paikallista valtaväestöä sekä muita kohtaamiamme ihmisiä. Työalueellamme on ollut viime vuosina kovasti liikehdintää. Valgan kaupunkiin on paremman toimeentulon ja elämän perässä muuttanut todella paljon romaneita eri puolilta Latviaa sekä myös Venäjältä. Väkimäärän suuresti kasvaessa olemmekin olleet Valgassa aivan uusien haasteiden edessä. Uusien ihmisien saapuminen alueelle on tarkoittanut ikään kuin työn aloittamista alusta heidän kohdallaan ja tutustuminen, luottamuksen voittaminen ja suhteiden luominen heidän kanssaan on ollut viime aikoina Valgassa tehtävän työn ydintä. Lisäksi Valgan kaupungissa kamppaillaan kovasti päihdeongelman kanssa ja se koskettaa myös kaupungin romaniväestöä. Nämä kaikki näemme isoina haasteina, mutta näemme myös valtavat Jumalan mahdollisuudet näiden ihmisten elämässä. Siksi koemmekin, että tulevaisuudessa työmme painopistettä on siirrettävä entistä enemmän Valgan kaupungin alueelle. Yhteistyö Valmieran ja Limbatzin alueiden romaneiden kohdalla jatkuu edelleen, näemme asemamme jatkossa kuitenkin enemmän kannustajina, tukijoina ja mahdollistajina Valmieran ja Limbatzin seurakunnissa olevien romanityöntekijöiden rinnalla. Alueella on jo vakiintunut joukko uskovia romaneita, jotka ovat Valmieran tai Limbatzin seurakunnissa aktiivisia jäseniä ja kantavat myös vastuuta Jumalan valtakunnan työssä. Visiomme on olla heitä nyt innostamassa ja tukemassa, että he lähtisivät itse viemään hyvää sanomaa sellaisiin romanikyliin ja koteihin, joita ei työmme vielä ole tavoittanut. Tämän näemme työmme eteenpäin menemisenä sekä luonnollisena jatkumona. Yksi työmme tärkeä haaste on työn valtakunnallinen kehittäminen yhdessä Tampereen aktiotiimin, Latvian helluntaiunionin sekä Latvian Elämä ja Valo-yhdistyksen kanssa. Tavoitteenamme on, että eri puolilla Latviaa seurakunnat syttyivät näkemään ympärillään elävät romanit lähimmäisinä, joita tulee rakastaa ja tavoittaa evankeliumin sanomalla sekä hyväksyä uskoon tulleet romanit osaksi paikallista seurakuntaa. Edelleenkin romanit elävät Latviassa monin paikoin hyvin unohdettuina ja yhteiskunnan ulkopuolella ja usein myöskään seurakunnat eivät näe ympärillään eläviä romaneita työn kohteina. Tähän epäkohtaan tahdomme puuttua ja olla mukana avartamassa seurakuntien näkyä sieluista myös romanien pariin. Lisäksi pyrimme työmme kautta tavoittamaan ja löytämään vuoden 2020 loppuun mennessä muutamia sellaisia nuorempia ihmisiä, jotka saisivat sydämeensä vahvan näyn hengellisestä työstä romanien parissa. Ja jos, sellainen/sellaisia löytyy niin tahdomme olla mahdollistamassa heidän kasvuaan, koulutustaan sekä lähtemistään hengelliseen työhön. Tavoitteena on tukea Eestin toimijoita paikallisen Elämä ja Valo järjestön perustamisessa. 2.1.4. Strategia/Suunnitelma tavoitteen toteutumiseksi Tiiminä tulemme tekemään vuosittain noin kuusi lähetysmatkaa Latviaan. Ajatuksena on vuositasolla tehdä neljä varsinaisen työn matkaa, jonka aikana pyrimme tavoittamaan uusia romaneita, tavata vanhoja tuttuja sekä teemme kotilähetystyötä romanien parissa, evankelioimme sekä osallistumme seurakunnan tilaisuuksiin. Kesäisin pidemmän noin kahden viikon aktiomatkan, jonka toteutamme suuremman aktiojoukon voimin. Aktio voi sisältää esimerkiksi leirejä, katuaktiota ja telttakokouksia. Lisäksi joulunaikaan teemme jouluaktion, jolloin pidämme joulujuhlia, viemme lapsille lahjoja sekä avustamme perheiden joulunviettoa ruoka-avun turvin. Työn valtakunnallista kehittämistä varten tahtoisimme rakentaa yhteisen toimintasuunnitelman Tampereen tiimin, Latvian helluntaiunionin sekä Latvian Elämä ja Valo-yhdistyksen kanssa ja toteuttaa sitä tulevina vuosina. Yksi tärkeä kanava on myös Riiassa vuosittain järjestettävä romanityön konferenssi, johon tulee romanityötä alueellaan tekeviä seurakuntia ja seurakuntalaisia yhteiseen viikonloppuun, jossa rakennamme yhteistä näkyä ja strategiaa työn eteenpäin menemiseksi. Yksi tavoite on saada kyseiseen tapahtumaan vuosittain myös uusia seurakuntia mukaan kuulemaan ja rakentamaan Jumalan valtakuntaa myös romanien pariin. Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on Latvian Elämä ja Valo-yhdistyksen sekä Valmieran helluntaiseurakunnan yhteisen kiinteistön hyötykäyttö Limbatzin kaupungissa. Tarkoituksena on järjestää siellä romaniväestölle suunnattuja koulutuksia kuten esimerkiksi pyhäkoulunopettakoulutuksia. Näin he voisivat itse palvella omissa kylissään koulutuksesta saatujen avujen kautta. Lisäksi suunnitteilla on käytännönläheinen Ehjä elämäntapa -koulutus, jonka kautta romanit voivat saada apua elämäänsä esimerkiksi terveystiedon, hygieniaosaamisen tai kotitalousoppien kautta.

2.1.5. Raportointi ja työn seuranta Raportoimme työstä Fidan internationalille sekä Elämä Ja Valo ry:lle kaksi kertaa vuodessa (laajempi raportointi.) Lisäksi pidämme tiiviisti yhteyttä Fidan romanilähetystyön koordinaattori Janne Harjukoskeen. Yhteistyöseurakunnille sekä kannattajajäsenille pyrimme lähettämään uutiskirjeen neljä kertaa vuodessa. 2.1.6. Yhteistyökumppanit Kotimaassa: Fida International Suomalaiset Helluntai-, vapaa-, ja baptistiseurakunnat Kristilliset yhdistykset Pyrimme luomaan yhteistyötä myös muiden vapaidensuuntien seurakuntien kanssa. Kohdemaissa: Latviassa paikalliset seurakunnat Latvian ja Venäjänkieliset helluntaiunionit Latvian Elämä ja Valo-järjestö (Life and Light-Latvia) Pyrimme luomaan yhteyksiä myös muiden vapaidensuuntien seurakuntien kanssa Paikalliset raamattukoulut 2.1.7. Varainkeruu Varainkeruuta työtä varten teemme vakituisten kannatusten lisäksi muun muassa pitämällä lähetystilaisuuksia, joissa keräämme vapaaehtoisen rahalahjan työlle, järjestämällä lähetyslounaita, myyjäisillä ja arpajaisilla sekä yksityishenkilöiden lahjoituksilla. Kaikki varainkeruu suoritetaan Elämä ja Valo ry:n tai Fida internationalin keräysluvilla. 2.1.8. Tapahtumia Tavoitteenamme on järjestää vuosittain seuraavat tapahtumat Latviassa ja Eestissä: Kaksi teltta/katuaktiota, yksi Eestissä ja yksi Latviassa. Aktiot sisältävät kotilähetystyötä, kesto 10 päivää/aktio Kuusi leiriä; sis. kaksi lastenleiriä, kaksi nuortenleiriä sekä kaksi perheleiriä. Kunkin leirin kesto 2 vrk. Leirit järjestetään Etelä- ja Pohjois-Latvian alueella. Valtakunnallinen Latvian romanityön konferenssi Latvian Elämä ja Valo-yhdistyksen kerhotoimintaa; sis. esim. ompelukursseja Eestissä sekä Latviassa Päivätoimintakeskus toimintaa aloittaminen ja kehittäminen Valgassa yhdessä sosiaalitoimen ja helluntaiseurakunnan kanssa Toivon Kipinä-joulukampanjat Eestissä ja Latviassa Käymme työalueilla kuusi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin 2.2. Yhdelle vähimmistä työ (muu kansainvälinen työ) Yhteyksiä kansainvälisiin romanijärjestöihin tiivistetään. Toimintavuoden aikana kehitetään avustustoimintaa Itä-Euroopan alueella. Tarkoituksena on tukea Itä-Euroopan romanilapsia ja -nuoria koulunkäynnissä. Uskomme, että tämä on kestävää kehitystä. Give a Life -työn kautta tavoitamme romaneja Puolassa. Itä-Euroopan romanityön koordinaattorina jatkaa Janne Harjukoski. Koordinaattorin matkakulut jaetaan yhdessä Fida International ry:n kanssa. Jatkamme hyvää yhteistyötä Lähetysjärjestö Fida International ry:n kanssa. Osallistumme Fidan Romanilähetystyön koordinaatioryhmän toimintaan. 3. HANKETYÖ 3.1. Romaniväestön osallisuuden vahvistamiseen aluetapahtumien, koulutuksen ja yksilöllisen tuen sekä neuvonnan kautta (STEA, Kohdennettu toiminta-avustus) Suomessa asuu n. 10 000 romania. Alhainen koulutustaso ja työkokemuksen puute ovat romanien työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen vaikeimmat esteet. Sosiaalinen syrjäytyminen alkaa jo nuorena, jolloin osa keskeyttää

peruskouluopintonsa. Suomen romaniväestön jokainen ikäryhmä on herkästi syrjäytymisuhan vaikutukseen ajautuva ryhmä. Arvion mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla on tästä ryhmästä noin 40%. Tämän vuoksi ryhmän osallistaminen eri muodoin on erittäin tarpeellista. Haasteet ovat suuret varsinkin 20-35 vuotiaiden parissa. Monet ovat nuoria vanhempia ja vanhemmuuden sekä elämänhallinnan haasteet ovat suuria. Suurelta osalta puuttuu toisen asteen koulutus ja osalta on jopa peruskoulu suorittamatta loppuun. Heidän parissaan, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on myös suuri päihde- ja huumeongelma. Toiminnassamme olemme tavoittaneet tätä kohderyhmää jo vuosien ajan, joten kokemuksemme kautta olemme selvittäneet, että tarve tavoittaa heitä on suuri. Ongelmat heidän parissaan on ja on lisääntyvässä määrin vaarassa ylipolveutua. Ongelmat muualla Suomessa eivät ole nekään pieniä, vaikkakin suurin päihde- ja huumeongelma on pääkaupunkiseudulla. Tätä selittää myös se tosiasia, että arvioilta noin 35-40% Suomen romaniväestöstä asuu alueella. Vanhemmuuden haasteet, elämänhallinnan ongelmat, syrjäytyminen työmarkkinoilta sekä yhteiskunnasta ovat maanlaajuisia. Pitkän toimintahistorian (vuodesta 1964) ansiosta järjestöllämme on hyvä kontaktipinta Suomen romaniväestöön ja mm. aikaisemman hankkeen (Ak2 2011-2017) kokemuksen perusteella tarve osallisuuden innostamiseen, ohjaamiseen ja rohkaisemiseen on suuri. Olemme tehneet kyselyjä kohderyhmältä toiminnan tarpeellisuudesta sekä ottaneet vastaan heidän ehdotuksiaan sekä kritiikkiään toimintaan nähden (mm. kotikäyntien yhteydessä ja kehittämispäivät) Olemme huomanneet myös, että aiemmin vahvasta yhteisöllisyydestä tunnettu romaniväestö on menettänyt yhteisöllisyyttään, mikä on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa mm. syrjäytymistä. Haasteet syrjäytyneiden sekä syrjäytymisuhan alla olevien romanien parissa ovat suuret. Vapaaehtoistyöntekijöiden lisääminen sekä heidän koulutus ja ohjaus vaativat resursseja. Palkattujen työntekijöiden nousu 1,5 kahteen kokoaikaiseen auttoi paljon, mutta tarvetta useampien työntekijöiden palkkaukseen olisi. Työntekijät ovat jatkossakin riippuvaisia vapaaehtoistyöntekijöistä, joita tulee saada lisää toimintaan. 3.1.1. Toiminnan tavoitteet 1. Romaniväestön aktiivisempi osallistuminen järjestön sekä yhteistyökumppaneiden toimintoihin. 2. Romaniväestön yhteisöllisyyden kehittyminen Aiemmin vahvasta yhteisöllisyydestä tunnettu romaniväestö on menettänyt yhteisöllisyyttään, mikä on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa mm. syrjäytymistä. Vahvistaessamme yhteisöllisyyttä syrjäytymisuhka vähenee. 3. Romaniväestön parempi integroituminen yhteiskuntaan Tavoitteena saada romanit rohkaistumaan ja innostumaan olemaan osa yhteiskuntaamme, sekä huomaamaan myös muiden tarpeet. Koulutukseen ohjaaminen ja osallistaminen järjestön sekä yhteistyökumppaneiden toimintaan ovat tässä haasteessa suurena apuna. 4. Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoiminen sekä koulutus. Autettavasta voi tulla auttaja. 3.1.2. Toiminnan kohderyhmät Kohderyhmänä ovat syrjäytyneet sekä syrjäytymisuhan alla olevat kaikenikäiset romanit, sekä naisia että miehiä, koko Suomessa (n. 4 000 henkilöä). Uskomme tavoittavamme näistä henkilöistä n. 1 000 henkilöä vuodessa. Tapahtumien kautta kontaktimäärä nousee n. 5 000 romaniin vuodessa. Tavoitamme myös niitä, jotka eivät ole syrjäytyneitä. Heistä toivomme uusia työntekijöitä syrjäytyneiden pariin. Tapahtumien osallistujien ikä on kuitenkin pääasiassa 25-vuotiaista ylöspäin aina vanhuksiin asti. Kotikäynneillä tavoitamme myös perheen nuorempaa väkeä ja keskustelemme yhdessä heidän ja vanhempien kanssa mm. vanhemmuuden haasteista, koulunkäynnin tärkeydestä, yhteiskuntaan integroitumisen haasteista. 3.1.3. Toiminnan sisältö ja toteutus 1. Kehittämispäivät 2 krt/vuosi 2. Vapaaehtoistyöntekijöiden koulutus- ja virkistysleiri 2 krt/vuosi 3. Seminaarit ja tapahtumapäivät vuodessa 20 kpl 4. Kotivierailut 8 paikkakunnilla 5. Koulutus- ja rekryleiri 3 kpl/vuosi 6. Teemaleirit 3 kpl/vuosi (toteuttajina yhteistyökumppanit)

Romanit ovat vaikeasti saavutettavissa oleva kohderyhmä. Parhaiten tässä onnistutaan, kun toimijoina on toinen romani. Järjestömme tapahtumiin osallistuu kiitettävästi romaneja eri puolilla Suomea. Vuonna 2017 tapahtuma- ja perhetyötoiminnassa oli noin 7 300 kontaktia, joista romaneja noin puolet. Kotikäynneillä tavoitimme Tapahtumiin kutsumme romaneja median lisäksi henkilökohtaisesti. Tilaisuuksissa kerromme järjestömme sekä yhteistyökumppaneidemme toiminnasta sekä mahdollisuuksista niihin osallistumiseen. Tapahtumissa myös mahdollisesti päivän mittaisia koulutus- ja keskusteluseminaareja. Kotikäynneillä keskustelemme henkilökohtaisten tarpeiden mukaan mm. henkilökohtaisista asioista, koulutuksesta, työmahdollisuuksista sekä järjestömme ja yhteistyökumppaneidemme toiminnoista sekä mahdollisuudesta osallistua niihin. Tavoitteena jatkossa on saavuttaa vuositasolla suurin piirtein sama kontaktimäärä. Vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä osa toimintaamme, johon turvaamme myös tulevaisuudessa. Myös yhteistyö eri järjestöjen ja seurakuntien kanssa on koettu erittäin tärkeiksi. Vuosien saatossa ollaan huomattu, että mm. seurakuntien toiminta on ollut hyvänä apuna romanien integroitumisessa yhteiskuntaan. Vaikeutenamme koemme vapaaehtoishenkilöiden sekä työntekijöiden korkean iän sekä vähyyden. Haasteita mihin vastata olisi paljon enemmän, mihin pystymme tällä hetkellä vastaamaan. Pelkona on myös, että toiminnassamme olevat ihmiset sekä työntekijät väsyvät työtaakan alla. Tämän vuoksi tarvitsemme vapaaehtoistyöntekijöille koulutusta ja virkistystä. Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden saamiseksi on tavoitteena järjestää "rekryleirejä" nuorille aikuisille, jakaa haastetta ja näkyä heille. Potentiaalisia tulevia vapaaehtoistyöntekijöitä on useita, jotka jo toimivat yhteistyökumppaneidemme toiminnoissa. Romaniväestön kohtaaminen sisältää omat haasteensa. Kulttuurisensitiivisyys on ensisijaisen tärkeätä. Koulutuksen ja ohjauksen tärkeys vapaaehtoistyöntekijöille on tässä mielessä elintärkeää. Kohderyhmän monniongelmallisuudet tuovat esille totuuden, että emme todellisuudessa aina tiedosta ongelmien suuruutta ja niiden vaikutuksia kohderyhmän elämään. Tieto näistä helpottaa vapaaehtois- ja työsuhteessa olevien työntekijöiden tehtävää. Hankkeen työntekijät tekevät kenttätyötä kohderyhmän parissa, järjestää tapahtumia, hoitaa yhteyksiä yhteistyökumppaneihin, rekrytoi vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoistyöntekijät ovat hankkeen työntekijöiden mukana kenttätyössä sekä tapahtumien järjestelyissä sekä toiminnoissa. Yhteistyökumppaneilta saamme yleensä tilat käyttöön, mutta he ovat myös mukana kotikäynneillä sekä tapahtumien järjestelyissä ja ohjelman tuottamisessa. 3.1.4. Tulokset ja vaikutukset Toimintamme tulokset saavutetaan hankkeen toiminnoilla (kotikäynnit, seminaarit, koulutukset, erilaiset tapahtumat). Tuloksena ovat syrjäytyneiden sekä syrjäytymisuhan alla olevien romanien parempi aktivoituminen järjestömme sekä yhteistyökumppaneiden eri toimintoihin (vapaaehtoistoiminta, seurakuntien diakoniatyö, musiikkiharrastus), tietoisuus koulutus- ja työmahdollisuuksista lisääntynyt (jatko-ohjaus eri yhteistyökumppaneille ja toimijoille), tietoisuus omista oikeuksista ja velvollisuuksista lisääntynyt, sekä yhteisöllisyys parantunut (tapahtumat). Pitkän aikavälin vaikutukset ovat kohderyhmän parempi elämänlaatu, parempi integroituminen yhteiskuntaan, omien oikeuksien ja velvollisuuksien parempi tiedostaminen, yhteisöllisyyden parantuminen ja tätä kautta syrjäytymisen uhkan poistuminen. Toimintavuoden (2017-2018) aikana on tähän mennessä toimintamme kautta noin 50 henkilöä aktivoitunut yhteystyökumppaneidemme viikoittaiseen toimintaan (mm. pienryhmät, musiikkitoiminta). Osa heistä (noin 15) osallistuu itse vapaaehtoistyöhön auttaen muita syrjäytymisuhan alla olevia (diakoniatyö, ruokajakelu, kotivierailut). Olemme saaneet mukaan myös uusia vapaaehtoistyöntekijöitä noin 15 henkilöä, joista suurin osa iloksemme ovat nuoria. Kotikäyntien sekä yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella työmme kohderyhmän parissa koetaan hedelmälliseksi. Romanikulttuurissa arvostetaan henkilökohtaista kohtaamista ja siitä olemme saaneet kohderyhmältä erittäin positiivista palautetta. Keskustelujen ja rohkaisun perusteella noin 20 aikuista on innostunut miettimään tulevaa opintopolkua ja olemme rohkaisseet tämän lisäksi noin 20 potentiaalista henkilöä aktivoitumaan työmarkkinoille. Apua on

koettu myös saaduksi vanhemmuuden eri haasteisiin useamman perheen kohdalla (60-80 perhettä). Koulua käyviä nuoria olemme rohkaisseet miettimään jatkokoulutusta peruskoulun jälkeen (tavoitettu ikäryhmää n. 120 henkilöä). 3.1.5. Seurannan ja arvioinnin toteutus Olemme tällä hetkellä kehittämässä seurantaamme sekä arviointia yhdessä ARTSI-hankkeen kanssa. Koulutuksen jälkeen järjestöllemme on toimivampi tiedonkeräys- ja arviointijärjestelmä. Koulutuksessa kehitetään myös itsearviointia. Toiminnanjohtaja kouluttautui JET-tutkinnolla (7.3.-2017-6.9.2018). Vapaaehtoisen osion projektisuunnitelman hän valmisti aiheesta Kotikäyntien ja jälkihuollon vaikuttavuuden mittaaminen. Projekti on tällä hetkellä käynnissä. Tiedonkeruu romanien parissa tuottaa jonkin verran erityistoimintoja. Pääosa henkilökohtaisista palautteista kerätään kotikäyntien yhteydessä rekisteröimällä palautteet ja ideat jälkikäteen. Keskustelutilanteiden yhteydessä erilaisten palautelomakkeiden täyttäminen on romaneille pääosin vierasta. Se koetaan liian virallisena sekä historian vaikutus on varsinkin iäkkäämmille siihen jopa kielteinen. Myös nuorempi sukupolvi kokee erilaisten tietojen ja mielipiteiden kirjaamisen lomakkeille epämiellyttävänä. Olemme informoineet, että teemme raportointia vierailujen jälkeen itse. Tapahtumissa saamme jonkin verran palautetta palautelomakkeiden välityksellä. Yhteistyökumppaneiden, vapaaehtoisten sekä työntekijöiden palautteet keräämme palautelomakkeiden sekä keskustelujen välityksellä. 3.1.6. Viestinnän toteutus Viestinnässä käytämme apuna järjestömme EV-lehteä, joka on ilmestynyt jo yli 50 vuoden ajan. Lehdellä on vakiintunut lukijakunta. Nykyään tärkeitä tiedotuksen välineitä ovat myös järjestön kotisivu sekä Facebook-sivusto. Tiedottamisessa käytämme myös perinteisiä välineitä: tekstiviestit ja puhelut. Viestinnässä informoimme toiminnoista ja tapahtumista, sekä esitämme eri ikäisistä romaneista "sankaritarinoita", jotka rohkaisevat kohderyhmää tavoittelemaan suurempia unelmia. Näillä välineillä viestintä kohdistuu sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Viestintä kohdistuu myös kohderyhmän ulkopuolelle, jolloin saamme tiedotettua kohderyhmän tilanteesta ja hankkeesta. 3.1.7. Riskit ja niiden hallinta Suurin riski toiminnassamme liittyy vapaaehtoisten vähenemiseen. Ilman heitä työmme laajuus ei olisi nykyistä luokkaa. Tähän riskiin varustaudumme kouluttamalla ja palkitsemalla vapaaehtoisia koulutus- ja virkistyspäivillä. Toimintaan rekrytoimme lisää uusia nuorempia työntekijöitä. Toinen riski liittyy hallintoon sekä työntekijöihin. Taloushallinnon ja hankejohtamisen suppea osaaminen on riski, johon puutumme kouluttamalla hallituksen jäseniä taloushallintoon. Työntekijöiden vähäinen määrä on riski. Miten he jaksavat työssään? Tähän vastaamme kouluttamalla heitä sekä jakamalla vastuuta tasaisesti hallituksen sisällä. Vapaaehtoiset ovat tässä tärkeässä roolissa. Hankkeen raportointi ja vaikuttavuuden oikea analysointi yksi riski. Tähän vastaamme kouluttamalla työntekijöitä ARTSI-hankkeen kautta sekä toiminnanjohtajan JET-koulutuksella. Riskinä on myös, ettei toimintomme kiinnosta ja aktivoi kohderyhmää. Tähän varustaudumme järjestämällä kohderyhmälle kyselyjä sekä seuraamalla kentän reaktioita aktiivisesti, ja järjestämme ideariihipäiviä, joissa kohderyhmä voi tuoda esille ideoitaan sekä positiivista sekä negatiivista kritiikkiä toiminnoistamme.

Yleisin riski liittyy myös talouteen. Varainkeruussa on aina haasteita. Tähän varaudutaan suunnittelemalla selkeä varainkeruustrategia sekä pitämällä yllä hyviä suhteita eri toimijoihin. 4. KULTTUURITOIMINTA EV-lehdessä ja kotisivulla julkaistaan romanikielisiä artikkeleita. Toimintavuonna järjestetään mahdollisuuksien mukaan romanikulttuurin luentoja eri seurakunnissa, oppilaitoksissa ja virastoissa. 5. EDUSTUKSET JA YHTEISTYÖ Yhdistyksellä on edustukset mm. - RONK (Romaniasian neuvottelukunta) - KOTUS (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) - Romaniväestön koulutustiimi (Opetushallitus) - HYRY (Helluntaisrk:ien rekisteröidyt yhdistykset) - SuHel (Helluntaiseurakuntien lähetysjärjestöt) - Helluntaiherätyksen konferenssitoimikunta (Iso Kirja ry.) - Romanilähetystyön koordinaatioryhmä (Fida International ry.) 6. AVUSTUKSET Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi haemme avustuksia seuraavilta tahoilta. - STEA (Kohdennettu toiminta-avustus Ak) - Opetusministeriö (Kulttuurilehtiavustus) 7. HALLINTO Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 5-6 kertaa ja päättää yhdistyksen keskeisimmistä asioista. Käytännön toimintaa varten hallitus nimeää toimikuntia ja työryhmiä, joiden toimintaa se seuraa. Hallituksen kokousten välillä käytännön toimintaa johtaa työvaliokunta. Se kokoontuu toimintavuoden aikana 5-6 kertaa, tarpeen vaatiessa lyhyelläkin varoitusajalla ja tekee päätökset hallituksen ohjeiden mukaan. Sääntömääräisten kokousten lisäksi yhdistys järjestää koko jäsenistöä koskevia tilaisuuksia tarpeen vaatiessa. Järjestöllä ovat palkattuina työntekijöinä toiminnanjohtaja ja kenttätyöntekijä. Resursseina voidaan mainita myös järjestötoiminnalle erittäin tärkeät vapaaehtoistyöntekijät. 8. ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA RESURSSIT 8.1. Elämä ja Valo ry:n suunnittelu, seuranta ja arviointi edistävät oppimista sekä tuloksellisuutta Vuoden 2018 aikana on kehitetty suunnittelu- ja seurantajärjestelmää palvelemaan entistä tehokkaammin ja systemaattisemmin toiminnan suunnittelua, seurantaa, raportointia ja johtamista. Suunnittelussa ja raportoinnissa käytetyt lomakepohjat uusittiin, jotta ne edistävät läpinäkyvyyttä, keskittymistä tavoitteisiin ja tuloksiin, oppimista ja toiminnan jatkuvaa parantamista sekä selkeää raportointia rahoittajille. Henkilöstön suunnittelu- ja seurantaosaamista kehitetään muun muassa muutoskartoitus- lähestymistavan hyödyntämisessä ja työn tulosten seuraamisessa.

Romaniväestölle kohdistetut ideariihipäivät auttavat kehittämään järjestön eri osa-alueita vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeita. STEA:n huomioita ja johtopäätöksiä käytetään hyväksi toiminnan ja käytäntöjen kehittämisessä esimerkiksi arviointitoiminnan osalta. 8.2. Elämä ja Valo ry käyttää resurssejaan kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Elämä ja Valo ry:n hallintoa ja resurssien käyttöä ohjaa taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys sekä kustannustehokkuus. Päätösrekisteriä kehitetään siten, että päätösten taustapaperit ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Elämä ja Valo ry:n verkkosivut pidetään ajantasaisina ja tarkoituksenmukaisina työn tukemiseksi. Kaikissa verkkosivustouudistuksissa kiinnitetään huomiota sivustojen käytettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Päivitystyöstä vastaa mediatoimikunta. 8.3. Elämä ja Valo ry:llä on asiantunteva, motivoitunut ja kehittyvä henkilöstö Järjestön henkilöstöresurssit säilyvät nykyisellä tasolla. Helsingin alueella tuetaan Helsingin Saalem seurakunnan palkkaamaa työntekijää romaneiden parissa. Kehitetään vapaaehtoistyöntekijöille perehtymisohjelma. Uusien tiiminvetäjien koulutusta kehitetään ja muita henkilöstökoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. 8.4. Elämä ja Valo ry:n johtamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja toteuttaa jäsenistön tahtoa Toimintavuoden johtamisen painopisteet ovat toiminnan kehittäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteena on vahvistaa omistajien eli kohderyhmä sekä jäsenten omistajuutta sekä samalla luoda myös uusia tapoja jäsenistön entistä parempaan osallistumiseen yhteisessä työssä. Hallitus kokoontuu viisi-kuusi kertaa toimintavuoden aikana ja sen työskentelyä tukemiseen tarvitaan toimivan johdon lisäksi eri työryhmiä ja ulkoisia palveluntuottajia. Alkutalvesta järjestetään tarvittaessa uuden hallituksen perehdytys. Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan huolehtimalla myönteisestä ja kannustavasta ilmapiiristä, joka tukee sopeutumista muutoksiin. Keskeisinä keinoina hyvän ilmapiirin ja työssä jaksamisen tukemisessa ovat esimiestyön jatkuva kehittäminen, henkilöstön asiantuntemuksen ja työelämäosaamisen tukeminen sekä koko työyhteisöä koskevat kehittämisprosessit. Järjestön toimintaedellytysten turvaaminen tulevaisuudessa on tärkeää. Erityisen keskeisiä ovat rahoituspohjan vahvistaminen ja vuoropuhelu tukea myöntävien toimijoiden kanssa. Elämä ja Valo ry haluaa tunnistaa myös uusia rahoituslähteitä toiminnan tukemiseksi. Toimintavuoden aikana valmistellaan Elämä ja Valo ry:n Agenda 2025 työtä. Agenda 2025 arvioimme järjestömme tulevaisuutta, sekä luomme yhteisen polun tavoitteisiin. Yhteistyötä ja verkottumista jatketaan keskeisten sidosryhmien kanssa.