Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Metsäohjelman seuranta

Ilmastoviisas metsätalous

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäohjelman seuranta

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT

Metsäohjelman seuranta

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Ajankohtaista Metsähallituksesta

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Uusimmat metsävaratiedot

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Uudet metsänhoidon suositukset

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

METSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Kestävää metsätaloutta turv la?

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Metsäohjelman seuranta

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Suomen avohakkuut

Riittääkö puu VMI-tulokset

Suomen metsien inventointi

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Jyväskylän kaupungin metsät

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Metsäpolitikkafoorumi

Transkriptio:

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely Metsähallitus, Ilkka Vaara 4.4.2018 Heureka

Metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutoksen hillintä Metsiä voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen hillinnässä kolmella tavalla: Hiilidioksidia sitovana hiilinieluna Hiilinielun säilyminen edellyttää, että puusto uusiutuu (kasvava metsä). Hiiltä varastoivana hiilivarastona Hiilivarastokaan ei ole ikuinen vanheneva metsä vapauttaa hiiltä hitaasti (puusto, pitkäkestoiset puutuotteet sekä maaperä). Puun käyttö raaka-aineena Korvaa fossiilisten ja suuripäästöisten materiaalien käyttöä (puutuotteet ja biotalouden tuotteet, bioenergia).

Projektin tavoite Tunnistetaan metsätalousalueiden merkitys kokonaisuutena hiilen sidonnassa ja varastoinnissa. Selvitetään, miten hiilen sidontaa ja varastointia voidaan tehostaa metsätaloustoimenpitein. Luodaan käytännön menetelmä eli hiiliperustainen luokitus työkaluksi metsien käytön suunnitteluun. Parannetaan Metsähallituksen valmiutta tehdä ilmastoystävällisiä valintoja metsätaloustoiminnassa.

Metsien hiililuokitus

Metsähallituksen maa-alueet ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Monikäyttömetsien metsämaa 3 482 000 ha Monikäyttömetsien kitumaa 714 000 ha Monikäyttömetsien joutomaa 690 000 ha Lakisääteiset suojelualueet 1 519 000 ha Erämaa-alueet 1 377 000 ha Suojeluohjelmat 613 000 ha Muut erikoisalueet 729 000 ha

Metsien hiililuokitus Mukana Metsähallituksen metsätalousalueiden kaikki puustokuviot (10,1 milj. ha). Pohjana Metsähallituksen puustotieto, maaperätieto, maankäyttötieto sekä alue-ekologiset tiedot. Ryhmitelty yhteen alueet, joiden puuston nielu- ja varastopainotus on samankaltainen. Luokituksessa joudutaan yleistämään asioita, siksi lopputulos ei välttämättä osu jokaisella kuviolla täysin oikeaan. Työn tuloksena syntyi 7 luokkaa. Pääjako kahteen ryhmään metsän käyttömuotojen perusteella: Hiilinielut ja hiilivarastot. Jokaisella ryhmällä on merkitystä sekä hiilinieluna että hiilivarastona, mutta niiden painotus vaihtelee.

Metsien hiililuokitus Hiilinielut Hiilidioksidin sitoutuminen metsän kasvussa Metsätalouden harjoittamista ei ole rajoitettu Hiilinielun säilyminen edellyttää, että puusto uusiutuu Hiilinielun kehittymistä voidaan tehostaa metsätaloustoimenpiteillä ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS HIILINIELUKOHTEET

Metsien hiililuokitus ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Hiilivarastot Hiilidioksidin varastoituminen puuston biomassaan ja maaperään Metsätaloudelle on rajoitteita jonkun muun käyttömuodon hyväksi Hiilivarastosta vapautuu kasvihuonekaasuja: maaperästä, puutuotteista ja puustosta HIILIVARASTOKOHTEET - Jaksollinen metsänkasvatus

Metsien hiililuokitus ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Hiilivarastot Hiilidioksidin varastoituminen puuston biomassaan ja maaperään Metsätaloudelle on rajoitteita jonkun muun käyttömuodon hyväksi Hiilivarastosta vapautuu kasvihuonekaasuja: maaperästä, puutuotteista ja puustosta HIILIVARASTOKOHTEET - Peitteellinen metsänkasvatus

Puustolla ei merkitystä hiilinieluna tai varastona. ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Vähäinen hiilivarasto Vähäpuustoiset kitumaat, joutomaat, rakennettu maa ja muut alueet. Puustolla ei merkitystä hiilinieluna tai varastona.

Kehittyvä hiilinielu Nuoret kasvavat taimikot ja aukeat alueet. Kehittymässä hyväksi hiilinieluksi. Pieni merkitys hiilinieluna ja varastona.

Kehitettävä hiilinielu Monikäyttömetsä, jonka puuston määrä ja/tai kasvukunto ei ole ihannetasolla. Tarve toimenpiteisiin hiilidioksidin sitomisen kehittämiseksi kasvavaan puustoon.

Karttuva hiilinielu Monikäyttömetsiä, joiden kunto on hyvä, puustoa on riittävästi ja toimenpiteet on tehty ajallaan. Parhaita kohteita hiilidioksidin tehokkaassa sitomisessa.

Karttuva hiilivarasto Rajoitetun metsänkäsittelyn piirissä olevat nuorehkot metsät, esimerkiksi maisema- ja virkistysmetsät, metson soitimet, yms. Hyvä kohde puustoon sitoutuneen hiilen varastointiin. Kohteen puustossa on jonkun verran hiiltä sitoutuneena ja kyky sitoa lisää on paikalliset olosuhteet huomioiden hyvä.

Merkittävä hiilivarasto Rajoitetun metsänkäsittelyn piirissä olevat varttuneet metsät, esimerkiksi maisema- ja virkistysmetsät, metson soitimet yms. Paras kohde puustoon sitoutuneen hiilen varastointiin. Puustossa runsaasti hiiltä sitoutuneena ja kyky sitoa lisää on alentunut.

Pysyvä hiilivarasto Metsätaloustoiminnan ulkopuoliset alueet. Pääasiassa erilaisia luontokohteita sekä muita metsätalouden ulkopuolelle rajattuja alueita. Hiilivarasto, joka kehittyy luonnonprosessien kautta, varasto voi myös vähentyä lahoamisen myötä. Ei metsätaloustoimenpiteitä.

Metsien hiililuokitus ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Vähäinen hiilivarasto Vähäpuustoiset kitumaat, joutomaat, rakennettu maa ja muut alueet. Puustolla ei merkitystä hiilinieluna tai varastona. Kehittyvä hiilinielu Nuoret kasvavat taimikot ja aukeat alueet. Kehittymässä hyväksi hiilinieluksi. Pieni merkitys hiilinieluna ja varastona. Kehitettävä hiilinielu Monikäyttömetsä, jonka puuston määrä ja/tai kasvukunto ei ole ihannetasolla. Tarve toimenpiteisiin hiilidioksidin sitomisen kehittämiseksi kasvavaan puustoon Karttuva hiilinielu Monikäyttömetsiä, joiden kunto on hyvä, puustoa on riittävästi ja toimenpiteet on tehty ajallaan. Parhaita kohteita hiilidioksidin tehokkaassa sitomisessa Karttuva hiilivarasto Rajoitetun metsänkäsittelyn piirissä olevat nuorehkot metsät, esimerkiksi maisema- ja virkistysmetsät, metson soitimet, yms. Hyvä kohde puustoon sitoutuneen hiilen varastointiin. Kohteen puustossa on jonkun verran hiiltä sitoutuneena ja kyky sitoa lisää on paikalliset olosuhteet huomioiden hyvä. Merkittävä hiilivarasto Rajoitetun metsänkäsittelyn piirissä olevat varttuneet metsät, esimerkiksi maisema- ja virkistysmetsät, metson soitimet yms. Paras kohde puustoon sitoutuneen hiilen varastointiin. Puustossa on runsaasti hiiltä sitoutuneena. Kyky sitoa hiiltä on alentunut. Pysyvä hiilivarasto Metsätaloustoiminnan ulkopuoliset alueet. Pääasiassa erilaisia luontokohteita sekä muita metsätalouden ulkopuolelle rajattuja alueita. Hiilivarasto, joka kehittyy luonnonprosessien kautta, varasto voi myös vähentyä lahoamisen myötä. Ei metsätaloustoimenpiteitä.

Metsätalousalueiden määrä luokittain Metsähallituksen hallinnassa on 1/3 Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Metsätalousmaat yht. 5,1 milj. ha. Mukana metsämaat, kitumaat, joutomaat, rajoitetun metsätalouden kohteet ja luontokohteet

Hiililuokitus puustokuvioittain Vähäinen hiilivarasto Kehittyvä hiilinielu Kehitettävä hiilinielu Karttuva hiilinielu Karttuva hiilivarasto Merkittävä hiilivarasto Pysyvä hiilivarasto

Ilmastoviisas metsätalous - Hiilinielujen ja varastojen tarkastelu

Keinovalikoima Toimenpiteiden merkityksiä ja vaikutuksia tarkasteltiin hiilen sidonnan ja varastoinnin lisäksi maaperähiileen, liiketalouteen, monimuotoisuuteen, vesiensuojeluun, virkistyskäyttöön, riistalle ja porotaloudelle. Arvioinnissa tarkasteltiin toimenpiteiden käyttökelpoisuutta. Tärkeimpien toimenpiteiden vaikutuksista luotiin tarkempi kuva hakkuulaskelmien avulla.

Keinovalikoima Hiilen sidontaan vaikuttavimpia: lannoitus, kunnostusojitus, uudistaminen käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia, vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja metsittäminen Hiilen varastointiin vaikuttavimpia: kasvatustiheyden nostaminen, kiertoajan pidentäminen, metsätalouden rajoittaminen muiden käyttömuotojen hyväksi, peitteelliset metsänkäsittelytavat ja huonotuottoisten ojitettujen soiden ennallistaminen

Yhteenveto laskelmista Kiertoajan jatkaminen vaatii uhrauksia: Metsähallituksen taloudellinen tulos alenee pitkäksi aikaa. Aluetaloudellinen vaikuttavuus, työpaikkatarjonta heikkenevät. Hiilen sitoutuminen puustoon kasvaa aluksi selvästi, mutta kääntyy myöhemmin laskuun. Maaperähiilen kertyminen vähenee. Kasvatustiheyden nostaminen laskee taloudellista tuottoa: Puuston hiilivarasto kasvaa. Maaperähiilen kertyminen ja tukkipuukertymä alenevat etenkin lähivuosikymmeninä. Lannoitus lisää hakkuu- ja tukkipuukertymää: Maaperähiiltä kertyy enemmän. Puuston hiilen osalta ei muutosta.

Etelä-Suomi, tuottoarvo (NVP) 4 % ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Yhteenveto laskelmista Lannoitus Hyvät hyödyntämismahdollisuudet Ei negatiivisia vaikutuksia aluetaloudelle Etelä-Suomi, hiili yhteensä, tn Kasvatustiheys & kiertoaika Lisäyksiä hiilen sidonnassa ja varastoinnissa taloudellisia uhrauksia lähivuosikymmeninä

Ilmastoviisas metsätalous - Metsien hoidon ja käytön tavoitteet hiililuokittain

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet Metsien käsittelyn ohjeet: Metsähallituksen metsänhoito-ohje sekä Metsähallituksen ympäristöopas Hiililuokitus tuo uusia painotuksia ohjeistuksen soveltamiseen Huolellisella metsänhoito-ohjeen soveltamisella saadaan parannettua tulosta Metsänhoito-ohjeissa painotetaan tuhojen nopeaa korjaamista Hiililuokitus korostaa tuhojen ehkäisyn ja korjaamisen merkitystä Tuho voi heikentää hiilen sidontaa ja varastointia Puolustusvoimien alueilla sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsissä omat ohjeet Yhdessä sovitut menettelytavat säilyvät Hiililuokituksen tavoitteita ei sovelleta näillä alueilla

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet Kehittyvä hiilinielu: Tavoitteena mahdollisimman nopea kehittyminen seuraavaan luokkaan Jalostetut siemenet ja taimet Maanmuokkauksessa vältetään tarpeetonta maanpinnan rikkomista Puulajivalinta kasvupaikkasuositusten mukaan Taimikonhoito ja inventointi ajallaan Kasvatustiheys metsänhoito-ohjeen mukaan Tarvittaessa täydennysviljely Uudistamistoimenpiteissä kuuma ketju

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet Kehitettävä ja karttuva hiilinielu: Tavoitteena ylläpitää hyvä hiilinielun ja puuntuotannon taso Alle ohjetiheyden olevissa metsiköissä selvitettävä syy tilanteeseen Jos maaperän kasvupotentiaali on hyvä, tehdään tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi Heikkokasvuinen metsikkö tarvittaessa uudistetaan Uudistamisvaiheessa huomioitava kasvutilanne ja metsikön laatu Hyvässä kasvussa olevat hyvälaatuiset metsät kasvatetaan järeämmiksi Ojitettujen alueiden tarkastelu Tarvittaessa kunnostetaan Kohdevalinnassa oltava huolellinen Vältetään tarpeetonta pohjavesipinnan alentamista

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS Karttuva ja merkittävä hiilivarasto: Tavoitteena kerryttää hiilivarastoa alueiden erityisluonne huomioiden Tavoitteena metsiköiden puustoisuus ja maiseman peitteellisyys Kiertoajan pidentäminen Erityissyystä (maisema, poronhoito, luonnonhoito) voi pyrkiä harvempaan puustoon Metsänkäsittelyssä säästöpuustoa jätetään tavallista runsaammin Käytetään luontaista uudistamista siellä, missä sille on edellytykset Ylläpidetään metsän kykyä hiilen sidontaan Taimikonhoidossa ja kasvatushakkuissa jätetään riittävä puusto Uudistamisen kannalta vaikeissa olosuhteissa käytetään eriikäisrakenteista metsänhakkuuta Soiden tarkastelu Soiden ennallistamista, ei kunnostusojituksia huonokasvuisilla kohteilla (ns. passiivikohteet)

Metsien hoidon ja käytön tavoitteet Vähäinen hiilivarasto: Tavoitteena kehittäminen luonnonprosessien kautta Ojitettujen suoalueiden ennallistaminen muiden työmaiden yhteydessä Metsittäminen, kun alue palautuu muusta käytöstä (turvesuot, soranottopaikat, viljelykäytöstä poistuvat alueet, entiset sähkölinjat).

Ilmastoviisas Metsätalous - Johtopäätökset

Hiilitase metsätalousalueilla Puuston biomassan hiili (metsä- ja kitumaat) Metsien hiilivarasto kasvaa valtion metsissä Puuraaka-ainetta on myös korjattu lisääntyviä määriä. Hiilitaseen kasvu näyttää, että Metsähallituksen metsänhoitoohjeet tukevat hiilen sidonnan ja varastoinnin huomioimista. Tällä hetkellä nautitaan pitkäaikaisten metsänhoitotöiden tuloksista.

Päätelmät Metsätaloustoiminta nykyisiä Metsähallituksen metsänhoito-ohjeita noudattaen ottaa jo erinomaisesti huomioon hiilen sidonnan ja varastoinnin. Kehitystä saavutetaan metsänhoito-ohjeiden soveltamisen ilmastopainotuksilla ja edelleen parantuvalla metsien hoidon tasolla. Hiilen sidontaan panostaminen ei ole ristiriidassa metsätalouden hyvän tuloksen kanssa. Hiilen varastoinnin voimakas lisääminen monikäyttömetsissä voi alentaa metsätalouden tuottoa. Hiilen sitomisen lisääminen lannoittamalla on kannattava vaihtoehto. Huonotuottoisten ojitettujen soiden ennallistamiseen panostettava lisää.

Jatkotoimenpiteet Uusia tutkimushankkeita on käynnistynyt täydentävät hankkeessa kerättyä tietoa Etenemistä ja tuloksia seurataan Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan hankkeisiin Hiililuokitusta kehitetään edelleen Huomioidaan maaperähiili tarvitaan lisää tietoa Tulevaisuudessa luokittelun voisi perustaa kuviokohtaisiin hiiliparametreihin, jotka osoittavat kuviokohtaisesti hiilen varasto- ja nielutilanteen Uusien menetelmien käyttöönotto Inventointimenetelmiä vajaapuustoisten taimikoiden tunnistamiseksi Vajaapuustoisten metsien tunnistaminen kaukokartoitusaineistoilla

Metsähallitus edelläkävijänä Metsähallitus Metsätalous Oy:n panos ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole yksi tai muutamia isoja muutoksia. Se on hyvää metsien hoitoa sekä pienempiä muutoksia ja parannuksia, joista yhdessä muodostuu merkittävä kokonaisuus.

www.metsa.fi ILMASTOVIISAS METSÄTALOUS HANKE #ilmastoviisas #metsäteko www.facebook.com/metsahallitus www.twitter.com/metsahallitus