TAMMAN KANTOAJAN PITUUS



Samankaltaiset tiedostot
HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

Spermansiirtotuloksiin vaikuttavat tekijät

Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Varsomisen ilmoittaminen Heppa-järjestelmässä. S u o m e n H i p p o s r y 2018

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Ongelmatamman tiineyttäminen

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu Heli Lepo. Heli Lepo

SUOMALAISTEN RAVIHEVOSTEN LISÄÄNTYMISTEHOKKUUS Tamma- ja orikohtaisten ominaisuuksien, tiineyttämismenetelmien ja toimintaympäristön vaikutus

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere Outi Niemi

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika:

Ypäjä Ilkka Klemolan esitys Mestarikasvattajien seminaarissa Ypäjällä

Astutustietojen tallennus Heppa-järjestelmään

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

JALOSTUSTUTKIMUKSEN SUUNTIA JA TULOKSIA EUROOPASTA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

Hippoksen Jalostuspäivät Kuopio Antti Karhila

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät kirjallisuuskatsaus

Hevosten keinosiemennys

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Varsomisen ilmoittaminen Hepassa. Suomen Hippos ry 2016

SMG-4450 Aurinkosähkö

Sari Kajava, Annu Palmio

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Y L E I S E N L U V A N O R I L I S E N S S I H A K E M U S

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti

Tammanmaidon koostumus laktaatiokauden eri vaiheissa

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu 2013

Tavoitteena onnistunut tiineys ja terve varsa. Pia Raistakka Suomen Hippos ry

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

DEE Aurinkosähkön perusteet

Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen. Kaisa Sirkko Faba

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

POHJOIS-SUOMESSA SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu , Lasse Krogell

Mikkeli Kasarmin Kampus. Eero Perttunen

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu 2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Venäläisten matkailu Suomeen

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Katso myös kalenteri, jossa linkit suoraan sarjoihin: monteteam.fi/fi/montelahdot

Jalostusvuosi Jalostuspäivät , Pori Minna Mäenpää Jalostusjohtaja Suomen Hippos ry. Kuvat:Hippola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Markkinakehityksestä yleensä

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017

AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

pisteet Frekvenssi frekvenssi Yhteensä

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Unelma, joka ei toteutunut Lisääntynyt hedelmättömyys

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu 2017

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

Arviointi- ja kuntoutusosasto

Transkriptio:

TAMMAN KANTOAJAN PITUUS Tiina Reilas, Anna-Maija Virtala, Terttu Katila Tutkimuksen tausta Helsingin yliopiston vuosina 26-29 vetämä Suomalaisten ravihevosten lisääntymistehokkuus hanke Tamman ominaisuudet, tiineyttämismenetelmä, toimintaympäristö (Katila ym. 21 ) Sukusiitosaste (Sairanen ym. 29) Kilpaileminen (Sairanen ym. 211) Kantoaika (Reilas, T., Virtala, A-M., Katila, T. 214) Suomalaisten lämminveristen ravuritammojen kantoaika lyhyempi kuin USA:ssa Tamman lisääntymisfysiologinen tila siemennysvuonna vaikutti kantoajan pituuteen! Tiineyden kesto vrk 355 35 345 34 325 315 Suomi 1991-25 Pohjois-Amerikka 1986-1992 Pohjois-Amerikka: Michigan 5 tammaa (Marteniuk ym. 1998) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 2 tutkimuskeskus 1

Kantoajan pituuden vaihtelu elävän varsan synnyttäneillä Tiineys kestää noin 11 kk ( vrk) Tamman kantoaika kirjallisuuden mukaan 332-345 vrk Suuret vaihteluvälit Noin 45 vrk: täysiverinen, raskaat rodut Noin 75 vrk: täysiverinen, Andalusian hevonen Minimi ja maksimi kantoajat 32 383 vrk lämminverisillä (Marteniuk ym. 1998) 315 388 vrk täysiverisillä (Davies Morel ym. 22) t. Tiikerina & Ypäjä Esteriina 29 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 3 Kantoajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä Sikiö Sukupuoli Rotu Perintötekijät Emä Rotu Perintötekijät Ikä± Varsomiskerrat Lisääntymisfysiologinen tila ennen astutusta? Ravitsemus Ympäristö Päivän pituus astutus-/varsomiskuukausi Leveysaste? Vuosi Rehut Lämpötila Kuva: Elina Saario Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 4 tutkimuskeskus 2

Aineisto Hippoksen tietokanta astutusvuosilta 1991-25 (15 v) Valintakriteerit Siemennys tuore- tai siirtospermalla Elävä varsa Tiineyden kesto 3-39 pv (viimeisestä siemennyksestä varsomiseen) Lämminveriset (LV) 8952 tiineyttä/3649 tammaa Suomenhevoset (SH) 4579 tiineyttä/2149 tammaa Montsaana 29.1.214 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 5 Aineisto Aikaisemman siitoskäytön perusteella tammat jaettiin 4 tyyppiin: Ensikertalaiset: neitseelliset Tyhjäksi jääneet: eivät varsoneet tiineytysvuonna, yritetty tiineyttää aikaisemmin, mutta eivät tiinehtynyt tai loivat Levänneet: eivät varsoneet tiineytysvuonna, eikä yritetty tiineyttää aikaisemman varsomisen jälkeen Varsalliset: varsoivat tiineytysvuonna Tilastollinen käsittely (Tero Vahlberg Turun yliopisto) Lineaarinen sekamalli (SAS Mixed procedure) Vakioidut keskiarvot (adjusted means) ja 95% luottamusvälit (confidence intervals, CI) Tai keskiarvo ± 95% CI Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 6 tutkimuskeskus 3

- 87% SH-tammoista ja 86% LV-tammoista kantoi 321-35 vrk (vrt. 93% Vandeplassche 1986) - 7% SH-tammoista ja 11% LV-tammoista kantoi vain 311- vrk 4 3595 35 3127 3 Tiineyksiä 25 2 15 1 956 1622 1721 936 657 SH LV 5 27 68 329 151 184 44 57 17 21 11 8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 7 Istukkaongelmat Jälkeiset 1,55 kg Ypäjä Eeva s. 18.4.29, syntymäpaino 27 kg Varsomisvuosi Kantoaika vrk Varsan paino kg 25 37 24 28 362 26 29 348 27 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 8 tutkimuskeskus 4

Siemennysvuosi Siemennysvuosi vaikutti suomenhevosen kantoajan pituuteen (P<,1), mutta ei lämminverisen vrk 336 334 333 332 331 329 328 Kantoaika 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Tiinehtymisvuosi SH LV Kuva: Mirja Huhtinen Kuva: Elina Saario Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 9 Rotu vaikuttaa kantoajan pituuteen SH: 334,8 vrk (95% CI 334,2-,5) LV: 331,7 vrk (95% CI 331,2-332,3) SH kantoi 3 vrk kauemmin kuin LV (P<,1) Kylmäveriset kantavat pitempään kuin lämminveriset (Langlois & Blouin 212) 7-1 v sitten SH:n kantoaika oli 342,5 vrk (4161 tiineyttä, Paavo Raunistola 1948) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 1 tutkimuskeskus 5

vaikuttaa kantoajan pituuteen Kantoaika oli pisin huhtikuussa tiinehtyneillä ja lyhyin elokuussa tiinehtyneillä Samat kuin Ranskassa (Langlois & Blouin 212) Huhti- ja elokuun välillä kantoaika lyheni 3 vrk per kuukausi Kesäkuussa tiinehtyneet kantoivat yhtä pitkään kuin rotu keskimäärin Helmi-maaliskuussa tiinehtyneiden LV-tammojen kantoaika oli lyhyempi kuin huhtikuussa tiinehtyneiden (P<,1) Tammojen lukumäärä Tammojen lukumäärä 16 14 12 1 35 3 25 2 15 1 8 6 4 2 5 Lämminverinen Suomenhevonen 338 336 334 332 328 326 324 322 318 316 344 341 338 332 329 326 323 Kantoaika vrk tammojen lkm kantoaika tammojen lkm kantoaika Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 11 Tammojen lukumäärä Kantoajan käyrä on aallon muotoinen (?) 35 3 25 2 15 1 5 Lämminverinen 338 336 334 332 328 326 324 322 318 316 tammojen lkm kantoaika Langlois & Blouin 212 Tammojen lukumäärä 16 14 12 1 8 6 4 2 Suomenhevonen 344 341 338 332 329 326 323 Kantoaika vrk tammojen lkm kantoaika Raunistola 1948 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 12 tutkimuskeskus 6

Yön ja päivän pituus (valojaksoisuus) vaikuttaa kantoajan pituuteen Tiineiden tammojen valohoito lyhentää kantoaikaa 1 päivällä (Hodge ym. 1982) Päivän piteneminen maaliskuulta kesäkuuhun ja pitkä päivä osuvat yksiin kantoajan lyhenemisen kanssa SH: kantoaika lyhenee 14,3 vrk LV: kantoaika lyhenee 11,9 vrk Päivän lyheneminen heinäkuun jälkeen pidentää kantoaikaa? Kantoajan pituus vrk 35 345 34 325 SH LV päivän pituus Varsomiskuukausi *Jyväskylä 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Päivän pituus* h Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 13 Melatoniini Valojaksoisuus säätelee käpylisäkkeen melatoniinin eritystä: pitoisuudet korkeita yöllä, matalia päivällä Syksyllä pitenevä yö lisää melatoniinin eritystä Sikiö altistuu melatoniinin vuorokausivaihtelulle ja vuodenaikaisvaihtelulle Useiden eläinlajien, mm. lampaan ja saksanhirven sikiöistä on löydetty melatoniinireseptoreita (hevonen?) Melatoniinin epäillään vaikuttavan sikiön kypsymiseen mm. estämällä kortisolin tuotantoa (Torres-Farfan ym. 28) Vaikutusmekanismi?: keväällä melatoniinin eritys, melatoniinin estovaikutukset sikiön kypsyminen, kantoaika Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 14 tutkimuskeskus 7

Leveysasteen vaikutus? huomioitava kantoaikoja vertailtaessa! Lämminveriset ravurit: 6-7 N: 331,7 vrk (Reilas ym. 214) 43 N: 343,3 vrk (Marteniuk ym. 1998) 45 S: 349,1 vrk (Dicken ym. 212) Leveyspiiri vaikuttaa päivän pitenemisen/lyhenemisen nopeuteen talvipäivän seisauksen jälkeen ja sitä ennen Leveyspiiri vaikuttaa päivän maksimipituuteen Kokeelliset tutkimukset lampailla ovat osoittaneet, että hormonaalisen vasteen suuruus riippuu fotoperiodisen signaalin voimakkuudesta (Robinson & Karsch 1987) Tiineyden kesto vrk 355 35 345 34 325 315 Suomi 1991-25 Pohjois-Amerikka 1986-1992 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 15 Varsan sukupuolen vaikutus kantoajan pituuteen Orivarsaa kannettiin 1,8 vrk pitempään kuin tammavarsaa Sama todettu aikaisemmin: 1,2 1,8 vrk Uppenborn 1933 Bos & Van Der May 198 Sevinga ym. 24 Cilek 29 Langlois & Blouin 212 2 2,5 vrk Marteniuk ym. 1998 Pérez ym. 23 Valera ym. 26 Dicken ym. 212 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 16 tutkimuskeskus 8

Tamman iän ja varsomiskertojen vaikutus kantoajan pituuteen Tamman ikä Ei vaikuttanut lämminveritammoilla Nuoret suomenhevoset (2-9 v) kantoivat 2,3 vrk kauemmin kuin vanhat ( 17 v) ±kirjallisuudessa Varsomiskerta 1. tiineys kesti 1-3 vrk pitempään kuin myöhemmät tiineydet molemmilla roduilla Kirjallisuudessa raportoitu ensikertalaisille jopa 1 vrk (Pool-Anderson ym. 1994) ja 14,5 vrk pitempiä kantoaikoja (Satué ym. 211) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 17 Tammatyypin vaikutus Siemennysvuonna varsoneet kantoivat lyhyemmän ajan kuin neitseelliset, tyhjäksi jääneet tai levänneet Saman havainnut Langlois&Blouin 212 Kantoaikojen ero oli suurin huhtikuussa siemennetyillä LV-tammoilla (4,5 vrk) ja toukokuussa siemennetyillä SHtammoilla (3,7 vrk) Vaikutusmekanismi: Alkion/sikiön kehitys nopeampaa alkutiineydessä juuri varsoneella? Alkion/sikiön kehitys hitaampaa tammoilla, jotka vasta alkaneet sykloida talven seksuaalilevon jälkeen? Erot kohdun rauhasten toiminnassa ja eritteiden laadussa/määrässä? Kantoaika vrk Kantoaika vrk 35 345 34 325 315 31 35 345 34 325 315 Lämminverinen Astutuskuukausi Suomenhevonen Astutuskuukausi Ensikertalainen Tyhjäksi jäänyt Levännyt Varsonut Ensikertalainen Tyhjäksi jäänyt Levännyt Varsonut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.2.214 18 tutkimuskeskus 9

Kiitos! Poola s. 21 -Siem. 23.4.28 (Liising) Ypäjä Eila -Syntyi 3.4.29 (345 vrk) -Emänsä 1. varsa MTT Agrifood Research Finland 12.2.214 19 tutkimuskeskus 1