2 Oulunkylä sai vuoden alussa oman asukastalon. Seurahuoneen historialliset tilat ovat nyt alueen asukkaiden ja järjestöjen käytössä. Ennustan, että uudet toimintatilat saavat kaupunginosassamme ja koko pohjoisessa suurpiirissä aikaan kansalaistoiminnan uuden kukoistuksen. Tule Sinäkin Seurahuoneelle tekemään siitä mieleistäsi paikkaa toimia ja vaikuttaa. ** Työn, vapaa-ajan ja levon yhteensovittaminen on nykyisin haastava tehtävä kenelle tahansa. Työelämä on muuttunut entistä kilpailullisemmaksi. Työn suoritusvaatimukset ovat kasvaneet. Työtahti on kova eikä kiire hellitä teki töitä kuinka lujasti tahansa. Puolet palkansaajista arvioi työn määrän lisääntyneen. Ylitöitä tekee noin Päätoimittajalta Järkeä säästämiseenkin puolet. Stressi on selkävaivojen ohella yleisin terveysongelma. Työuupumusta kokee noin seitsemän prosenttia työssä olevista. Neljä kymmenestä työssä käyvästä kärsii unihäiriöistä. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila perusteli ehdotustaan veroasteen laskemiseksi työn kannustavuuden lisäämisellä. Mihin rakoon sen kannustavuuden kasvattaman työkapasiteetin oikein työntäisi, kun työntekijät jo nykyvauhdilla uupuvat ennenaikaiselle eläkkeelle? Vuorokaudessakin on vain 24 tuntia. ** Kertsi oli remontissa Pakilan nuorisotalolla toimitaan Pakilan nuorisotalon tilat ovat Pakilan demokraattisen kulttuurisäätiön omaisuutta ja nuorisoasiainkeskus on vuokrannut tiloja nuorisotalon käyttöön jo vuodesta 94. Tämän vuoden alusta nuorisotalo vuokraa tilat kokonaan omaan käyttöönsä joten tilojen vuokraus ulkopuolisille on lopetettu. Remontti tiloissa tehdään yhteistyössä säätiön ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kevään toiminta pääsi alkuun helmikuun alussa. Ala-asteikäiset: - ma, ti, to, pe klo 14 17 avoin toiminta 9 12 vuotiaille - ma klo 15 17 tyttökerho 4. 6. luokkalaisille - to klo 15 17 kokkikerho 9 12 -vuotiaille - pe klo 12 14 puuhakerho 7 8 vuotiaille 13 18 -vuotiaat: - ma, ti, to klo 17 21 avoin toiminta - sekä vuoroviikoin perjantaisin klo 18 23 SELVIS (parittomat viikot) ja - lauantaisin klo 19 23 KLAARA (parilliset viikot) Nuorisotalon toiminnan suunnittelussa ovat mukana suurelta osin myös nuoret itse, joten normaalin aukiolon lisäksi kevään mittaan tulee nuorten toiveiden mukaisia retkiä, tapahtumia, vierailuja, yökertsejä yms. Pakilan nuorisotalo Lepolantie 19, PL 5100 00099 Helsingin kaupunki p. 754 1704, e-mail: pakilan.nt@pakil.pp.fi Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 Kaupungin talous joutuu säästökuurille. Kaupungin virastot ja laitokset saivat ohjeet ensi vuoden budjetin rakentamiseen. Uusia toimintakuluja aiheuttavista investoinneista pitäisi pidättäytyä ja toimintamenoja alentaa. Ohjeissa mainittu varautuminen ensi vuoden talouden säästökuuriin ei kuitenkaan tarkoita, että säästöjä pitäisi panna käyntiin jo tämän vuoden puolella, niin kuin jotkut virkamiehet ovat ymmärtäneet. Tänä vuonna toimitaan vuoden 2002 budjetin mukaisesti. Jotkut ehdotetuista säästökeinoista tuntuvat järjettömiltä kuten esimerkiksi sosiaalipalvelujen tason laskeminen maan 16 suurimman kaupungin keskiarvolle. Se merkitsisi käytännössä nykyisen palvelutason romahduttamista. Tähän astihan Helsinki on pitänyt muuhun maahan arvioiden kohtuullisen hyvää huolta esimerkiksi vanhuksistaan. Myös terveyskeskusverkoston harventaminen ja mitoittami- Kevätkauden toimintaa nen 20 000 asukkaan palvelupisteiksi panee mietityttämään. Maunulan terveysasema on jo mainittu niiden viiden pienen terveyskeskuksen joukossa, jotka joutuisivat lopetettavien listalle. Jos tehdään isoja uusia terveyskeskuksia, riittävätkö tilat? Mitä säästämistä se on, jos yhtäällä jätetään tiloja tyhjäksi ja toisaalla rakennetaan uutta? Kun matkat palvelujen ääreen kasvavat, pitää luoda uusia kulkusysteemejä jne Järki käteen! Tutkimusten mukaan suomalaiset ja helsinkiläiset maksavat mielellään veroja saamiensa palvelujen vastineeksi. Toivottavasti valtuutetuilla riittää ensi syksynä budjetista päätettäessä viisautta tehdä oikeita säästöjä oikeissa paikoissa. Niitäkin löytyy. Jätetään ensiksi kaiken maailman Armitalot, Musiikkitalot ja muut monumentit rakentamatta. Oulunkylän nuorisotalo NUOTTA Kaija-Leena Sinkko 9-12 -VUOTIAAT Kun koulupäivä päättyy eikä kotona ole vielä vanhempia, on mukava viettää aikaa hyvässä seurassa mukavia juttuja puuhaten. Avoin toiminta - maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin kello 14.00-16.30. Tiistaisin suljettu! Pelikerho 21.1 6.5. - maanantaisin kello 15.00-16.00. Jäsenkortilla mukaan. Käden taidot 7-12 vuotiaat 16.1. 15.5. - keskiviikkoisin klo 14-15.30 ja 16-17.30. Materiaalimaksu 17 euroa ja jäsenkortti. Ennakkoilmoittautuminen. Kevään kursseja - Kalastusvälineiden tekokurssi 21.2 21.3. torstaisin kello 18.00-20.00. Ilmoittautuminen puh. 050-3311937. - Kokkikurssi 6. 27.3 ke kllo 14.00 16.00. Hinta 8 euroa. Teemapäivät - Formula-yö pojille 2-3.3 - Tyttöjen ilta 8.3 kello 17.30-20.00 13-17 -VUOTIAAT Avoin toiminta - Maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 17.30-20.45. Perjantaisin kello 17.30-20.00.Tiistaisin suljettu. Käden taidot 16.1-15.5. - keskiviikkoisin klo 17.30-19.00. Materiaalimaksu 17 euroa. Punttisali 15 17 -vuotiaille - vuorot ma pe kello 15.30-20.00 Teemapäivät - Formula-yö pojille 2.-3.3. - Tyttöjen ilta 8.3. kello 17.30-20.00 - Pidennetyt perjantait 19.4. ja 17.5. Nuotta auki kello 22.00 asti. Lasketteluleiri Himokselle - 22.-24.3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Nuottaan 1.3. mennessä. NUOTTA, Kylänvanhimmantie 25 B,00640 Helsinki. (Oulunkylän kauppakeskuksen takana), puhelin 31069726, fax 31088545, www.nk.hel.fi/talot/oulunkyla Oulunkyläinen / Pohjoiset esikaupungit Tapahtuu Kulmilla Oulunkylän Tähti ry liikuttaa - Oulunkylän Tähti ry ottaa yli kuusivuotiaita oppilaita taitoluistelua oppimaan ajalle 2.1.-31.4. Harjoitukset tiistaisin klo 17 18 ja lauantaisin klo 9 10 Oulunkylän nuorisohalloissa. Ota yhteyttä Vuokkoon puh. 040 580 7385. - Oulunkylän Tähti ry:n sählyä Oulunkylän ala-asteen jumppasalissa tiistaisin klo 18.30-20. Ota yhteyttä Erkkiin puh. 0400 899 141. - Oulunkylän Tähden Ekin hölkkä Oulunkylän liikuntapuistossa sunnuntaina 3.3.02. Liikkeelle lähtevät naiset ja miehet klo 18 päärakennuksen edestä. Seuraavat Ekin hölkät 8.3., 13.3. ja 27.4. Tapahtumien suojelijana on oulunkyläläinen STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. - Veli Tapion sauvakävelytempaus Tapio Rautavaaran puistosta Teininmäeltä 3.3.02 klo 18. Seuraavat sauvakävelyt 8.3. klo 12, 13.3. klo18 ja 27.4. klo12 ja 18. Suojelijana on oulunkyläläinen pääjohtaja Vappu Taipale, joka nähtäneen myös mukana. Ilman sauvojakin lenkkeily käy, mutta sauvojahan saa viikoksi lainaan Maunulan ja Viikin kirjastosta. Helsingin Minijellonat ry Tiedustelut Pirjo Tamminen, puh. 6811 9095 tai 040 737 9528. - Satujumppaa 4-5-vuotiaille Oulunkylän nuorisotalolla tiistaisin klo 18 18..45. Kevätkauden hinta 33,70 euroa. Ohjaaja Sari Terävä. - Englanninkielinen kielikylpykerho 3-6 vuotiaille Hietaniemen kerhohuoneistossa, Hietaniemenkatu 9 C, 2. krs. Kerho on lauantaisin klo 13 14.30. Kevätkauden hinta 58,90 euroa. Ohjaaja Katariina Jarenko. - Englanninkielinen kielikylpykerho yli 7 vuotiaille samassa paikakssa lauantaisin klo 14.30 16. Kevätkauden hinta 58,90 euroa. Ohjaaja Katariina Jarenko. MLL Perhekahvila Oulunkylässä - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Oulunkylän paikallisyhdistyksen Perhekahvila kokoontuu joka torstai klo 10-12 viihtyisissä tiloissa Oulunkylän nuorisotalolla (Kylänvanhimmantie 25). Välillä ohjelmassa alustuksia, keskustelua, leikkejä ja askartelua, välillä vapaata seurustelua. Kahvia, teetä ja pientä syötävää 1 euro/perhe. Tervetuloa mukaan tapaamaan alueen muita lapsiperheitä ja jakamaan kokemuksia vanhemmuudesta! Lisätietoja: Mari Simola p.040-513 6660 / 777 3918 / mari.pikkarainen@helsinki.fi - Kevään ohjelma: 28.2. Kalevalan päivän perinneleikkejä Liisa Heleniuksen ohjauksessa, 3.3. Alueen päivähoitovaihtoehtojen esittelyä, 14.3. Vapaata seurustelua, 21.3. Istutetaan rairuohoa, 28.3. Pääsiäisaskartelua, 4.4. Vapaata seurustelua, 11.4. Vaihdellaan hyviä ruokareseptejä, 18.4. Vapaata seurustelua, 25.4. Vappunaamiaiset ja nyyttikestit SPR Maunulan osasto järjestää yhdessä Työväenopiston kanssa seuraavat kurssit: - Henkinen tuki onnettomuus- ja kriisitilanteissa 26.2., 28.2., 5.3., 7.3. ja 12.3. klo 17 19.30 Pakilan yläasteen koululla, osoite: Pakilantie 67. - Elvytyskurssi 14.3. klo 17.30 20.45 Pakilan yläasteen koululla, Pakilanatie 67. Kummankin kurssin hinta on 5 euroa. Suoritetusta kurssista saa todistuksen. Ilmoittautumiset Työväenopistoon puh. 310 88610. - Vapaaehtoisvälitys on tiistaisin klo 16 18 ja torstaisin klo 14 16, puh. 310 69723. - Ystäväkerho kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 18 20 Suvinurkassa, os. Suursuonlaita 1. - Vanhustenkerho torstaisin klo 15 16 Töyrytie 4:n kerhohuoneessa.lisätietoja Ritva Tuominen, puh. 724 5281. SPR Kallio-Käpylän osasto: - SPR Kallio-Käpylän osaston ylimääräinen vuosikokous to 21.2. klo 19.00 osaston tiloissa, os. Torkkelinkatu 5, Hki 53. Kokouksessa valitaan osastolle puheenjohtaja loppuvuodeksi. - Kevätkokous osaston tiloissa ma 18.3. klo 18.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa vaikuttamaan! - Ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan peruskurssi: to 14.3. klo 18-20.30, la 23.3. klo 10-14 ja ti 9.4. klo 18-20.30. Ensimmäiset kerrat os. Torkkelinkatu 5 ja viimeinen kerta Ykköstorin tiloissa, os. Neljäs linja 24. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Ali, p. (09) 726 0408, 041 518 7768, tarja.ali@saunalahti.fi - Uusi nuorisoryhmä kokoontuu osaston tiloissa, os. Torkkelinkatu 5, keskiviikkoiltaisin. Kysy lisää Sonja Savolaiselta p. 040-769 3589. Numero 1/2002 23.2.2002 Perustettu 1985 18. vuosikerta ISSN 0783-6961 Painos 20 000 kpl Oulunkylä-Seura Koskela-Seura Maunula-Seura Metsälä- Seura Pakila-Seura Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys Noin 18 000 kpl jaetaan kotitalouksiin näillä alueilla ja noin 2 000 kpl muussa jakelussa Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Vakituinen avustaja: Ilmoitukset Kaija-Leena Sinkko Laura Hari Arvi Vuorisalo Mauno Hari Jakeluhäiriön sattuessa ottakaa yhteys Suoramainontaan, puh. 5615 6400 puh. 0400-934 433, fax 752 2506 puh. 757 0883, 040-7654084 puh. 728 6663 puh. 413 464 60 Seuraavan numeron aineistot 8.4.2002 mennessä (lehti ilmestyy 27.4.2002) Kaija-Leena Sinkko Maanmittarintie 10 B, 00680 Helsinki kaija-leena@sinkko.pp.fi Sähköinen aineisto pyydetään toimittamaan txt-muodossa.
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 3 Oulunkyläinen OULUNKYLÄ PATOLA VERÄJÄMÄKI VERÄJÄLAAKSO KOSKELA METSÄLÄ MAUNULA PAKILAT PALOHEINÄ TORPPARINMÄKI pohjoiset ESIKAUPUNGIT Sosiaali- ja terveyskeskuksen pohjoinen suurpiiri joutui vuoden alussa naisvaltikan alle. Terveysasioiden johtoon tuli Päivi Koivuranta-Vaara. Sosiaaliasioiden johdossa on Helinä Hulkkonen. Pohjoinen suurpiiri Naisten johdossa Vuoden alussa terveysjohtaja Leo Sommardahlin eläkkeelle siirtymisen jälkeen pohjoinen terveyskeskus sai uuden johtajan, lääketieteen tohtori Päivi Koivuranta-Vaaran. Kun sosiaalikeskuksenkin johto on Helinä Hulkkosen käsissä, voidaan leikillisesti sanoa, että pohjoisen sosiaalija terveyskeskuksessa vallitsee akkavalta. Tilanne kuvaa hyvin koko sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäkunnan rakennetta. Hoito- ja hoivatyö on suurelta osin naisten työkenttää, joskin johtavista tehtävistä monet ovat miesten käsissä. Päivi Koivuranta-Vaaralla on monipuolinen kokemus sekä hallintotehtävistä että myös käytännön praktiikan hoitami- sesta. Hän on ollut aiemmin terveysvirastossa hallintoylilääkärinä ja ylilääkärinä koillisessa suurpiirissä. Lapsiperheen elävään elämään liittyvät asiat ovat tuoreina tiedossa. Siitä pitävät huolta kolme lasta, joista nuorin on 9 ja vanhin 17 vuoden ikäinen. Lääketieteen tuntemusta perheeseen on kertynyt roppakaupalla. Myös aviomies on ammatiltaan lääkäri ja tutkija. Ennalta ehkäisy kannattaa - Pienen tauon jälkeen tilasimme ateriat Helsinki Cateringilta. Nyt vanhukset ovat tyytyväisiä ruokaan ja kun Helsä syömällä oikein, pitämällä huolta kunnostaan, liikkumalla paljon, lepäämällä riittävästi ja pitämällä yhteyttä muihin ihmisiin, Päivi Koivuranta-Vaara luettelee. - Paitsi terveydenhoidossa myös elinympäristön rakentamisessa varautuminen ennalta tuleviin ongelmiin on monin tavoin edullisempaa kuin jo sopimattomien ratkaisujen korjaaminen. Vaikka suuri osa vanhusten hoivapalveluista tuotetaankin sosiaalipuolella, Päivi Koivuranta-Vaaralle ikääntyvien ihmisten asiat ovat läheisiä vanhuspalveluprojektin kautta, jonka työhön hän osallistui työskennellessään terveysvirastossa. - Asuinalueita rakennettaessa olisi hyvä kiinnittää huomiota ihmisen elinkaaren eri vaiheiden asettamille vaatimuksille. Ympäristöä pitäisi kehittää elinkaariajattelun mukaisesti. Matalammat kynnykset, riittävän leveät kulkuväylät, kaiteet tai liukastamattomat lattiapinnat ovat hyvä asia paitsi ikäihmisille ja liikuntaesteisille myös terveille ja ketterille lastenvaunuja työntäville nuorille äideille tai kiireisille perheenäideille, jotka kiiruhtavat töistä kotiin kauppakassien kanssa. Muuntojoustavuutta elinympäristöön - Tupakointi, ylipaino, kohonnut verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja liian vähäinen liikunta ovat monen sairauden riskitekijä. Meistä jokainen voi vaikuttaa terveyteennetaan, sinne muuttaa usein paljon nuoria lapsiperheitä. Alueella tarvitaan päiväkoteja ja muita lapsiperheiden palveluja. Asukkaiden vanhetessa palvelutarpeet muuttuvat. Ehkä päiväkotipaikkoja alkaa olla liikaa suhteessa alueen lapsimäärään. On hyvä, jos jo päiväkotien rakentamisvaiheessa tämä on otettu huomioon ja tilat on helposti muutettavissa sen hetkisten tarpeiden mukaisiksi. Aikanaan elämän lakien mukaan alueelle muuttaa taas uusi sukupolvi lapsiperheitä ja alue aloittaa uuden elinkaaren. Muuntojoustavassa yhdyskuntasuunnittelussa nämä asuinalueiden syklit otetaan huomioon jo ennalta Maunula on yksi ensimmäisiä aluerakentamisen kohteita Helsingissä 50-luvulta. Oulunkylän kerrostaloalue rakennettiin pääosin 60- ja 70-luvulla.Uusille asuinalueille muutti tuolloin paljon lapsiperheitä ja isät ja äidit olivat parhaissa työvuosissaan. Lapset kasvoivat ja lähtivät maailmalle. Alkuperäiset, ensimmäisen sukupolven maunulalaiset ja oulunkyläläiset ovat tulleet seniorivuosiinsa ja palvelujen tarve on kasvanut. Hissittömät porraskäytävät ovat tulleet suureksi ongelmaksi ei vain ikäihmisille vaan kaikenikäisille asukkaille. Ostoskassien tai lasten raahaaminen yläkerroksiin vaatii nuoreltakin voimia. Vuodenvaihde toi muutoksia - Vuoden alussa terveydenhoidon puolella suuri uudistus oli hammashoidon laajeneminen v. 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin. Kaikki helsinkiläiset pääsevät hammashoidon piiriin ensi joulukuun alussa. Tämän vuoden loppuun mennessä otetaan käyttöön sähköinen potilaskertomus. Se nopeuttaa tiedonkulkua eri hoitolaitosten ja terveyskeskuksen välillä. Potilaan tietosuoja on uudessakin järjestelmässä turvattu, Koivuranta-Vaara vakuuttaa. Sosiaalipuolella alkanut vuosi toi pohjoisen suurpiirin asukkaille lisäpanostuksia kuntouttavaan työtoimintaan ja vanhusten palveluihin. - Perheiden ongelmat ovat lisääntyneet ja sanotaan, että kolmanneksella nuorista on vaikeuksia. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on lisääntynyt. Saattaa olla, että laman jäljet näkyvät vasta tulevina vuosina. Nykyisin puhutaan paljon varhaisesta puuttumisesta. Kun ongelmia havaitaan, niihin puututaan ja aletaan hoitaa välittömästi. - Joskus lasten suojeleminen ja vanhempien suojeleminen joutuvat törmäyskurssille. Lastensuojelun työntekijöiltä vaaditaan taitavaa tasapainottelua noiden erilaisten pyrkimysten välillä, Helinä Hulkkonen toteaa. - Riskilasten tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää ja siihen terveydenhoitopuolella ensisijassa keskitytään, Päivi Koivuranta-Vaara jatkaa. Ateriapalvelut taas entiselleen Sosiaalikeskuksen johtaja Helinä Hulkkonen huomauttaa, että viime aikoina on alettu puhua muuntojoustavuudesta.- Muuntojoustavat ratkaisut ovat sellaisia, jotka luontevalla tavalla voidaan muuttaa kulloistenkin tarpeiden mukaisiksi. Kun uusi asuinalue rakensinki Cateringin keittiö sijaitsee täällä Suursuolla, aterioiden kuljetusmatkakin jää lyhyeksi. Vanhukset saavat ruoan lämpimämpänä kuin toiselta puolelta kaupunkia tuotuna ja he ovat olleet tähän muutokseen tyytyväisiä. - Sen verran tässä on vielä uutta tulossa, että sosiaalikeskuksen taakse kohoaa uusi rakennus, parakki, jonne tulee psykiatriselle yksikölle ja A- klinikalle tiloja ja päihdeongelmaisten päiväkeskus, Helinä Hulkkonen kertoo. Kaupungin talous kiristyy Valtio leikkasi Helsingiltä yhteisöverotuottoja miljardin markan edestä. Kaupungin talouteen tämä jättää niin suuren aukon, että ensi vuoden budjettiesityksen pohjaksi on esitetty paitsi menoleikkauksia myös kunnallisveron nostoa puolella pennillä Kaupunginhallitus on jo sopinut budjetin tekemisen peruslinjoista. Veroäyrin nostamisen lisäksi suuria investointeja siirretään ja virastojen käyttötaloutta leikataan neljällä prosentilla. Kevätkauden aikana eri hallintokunnat tekevät omia budjettiesityksiänsä, joiden pohjalta budjetti päätetään valtuustossa syksyllä. Sosiaali- ja terveystoimen menot ovat lähes puolet kaupungin kaikista menoista. Säästötoimet ulottuvat käytännössä myös pohjoisen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaan. Ehkä tämä talouden kiristyminen näkyy jo tämän vuoden toiminnoissa, molemmat johtajat arvelevat. Ensimmäiset Jokerivalot Viikissä Kutomakerhon perinteiset kevätmyyjäiset Maunula-Oulunkylä-Malmi Palvelulinjassa muutoksia Jokeri - Joukkoliikenteen kehämäinen bussiyhteys Itäkeskuksen ja Tapiolan välillä - käynnistyy vuoden 2003 elokuussa. Sitä ennen otetaan käyttöön eräitä Jokerille rakennettavia uusia liikennejärjestelyjä bussiliikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Pihlajamäentien liikenneympyrässä. Ne helpottavat linjan 57 ja 68 busseja liittymään vilkkaalle Pihlajamäentielle Jokerivalot toimivat samalla tavalla kuin raitiovaunuvalot - joukkoliikennettä risteävä liikenne pysäytetään hetkeksi punaisella vilkkuvalolla. Jokerivaloja on tulossa Helsinkiin myös muualle Jokerireitin varrelle kuten Viikintien ja Viilarintien risteykseen, Oulunkyläntien ja Maaherrantien risteykseen sekä Aino Acktén tien ja Eliel Saarisen tien liikenneympyrään. lauantaina 23.3. klo 11-15 Oulunkylän vanhalla koululla, Teinintie 8 B 2. Pääsiäisnoidat lentelevät myyjäisissä. Kudonnaisia ja kotileivonnaisia. Arpajaiset. Maukasta puuroa ja kahvia tarjolla. Lisätietoja: Anja Tuulensuu puh. 728 3624 Palvelulinjaliikenne vakinaistettiin Helsingissä vuoden alussa. Palvelulinjasto laajeni samalla ja kaksi uutta linjaa aloitti liikenteen. Toinen uusista palvelulinjoista kulkee Pihlajamäessä ja toinen Kallion ja Vallilan alueella. Pohjoisen suurpiirin palvelulinjan reitti vähän muuttui ja vuorot lisääntyivät. Palvelulinjojen busseissa voi matkustaa kaikilla Helsingin sisäisen liikenteen ja seutuliikenteen lipuilla. Maunula-Oulunkylä-Malmi palvelulinja P8 Maunula- Oulunkylä- Malmi kulkee viitenä arkipäivänä viikossa Metsälästä Malmin sairaalaan. Linja on ajanut runsaan vuoden ajan. Sen reitti ulottuu Metsälästä Tinasepäntieltä Maunulan Suursuolle ja sieltä Oulunkylän kautta Malmin sairaalalle. Kun Pihlajamäki sai oman palvelulinjansa, Maunula-Oulunkylä-Malmin linjan palvelualueesta Pukinmäen lenkki jäi pois. Maunulan palvelulinjan reitti muuttui kulkemaan Malminkaarta pitkin Ala-Malmin torille ja sieltä Soidintielle. Palvelulinjan aikataulua tihennettiin. Linjalla on tänä vuonna viisi lähtöä päivässä molempiin suuntiin. Palvelulinja kulkee 2 tunnin välein. Aamun ensimmäinen lähtö on Tinasepäntieltä klo 8.15. Matka Metsälästä Malmille noin 50 minuuttia. Oulunkylän torilta matka vie 24 ja Saunabaarilta 38 minuuttia Malmin päätepisteeseen. Malmin sairaalasta palvelulinjalla on lähtöjä klo 9.40, 12.00 ja 14.00. Aikatauluja saa HKL:n palvelupisteistä, terveysasemilta ja palvelutaloista sekä palvelulinjan bussista. Matkojen pääkohteita ovat olleet Malmin, Oulunkylän ja Maunulan keskukset, mutta myös terveydenhoitoa auto palvelee. Tietysti on muitakin tarpeita kuten ystävien ja sukulaisten tapaaminen tai ostoksilla käynti. Palvelulinjalla pääsee mukavasti Metsälästä tai Maunulasta esimerkiksi Oulunkylän liikekeskukseen. Meiltä päin eli lännestä itään matkustaa noin kolme kertaa niin paljon asiakkaita kuin Malmilta tänne päin. Monet matkustajat käyttävät palvelulinjaa molempiin suuntiin, mutta monesti palataan muilla konsteilla, esimerkiksi vaihtamalla Sörnäisten metroasemalla Malmin bussista Oulunkylän tai Maunulan bussiin. Palvelulinjan pienoisbussissa on 25 istumapaikkaa ja tilaa on riittänyt. Bussissa on bussiemäntä, joka auttaa mat- kustajia tarvittaessa. Aikataulu on löysä, sillä asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin. Autoemäntä auttaa rollaattorin tai lastenvaunut bussiin tai sieltä pois. Lippuakin tullaan kysymään matkustajan istumapaikalta. Bussissa on hyvä tunnelma. Emännällä riittää aikaa vaihtaa kuulumisia matkustajien kanssa ja poistumispaikka sovitaan matkustajan toivomuksen mukaan tarkalleen. Bussi ottaa matkustajia yhtä usein pysäkeiltä kuin niiden väliltäkin. Joko Sinä olet käyttänyt meidän omaa palvelulinjaamme P8? Hyvää matkaa!
4 OULUNKYLÄN APTEEKKI Palvelemme ma-pe 8.30-19 la 9-15 Tervetuloa! Terveydenasiantuntijat lähelläsi Liikekeskus Ogelissa puh. 728 66 23 PARTURI-KAMPAAMO Avoinna ti-pe 9-17 la 9-13 ma suljettu Koskelantie 54 p. 757 1353 OLYMPIA METSÄLÄN AUTOHUOLTO OY Asesepänkuja 2, 090620 HELSINKI PUHELIN (09) 757 0441 Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkärit: Pirkko Aho; iensairaudet, Kari Ranta; juurihoidot Hammaslääkärit: Elina Saaristo, Marja Romu Suuhygienisti, Särkypäivystys Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 Kaupungin hissiasiamieheltä neuvoja HISSI ON KERROSTALOLLE Suomessa on noin 50 000 hissitöntä kerrostalon rappukäytävää kolmekerroksisissa tai sitä korkeammissa taloissa. Niissä asuu lähes 700 000 ihmistä. Heidän joukkoonsa mahtuu monia jalkansa särkeneitä nuoria, vaikeista lonkan kulumista kärsiviä vanhoja, odottavia äitejä, lastenvaunujen kanssa liikkuvia nuoria perheitä, vanhuksia ja sydänvaivaisia. Hissi helpottaisi heidän kaikkien elämistään, vaikka hissin rakentamisesta puhuttaessa helposti syntyy asetelma, että vain vanhat ja huonojalkaiset tarvitsevat hissiä, nuoret ja hyväjalkaiset eivät. - Kukapa sitä kotoaan haluaisi muuttaa. Tältähän se tuntuu, jos äkkipäätään miettii haluaisiko muuttaa johonkin toiseen taloon, ehkä toiseen kaupunginosaan. Rauhassa kotona saakin asua, jos maksaa vuokransa eikä riko talon järjestyssääntöjä. Paitsi jos sattuu jotain. Kolari, paha kaatuminen tai muu onnettomuus, sairaus Yhtäkkiä tilanne muuttuu. Kotona ei enää pärjää. Tai sinne ei pääse. Hissittömän talon vankina Pohjoisen suurpiirin kerrostaloalueet Maunula, Oulunkylä ja Patola kuuluvat hissittömien asuintalojen vyöhön, joka kiertää Helsingin niemeä. Tämä kriittinen vyöhyke alkaa Munkkiniemestä, kulkee Munkkivuoreen, Kivihakaan, Eteläja Pohjois-Haagaan ja kurvaa sieltä Maunulaan, Patolaan, Oulunkylään, sitten Käpylään, Herttoniemeen, Roihuvuoreen ja Puotilaan. Kysymyksessä ovat pääasiassa 40-, 50- ja 60-luvulla rakennetut kaupunginosat, jolloin rakennettiin nopeasti ja mahdollisimman halvalla asuntoja kaupunkiin muuttavien tarpeisiin. Maunulaan ja Oulunkylään muutettiin parhaissa työvuosissa, kun lapset olivat pieniä ja uuden asunnon lisätilat tulivat todelliseen tarpeeseen. Nyt lapset ovat lähteneet maailmalle ja monet vanhukset ovat jääneet yläkerroksiin asunnon vangiksi, kun omat jalat eivät enää kanna portaissa. Haluaisitko Sinä viettää kodin seinien vankina 24 tuntia vuorokaudessa? Jälkikäteen rakennettu hissi maksaa OULUNKYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS 20 VUOTTA Mäkitorpantie 37, Liikekeskus Ogeli, 2. kerros Fysikaalista hoitoa, hierontaa, vyöhyketerapiaa P.7281 225 PULLA-UKKO TIETÄÄ... AIDOT JA LUONNOLLISET ASIAT OVAT HYVÄN TERVEYDEN ALKUAINEITA KUTEN KAURA JA PELLAVANSIEMENET Niitä molempia on sopivassa suhteessa JUHLAVEHNÄSET-leipomon uudessa KAURA-PELLAVA LEIVÄSSÄ Tule ja totea itse, että aidot asiat maistuvat hyvältä parturi & kampaamo Tuula Kilpeläinen 724 9227 Torivoudintie 1, 00640 HKI Ma - Pe 9-17 tai sopimuksen mukaan. Leipomo - Konditoria - Kahvio Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki Puh. 754 5906 Fax 794 484 Ark. 7-17.30, la 9-14 Hissin rakentaminen kerrostaloon on arvokas investointi. Kysymys on useista sadoista tuhansista markoista, isommissa taloyhtiöissä jopa miljoonasta markasta tai yli. Asuntovelkaiselle nuorelle perheelle hissi tuntuu kaukaiselta ylellisyydeltä. Pienen eläkkeen varassa sinnittelevälle eläkeläiselle useiden kymmenien tuhansien markkojen suuruinen osuus hissikustannuksista pelottaa. Harvalla on niin suuria, helposti irrotettavissa olevia talletuksia, että voisi kylmän rauhallisesti pohtia hissiasiaa. Vaikka on heitäkin. Aika moni pitkään hissittömässä talossa asunut kertoo säästäneensä jo pitkään hissiä varten. Hissin rakentamisen tarpeellisuudesta vakuuttuneet asiantuntijat osoittavat, miten asunnon arvo nousee hissin myötä viidestä kymmeneen prosenttia. Mutta kukapa sitä omaa kotiansa myymään rupeasi sen jälkeen, kun sinne kulkeminen hissin myötä helpottuu. Arvonnoususta pääsee nauttimaan yleensä vasta perikunta. Paras perustelu on hissin tuoma välitön hyöty sinänsä. Kodista ja kotiin pääsee. Seinät eivät enää pidätä sisätiloissa. Valtion ja kaupungin antaman hissiavustuksen, edullisen lainan ja pitkän laina-ajan vaikutuksesta kuukausivuokran nousu jää sen verran kohtuulliseksi, että siitä selviää. Ja ne jotka ovat säästäneet hissiä varten maksavat oman osuutensa lainasta kerralla pois. Hissiasiamies auttaa Helsingin kaupunki aloitti hissiprojektin muutama vuosi sitten. Helsingin asukaskunta ikääntyy ja täällä asuu 140 000 ihmistä hissittömissä taloissa. Avohoidon edellytyksenä on, että hoidon tarpeessa olevat selviävät kotioloissa. Hissi helpottaa myös esimerkiksi siivoojan, lehdenjakajan ja postinkantajan työtä. Hissiprojektia hallinnoidaan kaupun- Maunulassa todettu Hissi ei ole enää ylellisyyttä Rakel Vallikari, 84 v., on ollut aloitteen tekijänä hissin rakentamiseksi Suonotkontie 6:n porraskäytäviin. Kun Suonnotkontien 6:n kiinteistö Maunulassa valmistui vuonna 1963, sen kolmeen porraskäytävään ei rakennettu hissejä. Miksi olisi, sillä vastavalmistuneeseen aravataloon muutti reipasjalkaisia nuoriapareja, ja lapset, 30 kaiken kaikkiaan, pinkaisivat vikkelästi vaikka kaikki neljää kerrosta ylös alas. Siihen aikaan hissit luokiteltiin ylellisyydeksi, joita voitiin hyvinkin karsia rakennuskustannuksista. Nyt, lähes neljänkymmenen vuoden kuluttua, nämä samaiset jalat eivät enää nouse kevyesti portaita. Vuosikymmenten kuluttua poiskaan ei haluta kodeista, jotka sijaitsevat lähellä luontoa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asukkaat ovat ikääntyneet talon myötä, ja monet tarvitsevat jo kotihoitajan apua. Kauppakassien kantaminen ylempiin kerroksiin käy raskaaksi kenelle tahansa. Asunto Oy Suonotkontien 6:n puheenjohtaja, Raakel Vallikari, eläkkeellä oleva kaupungin sosiaalihoitaja, tarttui tähän ongelmaan pari vuotta sitten. Kysely tuotti tuloksen, että enemmistö talon asukkaista puolsi hissien hankintaa. Rouva Vallikari on yhdessä isännöitsijän kanssa hankkinut hissitarjouksia, neuvotellut hissiasiamies Erkki Holapan kanssa, jonka tehtävänä on edistää Helsingissä hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Valtio ja kaupunki tarjoavat porkkanana avustusta noin 50% rakennuskustannuksista. - Urakka on ollut kova, rouva Vallikari, 84, toteaa, mutta etupäässähän minä loin hissitarpeen. Isännöitsijän pyynnöstä jatkoin puheenjohtajana vielä vuoden, vaikka olisin ollut jo valmis luopumaan tehtävästä, mutta toisaalta tämä on pitänyt mielen virkeänä. Maaliskuussa pidettävässä yhtiökokouksessa päätetään lopullisesti hankitaanko hissit vai ei, mutta rouva Vallikari odottaa toiveikkaana, että jo tämän vuoden loppukesänä asukkaat pääsevät ajelemaan uusilla hisseillä.
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 5 KANNATTAVA SIJOITUS ginkanslian kehittämistoimistossa. Hissiasiamieheksi valittiin keväällä 2000 hissirakentamiseen perehtynyt insinööri Erkki Holappa. Toimenkuvaksi hänelle annettiin edistää hissien rakentamista vanhoihin, hissittömiin taloihin. Sen jälkeen hän on kiertänyt eri kaupunginosissa, järjestänyt keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, osallistunut taloyhtiöiden kokouksiin, neuvonut ja opastanut taloyhtiöitä ja yksittäisiä ihmisiä hissiasioissa. Holapan palveluista ei veloiteta mitään. Apua ja neuvoja saa maksutta. - Karkeasti arvioisin, että kolmekerroksisessa talossa yksi tavallinen hissi yhteen portaaseen maksaa noin 500 000 markkaa. Tähän saa valtion avustusta ja kaupungin avustusta päälle niin, että asukkaiden maksettavaksi jää osaketaloissa puolet ja vuokrataloyhtiöille 40 prosenttia hissin hinnasta. - Kuvitellaan, että meillä on yksi kaksiportainen, 2000 asuntoneliömetrin asuinrakennus ja sinne rakennetaan hissit (kokonaishinta 1,5 mmk). Pankista saa kohtuuhintaista lainaa 750 000 mk esimerkiksi 17 vuoden laina-ajalla. Ensimmäisenä vuotena hissilaina nostaa vuokraa 3,43 mk neliötä kohti. Kolmenkymmenen neliön suuruisessa yksiössä vuokra nousee 103 mk/kk. ja seitsemänkymmenen neliön kolmen huoneen ja keittiön asunnossa 240 mk/kk. Pienituloisimmat voivat saada vuokran noustessa lisää asumistukea. Kuka maksaa mitäkin - Hissin rakentaminen voi käydä nopeasti, kun ryhdytään tuumasta toiseen. Sanoisin, että jos halua on, vuoden sisällä siitä, kun hissipäätös on saatu aikaan, voidaan jo ajella uudella hissillä. Monta kertaa päätöksen aikaansaaminen vie kuitenkin pidemmän ajan kuin papereiden ja lupien järjestäminen tai hissin rakentaminen, Holappa kertoo. Joskus tulee erimielisyyttä, minkä osan kuluista alakerrassa tai ylimmässä kerroksessa asuvat maksavat ja miten hissikustannus jyvitetään eri kerrosten asunnoille. Yksiselitteistä, oikeaa vastausta ei ole, vaan oikea lopputulos riippuu aina olosuhteista. - Olen nähnyt yhden Kiinteistöliiton juristin suosituksen, jossa hän esitti kantakaupungissa olevan talon ylimmän kerroksen maksettavaksi puolet hissin hinnasta ja siitä maksuosuus aleni kerros kerrokselta niin, että alimman kerroksen asukkaiden maksettavaksi jäi viisi prosenttia. - Toisessa tapauksessa ratkaisu löytyi siltä pohjalta, että hissin kokonaishinta jaettiin porraskäytävän portaiden määrällä ja näin saatiin aikaan yhden portaan hinta. Sen jälkeen laskettiin, kuinka monta porrasta kuhunkin asuntoon oli ja summa kerrottiin portaiden lukumäärällä. Kullekin saman kerroksen asunnolle laskettiin sitten hinta asunnon pinta-alan pohjalta. Miten menetellään Yksitäinen asukas voi tehdä aloitteen hissin rakentamisesta taloyhtiön hallitukselle. Hallitus tekee sen pohjalta alustavat selvitykset ja valmistelee asian yhtiökokouksessa käsiteltäväksi. Yhtiökokous voi päättää, että hallitus selvittelee hissin rakentamis- ja rahoitusvaihtoehdot. Sen jälkeen, kun hallitus on tehnyt hakemuksen avustuksen saamiseksi hissin suunnittelukustannuksiin, teettänyt rakennussuunnitelmat ja pyytänyt tarjoukset, hankkinut hissiavustukset ja valmistellut koko rahoituksen, yhtiökokous päättää lopullisesti hissin rakentamisesta. Kun myönteinen päätös on tehty, taloyhtiön hallitus valitsee hankkeelle vastuuhenkilön. Hallitus pyytää hissiurakoitsijoilta lopulliset tarjoukset ja valitsee niiden pohjalta työn suorittajan. Taloyhtiön on hankittava hissiä varten rakennuslupa. Sitten haetaan hissiavustus- ta valtion asuntorahastolta (ARA) ja kaupungilta ja sovitaan pankin kanssa muusta rahoituksesta. Hissihankkeen etenemisestä tiedotetaan talon asukkaille ja jo ennen vuoden päättymistä taloyhtiön asukkaat ajelevat tyytyväisinä hissillä kerroksesta toiseen. - Minulta saa tietoja esimerkiksi hissejä aikaisemmin rakennuttaneista taloyhtiöistä, suunnittelijoista, hissivalmistajista, rakennusliikkeistä jne. Minä annan tasapuolisesti tietoa kaikista mahdollisuuksista ja talot sitten itse valitsevat, mitä haluavat. Helsingissä on noin 5 000 hissitöntä porraskäytävää. Niistä 64 on Maunulassa ja 60 Oulunkylässä. Myös Patolassa on paljon hissittömiä asuntoja. - Vuonna 1999 Helsinkiin rakennettiin vain kahdeksan hissiä vanhoihin (As. Oy) taloihin, sillä vauhdilla urakkaa riittää runsaaksi 600:ksi vuodeksi. Kyselyjen määrä on kyllä lisääntynyt ja me toivomme, että yhä useampi taloyhtiö ja kiinteistöyhtiö lähtisi rakennushommiin kun nyt vielä saa yhteiskunnalta erittäin hyvän rahallisen tuen, Holappa toivoo. Jos rahoituksen hankkiminen pankkilainana tuntuu hankalalta, yksi mahdollisuus on esimerkiksi, että taloyhtiön vuokra-autotallit myydään osaketalleiksi. Tai että taloon rakennetaan yksi kerros lisää, jonka asuntojen rakennusoikeuden myyntituloilla rahoitetaan hissi ja vaikkapa vielä talon vesijohtoremonttikin. - Toivon, että minuun otetaan yhteyttä ahkerasti. Tulen mielelläni taloyhtiön kokoukseen kertomaan esimerkkejä onnistuneista ja myös kaatuneista hissihankkeista. Neuvojen lisäksi minulta saa hissitietopaketin, jonka ohjeiden avulla hankalalta tuntuva urakka hoituu helpommin. Sellaista taloa ei ole olemassa, johon hissiä ei jollakin keinoin saisi rakennettua. Monissa pohjois-helsingin taloissa on portaikon keskellä kuilu, johon pieni kaitahissi tai minihissi sopii, kun sitä vähän sovitellaan ja lyhennellään portaita. Jos porraskäytävä on sen verran ahdas, että sinne ei hissiä saa mahtumaan, hissin voi rakentaa seinän ulkopuolelle. Mahdollisuuksia on, tosin erikoiset ja vaikeat ratkaisut nostavat hintaa. Asukkaat voivat asua asunnoissaan lähes aina hissin rakentamisen aikana Lisätietoja hisseistä saa osoitteesta: Hissiasiamies Erkki Holappa Helsingin kaupunginkanslia, kehittämistoimisto Aleksanterinkatu 24 Puh. 169 3101 6591 erkki.holappa@kkansl.hel.fi - Minä esittelen taloyhtiöille ja kiinteistöyhtiöille erilaisia malleja, miten hissin rakentamisessa voidaan menetellä, mutta lopullisen päätöksen tekee kukin talo itse, Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holappa toteaa. Hissit 40 vuotta vanhaan taloon Maunulalainen Asunto Oy Säästölaita muodostuu kahdesta vuonna 1962 valmistuneesta, neljä asuinkerrosta sijaitsevasta talosta, joissa pohjakerroksessa sisääntulotasolla sijaitsevat autotallit ja taloustilat. Portaikkoja niissä on viisi ja huoneistoja yhteensä 120. Taloihin rakennettiin vuonna 2000 hissit, joissa on tilaa kahdeksalle hengelle ja joihin sopivat muun muassa ambulanssin paari saattajineen. - Päätös hissien rakentamisesta tehtiin vuoden 1999 yhtiökokouksessa. Koska Helsingin kaupungilla ei silloin vielä ollut hissiasiamiestä, niin kuin nyt on, asiaa puitiin hissikonsultin avulla taloyhtiön hallituksessa useaan kertaan. Asukkaiden taholta, joista lähes puolet on vuokralaisia, asiaan suhtauduttiin jo sen alkuvaiheessa suurelta osin myönteisesti, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Urpo Vahtera, joka koko ajan on itse ollut tiiviisti mukana projektissa. Hissien rakentamiskustannukset jaettiin, asuinkerroksesta riippumatta, saman suuruisiksi per osake. Perusteluina olivat huoneistojen arvon nousu ja se, että hisseistä on hyötyä myös ensimmäisen asuinkerroksen asukkaille. Hehän todellisuudessa asuvat rakennuksen toisessa kerroksessa, koska portaikkojen sisääntulotasolla eli hissien lähtötasolla, sijaitsevat autotallit ja yhteiset taloustilat. Asuntojen avonnoususta on vuoden aikana jo saatu näyttöjä ja lastenvaunut ja tavarat kulkevat hisseissä alimpaankin asuinkerrokseen kätevästi. Pääurakoitsijana toimi rakennusliike, joka vastasi myös kolmen aliurakoitsijan töiden etenemisestä: kiviliike suoritti portaikkojen betonirakenteiden työstämisen, metalliyritys valmisti ja asensi hissien teräsrakenteet, hissien korit toimitti ja asensi hissitehdas. Työn valvojaksi taloyhtiö palkkasi hissialan konsultin. Koska taloyhtiöön kuuluu kaksi erillistä rakennusta, toteutettiin asennustyöt niin, että ensin työstettiin kahden portaikon betonirakenteet, sen jälkeen niihin rakennettiin hissien teräsrakenteet ja lopuksi asennettiin hissit. Toisen rakennuksen kolme portaikkoa valmistuivat samalla tavoin. Ensimmäisen portaan työvaiheista saatiin arvokkaita kokemuksia toisiin työkohteisiin. Työt käynnistyivät syyskuun 2000 alussa ja olivat valmiit vuoden lopussa. Portaikkoa kohti aikaa kului keskimäärin viisi viikkoa. Yhtiön molemmissa taloissa on tilava eteinen, joka osaltaan helpotti rakenneratkaisujen tekemistä. - Valitsimme tarjolla olleista hisseistä hydrauli -menetelmällä toimivan järjestelmän. Sen vaatima koneisto, sylinteri ja nestesäiliö, on sijoitettu joko portaan alle rakennettuun tai porrastasanteella ennestään sijainneeseen komeroon. Säännösten mukaan hisseihin asenettiin sisäovi ja puhelinlinjaan rakentuva hälytysjärjestelmä. Meidän hisseissä on myös peili ja istuin. Asunto Oy Säästölaita muodostuu kahdesta neljän asuinkerroksen rakennuksesta. Hissikuilut kavensivat vain vähän rakennusten portaikkoja ja tasanteita. Urpo Vahtera portaikon alle hissin koneistolle rakennetussa komerossa. Uusia oppaita rakennuksen tiedonsiirtoverkoista Tietoverkot ja tiedonsiirto rakennuksissa-projektin tuloksena on aikaansaatu Tietoverkko-opas. Se on tarkoitettu taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijälle ja rakennuttajalle. Oppaasta löytyy yleisiä perustietoja päätöksenteosta tietoverkkojen hankintaan liittyvissä asioissa. Opas on tarpeen, kun selvitellään laajakaistaisten Internet-palvelujen ja digi-tv:n ohjelmien jakelua rakennuksessa. Opas löytyy tietoverkosta osoitteesta www.kliitto.fi/ tietoverkot. Opas ilmestyy myös painettuna ja sitä voi tilata 4 euron hintaan + ALV Kiinteistöliitosta puh. 649 326. Myös taloyhtiön kaapeli- TV-opas on ilmestynyt. Oppaasta löytyy tietoja kiinteistöjen jakoverkoista, niiden toimivuudesta ja kaapelitelevisiopalveluista. Opasta voi tiedustella paikalliselta kaapeli-tv-yhtiöltä. Mistä löytyy yleisavain? Turvallista asumista Helmikuun puolivälissä jokaiseen helsinkiläiseen talouteen jaettiin uusi turvaopas. Jos joku ei olisi saanut opasta postissa, hän voi noutaa sen lähimmältä pelastusasemalta. Opaskirjan nimi on Osaava on turvassa. Oppaassa on käytännön neuvoja paloturvallisuudesta, ensiavun antamisesta ja väestönsuojelusta. Turvallisuusoppaista ei ole paljon hyötyä, jos apua ei pääse antamaan tarpeen tullen. Isoissakaan taloyhtiöissä ei ole enää talokohtaista isännöitsijää talonmiehestä puhumattakaan. Asuntojen vara-avaimet ovat hankalan matkan päässä sikäli kun niitä löytyy talonhuoltoyhtiöltä ollenkaan. Monet ovat hankkineet oveensa turvalukon. Jos tavallisen lukon vara-avain vielä löytyy talohuoltomieheltä, niin turvaavainkopiota ei ainakaan. Kävipä kerran niin Oulunkylässä, että aikuinen poika lähti aamulla töihin ja iäkäs äiti jäi yksin kotiin. Huonosti liikkumaan pääsevä vanha rouva kaatui, mursi kätensä eikä päässyt ylös ja joutui lojumaan lattialla tuntikausia. Viimein hän pääsi ryömimään eteisen puhelimen alle, onnistui vetämään puhelimen lattialle ja soitti apua. Avun tuoja ei päässyt lukitusta ovesta sisään. Talonhuoltoyhtiöltä ei löytynyt asunnon vara-avaimia. Onneksi poika tavoitettiin työpaikalta ja ovi saatiin murtamatta auki. Aikaa avainten metsästämiseen kului sen verran, että sydäninfarktin tai muun pikaista hoitoa vaativan sairauden kohdalla apu olisi tullut liian myöhään. Tapahtuman jälkeen tehty gallupkysely osoitti, että varaavaimia ei usein ole sellaisissa paikoissa, josta ne löytyisivät nopeasti. Väestösuojelusta vastaavat: Olisiko aihetta käydä talo talolta kaikki taloyhtiöt läpi ja varmistaa, että vara-avaimia löytyy sieltä, missä niiden pitäisi olla. Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden omaiset ja läheiset: Onko jollain lähellä asuvalla avaimet nopean avuntarpeen tyydyttämiseen ja onko ulkopuolisten saatavilla tieto siitä, mistä vara-avain löytyy?
6 Huvät Oulunkyläiset! Besta Åggelbybor??? Viikinmäen kaavaehdotus turmelee kansallista kaupunkimaisemaa! Pikkukoskea vastapäätä Viikinmäkeen suunnitellaan uutta kaupunginosaa. Hyvä niin, sillä ampumarata-alueelle mahtuu asuntoja ja häiritsevä pauke väistyy vihdoin. Mutta kaavaehdotus on kuitenkin ylimitoitettu: rakentamista ehdotetaan myös Vantaanjokilaakson komeiden kallioiden lakialueille ja rinteille, korkeimpien rakennusten noustessa yli puiden latvusten. Tällainen rakentaminen turmelisi historiallista ulottuvuutta omaavaa kansallismaiseman arvoista luontoja kulttuuriperintöaluetta, joka muodostaa Vanhankaupunginlahdelta alkavan Keskuspuiston pohjoisosien ohi sisämaahan ulottuvan seudullisesti merkittävän viherväylän. Seura vastustaa lausunnossaan moista kaavaehdotusta! Pistäydy asukastalolla Oulunkylä sai vihdoin oman asukastalon. Vaikka toiminta vasta muotoutuu, ovat yhdistykset alkaneet jo pitää kokouksiaan ja yksityisiä synttärijuhliakin suunnitellaan vietettävän seurahuoneen historiallisissa suojissa. Miten asukastalo käyttäjiään lopulta palvelee, riippuu oulunkyläläisten omasta aktiivisuudesta. Sunnuntaina 3.3. ovat ovet avoinna: tulkaa katsastamaan tilat, tapaamaan toisianne ja kertomaan toiveista. Tavataan seurahuoneella - vi ses på socis! Aluefoorumi Oulunkylään Oulunkylässä ollaan Maunulan esimerkin innoittamana aloittamassa aluefoorumia. Tarkoitus on koota yhteen kaupunginosan kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita, taloyhtiöiden edustajia, yrittäjiä, yhdistyksiä ja virkamiehiä sekä asiantuntijoita. Tavoitteena on entistä luovempi ja elinvoimaisempi verkostoitunut Oulunkylä. Aluefoorumia kehittämisen välineenä esittelee tutkija Hannu Kurki seuran kevätkokouksessa ke 20.3. klo 18 asukastalolla. Ohjelmassa on myös v:n 2001 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä yhden johtokunnan jäsenen valitseminen eroavan tilalle. Viime syksynä jäseniksi liittyneet saavat ensimmäisen kirjeensä myöhässä mutta piakkoin - pahoittelen viivästystä. Seuran johtokunta (ks. kokoonpano takasivulta) kokoontuu 27.2., 20.3., 27.3., 27.4. ja 22.5. Tapio Rautavaaran kotitalo uhattuna Oulunkylä-Seura Tapio Rautavaara vanha kotitalo Teinitie 4:ssä kuuluu saumattomasti Oulunkylän identiteettiin taiteilijoiden kaupunginosana ja sen kulttuurihistoriallisiin nähtävyyksiin, jota tullaan kaukaakin katsomaan. Nykyinen omistaja haluaa kuitenkin muuttaa talon ulkoasua. Niin Tapio Rautavaara seura kuin Oulunkylä-Seurakin muistuttavat rakennusvalvontavirastolle, et- Erwin Woitsch -puheenjohtaja- - Ravintolatoiminnan aikana yhtenä tilana ollut suuri sali on aikojen saatossa jaettu väliseinin kolmeksi erilliseksi huoneeksi. Yleisö- ja juhlatilaisuuksien järjestämisen kannalta alkuperäiseen pohjapiirtei talon ulkomuotoon saisi kajota. Vihersuunnittelu etenee Viheraluesuunnitelman laadinta alkoi rakennusviraston viherosaston johdolla viime syksynä. Eri tahoja edustanut työryhmä on pitänyt suunnittelukokouksia ja tehnyt maastokäyntejä. Paraikaa viimeistellään viheraluekohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tehtävää on ollut paljon, joten yleisötilaisuuskin on siirtynyt huhtikuulle. Ajankohdan voi varmistaa tiedotusvälineistä tai puh. 166 2728. Paikallista tiedotustukea tarvitaan Tämän lehden, josta Oulunkylä-Seura kantaa talousvastuun, ilmestyminen v. 2002 kuutena numerona pohjoisissa esikaupungeissa on nipinnapin turvattu. Kiitos yhteistyön pohjoisen sosiaalija terveyskeskuksen, Oulunkylän ja Pakilan seurakuntien, HKR:n Siisti Stadi -projektin ja alueen kaupunginosayhdistysten kesken. Lähipalvelujen ilmoitukset ovat myös elintärkeitä, niin lehdelle kuin kaupunginosallekin, joten suuntaathan ostoksesi lähellesi! Kaupungin tulisi tukea myös paikallisia kaupunginosalehtiä, jotka hoitavat tärkeää tiedotustehtävää kaupungin puolesta, mutta joilla ei ole pääsyä suurille mainosapajille kuten esim. Alueuutisilla. Lopuksi terveisiä Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton tapaamisesta, jossa metsäläläinen puheenjohtaja Riitta Fabricius muistutti HELKAn ainutlaatuisuutta koko Euroopan mitassa: puoluepoliittisesti sitoutumattomaan pääkaupungin vaikuttajatahoon kuuluu 63 yhdistystä. Niinpä jokainen uusi Oulunkylä-Seuran jäsen lisää myös HELKAn painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Tervetuloa mukaan! ASUKASILTA JA KEVÄTKOKOUS ke 20.3. klo 18.00 asukastalolla Larin Kyöstin tie 7. Tutkija Hannu Kurki alustaa aiheesta Oulunkylästä luovempi ja elinvoimaisempi - aluefoorumi kehittämisen välineenä Tilaisuus jatkuu Oulunkylä-Seuran sääntömääräisenä kevätkokouksena, jossa käsitellään v:n 2001 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä valitaan johtokuntaan uusi jäsen eroavan tilalle. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 Oulunkylän vanhasta Seurahuoneesta asukastalo Oulunkyläläisten pitkäaikainen haave vanhan Seurahuoneen saamisesta asukastaloksi toteutui vuoden alussa. Keskiviikkona 16.1. lähes 30 alueen yhdistysten edustajaa tutustui Oulunkylä-seuran kutsumana 105 vuotta vanhan rakennuksen tiloihin. Toisessa järjestötapaamisessa 6.2. keskusteltiin asukasneuvoston perustamisesta ja vuokrasopimusten tekemisestä. Molemmissa tilaisuuksissa oli mukana parinkymmenen järjestön edustajaa. Mukana z oli eri puolueyhdistysten, MLL:n, Oulunkylän Eläkkeensaajien, Oulunkylän Siirtolapuutarhayhdistyksen, Curly ry:n, Pohjois-Helsingin lähimmäistyö PULMU ry:n, Oulunkylän Kiekkokerhon, Metsästys- ja kalastusseura Omekan ja Kanta-Helsingin Reservipuseerit ry:n edustus, seurakunnasta kirkkoherra Heikki Järvinen, työväenopiston rehtori Kaarina Vattula, Klaariprojektin alueen koordinaattori Eija Krogerus jne. Tilavaraukset sosiaalitoimistosta Kiinteistötoimisto on vuokrannut talon pohjoiselle sosi- aalikeskukselle ja se on tarkoitettu Oulunkylän sosiaalipalvelutoimiston alueen asukkaiden ja järjestöjen käyttöön. - Taloa käyttävät järjestöt joutuvat tekemään vuokrasopimuksen pohjoisen sosiaalikeskuksen kanssa, Maaretta Pukkio kertoi. - Pisin vuokra-aika on vuosi. Tiloista peritään vuokraa sosiaalilautakunnan päättämän hinnaston mukaan. Tiloja saa myös yksityisten juhlatilaisuuksien järjestämiseen, mutta hinta on tällöin korkeampi. Järjestöt voivat saada tiloja käyttöön myös maksutta, jos toiminta liittyy jollakin tavalla sosiaalikeskuksen toimialaan eli on kyse esimerkiksi päivähoidosta, lastensuojelusta, vanhuspalveluista, päihdehuollosta tms. Jokainen tiloja käyttävä on tietysti vastuussa siitä, että järjestys säilyy. Talon säännöistä päätetään käyttäjäneuvostossa. - Talon remontointiin tai työntekijöiden palkkaamiseen sosiaalikeskuksella ei ole määrärahoja. Alueen yhdistysten apua ja yhteistä toimintaa tarvitaan, että tiloihin saadaan tarpeellinen määrä esim. huonekaluja, Pukkio kannusti järjestöjä. Oulunkylä-seura on ajanut hanketta hyvässä yhteistyössä Pohjoisen sosiaalikeskuksen Oulunkylän sosiaalipalvelutoimiston toimistopäällikkö Maaretta Pukkion kanssa. Takana vas. Oulunkylä-Seuran johtokunnan jäsen Eija Kärnä. Liity Oulunkylä-Seuran jäseneksi Internetissä Oulunkylä-Seuran kotisivut Internetissä kehittyvät. Sivuille on lisätty Oulunkylä - Seuran jäseneksi liittymislomake. Kun lähetät tietosi verkon välityksellä, tiedot menevät suoraan seuran taloudenhoitajalle Anna Laineelle. Työväenopiston ja Oulunkylä - Seuran järjestämä Kansalaismuistikurssi peruuntui osanottajien puutteen vuoksi. Taidatko Sinä esim. FrontPage-ohjelman käytön? Tule mukaan tekemään Oulunkylän kotisivuja. Varsinkin alueemme palvelujen listaajaa tarvitaan. Ilman kotisivujen tekotaitojakin voit olla mukana sivujen laatimisessa. Voit lainata vanhoja valokuvia, jotka tallennetaan sähköisessä muodossa verkkosivuille tai voit kirjoittaa muisteluita ja yleensä tietoja Oulunkylästä. Lähetä aineisto levykkeellä, sähköpostilla tai vaikka paperisena allekirjoittaneelle. Käy katsomassa Oulunkylän kotisivuja verkosta. Kotisivumme löytyvät osoitteesta: www.kaupunginosat.net/oulunkyla Kuvia, tietoja ja kommentteja voit lähettää seuraavaan osoitteeseen: Annikki Piilonen, Kivalterintie 23 F 86, 00640 Hki 64, puh. 752 1641 (044-552 1641) annipiilo@hotmail.com Seurahuoneella on menneisyys Oulunkylä-Seuran hallituksen jäsen, rakennusarkkitehti Annikki Piilonen kertoi, että pääradan vieressä Oulunkylän aseman kohdalla sijaitsevan Seurahuoneen tontilla on ollut täyshoitola jo v. 1882. Rakennus paloi ja sen tilalle siirrettiin toinen rakennus v. 1897. Ravintola Seurahuone eli kukoistuksensa aikaa Oulunkylän itsenäisessä kunnassa 1900-luvun alussa. Ravintolatoiminta päättyi 20-luvulla ja rakennuksen alimmassa kerroksessa sijainnut yleinen sauna paloi. 30-luvun lopulla rakennus tuli asuntokäyttöön. Kaupunki osti rakennuksen 70-luvun lopulla ja v. 1982 puutalotyöryhmä esitti Seurahuoneelle ravintolamuseota. 80-luvun alusta rakennuksessa sijaitsi Oulunkylän POP- ja Jazz-konservatorio ja sen jälkeen Mellersta Nylands Yrkeskola. Ammattikorkeakoulun käyttöön jää edelleen yläkerran tiloja pariksi vuodeksi kunnes ne saadaan asukastalotoiminnan käyttöön näillä näkymin v. 2004. Seurahuoneen tilat ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Rakennusta saneerattiin 80-luvun alkupuolella. Rakennus on suojeltu eikä sitä saa purkaa tai muuttaa ilman museoviranomaisten suostumusta. Talon käytön kannalta hankalin asia ovat ahdas keittiö ja melko vähäiset saniteettitilat. Sen sijaan kokous- ja toimintatilaa riittää peräti kahdenkymmenen huoneen verran. Pientä remonttia tarvittaisiin roksen palauttaminen rakennukseen olisi järkevää. Liikuntaesteisten saniteettitilat puuttuvat rakennuksesta kokonaan. Keittiö olisi järkevää sijoittaa yhteen nykyisistä kokoushuoneista ja varastotilaa tarvitaan enemmän. Talon perinteitä voitaisiin jatkaa myös yleisellä saunalla, joka olisi sijoitettavissa rakennuksen alakertaan, Annikki Piilonen haaveili. Oulunkylä-Seuran pj. Erwin Woitsch ja hallituksen jäsen Eija Kärnä houkuttelivat järjestöjä mukaan perustettavaan taloneuvostoon. Seurahuoneelle on esitetty teemailtoja, toimivaa ja kodikasta asukaskahvilaa, kestävän kehityksen keräyspisteitä, taidenäyttelyjä, ilmoitustauluja, omaishoidon tukipistettä, nettikahvilaa, kuntopyörää, lenkkisaunaa, isien ja äitien saunailtoja, askartelutiloja jne. Kaikille Oulunkylän asukkaille taloa esitellään avoimien ovien tilaisuudessa sunnuntaina 3.3. klo 11 15. Lisätietoja Seurahuoneen käytöstä saa seuraavilta henkilöiltä: Oulunkylä-seuran pj. Erwin Woitsch p.k. 7570501, erwin.woitsch@edu.espoo.fi Seuran johtokunnan jäsen Eija Kärnä puh. 040-560 5053, eija.karna@helia.fi TERVETULOA ASUKASTALOOMME Oulunkylän Seurahuoneen Oulunkylän sos.palv.tsto toimistopäällikkö Maaretta Pukkio puh. 050 567 5469, maaretta.pukkio@hel.fi ovet ovat auki taloon tutustumista varten (Larin Kyöstin tie 7) su 3.3. klo 11-15 Paikallisia järjestöjä esittäytymässä, musiikkiesityksiä, lapsille puuhanurkka. Erilaisten herkkujen myyntiä. Vapaa pääsy. Järjestää Oulunkylä - Seura ry ja Oulunkylän sosiaalipalvelutoimisto
Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 23.2.2002 7 Vieno Kivinen oli tammikuun toisena päivänä Nordean Pakilan konttorin ensimmäinen euro -asiakas. Hän sai uudet setelit ja kolikot pankkitoimihenkilö Katja Harakalta. Euroon siirtyminen sujui Nordeassa hyvin Nordean (entisen Meritan) vähittäispankkitoiminnan organisaatio muuttui vuoden vaihteessa: yhden paikallisjohtajan vastuulla on nyt useampi konttori ja niissä puolestaan on asiakasvastaavat. Pankin mukaan kysymys on palvelun parantamisesta, jossa sen koko henkilöstö on tekemisissä asiakkaiden kanssa. Nordean Oulunkylän, Pakilan ja Käpylän konttoreiden paikallisjohtajana toimii Vesa Valasti. - Uudessa organisaatiossa paikallisjohtaja on kuin market -kauppias, jolla on yleisvastuu alueensa konttoreiden toiminnasta. Siitä, että konttoreiden avainasiakkaiden henkilökohtaiset pankkineuvojat, yrityspankkineuvojat ja muu asiakasvastuullinen henkilöstö on tehtäviensä tasalla, vastaavat alueen myyntijohtajat. Kysymyksessä on myös alueen konttoreiden resurssien hyödyntäminen. Kun esimerkiksi asiakkaita lähellä olevista kassapalveluista kolmessa konttorissa vastaa yksi apulaisjohtaja, hän on selvillä siitä, että ne toimivat kaikissa konttoreissa tavoittemme mukaisesti, tiivistää Vesa Valasti uuden organisaation toimintaa. - Kassapalveluissa tavoitteenamme on 10-15 minuuttia, rajana 25-30 minuuttia. Vuoronumerojärjestelmän antamasta raportista nähdään kuinka pitkään asiakas on joutunut odottamaan ja mikä on ollut keskimäärin palveluaika. Sen pohjalta pyritään toimintaa ohjaamaan niin, että se vastaa palvelutavoitteitamme. Kassapalvelut ovat konttorin käyntikortti, Valasti tähdentää. - Euroaikaan siirtyminen oli pankeille jättiurakka. Omien konttoreittemme osalta uskomme onnistuneemme siinä verraten hyvin.tosin yritysten päiväkassojen laskennassa on esiintynyt viivettä, johtuen kahdesta valuutasta. Meillä oli euro -apulaisia, lomilla ei ollut kukaan. Asiakkaiden tarpeista johtuen monet kassatapahtumat kestivät silloin normaalia pidempään, mutta se ymmärrettiin yleisesti ja siksi kielteistä palautetta saimme loppujen lopuksi hyvin vähän. Euroon siirtyminen oli kokemuksena mie- Paloheinän ulkoilualueella on Vesa Valastille ja Maussille tuttuja lenkkipolkuja. lenkiintoinen, mutta raskas. Sähköinen asioiminen lisääntyy Vesa Valasti kertoo, että sähköinen asioiminen on kaikissa asiakasryhmissä kasvanut erittäin merkittäväksi. - Tavoitteenamme on, että tänä vuonna 80 prosentilla aktiiviasiakkaistamme on Solo -tunnus. Asiakas, esimerkiksi eläkeläinen, joka ei halua käyttää tietokonetta, voi hoitaa pankkiasioitaan Solo -tunnuksella. Pankissa puhelimeen vastaa meidän neuvoja. Tämä palvelumuoto on otettu asiakkaiden taholta tyytyväisyydellä vastaan. Helsingin kaupungin toimesta on muun muassa Kustaankartanossa järjestetty eläkeläisille kursseja päätteen käytössä. - Meidän konttoreista voi internetin välityksellä hakea vaikka asuntolainaa. Kun vakuusasia sekä tulo- ja menoarvio ovat kunnossa, saa hakemukseen päätöksen netin välityksellä ja rahat siirretään asianomaiselle tilille. Sama koskee myös kulutusluottoja ja opintolainoja. Oman tietokoneen puuttuessa asioita voi hoitaa konttoreissamme sijaitsevilla päätteillä sekä monissa työpaikoissa. - Sähköisen asiakaspalvelun jatkuvasta kehittymisestä huolimatta monet asiat hoidetaan edelleen käynnillä konttorissamme. Varaamalla ennakkoon ajan asioiden käsittelyyn, välttyy jonotukselta, muistuttaa Valasti ja kertoo, että alueen kolmessa konttorissa kiireisinä päivinä asioi yhteensä noin tuhat asiakasta. Torpparinmäkeläisenä Vesa Valasti tuntee hyvin alueensa ja kokee tämän olevan eduksi työssään. Hän muistuttaa, että pohjoismaisuudesta huolimatta jokainen Nordean konttori on alueensa paikallispankki ja on siten kehittämässä seutukunnan toimintoja. Vesa Valasti toivoo, että pohjoisen suurpiirin alueelle syntyisi täällä toimivien yhteisöjen toimesta jokin kaikille tarkoitettu tapahtuma, jossa myös Nordea olisi mukana. - Se voisi olla Vantaan jokeen tai alueen muihin ulkoilualueisiin liittyvä, vuosittain toistuva tapahtuma: kävely, hölkkä, konsertti, perhetapahtuma Pakila-Seuran Puheenjohtajan palsta Ohjatun yösähkön hinnankorotukset Helsingin energia on viime vuonna nostanut sähkön hintoja. Korotukset ovat kohdistuneet erityisesti ohjatun yösähkön hintaan. Yösähkö on Helsingissä yleinen pientalojen lämmitys- ja sähkönkäyttömuoto. Yösähkön täysimittainen hyödyntäminen on edellyttänyt pientaloasujalta huomattavasti suurempia investointeja, kuin mitä muun sähkön ja varsinkin suoran sähkölämmityksen käyttäminen edellyttää. Helsingin Energian sähkön hinnankorotuspäätöksestä on valitettu, koska päätöksen hinnankorotuksesta oli tehnyt Helsingin Energia eikä sen toimintaa johtava ja valvova lautakunta. Valtuustokysely Otin asian esille Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 13.2.2002 ja kysyinotin asian esille Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 13.2.2002 ja kysyin: - Mistä tässä tilanteessa oikein on kysymys? - Onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että sähkön hinnankorotukset kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti yösähkön käyttäjiin, jotka juuri ovat investoinneillaan tukeneet kaupungin pyrkimyksiä energian tuottamiseksi mahdollisimman taloudellisesti sekä ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen? - Miten kaupunki aikoo korvata Helsingin Energian tariffipolitiikan yösähkön käyttäjille aiheuttaman vahingon erityisesti pientalojen lämmityksen osalta? - Onko sähkön hinnankorotuspäätökset tehty asianmukaisessa järjestyksessä? - Miten mahdollinen virhe hinnankorotuksista päättämisessä vaikuttaa sähkön hinnankorotuksiin? Onko odotettavissa maksupalautuksia ja uusia hinnankorotuksia? - Miten kaupunginhallitus linjaa Helsingin Energian tariffipolitiikkaa tästä eteenpäin? Kaupunginhallituksen vastaus Kaupunginhallitus vastasi kysymyksiini Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohosen ja johtaja Jukka Niemen kirjallisella selvityksellä. Kävin selvityksen pohjalta Niemen ja johtaja Jarmo Karjalaisen kanssa lisäksi pitkän keskustelun. Sähkömarkkinoiden rakennemuutos Sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut sähkön kokonaistilannetta. Ennen tätä vaihetta Helsingin sähkölaitos tarjosi tuotannollisista syistä ylimääräistä sähköään pientaloille lämmitykseen hyvin edullisesti. Kiinteistöjen tuli hankkia vesipatterilämmitys ja varaava vesisäiliö ja lisälaitteita sähkötauluun, jolloin sähkölaitos toimitti yöaikaan ylimääräsähköä kiinteistölle. Sähkömarkkinoiden vapautuminen on kuluneiden 6 vuoden aikana muuttanut yö- ja päiväsähkön hintarakennetta merkittävästi. Vapailla sähkömarkkinoilla yösähköä voidaan tavallaan varastoida Norjan ja Ruotsin suurissa vesiallasvarastoissa päväkäyttöä varten. Tämä varastointimahdollisuus on pienentänyt merkittävästi yö- ja päiväenergiahintojen välistä eroa ja nostanut yösähkön hintatasoa. Kysymyksessä on vapaiden sähkömarkkinoiden mukanaan tuoma rakennemuutos eikä Helsingin Energialla ole mahdollisuuksia tätä kehityssuuntaa muuttaa eikä Helsingin Yleiskaava 2002 Kaavaluonnos taas kansalaiskäsittelyssä Helsingissä valmistellaan uutta yleiskaavaa, Yleiskaava 2002:ta. Työ on edennyt luonnosvaiheeseen. Luonnoksesta käytävään keskusteluun kaupunkilaiset voivat osallistua tammi-maaliskuun aikana. Laajempi näyttely Helsingin yleiskaavaluonnoksesta on nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa 3.4. asti osoitteessa Kansakoulukatu 3. Näyttely on avoinna maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8.15 16. Kaavoittajat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin keskiviikkoisin klo 15-19. Kaava on näytteillä myös Lasipalatsin näyttelytilassa 7.3. asti arkipäivisin klo 12-20. Kaavasta järjestetään paikallisia näyttelyjä ja yleiskaavamessuja pajoineen. Kaava on näytteillä Kanneltalossa, malmitalossa ja Stoassa 28.3. asti. Yleiskaavamessut ovat Kanneltalolla tiistaina 5.3., Malmitalolla tiistaina 12.3. ja Stoassa tiistaina 26.3. Messut ovat avoinna klo 14-20. Messuilla on tietoisku päivittäin klo 15.30 ja 17. Pajatyöskentelyä uudesta kaavasta messuilla on klo 18 19.30. Helsinkiläisiltä toivotaan myös mielipiteitä. Net voi lähettää kaupunkisuunnitteluvirastoon osoitteeseen: KSV - Yleiskaava 2002, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostilla osoitteeseen yk2002@ksv.hel.fi. Mielipiteitä kartoitettu myöskääm mahdollisuustta olla ottamatta sitä toiminnassaan ja hinnoittelussaan huomioon. Toteutetut yösähkön hinnankorotukset ovat olleet väistämättömiä. Sähkön hinnoissa vieläkin nousupaineita Tukkusähkön hintaa noteerataan jatkuvasti pohjoismaisessa sähköpörssissä. Helsingin Energia joutuu mukauttamaan kuluttajilta perityt sähkön hintansa sähköpörssin markkinahintoihin. Korotukset koskevat eniten yösähköä. Korotuksia voidaan vertailla tyyppikuluttajaesimerkin avulla. Markkinahintojen seurauksena viiden viimeisen vuoden aikana normaali yleissähkö, eli sähkö, jolla kerrostaloissa hoidetaan esim. valaistus, on halventunut 12,3 %. Suoran sähkölämmityksen keskihinta on alentunut vastaavana aikana 15,6 %. Ohjatun yösähkön hintataso on noussut vastaavana aikana 23,6 %. erityisen alhaisen yöenergiahintatason vuoksi, pelkän yönergian osalta hinnankorotus on ollut peräti 56 %.. Vertailussa ei ole otettu huomioon sähkön siirtohintoja. Sähkön hintoja joudutaan, jos markkinatilanne säilyy nykyisellään, vieläkin nostamaan. Mahdollinen hinnankorotus osunee kesän alkuun ja lienee suuruusluokkaa 1-2 penniä kilowattituntia, kwh, kohti. Helsingin Energia maksaa omistajalleen Helsingin kaupungille 100 milj. Euroa peruspääoman tuloutusta, eli kaupungin omistaman liikelaitoksen osinkoa ja siihen sijoitetun pääoman korvausta. Määrä vastaa yhden veroäyripennin kertymää. Tätä ei voida käyttää sähkön hinnan alennuksiin, koska helsinkiläisille ei voida vapaiden markkinoiden vuoksi myydä sähköä muita halvemmalla. Jos taas tämä raha käytettäisiin yleiseen sähkön hintojen alentamiseen, Helsingille ei kertyisi tuloja Helsingin Energiasta. Ohjattu yösähkö edelleen edullista Kiinteistöjen investoinnit ohjatun yösähkön edellyttämiin laitteisiin eivät yösähkön hinnankorotusten vuoksi mene kuitenkaan kokonaan hukkaan. Ohjattu yösähkö on edelleen noin 30 % edullisempi kuin suora sähkölämmitys ja hyvin kilpailukykyinen öljylämmityksen kanssa. Lämmitysmuotona vesipatterilämmitys on miellyttävä ja sitä voidaan hyvin säätää. Vesipatterilämmitys on myös mahdollista kytkeä kaukolämpöön, jos sitä on tarjolla ja jos se on kokonaistaloudellisesti kiinteistölle edullista. Tähän vaikuttavat kaukolämmön hinta, muutostyöt ja vanhojen laitteiden kunto. Helsingin Energia ei katso, että se olisi mitenkään korvausvelvollinen sille pakollisten markkinarakenteiden muutosten aiheuttamien hinnankorotusten vuoksi. Oikeudenkäynti korotuspäätöksistä jatkuu Helsingin Energian hinnankorotuspäätöstä koskevan valituksen on tehnyt Suomen Omakotiliiton Helsingin Piiri ry, jonka puheenjohtaja on Risto Tammiluoma, joka on myös Pakila-Seuran johtokunnan jäsen. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Helsingin Energian ohjatun yösähkön hinnankorotuspäätöksen 14.12.2001 antamallaan päätöksellä. Tämä päätös ei kuitenkaan ole lainvoimainen, koska Helsingin kaupunki on 16.1.2002 valittanut siitä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aika näyttää oikeusprosessin lopputuloksen ja sen vaikutukset perittyyn ja tulevaan sähkön hintaan. Matti Enroth, Pakila-Seuran puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Asukkailta kyseltiin alkuvuodesta Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelusta. 1 000 helsinkiläistä haastateltiin puhelimitse. Heiltä kysyttiin mm., kuinka hyvin haastateltava tuntee suunnittelua, tietääkö hän laadittavasta yleiskaavasta, onko hän osallistunut asiaa koskeviin tilaisuuksiin sekä yleensä asuinalueen kehittämiseen. Haastattelussa kartoitettiin myös vastaajien käsitystä siitä, mitkä ovat Helsingin viihtyisiä ja epäviihtyisiä asuinalueita. Tutkimus valmistuu varsinaisesti myöhemmin vuonna 2002. Päätökset toukokuussa 2003 Lautakunta käsittelee kaavaa palautteiden pohjalta taas syksyllä 2002. Sen jälkeen tarkennettu kaava lähetetään kaupunginhallitukselle julkista nähtävillä oloa ja lausuntoja varten. Tämän jälkeen ehdotus tulee vielä lautakuntaan vuodenvaihteessa 2002/2003. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaavan toukokuussa 2003. Helsingin asukasluvuksi arvioidaan kaavassa 600 000 vuonna 2020. Kaavaluonnoksessa kaupunki kehittyy tiivistyvänä mutta väljänä ja joukkoliikennettä käyttävänä. Kaupungissa on laajat viheralueet. Keskustatoimintoja lisätään pohjoisessa suurpiirissä Maunulaan ja lisäksi Keski-Pasilaan, Pohjois-Pasilaan, Hakaniemeen, Hietalahti-Ruoholahteen, Sörnäisiin, Itäkeskukseen, Malmille, Vuosaareen, Kontulaan, Laajasaloon, Lauttasaareen, Myllypuroon, Kannelmäkeen, Munkkivuoreen ja Herttoniemeen. Uutta asuntorakentamista suunnitellaan kaikkiaan noin 8 miljoonaa ja toimitiloja noin 4 miljoonaa kerrosneliötä. Pientaloille varataan alueita useissa kohteissa, muun muassa Malmin lentokentällä. Hallinnon ja julkisten palvelujen aluevaraukset vahvistavat tiede-taideteollisuus-akselia keskustasta Sörnäisten kautta Kumpulaan, Arabianrantaan ja Viikkiin.