Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 15.10.2013 1
Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme? Kestävän talouden edellytys: kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttuminen Politiikka joka tähtää kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttamiseen Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 2
Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä Matti Nykänen 3
1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. MUTTA 4
Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Talous Tieto Teknologia Ympäristö Paikallinen taso
Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Kansainvälinen (YK, Kioto, ) EU Valtio (Suomi, ) Alueellinen (Lounais-Suomi, ) Paikallinen (Turku, ) Merkitys kasvaa Paikallinen taso
Hallinnosta hallintaan Ymmärrys hallinnosta sen kontekstissa - Ohjauksesta vaikuttamiseen Hallinnon erilainen tapa toimia - Kumppanuudet & verkostot - Projektit Hallinnon muuttunut konteksti - Globalisaatio - Informaation saatavuus (esim. Internet)
Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset 60 Billion tons 40 Global Material Extraction Lähde: Kv luonnonvarapaneeli / Krausmann et al. 2009 Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia 20 Ores and industrial minerals Fossil energy carriers 0 19001910192019301940195019601970198019902000 8
Maailma ei ole kestävä Ilmastonmuutos Luonnon monimuotoisuus Ekosysteemipalvelujen vaarantuminen Luonnonvarojen ja energian kasvava kulutus Maankäyttömuutokset Riskit Kemikalisoituminen Nanoteknologia Suomi ei ole (vielä) kestävä 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Öljyonnettomuuksien riski Itämerellä 9
Kestävä talous / vihreä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja resurssitehokkaiksi 10
Kulutusja tuotantojärjestelmät Sosiotekniset järjestelmät ovat joukko teknologioita, materiallisia verkostoja (sähköverkko, tieverkko), sosiaalisia verkkoja, toimijoita, instituutioita, ja sääntöjä Esimerkkejä sosioteknisistä järjestelmistä: Energiajärjestelmä Ruokajärjestelmä Asumisjärjestelmä
Kulutus- ja tuotantojärjestelmien vuorovaikutus ympäristön kanssa <-> ympäristöongelmat Ympäristö Keskinäiset riippuvuudet Kompleksisuus Maan käyttö Ristiriitoja Jännitteitä
Vihreällä kasvulla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. http://vnk.fi/julkaisut/raportit/fi.jsp 13
Luova tuho: talouden uudistusmekanismi Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen organisaation muodoista. (Schumpeter 1942/1954) innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä. (Korkman 2012) 14
Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmiksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? 1. Muutospaineita toimintaympäristöstä 2. Hallitsevan järjestelmän destabilisointi 3. Variaatiota ja turvattua tilaa
Polkuriippuvuus
Polkuriippuvuuksissa positiivinen takaisinkytkentä Vahvistaa alun perin pieniä ja/tai satunnaisia tapahtumia/ratkaisuja 1. Korkeat aloitus- tai kiinteät kustannukset 2. Oppiminen 3. Yhteensopivuus 4. Adaptiiviset odotukset (Arthur 1994) Lisäksi muutoksia hidastavat: Vakiintuneet toimintatavat Vallitsevien järjestelmien toimijoiden vaikutusvalta 17
Uusien polkujen luominen Jokainen polku on joskus alkanut Erilaisia ratkaisuja voidaan aktiivisesti hakea (emme ole rakenteiden/historian vankeja) Tietoisuus polkuriippuvuuksista 18
Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284
Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä - Pääoman puute - Hallinnolliset kustannukset - Sisäinen kilpailu, vanhan toiminnan voitot + Sääntelyn luomat markkinat Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284
A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla. B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää. C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten. D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia. E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä. F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana. http://vnk.fi/julkaisut/raportit/fi.jsp 21
A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreän kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän kasvu on huomioitu ja se on keskeinen ulottuvuus hallituksen tulevaisuusselonteossa Finland also needs a clear vision one that unites multiple fields as to what green growth aims to achieve. Jan Rotmans 6.6.2012 Alankomaissa vihreään talouteen on kehitetty lupausmenettely, jota Suomikin soveltaa Ruotsin vihreän talouden perustana on tiukka ilmastopolitiikka, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Vanhasen mielipidekirjoitus 9.1.2008 Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009 Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)
B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Suunnataan yhteiskunnan t&k&i-tuki perinteisillä alueilla uusien, kestävämpien tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien kehitykseen Lovio ym. 2011 Metsäteollisuuden biopolttoainesatsaukset Fortumin sähköautosatsaukset Brasiliassa sokeriruokotuotannon fokus sokerista etanoliin Ethanol plant Usina do Rio Pardo in Avaré Photo: Per Mickwitz
B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää kysyntää Parannataan pk-yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, vähennetään uusien ratkaisujen esteitä (luvat, tukien edellytykset) Lisätään vihreää kasvua tukevan pääomasijoittamisen houkuttelevuutta EU:n rakennerahastot, muu julkinen rahoitus ja alueelliset tuet tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi. Evolutiivisen taloustieteen perusoppeja (variaatiota) keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP)
C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten Luodaan uudenlainen toimintamalli pilotti- ja kokeiluympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten. Kehitetään kokeiluja varten joustavia rahoitusmalleja ja riskirahoitusta Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla SITRA:n tukema Skaftkärrin asuinalue Porvoossa + Living lab Älykkäät kaupungit (kts. VTT 2012 Low Carbon Finland 2050) Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla). Referenssin tärkeys, esim. mustalipeän kaasutus metsäteollisuudessa (Kivimaa 2008) Markkinoita sääntelyn kautta: Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja prosessiteknologia (Kivimaa 2008) Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)
D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja kumppanuuksia Luodaan kokeilutoiminnan ja uudenlaisten arvoverkkojen muodostamiselle nykyistä ketterämpiä rahoitusvälineitä. Otetaan keskeiseksi tavoitteeksi vihreiden palvelujen kehittämisessä ja erityisesti kehittämistoiminnan rahoitustukia myönnettäessä palvelujen joustavuus, sopivuus ja siirrettävyys vientimarkkinoille. Korostetaan cleantechin ja vihreän kasvun mahdollisuuksia Team Finland -verkoston toiminnassa. Varmistetaan, että Team Finland tavoittaa laajasti pkyrityksiä ja sisällyttää niitä toimintaansa.
E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaaliintensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet. Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista. Schumpeteriin perustuen vanhan dominoivan järjestelmän destabilisoituminen on keskeinen osa monitasoperspektiivi mallissa (MLP) Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset coal industry being too dependent on subsidies, miners as the enemy within (Turnheim & Geel2012)
F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana Nostetaan vihreä kasvu keskeiseksi aiheeksi hallituksen strategisessa tutkimus- ja arviointisuunnitelmassa. Vahvistetaan entisestään akateemisen tutkimuksen kansainvälisyyttä ja nopeaa viemistä käytäntöön. Varmistetaan vihreän kasvun edellyttämä osaamispohja kaikilla koulutustasoilla ja jo työelämässä oleville. merkittävimpien yhteiskunnallisten uudistusten taustalle varmistetaan tiedon käyttäjien (päätösten valmistelijat ja päättäjät) tarpeista lähtevä riittävä tietopohja systemaattisella valtioneuvosto-tasoisella arvioinnin ja tutkimuksen toimintamallilla (VNK 2011) Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. (VNK 2012) Tieteen kansainvälistymisaste: Tämä erityisesti Sveitsin vahvuus on Suomen ilmeisin heikkous. Suomi jää jälkeen kaikista vertailumaista. (Suomen Akatemia 2010)
Kestävä talouden edistäminen Kestävän talouden edistämisessä ei ole kyseessä kestävyyden eri ulottuvuuksien tasapainottamisesta Kestävän talouden edistämisessä oleellista ei ole, että valitaan se vaihtoehto jolla tällä hetkellä on pienimmät ympäristövaikutukset Kestävän talouden edistäminen tarkoittaa, että tuetaan sellaisia kehystyspolkuja joiden seurauksena keskeiset kulutus- ja tuotantojärjestelmät voivat muuttua kestäväksi (ympäristö mielessä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta) Tulevat sukupolvet 29
Kehitystä voidaan lähestyä toisestakin näkökulmasta Millaiset alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä alueilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. Alueet jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. Visioehdotus (24.9.2013): Rikkaasta ympäristöstä voimansa ammentava ekotehokas Lounais-Suomi 2030 30
Hyvä alueellinen ympäristöohjelma Sisältö Visio Toimenpiteet Prosessi Kenen ohjelma Ohjelma jolla on vaikutuksia Osallistumista (participation) ja keskustelua (deliberation). Visio joka on verkoston aito (sisäistämä) visio ei vaan ohjelmassa kirjoitettu visio Ohjelma ei ohjauskeinona vaan vaikutuskeinona 31
Esimerkki: Miten tunnistetaan ohjelman (tai projektin) vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään? Tarvitaan ymmärrystä niistä sosio-teknisistä järjestelmistä ja prosesseista, jotka tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Tarvitaan tietoa erityisesti siitä, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat toimijoihin ja prosesseihin.
Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2009: Tuotantonäkökulma Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0 10 20 30 40 50 60 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.
Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt 2009 Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO 2 -ekv. 0 5 10 15 20 25 30 Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen Muu energia Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
Asuminen Elintarvikkeet Autoilu > 55% Asuminen Asuminen C04 C04 Elintarvikkeet C01 C01 Autonkäyttö Autonkäyttö C072 C072 Terveyspalvelut C06 C06 Koulutuspalvelut C10 C10 Sisustus, Sisustus, kodinhoito kodinhoito C05 C05 Ravintolat Ravintolat ja hotellit ja hotellit C11 C11 Sekalaiset Sekalaiset tavarat tavarat ja palvelut ja palvelut Vaatetus Vaatetus ja jalkineet jalkineet C03 C03 Virkistystavarat Ulkoilutavarat C092, C092, C093 C093 Alkoholi Alkoholi yms. yms. C02 C02 Sosiaaliturva (mm. (mm. päiväkoti) päiväkoti) C124 C124 Matkailumenot ulkomailla ulkomailla P312Y P312Y Autohankinnat C071 C071 Virkistys- Virkistys- ja ja kulttuuripalvelut C094 C094 Vakuutus- Vakuutus- ja ja rahoituspalvelut C125, C125, C126 C126 Junat, Junat, bussit, bussit, taksit taksit C073 C073 AV-laitteet AV-laitteet C091 C091 Lentoliput Lentoliput itse itse ostetut ostetut C0733 C0733 Valmismatkat C096 C096 Lehdet, Lehdet, kirjat, kirjat, paperi paperi C095 C095 Tietoliikenne C08 C08 Laivaliput Laivaliput itse itse ostetut ostetut C0734 C0734 Muut Muut kuljetuspalvelut C0735 C0735 0 0 0,05 0,05 0,1 0,1 0,15 0,15 0,2 0,2 0,25 0,25 0,3 0,3 Kasvihuonekaasupäästöt Muut Muut ympäristövaikutukset (Ekoindeksi) Kuva: Ari Nissinen, SYKE. Data: Envimat- projekti, www.ymparisto.fi/syke/envimat
Interventioteoriat: ohjelman vaikutuskeinojen oletettujen vaikutusmekanismien tunnistaminen Muutosmalli Oletukset siitä, miten vaikutuskeinot saavat aikaiseksi muutoksia Kohdejoukko (keiden toimintaa pyritään muuttamaan), Vaikutusmekanismit, Tavoitteet Toimintamalli Oletukset siitä, miten ohjelma pannaan käytännössä toimeen Organisaatiot, Hallinnolliset puitteet, Resurssit, Seuranta Valvonta
Interventioteoriat ja ilmastovaikutukset Kysymys 1a: Vaikuttaako ohjelma suoraan (tai välillisesti) sellaisiin toimijoihin ja sellaiseen toimintaan, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta oleellisia? Kysymys 1b: Ovatko ohjelman oletetut vaikutusmekanismit sellaisia, että niillä voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta Kysymys 2: Onko ohjelman toimeenpano sellainen, että vaikutuksia voidaan olettaa syntyvän? Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0 20 40 60 miljoonaa tonnia CO2 ekv.
Päästöt (1000 t CO2e/a) HINKU-kuntien vuosittaiset khk-päästöt v. 2007 ja 2011 200 180 160 140-16 % 120 100 80-14 % -12 % v. 2007 v. 2011 60 40-18 % -17 % 20 0 Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala Uusikaupunki
Alueellisten ympäristöohjelmien rooli järjestelmien muuttumisessa Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen 39
Yhteenveto: Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 1. Ympäristöohjelman tärkein laatukriteeri on sen käytännön vaikutukset prosessin merkitys korostuu 2. Ympäristöohjelman kannalta keskeistä on ymmärtää: alueelliset kulutus- ja tuotantojärjestelmät ja niiden globaalit kytkennät miten ohjelman toimenpiteet oletetaan toimivan (interventioteoriat) 3. Ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta, jos se edistää: erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja kaavoitus, hankinnat, kokeilut ja kokeilujen mahdollistaminen kokeiluista oppiminen (alueella & verkostoissa) kestävien käytäntöjen ja teknologioiden valinta vähentää kestämättömien järjestelmien tukemista 42
Hyvällä ympäristöohjelmalla kohti kestävää taloutta Kiitoksia
Lähteitä 1 Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T., Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S. 2013. Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013. Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multilevel perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): 1257-1274. Geels, F. W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3): 399 417. Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press. Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung 2002. Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21. Hoffmann M. 2011. Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after Kyoto. Oxford: Oxford University Press Kivimaa P. 2007. The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): 92-105. Kivimaa, P. 2008. The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329. Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009) Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics, 68(10): 2696-2705. 44
Lähteitä 2 Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen 2011. Path dependence, path creation and creative destruction in the evolution of energy systems. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 274-301. Mickwitz, P. 2012. The Road to Rio120: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): 75-81 Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M. 2011. Sustainability through system transformation: lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): 1779-1787. Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa 2008. The role of policy instruments in the innovation and diffusion of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner Production, 16(S1) S162-S170. Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank. Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change. Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp. 550 57. Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London: George Allen & Unwind Ltd Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multi-level perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp. 435-448. Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from the history of the British coal industry (1913 1997). Energy Policy 50, 35-49. UNEP (2011) Decoupling natural resource use and environmental impacts from economic growth, A Report of the Working Group on Decoupling to the International Resource Panel. Fischer-Kowalski, M., Swilling, M., von Weizsäcker, E.U., Ren, Y., Moriguchi, Y., Crane, W., Krausmann, F., Eisenmenger, N., Giljum, S., Hennicke, P., Romero Lankao, P., Siriban Manalang, A., Sewerin, S. 45