1 1 (13) PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 2014 Hyväksytty yhtymähallituksessa
1 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 3 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 4 2.1. Toimialue 4 2.2. Valvonnan voimavarat ja tehtävät 4 2.3. Koulutus 5 2.4. Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä 5 2.5. Laadunhallinta 5 2.6. Viestintä 5 2.7. Valvonnan maksullisuus 6 2.8. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 6 3. Valvonnan toimialakohtaisten suunnitelmien toteutumisen arviointi 6 3.1. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet 6 3.2. Elintarvikevalvonta 7 3.3. Terveydensuojelulain mukainen valvonta 7 3.4. Kuluttajaturvallisuusvalvonta 8 3.5. Tupakkalain mukainen valvonta 8 3.6. Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta 8 3.7. Eläinlääkäripalvelut, tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta 8 4. Erityistilanteisiin varautuminen 11 4.1. Toiminta erityistilanteissa 11 4.2. Epidemioiden selvittäminen 11 5. Yhteenveto ja pohdinta 11 5.1. Suunnitelmallisen valvonnan toteutuminen 11 5.2. Suunnitelmallisen valvonnan tulot 12 5.3. Pohdinta 13
1 3 (13) 1. Yleistä Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuoltoa säätelevät lait on määritelty kansanterveyslaissa (66/1972), ja niitä ovat terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), tupakkalaki (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) ja Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan kuuluessa ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, myös lääkelainsäädäntö tätä valvontaa sääteleviltä osin. Edellä mainittu erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) velvoittavat kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma (arviointivuosi kuuluu ohjelmakauteen 2011 2014) sekä valvontasuunnitelma-asetuksen edellyttämä sisältö. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan suunnitelman toteutumista tulee arvioida vuosittain. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi on hyväksyttävä monijäsenisessä lautakunnassa (Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa yhtymähallitus), ja se on toimitettava tiedoksi Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon (AVI) Ouluun. Vuoden 2014 arviointi toimitetaan sähköisen VYHA - raportoinnin liitteenä maaliskuun loppuun 2015 mennessä. Arvioinnissa tarkastellaan aluksi valvonnan yleisiä edellytyksiä suunnitelmavuonna sekä eri lakien mukaisten suunnitelmallisten valvontojen toteutumaprosentteja ja pohditaan syitä merkittäviin poikkeamiin. Lopuksi on numeerisia yhteenvetoja työajan käytöstä, eri lakien mukaisista suoritteista sekä tuloista ja yleinen pohdinta. Terveysvalvonnassa oli henkilöresursseja lähes normaali määrä, mutta sijaisia jouduttiin käyttämään runsaasti pitkien poistumien vuoksi. Myös eläinlääkintähuollossa on tarvittu sijaisia vuosilomien lisäksi myös pitkien poistumien aiheuttaman henkilöstövajeen paikkaamiseen. Suunnitelmallisen valvonnan kokonaistoteutumisprosentti oli 68 (58 % vuonna 2013, 71% vuonna 2012). Toteutumaa voidaan pitää hyvänä nykyisillä henkilöresursseilla, sillä 100 %:n toteutumaan ei ole mahdollisuuksia. Eläinlääkintähuollon vastuulla olevan suunnitelmallisen valvonnan toteumista vaikeutti edelleen se, että valvontaeläinlääkäriä ylityöllistivät akuutit eläinsuojelu- ja eläintautitapaukset. Maidontuotantotilojen hygieniatarkastusten toteuma oli 46 %. Tilanteeseen toivotaan parannusta, sillä yhteistoimintasopimus Kalajoen kanssa päättyi 31.12.2014 Kalajoen saatua oman valvontaeläinlääkärin. Ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Ongelmatilanteissa korostuu nykyisen kaltaisten pienten valvontayksiköiden haavoittuvaisuus. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarvittaessa.
1 4 (13) 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1. Toimialue Valvontayksikön toimialuetta ovat Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki. Vuosi 2014 oli seitsemäs Peruspalvelukuntayhtymän Kallion toimintavuosi. Eläinlääkintähuollon valvonnan toiminta-alue oli laajempi 19.9.2011 31.12.2014, koska valvontaeläinlääkärin palveluita hoidettiin eläinlääkintähuollon 15 :n 2 momentin mukaisen valvonnan osalta sopimuspohjaisesti myös Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. 2.2. Valvonnan voimavarat ja tehtävät Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon yksikössä on kaikkiaan 13 virkaa ja yksi toimi. Lisäksi yksiköllä on ollut varaus 0,1 htv henkilötyövuoteen osastosihteerin palveluja. Osastosihteerin työpanos on käytetty lähinnä yksikön laskutuksiin. Yksikkö täyttää 30.10.2003 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen vaatimuksen (vähintään 10 henkilötyövuotta, kaikki YTH:n toimialat samassa yksikössä ja päätoiminen johtaja). Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö vuonna 2014 Nimi Virkanimike (terveysvalvonnan johtaja, terveysinsinööri, eläinlääkäri) Erityisosaaminen/ vastuualue (Hallinto, terveydensuojelu, elintarviketarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonta, kemikaalivalvonta, tupakkavalvonta, eläinlääkintä) Muuta (Virka- ja vuorotteluvapaat, osaaikaeläkkeet yms.) Junnikkala Piia terveysinsinööri terveysvalvonta, perhevapaa Kangas Valtteri, vs. 31.12.2014 asti Linna Terhi terveysinsinööri terveysvalvonta Simunaniemi Riina terveysinsinööri terveysvalvonta Sirviö-Niemi Eija terveysinsinööri terveysvalvonta 50 % Helinä Heikkilä n.50% Pyykönen Päivi valvontaeläinlääkäri eläinlääkintäh.valvonta 60 % Kalajoelle 40 % Aittamaa Leena kaupungineläinlääkäri praktiikka, Ylivieska, perhevapaa 31.8.2014 asti Hannula Kaija kaupungineläinlääkäri praktiikka, Ylivieska Lehto Jenni kaupungineläinlääkäri praktiikka, Ylivieska, Rantala Marja kaupungineläinlääkäri praktiikka Ylivieska, perhevapaa 18.8.2014 lähtien Säilynoja Elisabeth kaupungineläinlääkäri praktiikka, Nivala Takanen Satu kaupungineläinlääkäri praktiikka, Nivala Helkiö Kukka- Maaria, vs. Salonen Marleena, vs Tölli Jouko eläinlääkäri praktiikka Nivala Rinta-Jouppi Meeri ympäristöterveydenhuollon hallinto, terveysvalvonta johtaja Pudas Tuovi osastosihteeri 10 % Sääluoto Kirsti eläintenhoitaja, toimi Ylivieska Yhteensä henkilöstöä 31.12.2014 14,1htv
1 5 (13) 2.3. Koulutus ja henkilöstön pätevyys Kaikilla työntekijöillä on ollut oikeus osallistua koulutukseen, ja he ovat myös mahdollisuutta käyttäneet. Valtakunnallinen tavoite olisi 8 koulutuspäivää / htv. Koulutusmäärärahat varataan kuitenkin terveydenhuollon henkilöstön koulutusmäärärahojen määräytymisperusteella kokonaispalkkasummasta, joten koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Lisäksi koulutustarjonta ei aina ole tarvetta vastaavaa. Kaikki eivät voi osallistua samoille koulutuspäiville, vaan koulutuksessa käynyt antaa koulutuspalautteen omassa yksikössään. Edellä mainituista syistä keskimääräinen koulutuspäivien määrä oli koko ympäristöterveydenhuollon alalla 5,3 / htv (eläinlääkintähuolto 6,5 ja terveysvalvonta + johtaja 4,1). Videokoulutusten yleistyminen parantanee jatkossa olennaisesti koulutuksiin osallistumismahdollisuuksia ja laskee koulutuskustannuksia. Yksityiskohtaisen koulutussuunnitelman tekeminen on vaikeaa, koska koulutukset eivät ole tiedossa riittävän ajoissa. Eläinlääkäreiden edellytetään osallistuvan vähintään aluehallintoviraston järjestämille vuosittaisille koulutuspäiville. Tämä on myös toteutunut. Koulutuksia seurataan sähköisellä hyväksymisjärjestelmällä (Personec F ESS). Määräaikaisille työntekijöille taataan tasavertaiset kouluttautumismahdollisuudet. Lisäksi tuetaan omaehtoista kouluttautumista vapaajärjestelyin. Henkilökuntaa rekrytoitaessa varmistetaan pätevyys tarkastamalla alkuperäiset todistukset ja niistä otetaan kopio henkilöstöjärjestelmään. Henkilöstön perehdyttämiseen kuntayhtymällä on omat perehdytysohjeet ja lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on omat osiot sekä eläinlääkintähuollolle että terveysvalvonnalle. 2.4. Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Terveysvalvonnan ja alkutuotannon valvonnan käytössä on DigiaLIMS -tietojärjestelmä. Valvontakohderekisteri on ATK-pohjainen. Alkutuotannon kohteet syötetään järjestelmään sitä mukaa, kun tarkastuksia tehdään. Järjestelmän pääkäyttäjiä ovat olleet terveysinsinöörit Terhi Linna ja Riina Simunaniemi. KUTI- ja YHTI järjestelmät ovat täysimääräisesti käytössä. Valvontaohjelmistojen kehitystyöstä huolimatta niissä on edelleen runsaasti ei-käyttäjäystävällisiä asioita. Varsinkin raportointipuolelle toivotaan parannusta. 2.5. Laadunhallinta Kallion terveysvalvonnassa on valvontatoimen toimintaohjeistuksena YTERVA -järjestelmä. Uuden laatujärjestelmän laatiminen on käynnistynyt helmikuussa 2015 yhteistyössä Ympäristöpalvelut Helmen ja Selänteen sekä Kalajoen yhteistoiminta-alueen kanssa. Kuntayhtymässä on laadittu runsaasti yhteisiä, yleisiä toimintaohjeita, mutta koko kuntayhtymän yleinen laadunhallintajärjestelmä on myös luomatta. Valtakunnallisesti luotuja yhteisiä malleja hyödynnetään. 2.6. Viestintä Ulkoiseen viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa asiakaspalvelusta, neuvonnasta ja opastuksesta. Neuvontaa ja opastusta annetaan puhelimitse, mutta tärkein osa siitä tapahtuu kuitenkin valvonta- ja sairaskäyntien (eläinlääkärit) yhteydessä. Ympäristöterveydenhuollon kotisivut, joita kehitetään resurssien puitteissa, toimivat myös tiedotuskanavana. Koko kuntayhtymän kotisivut on uudistettu.
1 6 (13) Kuntayhtymällä on tiedotusstrategian pohjalta luotu yhteinen tiedotussuunnitelma. Erityistilannetiedottaminen on osa erityistilannevarautumista. Ympäristöterveydenhuollon virallisesta tiedottamisesta on vastannut ympäristöterveydenhuollon johtaja tai hänen varahenkilönsä: Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja, puh.(08) 419 5026, 044 419 5026, e-mail meeri.rinta-jouppi@kalliopp.fi Terhi Linna (varahenkilö), terveysinsinööri, puh. (08) 419 5825, 044 419 5825 e-mail terhi.linna@kalliopp.fi Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa on intranet keskeinen sisäisen viestinnän väline. Ympäristöterveydenhuollon sisäistä tiedonkulkua palvelevat tulosalueen yhteiset palaverit, valvonnan säännölliset palaverit ja eläinlääkintähuollon päivystyskokoukset sekä sähköposti. 2.7. Valvonnan maksullisuus Tehdyistä päätöksistä ja ilmoitusten käsittelyistä sekä suunnitelmanmukaisesta valvonnasta ja näytteenotosta (tilattu näytteenotto mukaan lukien) on peritty yhtymähallituksen hyväksymän taksan mukaiset maksut. Kaikkiaan valvontamaksuja on vuonna 2014 peritty 48 123,30 euroa. Valtion korvauksia eläinlääkintähuollon 15 :n 2 momentin mukaisesta valvonnasta on saatu 87 285,48 euroa. Valvontatehtävien lisäksi korvauksia on peritty klinikkamaksuina, laboratoriotarvikkeista sekä laitevuokrina yhteensä 19 458,92 euroa. Kaikki saadut tulot on käytetty ympäristöterveydenhuollon budjetin tasapainottamiseen. Näin valvontamaksut on tosiasiallisesti kohdennettu ympäristöterveydenhuollon edellytysten parantamiseen, sillä kuntien tiukassa taloustilanteessa olisi jouduttu menojen leikkauksiin, ellei valvontamaksuja olisi käytettävissä, sillä nettonousut on rajattu tiukasti. 2.8. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuolto on tukeutunut pääosin Eurofins Scientific Finland Oy:n (entinen Maintpartner) Kokkolan laboratorioon. Vesinäytteitä on tutkitettu jossain määrin myös HakaLab Oy:n laboratoriossa (entinen Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio). Asumisterveyteen liittyvien mikrobitutkimusten osalta on käytetty Työterveyslaitoksen Oulun laboratoriota. Joitakin yksittäisiä tutkimuksia on jouduttu teettämään niihin erikoistuneissa laboratorioissa. Eurofins Scientific Finland Oy:n Kokkolan laboratorion kanssa on tehty kirjallinen sopimus normaalin työajan ulkopuolisesta palvelusta (erityistilanteet). 3. Valvonnan toimialakohtaisten suunnitelmien toteutumisen arviointi 3.1. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Suunnitelmanmukaisen valvonnan kohde- (lähinnä laitoksille) ja kohdetyyppikohtaiset tarkastustiheydet on määritelty riskikartoituksen perusteella. Lähtökohtana on käytetty valtakunnallisissa valvontaohjelmissa annettuja kohdetyyppikohtaiseen riskiluokitukseen perustuvia ohjeellisia tarkastustiheyksiä, joita on tarkennettu paikallisen riskikartoituksen, valvontakokemusten ja käytettävissä olevien resurssien perusteella. Suunnitelmanmukaisen valvonnan toteutumisaste oli 68 % (ei mukana eläinsuojelulain mukainen valvonta).
1 7 (13) Henkilöstöresurssien vajetta pyritään kompensoimaan tehtävien priorisoinnilla. Näin pyritään valvomaan kansalaisten terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia tekijöitä siltä osin kuin ko. tehtävät ovat ympäristöterveydenhuollon vastuulla. Nykyisellä henkilöstömäärällä suunnitelmallisen valvonnan toteumaa ei pystytä enää nostamaan yli vuoden 2012 tason, jolloin toteutuma-aste oli 71. Henkilöstölisäyksellä tilanne on korjattavissa, mutta se vaatii rahallista lisäpanostusta, sillä valvontamaksujen lisääntyminen ei kata kokonaisuudessaan lisääntyviä henkilöstökuluja. 3.2. Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnassa vuotta 2014 leimasi voimakkaasti Oiva-järjestelmän käyttöönotto. Vuoden loppuun mennessä Oiva-järjestelmä oli käytössä isossa osassa elintarvikelain mukaisia tarkastuksia. Ulkopuolella olivat vielä vuoden vaihteessa (Oiva-aikataulutuksen mukaisesti) eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevät laitokset, leipomot ja mm. kasvisperäisiä elintarvikkeita valmistavat elintarvikehuoneistot. Oiva-järjestelmä ohjaa selkeästi ja tarkasti tarkastuksia. Raportoinnin IT-järjestelmien toimivuus ei ole ollut parasta mahdollista. Elintarvikevalvonnan suunnitelmallisen valvonnan valvontakäyntien toteutumisaste oli 83 %. Tässä luvussa ei ole mukana alkutuotannon valvontaa, jonka toteutuma oli 46 % suunnitellusta (maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksista). Kun alkutuotannon valvonta huomioidaan, on suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan kokonaistoteutumisaste 72 %. Kattavuus eli tarkastettujen kohteiden prosentuaalinen osuus tarkastettavaksi suunnitelluista kohteista oli 81. Näytteenottosuunnitelman tekee jokainen valvoja omaan tarkastussuunnitelmaansa. Tarkka kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma on ollut mahdollista laatia vain laitoksille. Viranomaisnäytteitä laitoksista otettiin suunnitelmanmukaisesti 24 kappaletta. Komission asetus (n:o 2073/2005) elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista on ohjannut laitosnäytteenottoa. Elintarvikevalvonnassa ei vuonna 2014 toteutettu yhtään projektia. 3.3. Terveydensuojelulain mukainen valvonta Terveydensuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan toteutumisaste oli 60 %. Kattavuus on samaa luokkaa, sillä viime vuonna suunniteltuja tarkastuksia tehtiin pääosin kerran vuodessa tarkastettaviin kohteisiin. Akuuttivalvontaa oli terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa edelleen paljon. Asumisterveyteen liittyvää akuuttivalvontaa oli runsaasti niin asuinrakennuksissa kuin julkisissa kiinteistöissä. Lisäksi vuonna 2014 työllisti Hituran kaivoksen rikastushiekkakasojen pölyäminen ja kesällä poikkeuksellisen runsaat sinileväesiintymät sekä yhden uimarannan norovirussaastuminen. Painopistealueena terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa ovat olleet valtakunnallisen valvontaohjelman suuntaviivoja noudattaen, ja paikallisiin olosuhteisiin soveltaen, talousvesien valvonta sekä päiväkotien, koulujen ja vanhuskohteiden valvonta. Uimavesien osalta on suoritettu tavanomaista uintikauden aikaista valvontaa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella ei ole yhtään EU- uimarantaa. Näytteenottosuunnitelman tekee jokainen valvoja omaan tarkastussuunnitelmaansa. Talous- ja uimaveden osalta on tarkat lainsäädännölliset raamit näytteenotolle ja tutkimuksille. Talousvesinäytteenottoja oli 44 kappaletta. Uimavesinäytteenottokertoja uimarannoilta oli 59 kappaletta ja uimahalleista (Nivala ja Ylivieska) 28 (109 näytettä). Lisäksi uimahalleista otettiin pintapuhtausnäytteitä (46 kappaletta).
1 8 (13) Tutkimuksissa tukeudutaan pääasiassa Eurofins Scientific Finland Oy:n Kokkolan laboratorioon ja HakaLab Oy:öön (entinen Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio). 3.4. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta suunnitelman mukaisen valvonnan tarkastukset toteutuivat 71 %:sti. Kattavuus on samaa luokkaa, sillä suunnitelmallisen valvonnan piirissä olevien kohteiden tarkastustiheys on korkeintaan kerran vuodessa, pääsääntöisesti harvemmin. Valvontasuunnitelman mukaisesti vuoden 2014 tärkein painopistealue oli edelleen leikkikenttien turvallisuus. Suunnitelmallista näytteenottoa ei kuluttajaturvallisuusvalvonnassa ole. Tarvittaessa näytteitä otetaan Turvallisuus- ja Kemikaaliviraston (Tukes) pyynnöstä. 3.5. Tupakkalain mukainen valvonta Tupakkalain mukainen suunnitelmallisen valvonnan toteutumisaste oli 60 %, samoin kattavuus. Alhainen toteutuma selittyy osittain sillä, että valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset eivät ole kohdistuneet samalle vuodelle tarkastusten (elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaiset) kanssa, joiden yhteydessä tupakkavalvontaa tehdään. Vuonna 2015 tupakoinnin täyskiellon valvonta jää pois valvontasuunnitelmasta ja sitä tehdään vain muun valvonnan yhteydessä. Tupakkavalvonnassa sovelletaan vähittäismyyntikohteiden osalta vuosilaskutusta. Painopistealueena ovat valtakunnallisen valvontaohjelman mukaiset kohteet (lasten ja nuorten oleskelupaikat ja niiden läheiset alueet). 3.6. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin suunnitelmallinen valvonta toteutui 86 %:sti, samoin kattavuus. Käytetyn työajan arvioinneissa tupakka- ja nikotiinivalvonta lasketaan yhteisaikana. 3.7. Eläinlääkäripalvelut, tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Valtakunnallinen terveys- ja hyvinvointivalvontaohjelma (EHO) liittyy eläinlääkintähuollon toimeenpanoon ja valvontaan Suomessa. Kunnallisesta ja yksityisestä eläinlääkintähuollosta sekä eläinlääkintähuoltoon liittyvästä valvonnasta ja hallinnosta säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009), joka tuli voimaan 1.11.2009 ja aiheutti merkittäviä muutoksia kuntien valvontatehtävien järjestämiseen. Eläinlääkintähuoltolain lisäksi eläinlääkintähuoltoon kuuluvasta toiminnasta säädetään eläintautilaissa (441/2013) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) sekä alkutuotannon valvonnasta elintarvikelaissa (23/2006). Paikallisella tasolla eläinlääkintähuollon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat kunta tai kuntayhtymä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion organisaatiossa yhtymähallitus vastaa koko ympäristöterveydenhuollon, mukaan lukien eläinlääkintähuolto, järjestämisestä. 3.7.1 Eläinlääkäripalvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa tarjotaan eläinlääkäripalveluja kahdessa kiinteässä toimipisteessä: Nivalassa on kolmen eläinlääkärin tuotantoeläinvastaanotto ja Ylivieskassa neljän eläinlääkärin yh-
1 9 (13) teisvastaanotto, joka vastaa kuntayhtymän pieneläintoiminnasta sekä Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan tuotantoeläinpalveluista. Ylivieskan vastaanotolla on eläintenhoitaja, jonka läsnäolo on merkittävä työturvallisuutta parantava tekijä. Eläintenhoitajalla on suuri merkitys kiireisessä työssä myös työhyvinvointia parantavana tekijänä. Vähäinen ei ole myöskään se hyöty, että eläintenhoitajan tekemä työ säästää eläinlääkärin aikaa. Puhelinaika ei-kiireisille pyynnöille on kummallakin vastaanotolla arkiaamuisin klo 8.00 9.30 yhdessä puhelinnumerossa. Arkisin päiväaikaan kummallakin toimialueella kiirepuhelut keskitetään yhdelle eläinlääkärille, jolloin muilla on mahdollisuus keskittyä ennalta suunniteltuihin käynteihin ja aamulla tulleisiin sairasmatkapyyntöihin. Ylivieskan vastaanotolla yksi eläinlääkäri keskittyy arkisin pieneläinhoitoihin. Ei-kiireisissä tapauksissa hoidon saa lähes 100 prosenttisesti viikon sisällä. Yli kolmen viikon odotusaikoja ei normaalioloissa esiinny. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta-alue kuuluu kokonaisuudessaan samaan päivystysalueeseen, mutta päivystyspiirejä on kaksi. Näistä toiseen kuuluvat Alavieskan ja Ylivieskan lisäksi Kalajoen kaupunki sekä Merijärven kunta, jolle Kalajoki järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut. Toisen piirin muodostavat Nivala ja Sievi. Molemmissa päivystyspiireissä on keskitetty yhteydenottopuhelinnumero. Kiireellisen eläinlääkärinavun saa normaalitilanteessa kaikkina vuorokaudenaikoina kolmen tunnin sisällä yli 90 % tapauksissa. Etäisyys kiinteästä päivystyspisteestä ei ylitä sataa kilometriä mihinkään osaan päivystysaluetta. Tuotantoeläin- ja pieneläinpäivystystä ei ole toistaiseksi eriytetty, koska päivystyksen toteuttaminen yhteispäivystyksenä on onnistunut hyvin ja kiireellinen eläinlääkäriapu on pystytty tarjoamaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Resurssien löytäminen eriytettyyn päivystystoimintaan olisi myös vaikeaa. Niin taloudelliset kuin henkilöresurssit ovat kunnissa tällä hetkellä todella niukat. Alustavia keskusteluja maakunnallisesta päivystysratkaisusta on ajoittain käyty, mutta yhteistä näkemystä ei ole syntynyt. Kuntayhtymän alueella tehtiin hyötyeläinten hoitokäyntejä vuonna 2014 yhteensä 4328 kappaletta, joista päivystysaikaisia käyntejä oli 795 kappaletta. Pieneläinten vastaanottokäyntejä oli yhteensä 2469 kappaletta, joista päivystysaikaisia 285 kappaletta. Kuntayhtymän eläinlääkintähuollossa ei käytetä ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta-alueella toimii kaksi yksityistä eläinlääkintäklinikkaa: Jokilaaksojen Eläinklinikka Ylivieskassa (5.1.2015 lähtien Savisillan eläinklinikka) ja Eläinklinikka Nivel Nivalassa. Jokilaaksojen Eläinklinikalla hoidettiin vuoden 2014 loppuun sekä hevosia että pieneläimiä päiväaikaan maanantaista torstaihin (perjantaihin), päivystystä ei ole. Klinikka on ollut suljettuna yrittäjien loma- ja muina vapaa-aikoina. Virallisia sopimuksia ei kuntayhtymän ja klinikan välillä ole, mutta Jokilaaksojen Eläinklinikan ollessa toiminnassa, on vaikeampia potilaita voitu remittoida sinne. Ko. klinikalla on mm. röntgenvarustus, mitä kuntayhtymän klinikalla ei ainakaan toistaiseksi ole. Lisäksi yrittäjät ovat tehneet erityiseläinlääkäritason operaatioita sekä pieneläimille että hevosille. Eläinklinikka Nivel toimii neljänä päivänä viikossa Nivalan keskustassa. - Ajallisesti kattavia yksityisiä eläinlääkintäpalveluja ei kuntayhtymän alueella siis ole. 3.7.2 Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut Vuoden 2013 lopussa nautatiloilla oli terveydenhuoltosopimuksia Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eläinlääkintähuollon eläinlääkärien kanssa 198 kappaletta, sikatiloilla 11 kappaletta. Terveydenhuoltokäyntejä on vuonna 2014 tehty nautatiloille 154 kappaletta ja sikatiloille 40 kappaletta. Kallion eläinlääkintähuolto on pystynyt tarjoamaan kysyntää vastaavasti tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluja. Kaikilla tilastoissa olevilla sopimustiloilla ei ole käyty vuoden 2014 aikana, mutta syyt ei-
1 10 (13) vät ole tiedossa. Todennäköisesti joukossa on sopimuksesta luopuneita tiloja, jotka eivät ole ilmoittaneet asiasta. Vastaanottojen sisäisellä työnjaolla on varmistettu se, että ajanvarausperusteiseen työhön on mahdollisuus. 3.7.3 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Kuntayhtymään perustettiin valvontaeläinlääkärin virka vuonna 2011 ja se täytettiin 19.9.2011. Valvontaeläinlääkärin työajasta on suunniteltu käytettäväksi 20 % eläinlääkintähuoltolain 15 :n 1 momentin mukaiseen eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydelliseen valvontaan ( navettatarkastukset ) ja 80 % 15 :n 2 momentin mukaiseen valvontaan ( valtion toimeksiantotehtävät ). Sopimuspohjaisesti valvontaeläinlääkäri on hoitanut 31.12.2014 saakka myös Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella 15 :n 2 momentin mukaisen valvonnan. Suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia eläinsuojelulain 24 :ssä tarkoitettujen ammattimaisten tai muutoin laajassa mitassa pidettävien seura- ja harrastuseläintenpitopaikkojen ja eläinten olosuhteiden tarkastuskäyntejä ei ole pystytty tekemään täysin suunnitellusti. Praktikkoeläinlääkärit ovat jossain määrin avustaneet tässä työssä. Pysyvä parannus tilanteeseen tullee vuoden 2015 alusta, kun Kalajoen kaupunki on saanut palkatuksi oman valvontaeläinlääkärin. Epäilyyn perustuva eläinsuojeluvalvonta on pystytty hoitamaan tarvetta vastaavasti, osittain praktikkojen tuella. Käynnistetyn valvonnan loppuun suorittaminen on onnistunut runsaasta työmäärästä huolimatta. Korjauskehotusten noudattamista on seurattu uusintatarkastuksin, ja valitettavasti on jouduttu tekemään myös tutkimuspyyntöjä poliisille. Tehtävien keskittäminen valvontaeläinlääkärille on nostanut merkittävästi eläinsuojeluvalvonnan laatua. 3.7.4 Pätevyyden ja osaamisen varmistaminen sekä valvontaeläinlääkärin perehtymisen tukeminen Kuntayhtymään on saatu kohtuullisen helposti pätevyysvaatimukset täyttäviä sijaisia praktikoille pidempiin sijaisuuksiin. Lyhyitä (1 2 viikkoa), äkillisiä sijaistarpeita on vaikeampi täyttää. Valvontaeläinlääkärin tehtävissä on toiminut viran perustamisesta lähtien sama, hyvin pätevä ja motivoitunut viranhaltija. Valvontaeläinlääkärin lomien aikana akuutit tehtävät ovat hoitaneet praktikot. Valvontaeläinlääkärin ja praktikoiden yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi on luotu yhteinen, sähköinen viranomaiskansio, johon kaikilla heillä, ja vain heillä, on käyttöoikeudet. Valvontaeläinlääkärin työtä on pyritty tukemaan neljän yhteistoiminta-alueen (Helmi, Kalajoki, Kallio ja Selänne) keskinäisellä sopimuksella, joka mahdollistaa yhteistoiminnan yli toimialuerajojen. Valvontaeläinlääkäri on osa ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä (terveysvalvonta, valvontaeläinlääkäri, ympäristöterveydenhuollon johtaja), jossa on mahdollisuus saada työyhteisötukea. Myös ulkopuoliseen työnohjaukseen on mahdollisuus. Kouluttautuminen pyritään mahdollistamaan. Kaikilla työntekijöillä on ollut oikeus osallistua koulutukseen, ja he ovat myös mahdollisuutta käyttäneet. Tavoite olisi 8 koulutuspäivää / htv, mutta koska koulutusmäärärahat varataan terveydenhuollon henkilöstön koulutusmäärärahojen määräytymisperusteella kokonaispalkkasummasta, taloudellisista syistä tavoitteeseen ei aina päästä. Videokoulutukset ovat parantaneet olennaisesti koulutuksiin osallistumismahdollisuuksia ja laskeneet koulutuskustannuksia. Eläinlääkäreiden edellytetään osallistuvan vähintään aluehallintoviraston järjestämille vuosittaisille koulutuspäiville. Eläinlääkäreiden toteutuneiden koulutuspäivien määrä oli keskimäärin 6,5 koulutuspäivää / htv.
1 11 (13) 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1. Toiminta erityistilanteissa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden (Helmi, Kalajoki, Kallio ja Selänne) yhteinen erityistilannesuunnitelma löytyy tällä hetkellä internetversiona, jota alueen viranhaltijat pääsevät käyttämään henkilökohtaisilla tunnuksilla. Järjestelmän tekninen päivitys on ostettu Ympäristöpalvelut Helmeltä, missä tehtävää hoitaa Eeva Heiska. Lisäksi yksikössämme on yksi tulostettu versio käyttökappaleena. Myös poikkeusolosuunnitelma on päivitetty yhteistyönä vuonna 2012 ja sekin on internetversiona. 4.2. Epidemioiden selvittäminen STM:n asetuksen (n:o 251/2007) mukaan (3 ) kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä tartuntatautien vastustamisesta kunnan alueella vastaavan viranomaisen kanssa sovittava ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön järjestämisestä. Asetuksen 4 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee nimetä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten työryhmä. Työryhmän koostumus on määritelty. Tämä työryhmä nimitettiin vuonna 2007 ja työryhmän kokoonpano päivitettiin yhtymähallituksen päätöksellä 16.8.2013. Työryhmä on kokoontunut suunnitelmavuonna kaksi kertaa. Ruokamyrkytysepäilyjä ei ollut vuonna 2014. Yhdellä uimarannalla Sievissä epäiltiin kesällä 2014 norovirusta. Uimavedestä ei virusta saatu eristetyksi. 5. Yhteenveto ja pohdinta 5.1. Suunnitelmallisen valvonnan toteutuminen Taulukko 1. Henkilöstövoimavarojen (htv) jakautuminen eri toiminnoille v. 2014 käytettävissä htv (suunnitteluarvio) suunnitelmallinen tarve htv suunniteltu / toteutunut muu valvonta, ym., htv yht. htv Elintarvikevalvonta 1,25 1,22 1,20 0,40 1,60 Terveydensuojelun valvonta 1,80 0,48 0,40 1,25 1,65 Tupakkavalvonta + nikotiini 0,20 0,28 0,05 0,01 0,06 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 0,24 0,24 0,15 0,03 0,18 VALVONTA yhteensä 3,49 2,22 1,80 1,69 3,49 vaje 0,42 htv Valtion toimeksiantovalvonta 0,88 0,88 (myös Kalajoki) 0,88 Eläinlääkintähuolto 7,83 7,83 Hallinto 0,80 0,80 Koulutus, suunnittelu, neuvottelut, 1,00 1,00 raportoinnit Toimistopalvelut 0,10 0,10 Yhteensä 14,10 14,10
1 12 (13) Suunnitelmallisen valvonnan toteutumiseen käytettäviä resursseja on jäänyt puuttumaan 0,42 htv suunnitellusta. Käytännössä on osoittautunut, että varsinkin suunnitelmalliseen elintarvikevalvontaan tarvittava työaika on arvioitu liian alhaiseksi jo suunnitteluvaiheessa. Oivajärjestelmällä tehtävien tarkastusten vaatima työaikatarve on huomattavasti isompi kuin perinteisellä tarkastustavalla. Kankea IT-raportointijärjestelmä on osaltaan pahentanut tilannetta. Myös runsas akuuttivalvonnan tarve, varsinkin terveydensuojelun osa-alueella, söi resursseja suunnitellulta valvonnalta. Taulukko 2. Suunnitelmallisen valvonnan käyntien toteutuminen Suunniteltu Toteutunut Suunnitelman mukaiset Tehdyt suunnitelman Toteuma-% tarkastukset mukaiset tarkastukset Elintarvikelaki (sis.alkutuot.) 303 217 72 Kuluttajaturvallisuus 58 41 71 Tupakka 122 73 60 Nikotiini 14 12 86 Terveydensuojelulaki 77 46 60 Yhteensä 574 389 68 Taulukossa 2 on esitetty koottuna eri osa-alueiden suunnitellut ja toteutuneet tarkastukset. Suunnitelmallinen valvonta on kohdentunut pääosin eri osa-alueille tasapuolisesti. Yhtenä arvioitavana asiana valvonta-asetuksen ohjeistuksessa pidetään tarkastusten kattavuutta. Numeraalisten kattavuuslaskelmien tekeminen on työlästä käsityötä, koska käytössä oleva tietojärjestelmämme ei tuota suoraan tietoa näihin laskelmiin. Priorisoinnissa laitosten ja muiden vaativien kohteiden (riskiluokitus) valvonta on pyritty tekemään kattavasti. 5.2. Suunnitelmallisen valvonnan tulot (ym. tulot) Valvontamaksut on peritty hyväksytyn taksan mukaisina. Tulot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Toimialakohtaiset tulot Tulot suunnitelmallisesta valvonnasta ja päätöksistä, Elintarvikevalvonta 23 888 Terveydensuojeluvalvonta 14 976 Tupakkavalvonta 3 874 Nikotiinivalvonta 678 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 4 707 Valtion korvaukset 87 285 Klinikkamaksut, laboratoriotarv. 19 459 Yhteensä 154 867
1 13 (13) Taulukossa 3 ovat mukana suunnitelmallisen valvonnan tulojen lisäksi kaikki valtion maksamat korvaukset (akuutti valvonta mukana) sekä Ylivieskan yhteisvastaanoton klinikkamaksut ja laboratoriotarvikekorvaukset sekä pieni summa laitevuokrista. 5.3. Pohdintaa Jatkuva uudistumisprosessi valvontatyössä sekä kehittäminen, johtaminen ja monenkertaiset raportoinnit vievät runsaasti aikaa, joka aiemmin oli suunnattavissa ns. substanssityöhön. Raportoinnin iso ongelma on se, että eri raportteihin tarvitaan hieman erilaisia lukuja, ja tietojärjestelmämme Digia Tarkastajan raportointiominaisuudet eivät ole parhaat mahdolliset, vaan joudutaan tekemään paljon käsityötä, mikä aiheuttaa helposti myös virheitä. Eri tarkoituksiin tehtyjen raporttien lukuja ei pystytä suoraan vertaamaan keskenään. Koko ympäristöterveydenhuollon raportoinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä yhteinen tietojärjestelmä niin kunta- kuin valtakunnan tasolla olisi merkittävä kerätyn tiedon luotettavuutta lisäävä asia, mutta myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstöjä motivoiva tekijä. Eläinlääkintähuollon puolella todella merkittävä parannus on ollut valvontaeläinlääkärin tehtävien eriyttäminen praktiikasta. Ratkaisu oli hyvä jääviyskysymysten vuoksi, mutta myös valvonnan laadun kannalta. Kahden valvontayksikön tehtävien hoitaminen on osoittautunut ylivoimaiseksi. Akuutti valvonta on hoidettu kiitettävästi, mutta suunnitelmallista valvontaa ei ole pystytty tekemään tarvetta vastaavasti. Tilanne korjautuu, kun Kalajoella on aloittanut oma valvontaeläinlääkäri 1.1.2015. Neljän yhteistoiminta-alueen valvontaeläinlääkärien sopimuspohjainen yhteistyömahdollisuus on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että valvonnan laadun kannalta. Eläintenhoitajan toimi on osoittautunut erittäin merkittäväksi niin työturvallisuuden, eläinlääkärien työpanoksen oikean kohdentamisen kuin työyksikön hyvinvoinnin kannalta. Häiriötekijöistä huolimatta ympäristöterveydenhuollon aikaansaannoskykyä on pidettävä hyvänä, vaikka lähellekään sataprosenttista toteumaa ei näillä resursseilla päästä. Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta isommat ja vahvemmat yksiköt olisivat tervetulleita. Haavoittuvuus on pienillä yksiköillä merkittävä valvonnan riskitekijä, erityisesti ongelmatilanteissa. Parannusta asiaan voitaisiin saada toiminta-alueita laajentamalla, vaikka tässä taloustilanteessa lisäresursseja lienee turha toivoa. Laajenemiskehitystä jarruttaa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin käymistilassa oleva terveys- ja hyvinvointipalvelujen uudelleen järjestely. Oulun eteläisen alueella on ympäristöterveydenhuollon yksiköillä pitkät perinteet yhteistyön saralla. Voimien yhdistämisellä on saatu kehitetyksi asioita, joihin yhdenkään yksikön resurssit eivät olisi yksin riittäneet.