PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 2015

Transkriptio

1 1 1 (13) PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 2015 Hyväksytty yhtymähallituksessa

2 1 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 3 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Laadunhallinta Viestintä Valvonnan maksullisuus ja muut tulot Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 6 3. Valvonnan toimialakohtaisten suunnitelmien toteutumisen arviointi Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvonta Terveydensuojelulain mukainen valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkalain mukainen valvonta Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Eläinlääkäripalvelut, tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta 8 4. Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Epidemioiden selvittäminen Yhteenveto ja pohdinta Suunnitelmallisen valvonnan toteutuminen Suunnitelmallisen valvonnan tulot Pohdinta 13

3 1 3 (13) 1. Yleistä Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuoltoa säätelevät erityislait ovat terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), tupakkalaki (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011, valvonta siirtyy valtiolle ) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) ja Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan kuuluessa ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, myös lääkelainsäädäntö tätä valvontaa sääteleviltä osin. Edellä mainittu erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) velvoittavat kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma (arviointivuosi kuuluu ohjelmakauteen ) sekä valvontasuunnitelma-asetuksen edellyttämä sisältö. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan suunnitelman toteutumista tulee arvioida vuosittain. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi on hyväksyttävä monijäsenisessä lautakunnassa (Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa yhtymähallitus), ja se on toimitettava tiedoksi Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon (AVI) Ouluun. Vuoden 2015 arviointi toimitetaan sähköisen VYHA - raportoinnin liitteenä maaliskuun loppuun 2016 mennessä. Arvioinnissa tarkastellaan aluksi valvonnan yleisiä edellytyksiä suunnitelmavuonna sekä eri lakien mukaisten suunnitelmallisten valvontojen toteutumaprosentteja ja pohditaan syitä merkittäviin poikkeamiin. Lopuksi on numeerisia yhteenvetoja työajan käytöstä, eri lakien mukaisista suoritteista sekä tuloista ja yleinen pohdinta. Terveysvalvonnassa oli vakavaa henkilöstöpulaa keväällä ja kesällä vuosilomien ja akuutisti tulleiden poistumien vuoksi. Sijaisia on ollut pitkiin poistumiin. Terveysvalvonnan puolella piti olla 0,5 htv ylimääräistä resurssia, mutta se kumoutui poistumilla. Myös eläinlääkintähuollossa on tarvittu sijaisia vuosilomien lisäksi pitkien poistumien paikkaamiseen, mutta kokonaishenkilöstömäärä oli normaali. Suunnitelmallisen valvonnan kokonaistoteutumisprosentti oli 63 (68 % vuonna 2014, 58 % vuonna 2013, 71% vuonna 2012). Toteutumaa voidaan pitää hyvänä nykyisillä henkilöresursseilla, sillä 100 %:n toteutumaan ei ole mahdollisuuksia. Eläinlääkintähuollon vastuulla olevan suunnitelmallisen valvonnan toteutumisaste oli hyvä. Maidontuotantotilojen hygieniatarkastusten toteuma oli 77 %. Ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Ongelmatilanteissa korostuu nykyisen kaltaisten pienten valvontayksiköiden haavoittuvaisuus. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarvittaessa.

4 1 4 (13) 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1. Toimialue Valvontayksikön toimialuetta ovat Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki. Vuosi 2015 oli kahdeksas Peruspalvelukuntayhtymän Kallion toimintavuosi Valvonnan voimavarat ja tehtävät Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon yksikössä on kaikkiaan 13 virkaa ja yksi toimi. Lisäksi yksiköllä on ollut varaus 0,1 htv henkilötyövuoteen osastosihteerin palveluja. Osastosihteerin työpanos on käytetty yksikön laskutuksiin. Yksikkö täyttää annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen vaatimuksen (vähintään 10 henkilötyövuotta, kaikki YTH:n toimialat samassa yksikössä ja päätoiminen johtaja). Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö vuonna 2015 Nimi Virkanimike (terveysvalvonnan johtaja, terveysinsinööri, eläinlääkäri) Vastuualue (Hallinto, terveysvalvonta, eläinlääkintä), lakisääteiset-, ym. poistumat Muuta Junnikkala Piia terveysinsinööri terveysvalvonta Linna Terhi terveysinsinööri terveysvalvonta, poissa n. 2 kk Simunaniemi Riina terveysinsinööri terveysvalvonta, perhevapaa lähtien Sirviö-Niemi Eija terveysinsinööri terveysvalvonta 50 %, osaaikaeläkkeellä sijainen Jorma Riihikoski 1.9. lähtien Valtteri Kangas asti /Helinä Heikkilä alk. 50% (+ 50 % ylimääräistä virkaa) Järvimäki Heidi vs. Salonen Marleena vs. Torppa Juha vs. eläkkeelle alkaen Pyykönen Päivi valvontaeläinlääkäri eläinlääkintäh.valvontateht. Aittamaa Leena kaupungineläinlääkäri praktiikka, Ylivieska, perhevapaa alkaen Hannula Kaija kaupungineläinlääkäri praktiikka, Ylivieska Lehto Jenni kaupungineläinlääkäri praktiikka, Ylivieska, Rantala Marja kaupungineläinlääkäri praktiikka Ylivieska, hoitovapaa asti Säilynoja Elisabeth kaupungineläinlääkäri praktiikka, Nivala, poissa 14.4.asti Takanen Satu kaupungineläinlääkäri praktiikka, Nivala Tölli Jouko kaupungineläinlääkäri praktiikka Nivala Torppa Juha kaupungineläinlääkäri praktiikka Nivala Rinta-Jouppi Meeri ympäristöterveyden- hallinto, terveysvalvonta huollon johtaja Raudaskoski Sirpa osastosihteeri 10 % Sääluoto Kirsti eläintenhoitaja, toimi Ylivieska, poissa 4,5 kk lähtien sij. Riikka Haasiomäki Yhteensä henkilöstöä ,1 htv

5 1 5 (13) 2.3. Koulutus ja henkilöstön pätevyys Kaikilla työntekijöillä on ollut oikeus osallistua koulutukseen, ja he ovat myös mahdollisuutta käyttäneet. Valtakunnallinen tavoite olisi 8 koulutuspäivää / htv. Koulutusmäärärahat varataan kuitenkin terveydenhuollon henkilöstön koulutusmäärärahojen määräytymisperusteella kokonaispalkkasummasta, joten koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Lisäksi koulutustarjonta ei aina ole tarvetta vastaavaa. Kaikki eivät voi osallistua samoille koulutuspäiville, vaan koulutuksessa käynyt antaa koulutuspalautteen omassa yksikössään. Keskimääräinen koulutuspäivien määrä / henkilö oli eläinlääkintähuollossa 5,6 ja terveysvalvonnassa ( + johtaja) 9,4. Videokoulutusten yleistyminen on lisännyt koulutuspäivien määrää erityisesti valvonnan puolella. Uudistus on todella tervetullut, koska se mahdollistaa paremman osallistumisen myös täältä pitkien etäisyyksien maakunnista ja laskee koulutuskustannuksia. Yksityiskohtaisen koulutussuunnitelman tekeminen on vaikeaa, koska koulutukset eivät ole tiedossa riittävän ajoissa. Eläinlääkäreiden edellytetään osallistuvan vähintään aluehallintoviraston järjestämille vuosittaisille koulutuspäiville. Tämä on myös toteutunut. Koulutuksia seurataan sähköisellä hyväksymisjärjestelmällä (Personec F ESS). Määräaikaisille työntekijöille taataan tasavertaiset kouluttautumismahdollisuudet. Lisäksi tuetaan omaehtoista kouluttautumista vapaajärjestelyin. Henkilökuntaa rekrytoitaessa varmistetaan pätevyys tarkastamalla alkuperäiset todistukset ja niistä otetaan kopio henkilöstöjärjestelmään. Henkilöstön perehdyttämiseen kuntayhtymällä on omat perehdytysohjeet ja lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on omat osiot sekä eläinlääkintähuollolle että terveysvalvonnalle Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Terveysvalvonnan ja alkutuotannon valvonnan käytössä on DigiaLIMS -tietojärjestelmä. Valvontakohderekisteri on ATK-pohjainen. Alkutuotannon kohteet syötetään järjestelmään sitä mukaa, kun tarkastuksia tehdään. Järjestelmän pääkäyttäjiä ovat olleet terveysinsinöörit Terhi Linna ja Riina Simunaniemi. KUTI- ja YHTI järjestelmät ovat täysimääräisesti käytössä. Valvontaohjelmistojen kehitystyöstä huolimatta niissä on edelleen runsaasti ei-käyttäjäystävällisiä asioita. Varsinkin raportointipuolelle toivotaan parannusta Laadunhallinta Kallion terveysvalvonnassa on valvontatoimen toimintaohjeistuksena tällä hetkellä vielä YTERVA - järjestelmä. Uuden laatujärjestelmän laatiminen on käynnistynyt helmikuussa 2015 yhteistyössä Ympäristöpalvelut Helmen ja Selänteen sekä Kalajoen yhteistoiminta-alueen kanssa ja se on pieni tarkistuksia vaille valmis. Kuntayhtymässä on laadittu runsaasti yhteisiä, yleisiä toimintaohjeita. Valtakunnallisesti luotuja yhteisiä malleja hyödynnetään Viestintä Ulkoiseen viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa asiakaspalvelusta, neuvonnasta ja opastuksesta. Neuvontaa ja opastusta annetaan puhelimitse, mutta tärkein osa siitä tapahtuu kuitenkin valvonta- ja sairaskäyntien (eläinlääkärit) yhteydessä. Ympäristöterveydenhuollon kotisivut, joita kehitetään resurssien puitteissa, toimivat myös tiedotuskanavana. Koko kuntayhtymän kotisivut on uudistettu.

6 1 6 (13) Kuntayhtymällä on tiedotusstrategian pohjalta luotu yhteinen tiedotussuunnitelma. Erityistilannetiedottaminen on osa erityistilannevarautumista. Ympäristöterveydenhuollon virallisesta tiedottamisesta on vastannut ympäristöterveydenhuollon johtaja tai hänen varahenkilönsä: Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja, puh.(08) , , meeri.rinta-jouppi@kalliopp.fi Piia Junnikkala (varahenkilö), terveysinsinööri, puh piia.junnikkala@kalliopp.fi Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa on intranet keskeinen sisäisen viestinnän väline. Ympäristöterveydenhuollon sisäistä tiedonkulkua palvelevat tulosalueen yhteiset palaverit, valvonnan säännölliset palaverit ja eläinlääkintähuollon päivystyskokoukset sekä sähköposti Valvonnan maksullisuus ja muut tulot Tehdyistä päätöksistä ja ilmoitusten käsittelyistä sekä suunnitelmanmukaisesta valvonnasta ja näytteenotosta (tilattu näytteenotto mukaan lukien) on peritty yhtymähallituksen hyväksymän taksan mukaiset maksut. Kaikkiaan valvontamaksuja on vuonna 2015 peritty ,72 euroa, näistä maidontuotantotilojen tarkastusmaksuja 9601,43 euroa. Kaikki saadut tulot on käytetty ympäristöterveydenhuollon budjetin tasapainottamiseen. Näin valvontamaksut on tosiasiallisesti kohdennettu ympäristöterveydenhuollon edellytysten parantamiseen, sillä kuntien tiukassa taloustilanteessa olisi jouduttu menojen leikkauksiin, ellei valvontamaksuja olisi käytettävissä, sillä nettonousut on rajattu tiukasti. Valtion korvauksia eläinlääkintähuollon 15 :n 2 momentin mukaisesta valvonnasta on saatu ,26 euroa. Valvontatehtävien lisäksi korvauksia eläinlääkintähuollossa on peritty klinikkamaksuina ja laboratoriotarvikkeista ,08 euroa sekä valvonnan osalta laitevuokrina ja vanhan laitteen myynnistä 1251 euroa, kaikki yhteensä ,08 euroa. Vuoden 2015 aikana terveysvalvonta toteutti alueellisen Koulujen ja päiväkotien terveellinen sisäilma koulutuksen, josta tuli osallistumismaksuja yhteensä 6290,00 euroa. Kustannuspuolella ovat vastaavasti eri tileillä koulutuksesta aiheutuneet kulut. Suorien kustannusten jälkeen taloudellinen tulos koulutuksen järjestämisestä oli kokonaisuudessaan hieman positiivinen, mutta tällöin ei ole laskettu käytettyä työaikaa. Tiedollinen anti tilaisuudesta oli hyvä Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuolto on tukeutunut pääosin Eurofins Scientific Finland Oy:n (entinen Maintpartner) Kokkolan laboratorioon. Vesinäytteitä on tutkitettu jossain määrin myös HakaLab Oy:n laboratoriossa (entinen Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio). Asumisterveyteen liittyvien mikrobitutkimusten osalta on käytetty Työterveyslaitoksen Oulun laboratoriota. Joitakin yksittäisiä tutkimuksia on jouduttu teettämään niihin erikoistuneissa laboratorioissa. Eurofins Scientific Finland Oy:n Kokkolan laboratorion kanssa on tehty kirjallinen sopimus normaalin työajan ulkopuolisesta palvelusta (erityistilanteet). 3. Valvonnan toimialakohtaisten suunnitelmien toteutumisen arviointi 3.1. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Suunnitelmanmukaisen valvonnan kohde- (lähinnä laitoksille) ja kohdetyyppikohtaiset tarkastustiheydet on määritelty riskikartoituksen perusteella. Lähtökohtana on käytetty valtakunnallisissa valvonta-

7 1 7 (13) ohjelmissa annettuja kohdetyyppikohtaiseen riskiluokitukseen perustuvia ohjeellisia tarkastustiheyksiä, joita on tarkennettu paikallisen riskikartoituksen, valvontakokemusten ja käytettävissä olevien resurssien perusteella. Suunnitelmanmukaisen valvonnan toteutumisaste oli 63 % (ei mukana eläinsuojelulain mukainen valvonta). Henkilöstöresurssien vajetta on jouduttu kompensoimaan tehtävien priorisoinnilla. Näin pyritään valvomaan kansalaisten terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia tekijöitä siltä osin kuin ko. tehtävät ovat ympäristöterveydenhuollon vastuulla. Nykyisellä henkilöstömäärällä suunnitelmallisen valvonnan toteumaa ei pystytä enää nostamaan sataan. Eviran uusi riskiperusteinen valvontaohje tulee vähentämään jonkin verran suunnitelmallisessa valvonnassa olevia elintarvikelain mukaisia valvontakohteita ja alentamaan tarkastustiheyksiä ja näin nostanee kokonaistoteumaa. Henkilöstölisäyksellä tilanne on korjattavissa, mutta se vaatii rahallista lisäpanostusta, sillä valvontamaksujen lisääntyminen ei kata kokonaisuudessaan lisääntyviä henkilöstökuluja Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnassa vuosi 2015 oli edelleen Oiva-järjestelmään perustuvan valvonnan hiomista. Toukokuun alun jälkeen otettiin Oivavalvontaan mukaan myös eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevät laitokset, leipomot ja mm. kasvisperäisiä elintarvikkeita valmistavat elintarvikehuoneistot. Oivajärjestelmä ohjaa selkeästi ja tarkasti tarkastuksia. Raportoinnin IT-järjestelmien toimivuus ei ole ollut parasta mahdollista. Elintarvikevalvonnan suunnitelmallisen valvonnan valvontakäyntien toteutumisaste oli 70 %. Tässä luvussa ei ole mukana alkutuotannon valvontaa, jonka toteutuma oli 77 % suunnitellusta (maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksista). Kun alkutuotannon valvonta huomioidaan, on suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan kokonaistoteutumisaste 72 %. Kattavuus eli tarkastettujen kohteiden prosentuaalinen osuus tarkastettavaksi suunnitelluista kohteista oli 76,3 %. Näytteenottosuunnitelman tekee jokainen valvoja omaan tarkastussuunnitelmaansa. Tarkka kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma on ollut mahdollista laatia vain laitoksille. Viranomaisnäytteitä laitoksista otettiin suunnitelmanmukaisesti 27 kappaletta. Komission asetus (n:o 2073/2005) elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista on ohjannut laitosnäytteenottoa. Elintarvikevalvonnassa ei vuonna 2015 toteutettu yhtään projektia Terveydensuojelulain mukainen valvonta Terveydensuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan toteutumisaste oli 56 %. Kattavuus on samaa luokkaa, sillä viime vuonna suunniteltuja tarkastuksia tehtiin pääosin kerran vuodessa tarkastettaviin kohteisiin. Akuuttivalvontaa oli terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa edelleen hyvin paljon. Asumisterveyteen liittyvää akuuttivalvontaa oli runsaasti niin yksityisissä asuinrakennuksissa kuin julkisissa kiinteistöissä. Painopistealueena terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa ovat olleet valtakunnallisen valvontaohjelman suuntaviivoja noudattaen, ja paikallisiin olosuhteisiin soveltaen, talousvesien valvonta sekä päiväkotien, koulujen ja vanhuskohteiden valvonta. Uimavesien osalta on suoritettu tavanomaista uintikauden aikaista valvontaa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella ei ole yhtään EU- uimarantaa.

8 1 8 (13) Näytteenottosuunnitelman tekee jokainen valvoja omaan tarkastussuunnitelmaansa. Talous- ja uimaveden osalta on tarkat lainsäädännölliset raamit näytteenotolle ja tutkimuksille. Talousvesinäytteenottoja oli 36 kappaletta. Uimavesinäytteenottokertoja uimarannoilta oli 59 kappaletta ja uimahalleista (Nivala ja Ylivieska) 24 (108 näytettä). Lisäksi uimahalleista otettiin pintapuhtausnäytteitä (0 kappaletta). Tutkimuksissa tukeudutaan pääasiassa Eurofins Scientific Finland Oy:n Kokkolan laboratorioon ja HakaLab Oy:öön (entinen Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio) Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta suunnitelman mukaisen valvonnan tarkastukset toteutuivat 16 %:sti. Kattavuus on samaa luokkaa, sillä suunnitelmallisen valvonnan piirissä olevien kohteiden tarkastustiheys on korkeintaan kerran vuodessa, pääsääntöisesti harvemmin. Suunnitelmallista näytteenottoa ei kuluttajaturvallisuusvalvonnassa ole. Tarvittaessa näytteitä otetaan Turvallisuus- ja Kemikaaliviraston (Tukes) pyynnöstä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyy pois kunnilta Tupakkalain mukainen valvonta Tupakkalain mukainen suunnitelmallisen valvonnan toteutumisaste oli 68 %, samoin kattavuus. Tupakkavalvonnassa sovelletaan vähittäismyyntikohteiden osalta vuosilaskutusta. Painopistealueena ovat valtakunnallisen valvontaohjelman mukaiset kohteet (lasten ja nuorten oleskelupaikat ja niiden läheiset alueet) Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin suunnitelmallinen valvonta toteutui 88 %:sti, samoin kattavuus. Käytetyn työajan arvioinneissa tupakka- ja nikotiinivalvonta lasketaan yhteisaikana Eläinlääkäripalvelut, tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Valtakunnallinen terveys- ja hyvinvointivalvontaohjelma (EHO) liittyy eläinlääkintähuollon toimeenpanoon ja valvontaan Suomessa. Kunnallisesta ja yksityisestä eläinlääkintähuollosta sekä eläinlääkintähuoltoon liittyvästä valvonnasta ja hallinnosta säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009), joka tuli voimaan ja aiheutti merkittäviä muutoksia kuntien valvontatehtävien järjestämiseen. Eläinlääkintähuoltolain lisäksi eläinlääkintähuoltoon kuuluvasta toiminnasta säädetään eläintautilaissa (441/2013) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) sekä alkutuotannon valvonnasta elintarvikelaissa (23/2006). Paikallisella tasolla eläinlääkintähuollon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat kunta tai kuntayhtymä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion organisaatiossa yhtymähallitus vastaa koko ympäristöterveydenhuollon, mukaan lukien eläinlääkintähuolto, järjestämisestä Eläinlääkäripalvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa tarjotaan eläinlääkäripalveluja kahdessa kiinteästä toimipisteestä: Nivalassa on kolmen eläinlääkärin tuotantoeläinvastaanotto ja Ylivieskassa neljän eläinlääkärin yh-

9 1 9 (13) teisvastaanotto, joka vastaa kuntayhtymän pieneläintoiminnasta sekä Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan tuotantoeläinpalveluista arkipäivisin. Ylivieskan vastaanotolla on eläintenhoitaja, jonka läsnäolo on merkittävä työturvallisuutta parantava tekijä, koska muuten pieneläimiä hoitava eläinlääkäri työskentelisi yksin päivisin, jolloin muut eläinlääkärit ovat sairasmatkoilla. Eläintenhoitajalla on suuri merkitys kiireisessä työssä myös työhyvinvointia parantavana tekijänä. Vähäinen ei ole myöskään se hyöty, että eläintenhoitajan tekemä työ säästää eläinlääkärin aikaa. Vuonna 2015 on alettu siirtää instrumenttihuoltoa eläintenhoitajalle. Se tuo jatkossa kustannussäästöä. Puhelinaika ei-kiireisille pyynnöille on kummallakin vastaanotolla arkiaamuisin klo yhdessä puhelinnumerossa. Arkisin päiväaikaan kummallakin toimialueella kiirepuhelut keskitetään yhdelle eläinlääkärille, jolloin muilla on mahdollisuus keskittyä ennalta suunniteltuihin käynteihin ja aamulla tulleisiin sairasmatkapyyntöihin. Ylivieskan vastaanotolla yksi eläinlääkäri keskittyy arkisin pieneläinhoitoihin. Ei-kiireisissä tapauksissa hoidon saa lähes 100 prosenttisesti viikon sisällä. Yli kolmen viikon odotusaikoja ei ole. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta-alue kuuluu kokonaisuudessaan samaan päivystysalueeseen, mutta päivystyspiirejä on kaksi. Näistä toiseen kuuluvat Alavieskan ja Ylivieskan lisäksi Kalajoen kaupunki sekä Merijärven kunta, jolle Kalajoki järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut. Toisen piirin muodostavat Nivala ja Sievi. Molemmissa päivystyspiireissä on keskitetty yhteydenottopuhelinnumero. Kiireellisen eläinlääkärinavun saa normaalitilanteessa kaikkina vuorokaudenaikoina kolmen tunnin sisällä yli 90 % tapauksissa. Etäisyys kiinteästä päivystyspisteestä ei ylitä sataa kilometriä mihinkään osaan päivystysaluetta. Tuotantoeläin- ja pieneläinpäivystystä ei ole eriytetty, koska päivystyksen toteuttaminen yhteispäivystyksenä on onnistunut hyvin ja kiireellinen eläinlääkäriapu on pystytty tarjoamaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Resurssien löytäminen eriytettyyn päivystystoimintaan olisi myös vaikeaa. Niin taloudelliset kuin henkilöresurssit ovat kunnissa tällä hetkellä todella niukat. Alustavia keskusteluja maakunnallisesta päivystysratkaisusta on ajoittain käyty, mutta yhteistä näkemystä ei ole syntynyt. Tällä hetkellä odotetaan tuovatko uudet maakunta- ja soteratkaisut muutosta toiminta-alueisiin. Kuntayhtymän alueella tehtiin hyötyeläinten hoitokäyntejä vuonna 2015 yhteensä 3997 kappaletta, joista päivystysaikaisia käyntejä oli 895 kappaletta. Pieneläinten vastaanottokäyntejä oli yhteensä 1974 kappaletta, joista päivystysaikaisia 246 kappaletta. Molemmissa käyntimäärissä oli melkoinen alenema edelliseen vuoteen verrattuna. Onko notkahdus satunnaisvaihtelua vai kehityssuunta jää nähtäväksi tulevina vuosina. Kuntayhtymän eläinlääkintähuollossa ei käytetä ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta-alueella toimii kolme yksityistä eläinlääkintäklinikkaa: Jokilaaksojen Eläinklinikka Ylivieskassa ( lähtien Savisillan eläinklinikka) ja Eläinklinikka Nivel Nivalassa. Nikulan Hevosklinikka Kaustisilta tarjoaa sopimuksen mukaisesti palveluja Ylivieskan raviradan klinikkatiloissa. Savisillan eläinklinikalla hoidetaan pieneläimiä päiväaikaan ajanvarauksella, päivystystä ei ole. Klinikka on ollut suljettuna yrittäjien loma- ja muina vapaa-aikoina. Virallisia sopimuksia ei kuntayhtymän ja klinikan välillä ole, mutta Savisillan eläinklinikan ollessa toiminnassa, on vaikeampia potilaita voitu remittoida sinne. Ko. klinikalla on mm. röntgenvarustus, mitä kuntayhtymän klinikalla ei ainakaan toistaiseksi ole. Lisäksi yrittäjät ovat tehneet erityiseläinlääkäritason operaatioita. Eläinklinikka Nivel toimii neljänä päivänä viikossa Nivalan keskustassa. - Ajallisesti kattavia yksityisiä eläinlääkintäpalveluja ei kuntayhtymän alueella siis ole.

10 1 10 (13) Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelut Vuoden 2015 lopussa nautatiloilla oli terveydenhuoltosopimuksia Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eläinlääkintähuollon eläinlääkärien kanssa 183 kappaletta, sikatiloilla 11 kappaletta. Terveydenhuoltokäyntejä on vuonna 2015 tehty nautatiloille 132 kappaletta ja sikatiloille 36 kappaletta. Kallion eläinlääkintähuolto on pystynyt tarjoamaan kysyntää vastaavasti tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluja. Kaikilla tilastoissa olevilla sopimustiloilla ei ole käyty vuoden 2015 aikana, mutta syyt eivät ole tiedossa. Todennäköisesti joukossa on sopimuksesta luopuneita tiloja, jotka eivät ole ilmoittaneet asiasta. Pientä siirtymää yksityiseläinlääkärien käyttämiseen on tapahtunut. Vastaanottojen sisäisellä työnjaolla on varmistettu se, että ajanvarausperusteiseen työhön on mahdollisuus Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Kuntayhtymään perustettiin valvontaeläinlääkärin virka vuonna 2011 ja se täytettiin Valvontaeläinlääkärin työajasta on suunniteltu käytettäväksi 20 % eläinlääkintähuoltolain 15 :n 1 momentin mukaiseen eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydelliseen valvontaan ( navettatarkastukset ) ja 80 % 15 :n 2 momentin mukaiseen valvontaan ( valtion toimeksiantotehtävät ). Vuoden 2015 alusta valvontaeläinlääkärin työpanos on ollut täysin käytettävissä kuntayhtymän toiminta-alueella. Suunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia eläinsuojelulain 24 :ssä tarkoitettujen ammattimaisten tai muutoin laajassa mitassa pidettävien seura- ja harrastuseläintenpitopaikkojen ja eläinten olosuhteiden tarkastuskäyntejä ei ole pystytty tekemään täysin suunnitellusti. Praktikkoeläinlääkärit ovat jossain määrin avustaneet tässä työssä. Epäilyyn perustuva eläinsuojeluvalvonta on pystytty hoitamaan tarvetta vastaavasti, osittain praktikkojen tuella. Käynnistetyn valvonnan loppuun suorittaminen on onnistunut runsaasta työmäärästä huolimatta. Korjauskehotusten noudattamista on seurattu uusintatarkastuksin, ja valitettavasti on jouduttu tekemään myös tutkimuspyyntöjä poliisille. Tehtävien keskittäminen valvontaeläinlääkärille on nostanut merkittävästi eläinsuojeluvalvonnan laatua Pätevyyden ja osaamisen varmistaminen sekä valvontaeläinlääkärin perehtymisen tukeminen Kuntayhtymään on saatu kohtuullisen helposti pätevyysvaatimukset täyttäviä sijaisia praktikoille. Valvontaeläinlääkärin tehtävissä on toiminut viran perustamisesta lähtien sama, hyvin pätevä ja motivoitunut viranhaltija. Valvontaeläinlääkärin lomien aikana akuutit tehtävät ovat hoitaneet praktikot. Valvontaeläinlääkärin ja praktikoiden yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi on luotu yhteinen, sähköinen viranomaiskansio, johon kaikilla heillä, ja vain heillä, on käyttöoikeudet. Valvontaeläinlääkärin työtä on pyritty tukemaan neljän yhteistoiminta-alueen (Helmi, Kalajoki, Kallio ja Selänne) keskinäisellä sopimuksella, joka mahdollistaa yhteistoiminnan yli toimialuerajojen. Valvontaeläinlääkäri on osa ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä (terveysvalvonta, valvontaeläinlääkäri, ympäristöterveydenhuollon johtaja), jossa on mahdollisuus saada työyhteisötukea. Myös ulkopuoliseen työnohjaukseen on mahdollisuus. Kouluttautuminen pyritään mahdollistamaan. Kaikilla työntekijöillä on ollut oikeus osallistua koulutukseen, ja he ovat myös mahdollisuutta käyttäneet. Tavoite olisi 8 koulutuspäivää / htv, mutta koska koulutusmäärärahat varataan terveydenhuollon henkilöstön koulutusmäärärahojen määräytymisperusteella kokonaispalkkasummasta, taloudellisista syistä tavoitteeseen ei aina päästä. Videokoulutukset ovat parantaneet olennaisesti koulutuksiin osallistumismahdollisuuksia ja laskeneet koulutuskustannuksia. Eläinlääkäreiden edellytetään osallistuvan

11 1 11 (13) vähintään aluehallintoviraston järjestämille vuosittaisille koulutuspäiville. Eläinlääkäreiden toteutuneiden koulutuspäivien määrä oli keskimäärin 5,6 koulutuspäivää / htv. 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1. Toiminta erityistilanteissa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden (Helmi, Kalajoki, Kallio ja Selänne) yhteinen erityistilannesuunnitelma löytyy tällä hetkellä internetversiona, jota alueen viranhaltijat pääsevät käyttämään henkilökohtaisilla tunnuksilla. Järjestelmän tekninen päivitys on ostettu Ympäristöpalvelut Helmeltä, missä tehtävää hoitaa Eeva Heiska. Lisäksi yksikössämme on yksi tulostettu versio käyttökappaleena. Myös poikkeusolosuunnitelma on päivitetty yhteistyönä ja sekin on internetversiona Epidemioiden selvittäminen STM:n asetuksen (n:o 251/2007) mukaan (3 ) kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä tartuntatautien vastustamisesta kunnan alueella vastaavan viranomaisen kanssa sovittava ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön järjestämisestä. Asetuksen 4 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee nimetä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten työryhmä. Työryhmän koostumus on määritelty. Tämä työryhmä nimitettiin vuonna 2007 ja työryhmän kokoonpano päivitettiin yhtymähallituksen päätöksellä Työryhmä on kokoontunut suunnitelmavuonna kaksi kertaa. Ruokamyrkytysepäilyjä ei ollut vuonna Yhteenveto ja pohdinta 5.1. Suunnitelmallisen valvonnan toteutuminen Taulukko 1. Henkilöstövoimavarojen (htv) jakautuminen eri toiminnoille v käytettävissä htv (suunnitteluarvio) suunnitelmallinen tarve htv suunniteltu / toteutunut muu valvonta, ym., htv yht. htv Elintarvikevalvonta 1,25 1,22 0,88 0,40 1,28 Terveydensuojelun valvonta 1,80 0,48 0,27 1,88 2,15 Tupakkavalvonta + nikotiini 0,20 0,28 0,05 0,01 0,06 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 0,24 0,24 0,04 0,01 0,05 VALVONTA yhteensä 3,49 2,22 1,24 2,30 3,54 Valtion toimeksiantovalvonta 0,80 0,80 0,78 0,78 Eläinlääkintähuolto 7,83 7,88 Hallinto 0,80 0,80 Koulutus, suunnittelu, neuvottelut, 1,00 1,00 raportoinnit Toimistopalvelut 0,10 0,10 Yhteensä 14,10 14,10

12 1 12 (13) Suunnitelmallisen valvonnan toteuttamiseen on käytetty henkilötyövuosia 0,98 htv vähemmän kuin oli suunniteltu. Valvontaan tarvittavan ajan arviointi ei ole osunut suunnitteluvaiheessa täysin oikeaan. Myös runsas akuuttivalvonnan tarve, varsinkin terveydensuojelun osa-alueella, söi resursseja suunnitellulta valvonnalta. Taulukko 2. Suunnitelmallisen valvonnan käyntien toteutuminen Suunniteltu Toteutunut Suunnitelman mukaiset Tehdyt suunnitelman Toteuma-% tarkastukset mukaiset tarkastukset Elintarvikelaki (sis.alkutuot.) Kuluttajaturvallisuus Tupakka Nikotiini Terveydensuojelulaki Yhteensä Taulukossa 2 on esitetty koottuna eri osa-alueiden suunnitellut ja toteutuneet tarkastukset. Suunnitelmallinen valvonta on kohdentunut pääosin eri osa-alueille tasapuolisesti. Yhtenä arvioitavana asiana valvonta-asetuksen ohjeistuksessa pidetään tarkastusten kattavuutta. Numeraalisten kattavuuslaskelmien tekeminen on työlästä käsityötä, koska käytössä oleva tietojärjestelmämme ei tuota suoraan tietoa näihin laskelmiin. Priorisoinnissa laitosten ja muiden vaativien kohteiden (riskiluokitus) valvonta on pyritty tekemään kattavasti Suunnitelmallisen valvonnan tulot (ym. tulot) Valvontamaksut on peritty hyväksytyn taksan mukaisina. Tulot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ympäristöterveydenhuollon tulot Tulot suunnitelmallisesta valvonnasta ja päätöksistä + muut tulot, Terveysvalvonta ,29 Tuotantohyg. tarkastukset (valvontaeläinl.) 9 601,43 Valtion toimeksiantotehtävien korvaus ,26 Klinikkamaksut, laboratoriotarv. (elh) ,08 Korvaukset (laitevuokrat, myynti/terv.valv) 1 251,00 Sisäilmakoulutuksen osallistumismaksut 6 290,00 Yhteensä ,06 Taulukossa 3 ovat mukana suunnitelmallisen valvonnan tulojen lisäksi kaikki valtion maksamat korvaukset (akuutti valvonta mukana) sekä Ylivieskan yhteisvastaanoton klinikkamaksut ja laboratoriotarvikekorvaukset.

13 1 13 (13) 5.3. Pohdintaa Jatkuva uudistumisprosessi valvontatyössä sekä kehittäminen, johtaminen ja monenkertaiset raportoinnit vievät runsaasti aikaa, joka aiemmin oli suunnattavissa ns. substanssityöhön. Raportoinnin iso ongelma on se, että eri raportteihin tarvitaan hieman erilaisia lukuja, ja tietojärjestelmämme Digia Tarkastajan raportointiominaisuudet eivät ole parhaat mahdolliset, vaan joudutaan tekemään paljon käsityötä, mikä aiheuttaa helposti myös virheitä. Eri tarkoituksiin tehtyjen raporttien lukuja ei pystytä suoraan vertaamaan keskenään. Koko ympäristöterveydenhuollon raportoinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä yhteinen tietojärjestelmä niin kunta- kuin valtakunnan tasolla olisi merkittävä kerätyn tiedon luotettavuutta lisäävä asia, mutta myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstöjä motivoiva tekijä. Eläinlääkintähuollon puolella todella merkittävä parannus on ollut valvontaeläinlääkärin tehtävien eriyttäminen praktiikasta. Ratkaisu oli hyvä jääviyskysymysten vuoksi, mutta myös valvonnan laadun kannalta. Neljän yhteistoiminta-alueen valvontaeläinlääkärien sopimuspohjainen yhteistyömahdollisuus on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että valvonnan laadun kannalta. Eläintenhoitajan toimi on osoittautunut erittäin merkittäväksi niin työturvallisuuden, eläinlääkärien työpanoksen oikean kohdentamisen kuin työyksikön hyvinvoinnin kannalta. Häiriötekijöistä huolimatta ympäristöterveydenhuollon aikaansaannoskykyä on pidettävä hyvänä, vaikka lähellekään sataprosenttista toteumaa ei näillä resursseilla päästä. Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta isommat ja vahvemmat yksiköt olisivat tervetulleita. Haavoittuvuus on pienillä yksiköillä merkittävä valvonnan riskitekijä, erityisesti ongelmatilanteissa. Parannusta asiaan voitaisiin saada toiminta-alueita laajentamalla, vaikka tässä taloustilanteessa lisäresursseja lienee turha toivoa. Laajenemiskehitystä jarruttaa valtakunnallisesti käymistilassa oleva terveys- ja hyvinvointipalvelujen uudelleen järjestely. Ympäristöterveydenhuollon osalta voidaan todeta, että toiminnot olisi syytä säilyttää samassa organisaatiossa, olkoon suunta sitten maakunnallinen tai kunnissa pysyminen. Oulun eteläisen alueella on ympäristöterveydenhuollon yksiköillä pitkät perinteet yhteistyön saralla. Voimien yhdistämisellä on saatu kehitetyksi asioita, joihin yhdenkään yksikön resurssit eivät olisi yksin riittäneet.