Ympäristölautakunta 15.11.2012 Sivu 1 / 1 4694/11.01.01/2012 91 Kylmäaineiden käytön kartoitus- ja valvontaprojekti Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ohtonen Katja, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen kylmäaineiden käytön kartoitus- ja valvontaprojektista Espoossa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja (Fkaasuja) käytetään mm. kylmäaineina ilmastointi- ja jäähdytyslaitteissa. Espoossa touko-elokuussa 2012 toteutetun kylmäaineiden käytön kartoitus- ja valvontaprojektin taustalla on ns. kylmälaitteiden huoltoasetus (VNA 452/2009 otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta), joka sisältää mm. pätevyysvaatimuksia laitteiden huoltajille ja asentajille sekä velvoitteita laitteiden haltijoille. Asetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä laitteiden väärästä käsittelystä, rikkoutumisesta, vanhenemisesta ja muista syistä johtuvia kylmäainevuotoja. Toisin sanoen säädöksen tarkoituksena on taata, ettei otsonikerrosta tuhoavia tai voimakkaita kasvihuonekaasuja pääse vuotamaan ilmakehään. Kylmälaitteiden huoltoasetuksen valvonta on jaettu useille viranomaisille, jotka valvovat asetuksen noudattamista omilla toimialoillaan. Yksi nimetyistä valvontaviranomaisista on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteen haltijan on huolehdittava, että laite tarkastetaan säännöllisesti. Vaadittu tarkastusväli riippuu laitteen koosta. Yleensä laite on tarkastettava kerran tai kahdesti vuodessa. Huollon tehneen asentajan tulee löytyä Tukesin ylläpitämistä kylmäalan pätevyysrekisteristä ja huoltoliikkeen vastaavasti kylmälaiteliikkeiden urakoitsijarekisteristä.
Ympäristölautakunta 15.11.2012 Sivu 2 / 2 Laitteen haltijan on pidettävä huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän aineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja laitteen huoltajan allekirjoitus. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus siitä, koska laite on viimeksi tarkastettu (ns. huoltotarra). HCFC-yhdisteiden (osittain halogenoidut hiilivedyt, vety-kloori-fluorihiilivedyt) käyttö kylmäaineina oli aiemmin yleistä. HCFC-yhdisteet (esim. R-22 kylmäaine) ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, ja niillä on myös otsonikerrosta tuhoavaa vaikutusta. HCFC-yhdisteiden tuotantoa on rajoitettu vuodesta 2010 lähtien. Vanhojen HCFC-laitteiden huollossa on sallittua käyttää kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä vuoden 2014 loppuun saakka. Sen jälkeen HCFC-yhdisteiden lisääminenkin huollossa on kokonaan kielletty. Kylmäaineen vaihtaminen saattaa edellyttää koko laitteiston uusimista. Usein HCFC-aineet on vaihdettu otsonikerrosta tuhoamattomiin HFCaineisiin (fluorihiilivedyt, vety-fluori-hiilivedyt). HFC-kaasut ovat kuitenkin voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niiden tuotannon ja käytön rajoituksista sekä päästöjen vähentämisestä neuvotellaan parhaillaan sekä kansainvälisen ilmastosopimuksen että otsonikerroksen suojelua säätelevän Montrealin pöytäkirjan neuvotteluissa. On todennäköistä, että HFC-aineisiin kohdistuu vastaisuudessa aiempaa enemmän rajoituksia. Laajasti hyväksyttävänä pyrkimyksenä niin EU:ssa kuin laajemminkin on sellaisten kylmäaineiden käytön edistäminen, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta ja joiden ilmaston lämmityspotentiaali on pieni. Tällaisia ovat esimerkiksi nk. luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilidioksidi, ammoniakki, propeeni ja propaani sekä jotkut teollisesti valmistetut fluoratut kaasut. Tällaisia sovelluksia on enenevässä määrin saatavilla. Toteutus Espoon ympäristökeskuksen edustajat kiersivät kevään ja kesän aikana Espoon alueella sijaitsevia kiinteistöjä ja yrityksiä, joissa käytetään kylmäaineita. Pääosan käynneistä teki hanketta varten palkattu projektityöntekijä Tomi Levomäki, joka käyttää työn tuloksia myös omassa opinnäytetyössään Metropolia Ammattikorkeakoululle. Valvontakäynnillä selvitettiin laitteen sisältämä kylmäaine ja sen määrä, tarkastettiin huoltotarra ja huoltopäiväkirja, sekä selvitettiin huollon tehnyt yritys, huoltoväli ja vuodonilmaisujärjestelmän olemassaolo. Valvontakäynnin jälkeen tarkistettiin, onko huoltoyritys Tukesin rekisterissä. Kohteelle lähettiin valvontatarkastuskäynnin lomake, jossa oli kerrottu mm. havaitut puutteet ja annettu niiden korjaamiseksi noin kuukauden määräaika. Kohteeseen tehtiin tarvittaessa uusintatarkastus määräajan kuluttua umpeen. Valvontaprojektin osana tehtiin myös heinäkuun alussa mediatiedote, jossa kerrottiin kylmälaitteiden haltijoiden huoltoasetuksen mukaisista velvollisuuksista sekä käynnissä olevasta valvontaprojektista.
Ympäristölautakunta 15.11.2012 Sivu 3 / 3 Espoon valvontakampanja on todennäköisesti Suomen laajin kylmälaitteiden huoltoasetuksen valvontaan tähdännyt kampanja. Tulokset Valvontakäyntejä tehtiin 63:een kohteeseen. Kohteina oli mm. kauppoja, kauppakeskuksia, elintarviketeollisuuslaitoksia, muita teollisuuslaitoksia, tutkimuslaitoksia, isoja toimistorakennuksia, terveyskeskuksia, sairaaloita, hotelleja ja laitetiloja. Vaikka valvontakohteiden määrä oli iso, kattaa se todennäköisesti kuitenkin vain pienen osan kaikista Espoon kohteista, joissa kylmälaitteita käytetään. Noin puolessa valvotuista kohteista asiat olivat kunnossa, ja noin puolessa kohteista löytyi jotakin korjattavaa. Tyypillisesti isoissa laitteissa kaikki oli kunnossa, mutta pienemmissä laitteissa löydettiin puutteita. Tämä saattaa johtua siitä, että isommat kylmälaitteet (esim. kauppojen kylmäaltaita viileinä pitävät laitteistot) ovat toiminnoille niin tärkeitä, että niistä pidetään hyvää huolta. Huoltotarran tai huoltopäiväkirjan puuttuminen oli yleisin puute. Lähes kaikilla kylmälaitteilla oli Tukesin rekisterissä oleva huoltoyritys tai huoltohenkilö. Vain muutamassa kohteessa oli huoltamattomia laitteita, joita oli huollettu vain niiden mennessä rikki. Laitteiden määräaikaisia vuototarkastuksia oli tehty liian harvoin kymmenessä eri kohteessa. Usein laitteessa ei ollut merkintää kylmäaineen määrästä. Laatu sen sijaan oli useimmiten merkittynä. Suurin osa havaituista puutteista saatiin projektin aikana korjattua kuntoon. Rekisteröimättömistä huoltoyrityksistä tehtiin ilmoitus Suomen ympäristökeskukselle, joka on tätä puutetta koskien toimivaltainen viranomainen. Tarkastetuissa kohteissa kylmäaineista eniten on käytössä R-404A, R- 134A, R-22 ja R-407C. R-404A:ta käytetään etenkin kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa. R-134A ja R-407C ovat tyypillisiä ilmastoinnin jäähdytyksessä käytettyjä kylmäaineita. R-22:n suuri määrä johtui pääasiassa yhdestä kohteesta (tutkimuslaitos), jossa ko. kylmäainetta oli 5000 kg. Joistakin kohteista löytyi myös muita HCFC-aineita kuin R-22:ta. Jatkotoimet Projektin aikana havaitut puutteet, joita yritykset eivät vielä projektin aikana hoitaneet kuntoon, vaaditaan korjattaviksi normaalein ympäristövalvonnan toimin. Kartoitus- ja valvontaprojekti on tarkoitus uusia vuoden 2014 aikana. Tuolloin on tarkoitus tehostetusti valvoa R-22:ta ja muita HCFC-aineita käyttävistä laitteista luopumista. Vuoden 2012 kartoituksesta saadaan arvokasta lähtötietoa vuoden 2014 tarkastuskierrokselle.
Ympäristölautakunta 15.11.2012 Sivu 4 / 4 Raportti Kartoitus- ja valvontaprojektista tehtiin raportti Kylmäaineiden kartoitus ja valvonta Espoon alueella, 28.8.2012, Tomi Levomäki. Raportti on nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. Tiedoksi
Ympäristölautakunta 15.11.2012 Sivu 5 / 5