Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti



Samankaltaiset tiedostot
Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

#vesihuolto2019, 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmastoseminaari Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

SMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille

Ilmanlaatuvaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa. Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Vesihuollon hankinnat yhteistyössä muiden julkisten hankkijoiden kanssa

Kysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Mitä hyötyä avoimesta datasta työhön. Henna-Kaisa Stjernberg, paikkatietoasiantuntija

Avointa energiapaikkatietoa Decumanus-hankkeesta. Outi Kesäniemi HSY Seutu- ja ympäristötieto

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

Toimintamalleja ja kokemuksia HSY:n alueellisesta energianeuvonnasta

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Palvelun sujuvoittamista ja ajan säästöä arkeen oikeilla laskutus- ja sopimustiedoilla. Tiina Määttä

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

IoT, tiedolla johtaminen ja alustatalous

Hulevesi tutuksi viestinnän keinoin

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Viemäriverkoston tukosten tunnistaminen JV-pumppaamoiden datasta

Vetovoimaiset, vähähiiliset asemanseudut

SeutuRuutu & SeutuCD - paikkatietoa pk-seudulta. Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY

Tuloksia taloyhtiöiden energiaselvityksistä HSY:n isännöitsijäseminaari

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. avainindikaattorit. Pääkaupunkiseudun. ilmastoraportti

Selkeät viestit ja kiinnostava toteutus jäivät elokuvavieraiden mieleen

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Avoin data Henna-Kaisa Stjernberg

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Verkoston WSP. Talousvesikoulutus 21.9./26.9./ HSY, Eeva Huhtanen / Miia Hyttinen / Sami Sillstén

Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen

Riskien arviointi verkostotöissä. Verkostot kunnossa! Riskit hallinnassa? Säätytalo Sami Sillstén, HSY vesihuolto

HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

HSY:n uusi sekaviemärimalli

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Hankkeen ja päivän ohjelman esittely. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, aloitusseminaari Kimmo Koivunen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Miten asemanseutu muutetaan vähähiiliseksi?

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

avainindikaattorit 2015

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Green Office -ympäristöraportti 2011

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Ekologisesti kestävä kehitys

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2014

Ilmastotyön askelmerkit muuttuva metropoli. Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017

Ilmastotyön askelmerkit muuttuva metropoli. Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018

Ekomon toimintakonsepti. HSY:n hallitus

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Neuvonnalla vaikuttavuutta lajittelun tehokkuuteen

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Transkriptio:

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki

Avainindikaattorit

1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt 5,6 miljoonaa tonnia vuonna 2013, laskua lähes 3 % edellisvuodesta ja päästöt 3 % vuoden 1990 tason alapuolella. Neljään vuoteen suurin päästövähennys johtui pääosin vähäpäästöisestä kulutussähköstä. Lasku ei ole pitkän aikavälin tavoitteisiin nähden riittävä. Suurimmat päästöjen aiheuttajat pääkaupunkiseudulla ovat rakennusten lämmittäminen, liikenne ja sähkönkulutus. Tehokkaimmat keinot leikata päästöjä: - kaukolämmön polttoainevalinnat - energiansäästö ja - autoliikenteen vähentäminen.

2. Kokonaisenergiankulutus asukasta kohden

2. Kokonaisenergiankulutus asukasta kohden Kokonaisenergiankulutus per asukas oli 23,5 MWh vuonna 2013, laskua 3 % Pääkaupunkiseudulla energiatehokkuus on parantunut vuodesta 2007 Asukaskohtainen energiankulutus laskenut lähes 9 % v. 2007 jälkeen Vajaa puolet energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen ja vajaa kolmannes on kulutussähköä. Henkilöautojen osuus oli kulutetusta energiasta noin 11 % ja muun liikenteen 7 %. Väestönkasvuun suhteutettuna energiankulutus on laskenut kaikilla tärkeimmillä sektoreilla.

2. Kokonaisenergiankulutus asukasta kohden

3. Sähkönkulutus asukasta kohden

3. Sähkönkulutus asukasta kohden Palvelut Kotitaloudet Kulutussähkön käyttö /asukas selvässä laskussa V. 2013 kulutus laski 3 %. Kokonaissähkönkulutuksen kasvu on pysähtynyt. Kulutussähköstä aiheutuu viidennes pääkaupunkiseudun khk-päästöistä.

4. Kaukolämmön polttoaineet

4. Kaukolämmön polttoaineet Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöistä yli 40 prosenttia kaukolämmöstä Pääpolttoaineet pääkaupunkiseudulla: maakaasu 49 % ja kivihiili 46 % Kivihiilen osuus on kasvanut vuodesta 2010 Kivihiilellä tuotettu kilowattitunti aiheuttaa puolta suuremmat päästöt maakaasuun verrattuna Vantaan jätevoimala vähentää kaukolämmön päästöjä koko pääkaupunkiseudulla 5 % ja Vantaalla 30 %, (ei näy v. 2013 päästöissä) Päästöjä vähentävät lähitulevaisuudessa Suomenojan jätevesilämmön ja muu hukkalämmön hyötykäytön lisäys sekä puupelletin ja bioöljyn käyttö. Kivihiilen korvaaminen kokonaan edellyttää vähintään yhtä uutta biovoimalaa

4. Kaukolämmön polttoaineet pääkaupunkiseudulla

5. Väestö- ja työpaikkatiheys

Asuntojen ja työpaikkojen tiheys Asukas- ja työpaikkatiheys pääkaupunkiseudulla. Lähde: SeutuCD/HSY

6. Kehittyvät asemanseudut

Asemanseutujen asukas- ja työpaikkamäärän kasvu - raideliikenteen käyttäjäpotentiaali

7. Asukkaiden kulkutapajakauma

7. Asukkaiden kulkutapajakauma Kestävän liikkumisen eli joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus on 60 % kuljetuista matkoista. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvoi suhteessa henkilöautoiluun ensimmäistä kertaa 50 vuoteen Pyöräily ei ole lisääntynyt pääkaupunkiseudulla merkittävästi vuoteen 2012 mennessä, osuus 7 % Päästöjen vähentämiseksi tärkeää kasvattaa kestävän liikkumisen osuutta.

8. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste

8. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste Kotitalousjätteen määrä ei ole merkittävästi vähentynyt eikä materiaalitehokkuus parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kierrätysaste on pysynyt pitkään likimain samalla tasolla, 45 %. 2013 kotitalousjätteen määrä asukasta kohden pääkaupunkisedulla oli 318 kg, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kotitalousjätettä syntyi yhteensä 356 000 tonnia. Kierrätysastetta voidaan parantaa tehostamalla lajittelua ja pienentämällä sekajätteen osuutta kotitalousjätteen koostumuksesta.

9. Ympäristöperusteiset hankinnat

9. Ympäristöperusteiset hankinnat Ympäristökriteerit otettu huomioon keskitettyjen hankintojen osalta, koskevat pääasiassa materiaalihankintoja. Tavoite: ympäristönäkökulmat 50 %:ssa hankintoja v. 2015 mennessä. Ympäristönäkökulmaa ja elinkaaritarkasteluja tulee lisätä ja painottaa kaikkien hankintojen osalta jo hankintoja suunniteltaessa Indikaattori kertoo kriteerin tai kriteerien olemassa olosta, mutta ei niiden painoarvosta hankintapäätöstä ja valintaa tehtäessä.

9. Ympäristöperusteiset hankinnat

Puhtaasti parempaa arkea En rent bättre vardag Purely better, every day Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority