KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. METSÄT http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia



Samankaltaiset tiedostot
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

WOODPOLIS II- HANKE

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA KANSALAISET

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 HANKESUUNNITELMA Kainuun maakunta -kuntayhtymä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA MATKAILU

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA KUNNAT

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Kainuun metsäohjelma

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Savon ilmasto-ohjelma

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsätuotannon elinkaariarviointi

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Kainuun bioenergiaohjelma

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Ihmisen paras ympäristö Häme

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

ELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo

Ilmastonmuutos ja biotalous

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous Markus Lukin Johanna af Hällström

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Transkriptio:

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 METSÄT http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun näkemys kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanosta määritellään tarvittavat toimenpiteet asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Kainuussa toteutetaan aikavälillä 1.6.2010-30.9.2011

Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti Kohderyhmänä ovat kaikki Kainuun asukkaat, julkinen sektori (ml. kunnat) sekä yritykset ja muut organisaatiot Valmistelutyöhön mukaan laaja maakunnallinen toimijajoukko Sitoutuminen ilmastotalkoisiin eri aloilla kaikilla hallinnon tasoilla ruohonjuuritasolla

Projektin kolme osiota 1. Ilmaston ja sen muutoksen kuvaus 2. Maakunnallinen ilmastostrategia 2020 3. Toimialojen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet

1. Ilmaston ja sen muutoksen kuvaus Laaditaan kuvaus Kainuun ilmasto-olosuhteista ja arvioidaan sen pitkän aikavälin ennustettavissa olevia muutoksia. Hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaan liiton teettämää Ilmatieteen laitoksen Pohjois- Pohjanmaalle laatimaa Ilmaston muutosennusteet -raporttia. Teetetään Kainuun kasvihuonekaasutase KASVENER-laskentamallin pohjalta

2. Maakunnallinen ilmastostrategia 2020 Muodostetaan yhteisesti hyväksytty pitkän aikavälin ilmastostrategia, joka määrittelee Kainuun maakunnan toimijoiden tahtotilan suhteessa ilmastonmuutokseen

3. Toimialojen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Laaditaan ilmastomuutosta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet seitsemälle teemaryhmälle ICT ja elektroniikka Matkailu Luonnonvarat: Metsät, lähiruoka, kaivannaiset Energia Kunnat Kansalaiset Ympäristökasvatus Työpajat syksyllä 2010

Metsät ja ilmasto Metsät voivat auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta vaikuttamalla hiilen kiertoon kolmella tavalla (a) suojelemalla ja lisäämällä puustossa ja maaperässä olevia hiilivarastoja ja - nieluja (b) mm. metsänistuttamisen avulla perustamalla uusia varastoja ja nieluja (c) korvaamalla fossiilista energiaa, raaka-aineita ja tuotteita metsäbiomassalla. Metsät voivat myös kiihdyttää ilmastonmuutosta, koska harkitsemattomasti käsiteltyinä metsistä voi vapautua suuria määriä kasvihuonekaasuja Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien hoidossa, käytössä ja suojelussa edistetään metsien hiilinieluvaikutusta ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Hiilinielujen kartuttaminen Hiilivaraston suojelu on sitä tärkeämpää, mitä suuremmasta hiilivarastosta on kyse Suomen metsien suurimmat hiilivarastot ovat turve ja kangasmetsien maaperä Suojelumetsät hiilinieluina Hiilinieluja voidaan kartuttaa Metsänhoidollisin toimin, esimerkiksi kiertoaikaa pidentämällä, tihentämällä kasvatusta ja siirtymällä erirakenteiseen kasvatukseen Metsien raivaamista rajoittamalla. Myös metsitys kasvattavat puuston määrää Kasvua vauhdittaa myös hoitorästien korjaaminen Millaisia toimenpiteitä tarvitaan hiilinielujen kartuttamiseksi Kainuussa?

Suurimmat hiilivarastot ovat soissa Soiden hiilitaseen nostaminen esim. kunnostusojituksia vähentämällä ja uudisojituksista luopumalla. Turpeenotto tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kohdentaa jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa menettäneille soille, joissa kuivunut pintaturve on alkanut hajota Käytettyjä ojitusalueita voidaan myös metsittää. Metsittämisestä syntyvää nielua vähentää kuitenkin se, että turvemaat ovat päästölähde vielä vuosikymmeniä metsittämisen jälkeenkin sekä se, että taimikot muodostuvat nieluksi vasta pitkähkön ajan kuluessa. Millaisia toimenpiteitä tarvitaan?

Luontomatkailu, luonnontuoteala ja virkistyskäyttö Luontomatkapalveluiden kehittäminen Metsien virkistyskäyttö, marjastaminen ja metsästys Luonnon monimuotoisuus Matkailuyrittäjän terveiset: Retkeily- ja virkistysreittejä rakennettaessa tulisi kiinnittää huomiota lähireitteihin, jotta pystyttäisiin tekemään yhä enemmän kysyttyjä lyhyitä luonto- ja virkistysretkiä majoitusyrityksistä ilman koneellisia siirtymisiä. Koskee myös taajamia, joissa lähivirkistysalueilla yritysten keikkoja voitaisiin tehdä ilman pitkiä kuljetuksia. Millaisia toimenpiteitä tarvitaan?

Metsäenergia Metsäenergialla on uusiutuvana energianlähteenä merkittävä rooli ilmastonsuojelun tavoitteiden saavuttamisessa Metsäenergiavarojen hyödyntäminen Millaisia toimenpiteitä tarvitaan käytön lisäämiseksi alueella tai viennin edistämiseksi? Laadullisia tai määrällisiä tavoitteita? Bioenergian käytön lisääminen ei saa uhata metsien hiilivarastoja tai luonnon monimuotoisuutta

Puurakentaminen ja ilmastonmuutos Euroopan tasolla jos kaikki asunnot rakennettaisiin puusta betonin sijaan Luonnonvarojen kulutus laskisi 70 % Uusiutumattomat vähenisi neljännekseen nykyisestä Uusiutuvat kasvaisi viidennekseen kokonaiskulutuksesta Energian kulutus laskisi 40 % Uusiutumattoman valmistusenergian käyttö puolittuisi Uusiutuvan valmistusenergian osuus kasvaisi 20 %:iin Puisten rakennustuotteiden valmistus tuottaisi sivutuotteena 15,3 GJ energiaa Puurakennuksista käytöstä poiston jälkeen n. 260 MGJ energiaa CO2 päästöt vähenisivät 60 %= n. 10 Mt CO2 Vuosittain rakennukset muodostaisivat 5,8 Mt:n CO2 nielun Lähde: Puumies-lehti 9/2009, Mikko Peltovirta Millaisia toimenpiteitä tarvitaan puurakentamisen edistämiseksi?

Kuljetusten ilmastopäästöt Terminaalit Logistiikan tehostaminen Rautatiekuljetukset Millaisia toimenpiteitä tarvitaan?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin Positiivisia vaikutuksia Boreaalisen vyöhykkeen tuottavuus kasvaa Hakkuumahdollisuudet kasvavat Käytössä on enemmän ravinteita Puiden siemensadot paranevat Luontainen uudistuminen helpottuu Pohjois-Suomen karuhkoilla paikoilla Negatiivisia vaikutuksia Ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa Uudistuminen vaikeutuu rehevillä mailla Tuulituhoriski kasvaa, ja puiden ankkuroituminen maahan heikkenee roudan vähetessä Ilmansaasteiden (otsoni) ja UV-säteilyn yhdysvaikutukset ekosysteemeihin vahvistuvat Tuhoeläin- ja metsäpatogeeniriski kasvavat Vähentynyt routa vaikeuttaa puunkorjuuta Kelirikkoajan piteneminen lisää konekapasiteetin ja puun varastoinnin tarvetta Havupuun laatu voi kärsiä

Sopeutuminen Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän vuotuista sademäärää ja valuntaa, jolloin maaperän liettymis- ja eroosioriski kasvavat erityisesti hienojakoisilla mailla maanmuokkauksen, kantojen noston ja kunnostusojituksen yhteydessä. Ilmastonmuutos saattaa myös lisätä ravinteiden huuhtoutumista maaperästä ja siten heikentää vesistöjen tilaa. Metsänhoitotoimenpiteiden sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Kelirikko, harvennus- ja korjuuteknologia ja kuljetukset Uudet tuholaislajit Sään ääri-ilmiöt ja lisääntyneet myrskytuhot Muuta, mitä? Miten vastataan? Millaisia toimenpiteitä tarvitaan?

Metsänhoidon sopeutuminen ilmastonmuutokseen Metsänhoitotoimenpide Jalostus Luontainen uudistaminen Metsänviljely Taimikonhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Metsänviljelyaineistojen sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon laaja-alaiseen viljelyvarmuuteen tähtäävän metsänjalostuksen avulla Luontainen sopeutumispotentiaali on käytössä Voidaan joutua käyttämään, jos halutaan havupuita. Mahdollistaa jalostettujen siemenviljelyssiementen ja kloonien käytön Voidaan joutua aikaistamaan Harvennukset Kiertoaika Harvennusvälien ja -voimakkuuksien sopeuttaminen. Säännöllinen metsänhoito ehkäisee hyönteis-, sienitauti-, myrskyja lumituhoja Lisääntynyt kasvu mahdollistaa kiertoajan lyhentämisen Metsäojitus Kunnostus- ja täydennysojitustarpeen uudelleenarviointi Hirvituhojen ehkäiseminen Metsästyksen ja riistanhoitotoimenpiteiden sopeuttaminen LÄHDE: http://www.metsavastaa.net/im_metsanhoidonsopeuttaminen-ilmastonm

Osaamisen vahvistaminen Metsäenergia-alan osaaminen Puunhankinnan ja metsänhoidon osaaminen Teknologiaosaaminen T&K, uudet innovaatiot Koulutus, neuvonta Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumisnäkökulma mukaan koulutuksiin Olemassa olevan liiketoiminnan tukeminen Uusien liiketoimintamahdollisuuksien vahvistaminen Luontokasvatus Millaisia toimenpiteitä tarvitaan?

Metsien rooli Kainuun ilmastotalkoissa: Kainuu kestävän metsätalouden ja -osaamisen edelläkävijänä -Visio? -Mitä, missä, miten? - Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet? - Mittarit?