11.12. 2015 BAROKKIKONSERTTI Tampere Filharmonia Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja ja solisti
Perjantai 11.12.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja ja solisti JOHAN HELMICH ROMAN (1694 1758) Drottningholmsmusiken osat nro 21, 23, 18, 12, 22 ARCANGELO CORELLI (1653 1713) Concerto grosso op. 6 nro 8 g-molli Fatto per la Notte di Natale (Joulukonsertto) I Vivace Grave Allegro II Adagio Allegro Adagio III Vivace IV Allegro V Pastorale GEORG PHILIPP TELEMANN (1681 1767) Konsertto F-duuri TWV 51:F4 I Presto II Corsicana III Allegrezza IV Scherzo V La Caccia VI Polacca VII Minuetto VÄLIAIKA CHRISTOPH GRAUPNER (1683 1760) Sinfonia G-duuri GWV 611 I Vivace III Largo VI Gigue JEAN-PHILIPPE RAMEAU (1683 1764) Les Boreades I a Ouverture I c Allergo II Rondeau vif III Gavottes vives I & II V Loure VI Gavottes I & II VII Entée d Abaris VIII Air gracieux & Air vif XI Countredanses I & II Konsertti päättyy noin klo 21.15. Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. konserttimestari: Maria Itkonen (3. konserttimestari) I viulu: Riikka Marttila*, Lea Antola, Tatevik Ayazyan, Siri Heinonen, Lotta Laaksonen, Jaakko Nordman, Riikka Alakärppä(tp.), Hong You(tp.) II viulu: Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Elina Kilpinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila, Kaisa Hiilivirta(tp.) alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), Heili Hannikainen, Marianne Hautakangas, Taavi Nachtigall, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo sello: Lauri Kankkunen*, Reinis Birznieks, Miika Jämsä, Virpi Välimäki kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Joni Armio*** huilu: Pekka Rankka**, Nina Johnson*** oboe: Juha Ala**, Kari Nikkanen fagotti: Alexandru Cozma***, Eri Ikeda käyrätorvi: Ismo Ponkala*, Jouni Suuronen** trumperri: Jonas Silinskas*, Tapio Kilpinen patarummut: Péter Fodor*** kosketinsoittimet: Annamari Pölhö*(tp.) *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani: ILLAN KOKOONPANO
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on erikoistunut vanhaan musiikkiin. Viulisti tuntee barokkiajan ohjelmistot ja esityskäytännöt ja on työskennellyt kotimaan ja Keski-Euroopan nimekkäimmissä vanhan musiikin yhtyeissä muun muassa Frans Bru ggenin ja Philippe Herreweghen johdolla. Barokkiohjelmiston ohella hänen repertuaariinsa kuuluu Mozartin ja Schubertin ajan sinfonioita. Viulun lisäksi hän soittaa alttoviulua ja viola d amorea. Kaakinen-Pilch on kamarimusiikin professori Stavangerin yliopistossaja opettaa Sibelius-Akatemiassa. Hän on toiminut professorina myös Tanskan Heikki Tuuli Kuninkaallisessa konservatoriossa ja Bremenin Taideakatemiassa. Tänään Tampere Filharmonian jousisto soittaa barokkijousilla. Nykyjouseen verrattuna barokkijousi on lyhyempi, kevyempi ja kaarevuudeltaan erilainen. Sen kärki kaareutuu loivemmin, mikä vaikuttaa erityisesti puuosan jännitteeseen. Barokkijousen ominaisuudet auttavat ajan musiikille tyypillisen tanssillisen ja puheenomaisen artikulaation. Tampere Filharmonia teetti barokkijousensa konserttikaudella 2011 2012 orkesterin ystäväyhdistys Pro Orchestran avustuksella. Mittatilausjouset on tehnyt arvostettu viulun- ja jousenrakentaja Luis Emilio Rodriguez Carrington. Kuvassa yllä on moderni jousi, joka vastasi barokin jälkeisiin, maalailevan ja tasaisen äänenvärin ihanteisiin, alla barokkijousi. Vuoden viimeisessä kausisarjan konsertissa soi barokkimusiikki. Päällimmäisenä ovat hovitanssit, joita on mukana joka puolelta Eurooppaa. Sellainen eurooppalainen galantti tyyli, ranskalainen hovikulttuuri, oli kerennyt 1700-luvulla jo pohjolaankin, solistina ja Tampere Filharmonian barokkiorkesterin johtajana esiintyvä Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch luonnehtii illan ohjelmaa. Projektissa on mukana konsertin luonteeseen nähden melkoinen joukko muusikoita. Ei olla tehty näin isoa barokkijuttua aikaisemmin, lavalla on nyt tavallista enemmän soittajia, barokkimusiikin moniosaaja iloitsee. Ohjelmavalintoja yhdistää aikanaan tuore näkökulma soitinnukseen: Historiallisesti tarkasteltuna tärkeää on se, että tässä musiikissa, jota nyt soitetaan, vallitsee jo sellainen tietoinen orkestrointi, jossa erityisesti Rameau oli varsinainen mestari, Kaakinen-Pilch kertoo. Illan teokset ottavatkin jo vähittäisiä askeleita barokista kohti varhaisklassismia. 1700-luvun puolivälin Euroopassa vallinnut galantti tyyli soi keveämpänä ja vapautuneempana kuin sääntöjen ja toisaalta improvisaation läpäisemä barokki. Tällaisesta rokokoo-henkisestä, ilmavasta säveltaiteesta saamme nauttia tänä iltana. Ruotsissa vietettiin elokuussa 1744 suuria, kuninkaallisia häitä. Hovissa vuosikausia työskennellyt Johan Helmich Roman sävelsi kruununprinssi Adolf Fredrikin ja Loviisa Ulriikan vihkimisen kunniaksi 33-osaisen Drottningholmsmusikenin, josta tänään kuullaan viisi osaa. Juhlat pidettiin Tukholman lähistölle 1600-luvulla rakennetussa Drottningholmin linnassa, jonka Loviisa Ulriika sai lahjaksi, ja joka nykyään toimii Ruotsin kuningasperheen kotina. Kapellimestarina ja huippumuusikkona sekä myöhemmin ennen kaikkea tärkeänä maansa musiikkikulttuurin uudistajana tunnettu Roman johti itse tanssisarjansa ensimmäisen, ylhäistä juhlatunnelmaa nostattaneen esityksen. Ruotsalaisista kesähäistä matkustetaan italialaiseen jouluun. Arcangelo Corelli on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista barokkisäveltäjistä. Corelli on siinä mielessä harvinainen tapaus, että
hänen sävellyksiään on esitetty katkeamatta läpi niiden historian, Kaakinen-Pilch pohtii. Kaksikymmentäviisi vuotta Vivaldia vanhemman sävelten mestarin soitetuinta ohjelmistoa ovat opusnumerolla kuusi merkityt kaksitoista concerto grossoa, joista tänään kuullaan yksi. Corelli oli aikanaan huikea viuluvirtuoosi, ja viulistisuus on läsnä tässäkin ohjelmanumerossa, jossa solistit ja orkesteri vuorottelevat tyylikkäästi. Konserton alaotsikkona on Fatto per la notte di Natale, jouluksi tehty. Niinpä pimeä ja tunnelmallinen joulukuun ilta on sille otollisin soittohetki. Barokkimusiikin ydinmaihin kuuluu Italian lisäksi tietenkin Saksa, jota tänään edustaa ensimmäisenä Georg Philipp Telemann. Säveltäjä joutui 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa valitsemaan lakiopintojen ja musiikin väliltä, aivan kuten nuori Sibelius pari sataa vuotta myöhemmin. Musiikki voitti, mistä meillä on todisteena nykytaiteilijoiden sävellystahtiin suhteutettuna lähes uskomattoman laaja tuotanto. Telemann oli niin Händelin kuin Bachinkin ystävä. Jälkimmäiseen hänellä oli myös vahva ammatillinen kytkös; Telemann sai Tuomaskanttorin viran ennen Bachia, mutta ei vastaanottanut sitä. Tänään kuultava musiikki on merkitty Telemannin teosluettelon kohtaan TWV 51, joka koostuu orkesterikonsertoista. Hienostuneesti soivan F- duurikonserton sävellysajankohdaksi on arvioitu 1730-lukua, joten kyseessä on luultavasti jo hyvin pitkälti aikuisen, paljon eurooppalaisia kaupunkeja ja erilaisia orkestereita nähneen säveltäjän teos. Telemann oli tyylillisesti valtava virtuoosi. Hän osasi vaivatta käyttää niin italialaista, saksalaista kuin ranskalaista sävellystyyliäkin todellinen galantin ajan taiteilija siis, Kaakinen-Pilch toteaa. Telemann ja isä-bach eivät olleet ainoat Tuomaskirkon kanttorin virkaan pyrkineet musiikin moniosaajat. Virkaa haki myös kolmas sittemmin kuuluisa saksalainen, Christoph Graupner, jonka hakuprosessi meni sekin läpi. Kuten Telemann, myös Graupner sai muualta paremman tarjouksen, eikä vastaanottanut monipuolista kanttorin virkaa. Graupnerilta kuullaan tänään kuusiosaisen sinfonian ensimmäinen, kolmas ja viimeinen osa. Ensimmäisen tempomerkintä on vivace, vilkas, kolmannen largo, hidas. Viimeinen osa on puolestaan gigue, rytmikäs ranskalaisista hoveista tutuksi tullut tanssi. Sinfonia ei vielä 1700-luvun alkupuolella tarkoittanut sellaista järkälemäistä elämäntyötä, johon se nykyään helpoiten assosioituu, vaan sana toimi pikemminkin yleisnimityksenä soitinsävellyksille. Niinpä Graupnerkin tehtaili lukuisia sinfonioita. Konsertin päätösteoksen parissa matkustetaan Pariisiin. Jean-Philippe Rameau oli hyvin merkittävä ranskalaismuusikko, joka jätti upeiden sävellystensä lisäksi jälkeensä myös painavaa musiikinteoreettista asiaa. Siinä missä Corelli oli säveltänyt tiukasti ja pitkäjänteisesti nimenomaan duurissa ja mollissa aiempien säveljärjestelmien hyödyntämisen sijaan, siirsi Rameau tonaliteetin ajatuksen sävelistä edelleen sanoiksi. Hän kirjoitti perusteoksia, joita luetaan edelleen. Rameaun ymmärrys ei jäänyt vain teoreettiseksi, vaan hän myös sävelsi paljon herkistävää musiikkia. Ranskalaissäveltäjä tunnetaan erityisesti kosketinsoitinteoksistaan, mutta kuuluupa teoslistaan kaksikymmentä oopperaakin. Rameau oli Ranskan suurimpia barokin ajan oopperasäveltäjiä. Kun aiemmin olivat olleet jo rytmit, harmonia, affektioppi ja retoriikka, tultiin nyt sellaiseen eräänlaiseen värityskirjamaailmaan. Rameau värittää melkeinpä ranskalaisten impressionistien tapaan, pohtii Kaakinen-Pilch. Tänään kuullaan musiikkia ranskalaissäveltäjän viisinäytöksisestä Les Boréades -oopperasta. Draaman keskiössä on ympäröivän maailman ja pinttyneiden perinteiden kampittama suuri rakkaus. Mielikuvituksellista, moniteemaista tarinaa elävöittävät eri ilmansuunnista puhaltavat hurjat tuulet ja tuulten jumalat. Teos kuuluu Rameaun viimeisimpiin. Se valmistui vain muutamaa kuukautta ennen säveltäjän kuolemaa, eikä hän koskaan saanut nauttia sen esityksestä. Me sen sijaan saamme tänään kuulla muutamia osia. Konsertin päätteeksi luvassa onkin, kuten Kaakinen-Pilch tiivistää, räiskyvää laatuviihdettä! Teksti: Maija Leino
Tampere Filharmonian Kevät 2016 myynnissä nyt! Brahmsin sinfoniat, kantaesityksiä, vaskikonsertti, Beethovenin yhdeksäs, Faunit 20 vuotta... Kausikortit myynnissä 14.1.2016 saakka, vanhat kausikorttipaikat pidetään varattuina 21.12.2015 iltaan saakka. Su 20.12.2015 klo 18 Sopraano Soile Isokoski Sopraano Tuuli Takala Kontratenori Teppo Lampela Tenori Topi Lehtipuu Basso Mika Kares Harjun Kamarikuoro Suomalainen barokkiorkesteri Kapellimestari Heikki Liimola Liput alk. 30/36 eläkel. 26,50/32,50 o p i s k. 2 5 tampere-talo.fi/messias Tampere-talon Lipputoimisto 0600 94500 (1,40 /min.+pvm) Hämeenkatu 14 B 010 346 2000 Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA www.tamperefilharmonia.fi