Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2011 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä ASIAN TAUSTAA Lestijoen kalastusalue pyysi Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 9.2.2005 saapuneella hakemuksella Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman Korpelan voimalaitoksen rakentamista koskevan luvan velvoitteiden uusimista katselmustoimituksessa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto määräsi 22.9.2006 antamallaan päätöksellä nro 119/2006/4 Korpelan Voima kuntayhtymän tekemään selvityksen Korpelan voimalaitoksen padon ohittavan kalatien vaihtoehdoista, suunnitelman kalatiestä ja hakemuksen kalatien rakentamisesta ympäristölupavirastolle 31.3.2007 mennessä. Ympäristölupavirasto hylkäsi vaatimuksen kalavesien omistajille nousuesteestä ja voimalaitostoiminnasta aiheutuneiden vahinkojen selvittämisestä ja katselmustoimituksesta. Vaasan hallinto-oikeus pysytti 19.3.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0077/1 ympäristölupaviraston päätöksen pidentäen kuitenkin päätöksessä asetetun määräajan päättymään 1.9.2008. Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 17.9.2009 antamallaan päätöksellä taltionumero 2270 pidentäen kuitenkin ympäristölupavirastoon jätettävän hakemuksen määräajan päättymään 31.1.2010. Ympäristölupavirastojen lakkauttamisen jälkeen 31.12.2009 ympäristölupavirastojen tehtävät siirrettiin vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle 1.1.2010 lähtien. HAKEMUS Korpelan Voima kuntayhtymä on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 28.1.2010 toimittamassaan ja 8.4.2010 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa kalatien rakentamiseksi Korpelan voimalaitoksen yhteyteen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 SUUNNITELMA Selvitys kalatievaihtoehdoista Hakija on tutkinut neljää eri kalatievaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A kalatie sijoitetaan joen eteläpuolelle. Kalatie on suunniteltu luonnonmukaisena ohitusuomakalatienä lukuun ottamatta ylä- ja alaosan sekä paikallistien alittavan osuuden teknisiä pystyrako-osuuksia. Vaihtoehto A arvioitiin hyvin toimivaksi, helposti kunnossapidettäväksi ja käyttö- ja rakentamiskustannuksiltaan edulliseksi. Vaihtoehdossa B kalatie sijoitettaisiin pääosiltaan kuivana olevaan luonnonuomaan, joka nykyisin toimii tulvavesien ja muiden voimalaitoksen ohi juoksutettavien vesien uomana. Kalatien suuaukko sijaitsisi voimalaitoksen alakanavan ja luonnonuoman yhtymäkohdassa, kalatie olisi luonnonmukainen voimalaitospadolle saakka ja säännöstelypato ohitettaisiin pystyrakokalatienä siten että ulosmenoaukko olisi vanhan uittorännin kohdalla. Vaihtoehdon B haittoja ovat suuaukon vaikea löydettävyys, suuret tulvavirtaamat ja virtaamavaihtelut sekä tulvista aiheutuvat korjaus- ja kunnossapitotyöt. Vaihtoehto C poikkeaa vaihtoehdosta B ainoastaan suuaukon ja alaosan sijoittelun suhteen. Suuaukko sijaitsisi heti voimalaitosrakenteiden alapuolella uoman pohjoisrannalla. Etuna vaihtoehtoon B on mahdollisuus lisäveden pumppaamiseen keruualtaaseen kuten vaihtoehdossa A houkuttelevuuden lisäämiseksi. Vaihtoehdon C haittoja ovat suuret tulva- ja ohijuoksutusvirtaamat, mutta vaihtoehto on kuitenkin arvioitu paremmaksi kuin vaihtoehto B. Vaihtoehdossa D kalatie rakennettaisiin osaksi Salinojaa, jonka suu sijaitsee 4,5 km voimalaitokselta alavirtaan ja joka on lähimmillään 300 metrin päässä Lestijoesta voimalaitoksen yläpuolella. Lestijoen ja Salinojan väliin rakennettaisiin osin luonnonmukainen ja osin tekninen pystyrakokalatie. Vaihtoehdon D ongelmana on puron vähäinen virtaama suhteessa Lestijokeen ja heikko suuaukon löydettävyys voimalaitoksen alapuolella. Hakija on valinnut parhaaksi vaihtoehdoksi vaihtoehdon A. Hydrologia Korpelan voimalaitos sijaitsee Lestijoessa noin 50 km joen suulta. Lestijoen valuma-alue Korpelan padolla on 1 084 km 2 ja järvisyys 7,7 %. Lestijoen virtaamat vuosijaksolla 1980 2004 on laskettu Korpelan voimalaitoksen alapuolella sijaitsevan Saarenpään virtaamatiedoista valuma-alueen suhteella. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli Korpelan voimalaitoksella normaalitilanteessa on N 60 +65,85 66,15 m.

3 Virtaamien tunnusluvut voimalaitoksella ovat: m 3 /s Ylivirtaama HQ 161 Keskiylivirtaama MHQ 86 Keskivirtaama MQ 10,1 Keskialivirtaama MNQ 2,0 Alivirtaama NQ 1,1 Korpelan padon mitoitustulva HQ 1/1000 on patoturvallisuusselvityksen mukaan 193 m 3 /s. Pato purkaa ylivirtaaman 161 m 3 /s ilman voimalaitoskoneistoja ylävedenkorkeudella N 60 +66,56 m. Laitoksen tekniset tiedot ovat seuraavat: - putouskorkeus 17,5 m - rakennusvirtaama 8,4 m 3 /s - huipputeho 1,0 MW - keskimääräinen vuosienergia 4 900 MWh Tulvavesien ohijuoksutus tapahtuu noin 600 metriä pitkän vanhan joenuoman kautta. Keväiset ohijuoksutukset päättyvät normaalisti kesäkuun loppupuolella. Syksyisin ohijuoksutuksia tehdään satunnaisesti. Voimalaitosrakennus on 350 metriä säännöstelypadon alapuolella. Vesi voimalaitokseen johdetaan paineputkella. Alakanavan pituus on 250 m, leveys 4 7 m ja syvyys noin 1,5 m. Kalatien mitoitus Kalatien yläveden vaihtelusta (noin 0,3 m) johtuen kalatien yläpää tehdään teknisenä pystyrakokalatienä. Kalatie koostuu neljästä osuudesta: yläpään pystyrako-osuudesta, keskiosan luonnonmukaisesta kalatieosuudesta, paikallistien alittavasta pystyrako-osuudesta sekä alapään pystyrako-osuudesta. Virtaama kalatiessä vaihtelee välillä 0,42 0,57 m 3 /s ylävedenpinnan vaihdellessa N 60 +65,85 66,15 m. Veden otto kalatiehen tapahtuu ylimmäiseen pystyseinään tehtävän pystyaukon kautta. Aukon korkeus on 1,20 m ja leveys 0,30 m. Aukon kynnyskorkeus on N 60 +64,65 m ja yläreunan korkeus N 60 +67,00 m. Aukko purkaa eri ylävedenkorkeuksilla seuraavasti: Ylävesi Virtaama N 60 +66,56 m 0,75 m 3 /s (HW) N 60 +66,30 m 0,60 m 3 /s (MHW) N 60 +66,00 m 0,50 m 3 /s Kalatien osat Yleistä Kalatie koostuu useista eri osuuksista ja kahdesta kalatietyypistä. Alapäässä on kalatien suuaukko ja keräilyallas. Keräilyaltaan viereen on varattu tila lisävesipumppaamolle. Houkutusvirtaamaa voidaan kasvattaa 0,5 m 3 /s

pumppaamalla lisävettä alakanavasta alimmaiseen keruualtaaseen, jolloin kokonaishoukutusvirtaama voi tarvittaessa olla yhteensä 1,0 m 3 /s Lisävesipumppu on vaaka-akselinen potkurityyppinen pumppu, joka on sopiva isojen virtaamien pumppaukseen pienillä nostokorkeuksilla. Alaosan keräilyallas, lisäpumpun tila ja pystyrako-osuus Kalatien suu sijoitetaan voimalaitoksen rannan puoleisen imuaukon alapuolelle noin 8 metrin etäisyydelle alakanavan yli menevän sillan reunasta mitattuna. Alakanavaa levitetään rannan puolelle noin 8 metrin pituudelta ja noin 2,5 metrin leveydeltä, jolloin siihen muodostuu sopiva akanvirta, joka houkuttelee kaloja, ja kalat löytävät suuaukon helposti. Suuaukosta vesi purkautuu alakanavaan 0,54 metriä leveän pystyraon kautta. Pystyraon kynnyksen korkeus on N 60 + 47,60 m. Keräilyallas on vesitiivistä betonia. Altaan koko on noin 3,3 x 4 x 1,4 m. Suuaukko varustetaan settiuralla, jolloin keräilyallas voidaan tarvittaessa tyhjentää esim. huoltoa varten. Keräilyaltaan katolla on noin 1,2 m leveä kulku- ja työskentelytaso. Altaan seinään tehdään askelmat katolle kulkua varten. Keräilyaltaasta kalatie jatkuu pystyrakokalatienä, jossa on 21 allasta. Altaiden koko on 2,0 x 2,6 m. Kulma-altaat ovat jonkin verran suurempia. Vedensyvyys altaissa on noin 1,3 m. Pystyrakojen leveys on 0,28 m ja niissä on noin 0,15 m korkeat kynnykset. Lisävesipumpun tila on kooltaan noin 2 x 4 m. Alavirran puoleisella seinällä on halkaisijaltaan noin 0,5 m oleva aukko ja pumpun kiinnittämiseen tarvittavat rakenteet ja sisäpuolella sulkuluukku. Lisävesialtaan ja keräilyaltaan väliseinään tehdään tarvittava määrä reikiä veden johtamista varten. Luonnonmukainen kalatieosuus ja tien alitus Alapään pystyrako-osuuden jälkeen kalatie jatkuu luonnonmukaisena kalatienä. Siinä on 31 allasta ja 30 kynnystä. Altaat ovat noin 6,5 m pitkiä ja 3 m leveitä. Altaiden vesisyvyydet ovat keskeltä vähintään 0,7 m. Altaat verhoillaan kivillä ja niihin asennetaan myös suojakiviä kaloille. Kalatie noudattaa maaston muotoja loivasti kaarrellen. Kalatie on varustettu kivistä tehdyin ylivirtauskynnyksin, joissa on kalan kululle 0,6 m leveä ja 0,2 m syvä kulkuaukko. Putoukset altaiden välillä ovat 0,18 m. Veden syvyys kulkuaukon kohdalla on 0,35 m. Kalatie alittaa paikallisen maantien. Alitus tehdään betonisen holvisillan avulla. Alitukseen tehdään pystyraot ja altaat, jotka ovat mitoiltaan samat kuin alapään pystyrako-osuudella. Sillan alituksen jälkeen kalatie jatkuu luonnonmukaisena kalatienä. Altaita on 25 kappaletta. Altaiden koot ovat 6,5 x 3,5 m. Rakenteeltaan ne ovat samanlaiset kuin alaosan altaat. 4

5 Yläosan pystyrakotie Kalatie liitetään yläaltaaseen pystyrakokalatien avulla. Altaita on 9 kappaletta. Altaiden koot ovat 2,0 x 2,6 x 1,3 m. Pystyrakojen leveydet ovat 0,28 m. Pystyraoissa on 0,15 m korkeat kynnykset. Kalatien liittyminen yläaltaaseen Kalatien ylimmäiseen seinämään tehdään 0,3 m leveä pystyrako vedenottoa varten. Pystyraon kynnyksen korkeus on N 60 +64,80 m. Kynnys on 0,15 m korkea, ja se tehdään 75 mm:n lankusta. Toinen tai molemmat lankut voidaan poistaa tarvittaessa, jos halutaan lisätä kalatien virtaamaa. Pystyraon kohdalla on settiura, johon rakennetaan sulkuluukku. Kalatien toiminnan aikana luukku on ylhäällä ja pystyrako on koko ajan auki. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviiksi siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään. Lisäksi aukossa on erillinen settiura sulkemista varten, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Pintaroskien joutumista kalatiehen voidaan vähentää ylävirran puolelle tulokanavan kohdalle siipimuureihin kiinnitettävillä "syväpuomeilla". Muut laitteet ja toimenpiteet Nahkiaisen ylisiirtoa varten keräilyaltaaseen on mahdollista asentaa pyyntilaite. Kalatie pyritään rauhoittamaan yleisöltä, etteivät nousevat taimenet häiriinny. Pystyrakoaltaiden väliseiniin asennetaan putket, joilla altaiden pohjalle jäävä vesi voidaan poistaa alakanavaan tyhjennyksen aikana. Luonnonaltaista vesi poistuu kynnysten kivien rakojen kautta. Kalatien eteläpuolelle koko matkalle voidaan istuttaa puita ja pensaita sopivin välimatkoin, jolloin ne varjostavat kalatietä antaen suojaa kaloille. Luonnonmukaiselle kalatieosuudelle on mahdollista asentaa altaisiin myös puun runkoja ja kantoja sopiviin kohtiin lisäämään kaloille suojapaikkoja. Niiden käytöstä on tehtävä kuitenkin erillinen suunnitelma käyttäen kalabiologista asiantuntemusta. Kalatien rakentaminen Kalatie rakennetaan erilleen voimalaitoksen rakenteista. Työajankohta on kesällä vähän veden aikana, jolloin voimalaitoksen käyttö on vähäisintä. Työn kesto on arviolta 4 5 kk. Laitos suljetaan työn ajaksi ja joen virtaama johdetaan tulva-aukkojen kautta voimalaitoksen ja työmaan ohi. Työ tehdään kuivatyönä koko kalatien pituudelta. Yläpäähän rakennetaan työpato yläaltaan puolelle. Ylävedenpintaa alennetaan kaksi metriä eli korkeudelle N 60 +64,00 m. Vedenpinta alittaa säännöstelyluvan mukaisen alarajan. Vesi pidetään tällä korkeudella yläosan rakentamisen ajan eli noin 2 kk ja palautetaan sen valmistuttua alkuperäiselle korkeudelle. Alapuolelle alakanavaan rakennetaan sopivaan kohtaan kanavan poikki tiivis työpato. Vesi pumpataan pois alakanavasta, jolloin kalatien alaosa voidaan tehdä kuivatyönä.

Ylimääräiset kaivumaat sijoitetaan tien alituskohdan yläpuolelle, jossa on syvä painanne puron kohdalla. Puron vedet on johdettu paineputken alitse kulkevan pitkän rumpuputken välityksellä vanhaan jokiuomaan. Rumpuputkea jatketaan maatäytön kohdalla riittävän pitkälle ylävirtaan purossa. Kalatie rakennetaan puron kohdalla tiivistetyn täyttömaan varaan. Muut kaivumaat sijoitetaan puron pohjois- ja eteläpuolella olevalle matalalle alueelle. Alueelta, jolle kaivumaat sijoitetaan, raivataan puusto ja pensaikot pois ennen sijoitusta. Betonirakenteet tehdään paikallaan valuna. Luonnonmukainen kalatie rakennetaan kivestä ja pohja tiivistetään tarvittavalta osalta soramoreenilla. Jos alaosalla alakanavan kohdalla joudutaan louhimaan kalliota, louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kalatien kohdalla joen ylittävä tie joudutaan katkaisemaan työn ajaksi. Liikenne joen poikki ohjataan noin kahden kuukauden ajan ylävirran suunnassa olevan seuraavan tien ja sillan kautta. 6 Kalatien toiminta Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkastetaan ja kalatie otetaan käyttöön. Ylävedenpinnan on oltava tason N 60 +66,30 m alapuolella kun sulkuluukku avataan. Kalatie suljetaan syksyllä marraskuun lopulla, kun veden lämpötila laskee alle 7 asteen. Yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Kalatie pidetään toiminnassa jäitten lähdöstä kesäkuun loppuun sekä syyskuun alusta marraskuun loppuun. Muina aikoina kalatie ei ole käytössä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Seuranta Kalojen määrää voidaan seurata koekalastuksella kalatien alimmaisella pystyrako-osuudella pyydyksellä, joka estää kalojen uinnin ylä- ja alavirtaan. Vedennopeutta seurataan siten, ettei se missään kohdassa ylitä nousevien kalojen uintikykyä, mutta toisaalta virtauksen tulee olla niin voimakas, että nousuvietti herää. Kalatiessä on vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin voidaan sijoittaa keräilyaltaan sisääntuloaukkoon päin. Yläpään pystyrakoaltaisiin voidaan asentaa kamera suunnattuna ylä- tai alapuoleiseen pystyrakoon. Kalatie pyritään rauhoittamaan yleisöltä, etteivät nousevat taimenet häiriinny. Kalojen nousua seuraamalla voidaan virtaamaa ja käyttöaikoja säätää sopivaksi.

7 Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamaan Kalatien virtaama on keskimäärin 0,5 m 3 /s, jonka lisäksi lisävesipumpulla voidaan kasvattaa houkutusvirtaamaa 0,5 m 3 /s. Kokonaishoukutusvirtaama voi olla näin yhteensä 1,0 m 3 /s. Veden johtamisella kalatiehen ei ole vaikutusta joen virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. Kalatien virtaama voidaan turvata myös vähän veden aikana. Kalatien yläosan rakentamisen aikana yläveden pintaa lasketaan noin 2 m. Vaikutus ulottuu ylävirran suuntaan noin kilometrin etäisyydelle. Virkistyskäytölle aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää ajoittamalla työvaihe kesän alkuun tai syyskaudelle. Vaikutukset vedenlaatuun Kalatien rakentaminen ei vaikuta pysyvästi veden laatuun, kulkuyhteyksiin tai muuhun yleiseen etuun. Rakenteet tullaan tekemään kuivatyönä työpatojen suojassa. Kuitenkin osa maamassoista joudutaan käsittelemään märkätyönä työpatojen rakentamisen ja purkamisen aikana. Hienorakenteista maa-ainesta ei tällöinkään kulkeudu veden mukana, koska joen virtaama johdetaan työn aikana tulva-aukkojen kautta voimalaitoksen ja työmaan ohi. Voimalaitos käynnistetään ja virtaama johdetaan alakanavaan vasta, kun työpadot on poistettu. Mahdollinen samentuminen on tällöin hetkellistä ja poistuu nopeasti. Koska kalatie tehdään kuivatyönä, vesistön tarkkailu ei ole tarpeen. Vaikutus kalatalouteen Kalatien myötä kalojen nousu Korpelan voimalaitoksen ohi tulee mahdolliseksi. Kalatie yhdistyy laajempaan Lestijoen luonnontaloudelliseen kunnostukseen. Alueella olevat suojelualueet Kalatien pystyrako-osuus sijoittuu osittain luonnonsuojelualueelle. Luonnonsuojelualue, joka on kooltaan 15 x 60 m sijaitsee Korpelan Voima kuntayhtymän omistamalla alueella. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä haetaan poikkeusta, jotta kalatie voidaan rakentaa. Alueen omistustiedot Kalatie sijoitetaan kokonaisuudessaan Korpelan Voima kuntayhtymän omistamalle maa-alueelle. Kaikki läjitettävät maa-ainekset sijoitetaan kuntayhtymän omistamalle maa-alueelle.

8 Hankkeen oikeudelliset edellytykset Suunnitelma on laadittu vesilain 2. luvun 3 :n mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu ilman kohtuuttomia kustannuksia vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajalle ja vesistön eri käyttömuodoille. Hanke perustuu korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kannuksen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 8.6.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että kalatien rakentaminen ja sen myötä toimiva kalatieratkaisu parantaa Lestijoen keskiosan ekologista tilaa. Kalatien rakentaminen on mainittu Läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa ja Lestijoen toimenpideohjelmassa, joten hanke on myös valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymän vesienhoitosuunnitelman mukainen. Hakemuksessa ei vastuualueen mukaan suoranaisesti ole pohdittu hankkeen vaikutuksia Lestijoen Natura-alueen luonnonarvoihin. Kalatie rakennetaan hakemuksen mukaan joen eteläpuolelle niin, että sen yläpää patoaltaan puolella, sekä alaosa voimalaitoksen alakanavassa rajoittuvat Naturaalueeseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa mahdollistamalla varsinkin vaelluskalan nousu padon ohi. Hakemuksen mukaan kalatie ei vaikuta pysyvästi Lestijoen virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. Tämän perusteella voidaan arvioida, ettei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Kalatien yläpää rakennettaisiin hakemuksen mukaan yksityismaan luonnonsuojelualueelle. Tämä edellyttää poikkeamista luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöistä, eli ennen asian ratkaisemista hakijan tulee esittää lainvoimainen poikkeuslupa rauhoitusmääräyksistä. Poikkeamislupaa on haettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kalatien yläosan rakentaminen tulee tehdä syksyllä, jotta voimalaitoksen yläaltaan virkistyskäytölle vedenlaskusta aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Suunnitelman mukaan kalatie ei vaikuta pysyvästi Lestijoen virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin, joten myöskään hyytöriskin joessa ei arvioida lisäänty-

vän. Myöskään työluvan myöntämiselle ei ole estettä, koska kalatie rakennetaan maalle "kuivatyönä". Työnaikainen jatkuva vedenlaadun tarkkailu ei ole tarpeen. Kun vesi päästetään ensi kerran kalatiehen tai rankkasateiden tai muiden ennalta arvaamattomien seikkojen johdosta vettä pääsee rakennuskohteeseen, saattaa alapuoliselle vesialueelle aiheutua veden samentumista. Samentuneen alueen laajuus tulee kartoittaa ja hankkeen alapuolisesta vesistöstä ottaa vesinäytteitä. Työn aloittamisesta ja töiden loppuun saattamisesta on ilmoitettava Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Valmistumisilmoitus tulee tehdä kirjallisena 60 päivän kuluessa työn valmistumisesta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että esitetty kalatie on paras aiemmin esitetyistä neljästä vaihtoehdosta. Kalatalousryhmä kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin. Kalatien yläosan paikan, jossa kalatie yhtyy yläpuoliseen jokialtaaseen, tulisi sijaita mahdollisimman lähellä ylivirtauspatoa ja voimalaitoksen vedenottokohtaa. Mikäli näiden välissä on liian pitkä matka, on vaarana, etteivät laskeutuvat kalat päädy kalatiehen, vaan ne ohjautuvat voimalaitoksen vedenottokanavaan. Nykyisellä suunnitelmalla kalatien yläosan ja vedenoton välillä on matkaa noin 50 metriä. Samassa on kuitenkin otettava huomioon, etteivät kalatien yläpää ja voimalaitoksen vedenottokanavan yläpää tule niin lähellä toisiaan, että nouseva kala ajautuisi virran mukana vedenottokanavaan sen uidessa ulos kalatiestä. Laskeutuvia kaloja on myös mahdollista ohjata kalatiehen mekaanisten ohjainten avulla. Voimalaitoksen pohjoispuolella kulkeva luonnonuoma saattaa tietyillä virtaamilla houkutella nousukaloja, jolloin ne pienemmällä todennäköisyydellä löytäisivät kalatiehen. Uomaan juoksutetaan vettä vain suurempien virtaamien aikana, joten on epävarmaa mikä sen kaloja houkutteleva merkitys on. Mahdollisuutta nousuesteen rakentamiseksi luonnonuoman alaosaan tulisi kuitenkin selvittää ja mahdollisesti myös toteuttaa. Kalatien toiminnasta on suunnitelmassa esitetty, että se pidetään toiminnassa jäitten lähdöstä kesäkuun loppuun, sekä syyskuun alusta marraskuun loppuun. Muina aikoina kalatie ei ole käytössä. Hakemuksen täydennyksessään Korpelan Voima kuntayhtymä esittää perusteluina kalatien sulkemiselle heinä-elokuussa muun muassa meritaimenen kevääseen ja toisaalta syksyyn sijoittuvan kutuvaelluksen. Merilohen nousu tapahtuu vastaavasti. Mereen palaavat meritaimenen smoltit laskeutuvat puolestaan tulvan ja toukokuun lopun välisenä aikana. Vaellussiika nousee lokamarraskuussa ja nahkiaisen nousu on virtaamapainotteista, voimakkaimman nousun ollessa syys-lokakuulla. Kalatalousryhmä on todennut kalatien kesäaikaiseen suljettuna pitämiseen seuraavaa: - Kalatalousryhmän tiedossa ei ole kalateitä, joita pidetään suljettuna kesäaikana. 9

- Kalojen päänousuajat ovat hakemuksen täydennyksessä mainitun mukaiset. Vuosittaiset erot kalojen liikkumisen suhteen ovat kuitenkin suuret. Erityisesti virtaamavaihtelut vaikuttavat kalojen liikkeisiin ja esimerkiksi pidempiaikaiset kesäsateet ja niiden aiheuttama virtaaman kasvu voi laukaista kalojen vaelluksen edellä kuvatusta poikkeavalla tavalla. Kesäkuukaudet ovat keskeistä aikaa kalojen nousulle, esimerkiksi Oulujoen Merikosken kalatiessä nousee enemmän kaloja heinä-elokuussa kuin touko-kesäkuussa. - Kalatietä käyttävät edellä mainittujen kalalajien lisäksi myös monet muut kalalajit. Suomessa kalateitä on tietojen mukaan käyttänyt muun muassa lahna, salakka, säyne, ahven, kuha, hauki, ankerias, särki ja nahkiainen. Kalateitä käyttävät siirtymiseen ja elinalueenaan myös monet muut eliölajit, kuten hyönteiset ja niiden nuoruusvaiheet ja muut pohjaeläimet sekä eräät nisäkkäät. Kalatie toimii siis voimalaitoksen ala- ja yläpuoliset alueet yhdistävänä ekologisena käytävänä. - Suunnitelman mukaisesti toteutettu kalatie toimii myös monien kalalajien elinpaikkana. Kuten suunnitelman sivulla 4 todetaan, voidaan kalatien luonnonmukaisille osuuksille asettaa puunrunkoja ja kantoja lisäämään kalojen suojapaikkoja. Kyse ei ole vain kalatietä nousuun ja laskuun käyttävien kalojen lepopaikoista, vaan myös kalatiessä elävien kalojen poikas- ja nuoruusvaiheiden elinpaikoista. - Kalatalousryhmä on pitänyt kalatieinvestointia rahallisesti merkittävänä, ja siksikin sen käyttämättä jättäminen kesäaikana olisi kestämätön ratkaisu. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen olisi myös kalatien aukipitäminen ympärivuotisesti perusteltavissa. Kalatalousryhmä on kuitenkin katsonut, että tässä kyseisessä tapauksessa kalatien pitäminen vesitettynä ja käyttökunnossa jäiden lähdöstä marraskuun loppuun on riittävää. Korpelan voimalaitoksella keskivirtaama (MQ) on 10,1 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ), joka paremmin kuvaa hakemuksessa esitettyjen kevään ja syksyn kalojen nousuhuippujen aikaa, on 86 m 3 /s. Näihin verrattuna kalatiehen johdettavaa vesimäärää 0,5-1,0 m 3 /s voidaan pitää melko pienenä. Oikein sijoitettuna kalatien alapään voi olettaa toimivan myös tällä virtauksella. Kalatien toimivuutta tulee seurata Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Seurantaan tulee liittää velvoite kalatien korjaamiseksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla, ellei kalatie toimi toivotulla tavalla. Samoin kalatien alapäähän johdettavan lisävesityksen (0,5 m 3 /s) tarve tulee selvittää ja luvansaaja on velvoitettava tarvittaessa jatkuvasti, kalatien käytössä ollessa, johtamaan kyseinen määrä ylimääräistä vettä kalatien alapäähän, mikäli se katsotaan kalatien toimivuuden kannalta tarpeelliseksi. Kalatalousryhmällä ei ole ollut huomautettavaa kalatien teknisiin ratkaisuihin. Ryhmä on katsonut, että suunnitelman mukaisesti toteutettu kalatie, edellä mainitut seikat huomioiden, tulee suurella todennäköisyydellä vastaamaan sille asetettuja tavoitteita. 10

3) Lestijoen kalastusalue on muistutuksessaan vaatinut, että Korpelan Voima velvoitetaan ensisijaisesti rakentamaan kalatie hakemuksessa esitetyn vaihtoehdon C mukaisesti voimalan alakanavasta Korpelan säännöstelypadon alle. Kalastusalue ei usko, että kalatien rakenteet olisivat tulvavirtaamien aikaan merkittävässä rikkoutumisvaarassa vaihtoehdon C toteutuessa. Kalastusalue ei myöskään usko tulvavirtaamien estävän kalojen nousua. Kalastusalueen näkemyksen mukaan huippuvirtaamat ovat lisäksi ohi ennen taimenen (ja lohen) nousua. Kalastusalue on vaatinut hakijaa toissijaisesti rakentamaan hakemuksessa esitetyn mukainen kalatie, jota täydentämään hakijan tulee esittää seurantasuunnitelma säännöstelypadon alapuolelle nousevien kalojen ja nahkiaisten määrän selvittämisestä ja tarvittaessa järjestää niille ylisiirto. Seurantasuunnitelma tulisi laatia kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla Lestijoen kalastusalueiden ja osakaskuntien kuulemisen jälkeen. Kolmantena vaihtoehtona olisi esitetty kalatievaihtoehto täydennettynä Korpelankosken alaosan muotoilulla siten, että nousevat kalat hakeutuisivat huippuvirtaamienkin aikana voimalan alakanavaan kosken sijaan. Kalastusalue vaatii, että tämän vaihtoehdon toteutuessa lisättäisiin edellä mainittu seuranta- ja ylisiirtovelvoite. Kalastusalueen näkemyksen mukaan ensimmäiset meritaimenet nousevat jokeen heti jäidenlähdön jälkeen ja kalatien esitetty käyttöönottoaika ajoittuu päänousun alkuvaiheeseen. Kalojen liikkuminen ei kalastusalueen mukaan lakkaa heinä-elokuussa, jolloin kalatie on esitetty pidettäväksi suljettuna vaikka varsinaista nousua ei vähän veden aikaan tapahtuisikaan. Sateiden jälkeiset pienetkin virtaaman lisäykset voivat aktivoida kalojen liikkumista joessa. Lestijoen kalastusalue on vaatinut, että kalatien tulee olla kalojen käytettävissä jäiden lähdöstä jäiden muodostumiseen saakka. Nahkiaisen nousumahdollisuuden turvaamiseksi kalatiehen tulee juoksuttaa vettä marraskuun loppuun saakka. Kalastusalue on vaatinut, että kalatiehen juoksutetaan vähintään 1 m 3 /s vesimäärä riittävän houkutusvirtaaman turvaamiseksi. Hakija tulee myös velvoittaa seuraamaan kalojen liikkumista kalatiessä ja sen läheisyydessä kalaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakija on velvoitettava omalla kustannuksellaan ilman erillisiä viranomaispäätöksiä tai lupakäsittelyä muuttamaan kalatien teknisiä ratkaisuja ja kalatien sijoittamista asiantuntijoiden ohjaamalla tavalla, mikäli kalatie ei osoittaudu toimivaksi. Velvoitteen tulisi olla voimassa siihen saakka kunnes löydetään kalojen vapaan liikkumisen kannalta toimiva ratkaisu. Lestijoen kalastusalue on vaatinut lisäksi, että hakija velvoitetaan suunnittelemaan viranomaisohjeiden mukaisesti ilkivaltaa ehkäiseviä ratkaisuja ja lisäämään kalatielle suojaa tarjoavat istutukset. Hakijalle tulee myös määrätä rakenteiden kunnossapitovelvoite. Kalatien toimivuudesta on raportoitava vuosittain viranomaisten määräämällä tavalla ja tulokset on toimitettava myös alueen kalastusyhteisöille. 11

4) Lohtajanseudun kalastusalue on todennut, että kalatie on suunniteltu meritaimenelle ja muut lajit on jätetty vähemmälle huomiolle. Nahkiainen on taloudellisesti Lestijoen tärkein vaelluskala, ja se tulisi ottaa paremmin huomioon kalatien suunnittelussa. Kalatien soveltuvuutta nahkiaiselle olisi mahdollista parantaa mm. muokkaamalla kalatien pohjan ja väliseinien rakenteita. Kalastusalue on huomauttanut myös kalatien sijoittamisesta. Yläpään olisi syytä sijaita mahdollisimman lähellä voimalaitoksen vedenottoa, jotta alasvaeltavilla kaloilla olisi hyvät mahdollisuudet löytää kalatie. Kalastusalueen näkemyksen mukaan portaan yläpäähän on syytä lisätä rakenteet, joiden avulla alasvaeltavat kalat ohjataan portaaseen. Portaan alaosan sijoittelu on ongelmallinen etenkin ylivirtaamakaudella, jolloin merkittävä osa nousukaloista todennäköisesti ohjautuu luonnonuomaan ja näidenkin yksilöiden nousu voimalaitoksen yläpuolelle olisi turvattava. Kalastusalue ei ole hyväksynyt suunnitelman mukaista kalatien aukioloaikaa. Kalastusalueen mukaan taimenen nousua on mahdotonta ajoittaa, koska nousu keskeytyy vähän veden aikaan ja jatkuu virtaaman noustua. Nahkiaisen nousu alkaa jo elokuun alkupuolella ja jatkuu joulukuulle saakka. Kuteneet taimenet puolestaan vaeltavat alas kudun jälkeen, eli käytännössä joessa liikkuu kalaa ympäri vuoden. Kalastusalue on vaatinut, että kalatie on käytössä koko vuoden tai vähintäänkin huhtikuun alusta vuoden loppuun. Kalastusalue on lisäksi vaatinut, että kalatien toiminnalle järjestetään kattava seuranta ja seurannan osoittamat puutteet korjataan. Erityisen tärkeätä nahkiaisen seurannan lisäksi on selvittää alaspäin vaeltavien kalojen selviämistä. 5) Lestijärven Kalastuskunta on todennut, että vaihtoehto C, jossa porras mahdollistaisi nousun sekä voimalan alakanavasta että säännöstelypadon alta, olisi erityisesti meritaimenen nousun kannalta varmatoimisin vaihtoehto. Korpelan pato sijaitsee noin 30 kilometriä Lestijoen suulta ylävirtaan eli noin 1/3 Lestijoen pituudesta jää padon alapuolelle ja 2/3 sen yläpuolelle. Sekä lohesta että taimenesta tiedetään, että ylimmäksi jokea kutemaan nousevat emokalat aloittavat nousunsa alajuoksulla kutevia yksilöitä aiemmin. Toinen nousujakso ajoittuu syksyyn elo-lokakuulle. Näistä nousijoista todennäköisesti suurempi osa jää joen alajuoksulle. Yläjuoksulle nousevan taimenen (ja lohen) kannalta toukokuun lopun ja kesäkuun tilanne on siis tärkeä Korpelan kalatien toimivuudelle. Vaihtoehdon A toimivuudessa on Kalastuskunnan mielestä se riski, että ylijuoksutusten aikana, varsinkin keväällä taimenen päänousun aikaan, nouseva kala harhautuu ylijuoksutusvirtaan eikä löydä tietään portaaseen. Kalojen käyttäytymistä ja ohjautumista kalaportaaseen tulee seurata sopivalla seurantamenetelmällä, esimerkiksi radioseurannalla. Mikäli seurannan perusteella havaitaan epäkohtia virtausoloissa ym., tehdään tarvittavat muutokset, jotta kala ohjautuu kalatielle. 12

13 Lestijärven kalastuskunta on vaatinut myös, että rakennettavan kalatien tulee olla kalojen käytettävissä jäiden lähdöstä jäiden muodostumiseen saakka. Nahkiaisen nousumahdollisuuden turvaamiseksi kalatiehen tulee juoksuttaa vettä kuitenkin joka tapauksessa marraskuun loppuun saakka. Puuttumatta kalatien tekniseen toimivuuteen Lestijärven Kalastuskunta on todennut, että on kalatien sijoittelu ja tekninen ratkaisu mikä hyvänsä, tulee riittävän houkutusvirtaaman aikaansaamiseksi kalatien alaosassa olla jatkuvasti vähintään yhden kuution virtaama. Hakija tulee myös velvoittaa kalaviranomaisen ohjeiden mukaan seuraamaan kalojen käyttäytymistä. Hakijalle tulee myös määrätä velvoite muuttaa kalatien sijoitusta tai teknisiä ratkaisuja asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti tapauksissa, joissa kalatie ei jostain syystä osoittaudu toimivaksi. 6) Himangan kirkonkylän kalastajainseura on vaatinut, että kalatien on oltava auki sulan veden ja kalojen vaelluksen aikana 20.4. 20.11. Kalatien kuntoa ja toimivuutta täytyy valvoa puolueettoman tarkkailijan toimesta, jonka antamia ohjeita ja neuvoja tulee noudattaa. Kalastajainseura on vaatinut myös viranomaistarkastuksia. Kalastajainseura on vaatinut myös, että kaloille luotaisiin nousumahdollisuus nykyisen säännöstelypadon alapuolelta. Kalojen nousun lisäksi tulee turvata kalojen laskeutuminen alas siten, etteivät ne vaurioidu tai kuole matkalla voimalaitoksen ja padon ohi. Kalastajainseuran näkemyksen mukaan kalat eivät selviydy voimalaitoksessa käytettävien Francis-turbiinien läpi ehjinä. Kalojen pääsy turbiinien imuaukkoon tulisi estää asentamalla imuaukon eteen ritilät tai vastaavat rakenteet. Säännöstelypadolta ylijuoksutuksen aikana alas vaeltavien kalojen selviytymismahdollisuus tulisi selvittää ja turvata. Putouskorkeutta voisi vähentää rakentamalla allaspato alaosaan. 7) Hillilän kalastajainseura on vaatinut, että kalatien on oltava auki sulan veden ja kalojen vaelluksen aikana 20.4. 20.11. Kalatien kuntoa ja toimivuutta täytyy valvoa puolueettoman tarkkailijan toimesta, jonka antamia ohjeita ja neuvoja tulee noudattaa. Kalastajainseura on vaatinut myös viranomaistarkastuksia. 8) Suomen luonnosuojeluliitto ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ovat todenneet, että kalatien tulee olla käytössä jäiden lähdöstä jäiden tulemiseen saakka. Kesä-elokuun aikana suunniteltu kalatien sulkeminen on esitetty hakijan osalta vain taloudellisin syin. Kalatien mitoitusvirtaama 0,42 0,57 m 3 /s on varsin vähäinen. Virtaaman tulisi olla parhaana meritaimenen nousuaikana vähintään 1 m 3 /s. Kalatiehen tulisi minimissään juoksuttaa 0,5 m 3 /s virtaama myös alivirtaamakausina. Kalatien kulkukelpoisuus molempiin suuntiin on taattava. On melko varmaa, että alaspäin vaeltavat smoltit eivät löydä kalatietä ja laskeminen alas patoluukkujen kautta johtaa todennäköisesti kalojen vaurioitumiseen.

14 Kalatien rakentamisessa syntyvät kaivumassat on sijoitettava haitattomasti ja maisemaan sopivasti ja niiden osalta on edellytettävä kaivannaisjätesuunnitelmaa. Kalatien rakentaminen luonnonsuojelualueen poikki ei ole perusteltua. Kalatietä tulisi siirtää luonnonsuojelualueella tehtävien töiden välttämiseksi. Hakijalle on asetettava pysyvä kalatien toimivuutta koskeva tarkkailuvelvoite ja määrättävä kalatiehen kuvausperiaatteella toimiva valvontajärjestelmä. Rakentamisaikaan osuu myös sadekausia. Hakijan tulee varmentua myös työnaikaisten tarkkailujen suorittamisesta ja ottaa huomioon myös mahdollisten yllättävien tilanteiden tuomat riskit. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. 1. Kalatien yläosan sijainti Kalatien yläaltaan suuaukko on suunnitelmassa hyvällä paikalla, riittävän etäällä turbiinien ottopaikasta. Vaativampien patorakenteiden lävistys heikentäisi patoturvallisuutta. 2. Luonnonuoman alaosan nousueste Perusteet nousuesteen rakentamiselle ovat riittämättömät, koska ohjaustarve on vain muutamina päivinä vuodessa. Aika, jolloin suurin tulvavirtaus on luonnonuomassa, on pituudeltaan alle kuukauden mittainen. Tästä ajanjaksosta alkuosa tapahtuu jääkannen aikana, jolloin kala ei nouse. Tulva-ajasta noin kymmenen vuorokauden aikana veden virtausnopeus luonnonuomassa on liian suuri nouseville kaloille. Muina aikoina luonnonuoma on pääsääntöisesti kuiva. Ilman voimalaitoksen ohi tapahtuvaa juoksutusta kala ei voi nousta luonnonuomaan. Muina aikoina virtaama on voimalaitoksen alakanavassa, josta kalatie on suunniteltu tehtäväksi. Lisäksi riittävän putouksen järjestäminen nousuesteeksi aiheuttaa eroosiota jokeen, jonka vuoksi tarvittaisiin myös vaimennusallas. Riittävän kestävä rakenne ei maisemallisesti sovi Natura-jokeen etenkään kuivina kesäkuukausina, jolloin rakenteet olisivat näkyvissä. 3. Kalatien toimivuuden ja nousevien kalojen seurantasuunnitelma Kalatiehen suunnitellut rakenteet mahdollistavat kalojen luotettavan seurannan kalatiessä, sekä seurantasuunnitelman laatimisen ja seurannan toteutuksen.

15 4. Kalatievaihtoehdon C valitsematta jättäminen Vaihtoehto C ei takaa kaloille hyviä nousuolosuhteita. Vaihtoehdossa A erilliseen omaan ohitusuomakalatiehen kaloille voidaan järjestää hyvät ja tasaiset olosuhteet joen virtausmääristä riippumatta. Suurimman osan vuodesta päävirtaama on voimalaitoksen alakanavassa, ja vaihtoehtoon C kuuluva luonnonuoma on hyvin vähävetinen. Toisaalta tulvajuoksutuksen aikana luonnonuoma ei toimi nousuväylänä suurten vedennopeuksien vuoksi. Tulvajuoksutusta ei voida hallita. Vaihtoehdossa C padon läheisyydessä jouduttaisiin toteuttamaan suuri pystyrako-osuus, jossa kalojen nousu on vaikeampaa kuin erikseen toteutetussa luonnonmukaisessa ohitusuomakalatiessä (vaihtoehto A). Mahdollisesti tulvauomaan hakeutuvat kalat palaavat takaisin hakeutuakseen alakanavaan ja sitä kautta kalatiehen. Tulvauoma on kalojen käytettävissä vain muutamina päivinä vuodessa. 5. Kalatien yläaukon mekaaninen ohjain ja alas laskeutuvat kalat Erillistä ohjainta laskeutuville kaloille ei tarvita. Hakemuksessa esitetty malli on Suomessa vallitsevan yleisen käytännön mukainen toteutustapa. Alas laskeutuvista kaloista suurin osa ohjautuu tulvan aikana tulvaaukkojen kautta alavirtaan. Turbiineihin kalat eivät pääse koska voimalaitoksen imuputken suulla oleva välppä on normaalia tiheämpi. Tulvaaukkojen ollessa suljettuna kalat ohjautuvat kalatien kautta voimalaitoksen alakanavaan. Voimalaitoksen alapuolelta ei ole havaintoja turbiineissa tai tulva-aukoissa vahingoittuneista kaloista. 6. Kalatien sulkeminen kesäksi Tutkimustietojen mukaan kalat eivät nouse vähäistä enempää heinäkuun alusta elokuun loppuun välisenä aikana, mistä johtuen kalatien aukipitämiselle ei ole riittäviä perusteita. Kalatien sulkeminen heinäkuun alusta elokuun loppuun perustuu Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemykseen kalojen vaelluksista Lestijoessa. Näkemykset perustuvat Perhonjoen tarkkailututkimuksiin, joita on tehty aina 80-luvun alkupuolelta lähtien. Tarkentavia tietoja eliöiden liikkeistä on saatu aivan viime vuosina radiotelemetria - menetelmillä. Myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen näkemys Lestijoen kalojen vaellusajoista on samanlainen. Kalatien aukioloaikojen sekä riittävän houkutusvirtaaman määrää voidaan muuttaa sopivammaksi kalatiessä tehtävän seurannan perusteella.

16 MERKINNÄT Korpelankosken voimalaitospatoa ja juoksutuksia koskevat vesioikeudelliset päätökset Vaasan läänin maaherra on 18.3.1925 myöntänyt Sähköosakeyhtiö Korpelan Voimalle luvan voimalaitoksen rakentamiseen Korpelankoskeen Kannuksen pitäjän Ylikannuksen kylässä. Länsi-Suomen vesioikeus on 5.7.1991 antamallaan päätöksellä nro 42/1991/2, jonka vesiylioikeus 24.6.1992 antamallaan päätöksellä ja korkein hallinto-oikeus 20.1.1994 antamallaan päätöksellä ovat pysyttäneet, muuttanut muun ohella maaherran päätöksen voimalaitospatoa ja sen aukkoja koskevaa lupaehtoa 1) ja juoksutuksia koskevaa lupaehtoa 2). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 22.9.2006 antamallaan ja sittemmin lainvoiman saaneella päätöksellä nro 118/2006/4 muun ohella muuttanut Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman ja Länsi-Suomen vesioikeuden 5.7.1991 muuttaman päätöksen lupaehtoa 1). Voimassa olevan lupaehdon 2) mukaan juoksutus voimalaitoksen ja säännöstelypadon kautta on hoidettava niin, ettei vedenkorkeus padon yläpuolella tulva-aikoja lukuun ottamatta ylitä korkeutta N 60 +66,60 m. Vedenpinta tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman tasaisena ja lähellä korkeutta N 60 +66,60 m. Veden virtaamista koskessa ei kuitenkaan saa estää. Maaherran päätöksen lupaehdon 6) mukaan laitoksen omistaja on velvollinen kalastushallituksen lähempien ohjeiden mukaan rakentamaan ja kunnossapitämään patoon kalatien, jos sellainen vastaisuudessa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöstä poikkeamista koskeva päätös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 14.7.2010 antamallaan ja sittemmin lainvoiman saaneella päätöksellä myöntänyt Korpelan Voima kuntayhtymälle luvan poiketa luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä kalatien rakentamiseksi luonnonsuojelualueen läpi esitetyn suunnitelman mukaisesti päätökseen liittyvään asemapiirrokseen merkittyyn paikkaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Korpelan Voima kuntayhtymälle luvan kalatien rakentamiseen hakijan omistamille kiinteistöille Korpelan Voima RN:o 27:34 ja Koskitalo RN:o 32:1 hakemuksen sekä siihen liitetyn 22.1.2010 päivätyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä. Aluehallintovirasto myöntää Korpelan Voima kuntayhtymälle luvan lupamääräyksessä 7) sanotulla tavalla poiketa Vaasan läänin maaherran

18.3.1925 myöntämän ja Länsi-Suomen vesioikeuden 5.7.1991 muuttaman voimalaitoksen rakentamista koskevan päätöksen lupaehdosta 2). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 17 Lupamääräykset Kalatien tekninen rakenne 1) Kalatie on rakennettava suunnitelman liitteenä olevan piirustuksen nro 1 osoittamaan paikkaan siten muutettuna, että se sijoittuu kokonaisuudessaan Korpelan Voima kuntayhtymän omistamalle alueelle. Kalatie on rakennettava luonnonmukaisen ja teknisen pystyrakokalatien yhdistelmänä. 2) Kalatie on liitettävä voimalaitoksen yläaltaaseen suunnitelman liitteinä olevien piirustusten nro 2 ja 3 mukaisesti teknisenä pystyrakokalatienä, johon vesi ohjataan 0,3 m leveästä pystyraosta, jonka kynnys on korkeudella N 60 + 64,65 m. Aukkoon saadaan asettaa settilankut, joiden yhteinen korkeus on 0,15 m. 3) Kalatien tekniset pystyrako-osuudet on rakennettava suunnitelman liitteinä olevien piirustusten nro 2-6 mukaisesti. Altaiden välisten pystyrakojen leveys on 0,28 m, altaiden pohjakynnysten korkeus 0,15 m ja peräkkäisten kynnysten välinen korkeusero 0,20 m. 4) Kalatien luonnonmukainen osuus on rakennettava suunnitelman liitteenä olevan piirustuksen nro 8 mukaisesti. Altaiden välinen putouskorkeus on noin 0,18 m ja vedensyvyys kulkuaukkojen kohdalla vähintään 0,35 m. Kynnykset on muotoiltava sellaisiksi, että ne mahdollistavat kalojen kulun kalatien kaikilla virtaamilla. 5) Kalatien suuaukko on rakennettava suunnitelman liitteinä olevien piirustusten nro 6 ja 7 mukaisesti. Aukossa on 0,54 m leveä pystyrako, jonka kynnys on korkeudella N 60 + 47,60 m. Kynnyksen korkeutta voidaan säädellä paremman houkutusvirtauksen aikaansaamiseksi siten, että putouskorkeus alapuoliseen vedenpintaan on enintään 0,2 m. 6) Alaosan teknisen kalatien alimman altaan yhteyteen on rakennettava lisävesipumppu ja pumppausallas suunnitelman liitteenä olevan piirustuksen nro 6 mukaisesti. Lisävesipumpun pumppaustehon on oltava vähintään 0,5 m 3 /s Rakentamista koskevat määräykset 7) Kalatien rakentamistyöt on tehtävä kuivatyönä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesialueelle ja sen käytölle.

18 Luvan saajalla on oikeus rakentaa työpatoja töiden suorittamisen ajaksi. Työn valmistuttua työpadot on poistettava. Luvan saajalla on oikeus kalatien yläosan rakentamistöiden ajaksi 1.9. 30.4. välisenä aikana laskea Korpelan voimalaitoksen yläpuolisen säännöstelyaltaan vedenpintaa korkeudelle N 60 + 64,00 m. 8) Luvan saajalla on oikeus sulkea kalatien ylittävä yksityistie sen alittavan teknisen pystyrako-osuuden rakennustöiden ajaksi. Luvan saajan on rakennettava kalatien alituksen kohdalle betoniholvisilta suunnitelman liitteenä 5 olevan piirustuksen mukaisesti. Luvan saajan on ilmoitettava yksityistien pitäjälle tien sulkemisesta hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymisestä sekä huolehdittava tiedottamisesta ja kiertotieopasteiden järjestämisestä tienpitäjän kanssa sovitulla tavalla. Maisemointi 9) Töiden päättyessä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. Käyttö ja kunnossapito 10) Kalatie on pidettävä käytössä ja vesitysaukko avoimena jäiden lähdöstä 30.11. saakka. Yläveden korkeuden ollessa alle N 60 *)+66,00 +66,15 m on aukossa olevat settilankut poistettava. Kalatien alaosaan saadaan johtaa lisävettä houkutusvirtaaman lisäämiseksi alakanavasta pumppaamalla. 11) Luvan saajan on pidettävä kalatie asianmukaisessa kunnossa. Kalatien kunto on tarkastettava vuosittain ennen käyttöönottoa. Tarkkailut 12) Luvan saajan on pidettävä kirjaa kalatiehen johdettavan veden määrästä sekä alakanavasta keräilyaltaaseen pumpattavan veden määrästä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitettävä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen kalatien käyttöönottoa. 13) Luvan saajan on Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla tarkkailtava kalatien toimivuutta. Luvan saajan on lisäksi laadittava tarkkailutuloksiin perustuva selvitys kalatien alapäähän johdettavan lisäveden tarpeesta. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi ja lisäveden johtamista koskevan selvityksen laatimiseksi *)Virheellinen korkeuslukema N 60 +66,15 on kirjoitusvirheeseen rinnastettavana virheenä korjattu hallintolain 51 :n nojalla lukemaksi N 60 +66,00

on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen kalatien käyttöönottoa. Tarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle, Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Lestijoen ja Lohtajanseudun kalastusalueille tarkkailuohjelmassa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. Mikäli tarkkailun tulokset osoittavat puutteita kalatien toimivuudessa, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden poistamiseksi. 14) Luvan saajan on kolmen vuoden kuluessa kalatien käyttöönotosta pantava vireille hakemus lupamääräyksen 10) tarkistamiseksi. Hakemukseen on muun ohella liitettävä lisäveden johtamistarvetta koskeva lupamääräyksessä 13) tarkoitettu selvitys. 19 Vastuu 15) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille. Töiden suorittamisaika 16) Rakentamistyöt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisin osin loppuun kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ilmoitukset 17) Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle sekä Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle sekä edellä mainituille viranomaisille. Perustelut Hanke täyttää Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellään nro 119/2006/4 määräämän ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistaman kalatien rakentamisvelvoitteen. Hanke on tarpeen Lestijoen uhanalaisen meritaimenkannan, muiden vaelluskalojen ja nahkiaisen kulun mahdollistamiseksi Lestijoessa ja se paran-

taa kalojen lisääntymismahdollisuuksia sekä kalastusmahdollisuuksia alueella. Kunnostus on osa laajempaa Lestijoen kalataloudellista kunnostusta. Kalatie määrätään pidettäväksi auki koko sulan veden ajan vaelluskalojen vaihtelevista nousuajankohdista johtuen sekä paikalliskalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaamiseksi koko avovesiaikana. Kun kalatien vesitysaukko pidetään avoimena lupamääräyksen 10) mukaisesti, kalatiehen johdettava vesimäärä on normaalitilanteessa 0,42 0,57 m 3 /s. Lisäksi luvan saaja velvoitetaan laatimaan selvitys houkutusvirtaaman lisäämisen tarpeesta ja panemaan vireille hakemus lupamääräyksen 10) tarkistamiseksi. Talvisin kalatie voidaan pitää suljettuna, sillä kalatien aukipitäminen talviaikana ei ole kalataloudellisesti arvioituna tarpeen. Lisäksi se aiheuttaisi lisäkustannuksia ja veden talviaikainen juoksuttaminen voisi aiheuttaa jäätymisongelmia. Vaikka kalatie rakennetaan kokonaisuudessaan kuivatyönä, veden paikallista ja tilapäistä samentumista saattaa kuitenkin aiheutua työmaapadon rakentamisen, alaosan alakanavan tyhjentämisen ja kalatien käyttöönoton yhteyksissä. Veden laadun tarkkailu ei kuitenkaan ole tarpeen hankkeen aiheuttaman veden laadun heikkenemisen vähäisyyden ja lyhytaikaisuuden vuoksi. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Lestijoen ala- ja keskiosa kuuluu hyvään ja yläosa erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Toimenpideohjelman mukaan Lestijoen vesistöalueen hyvän ja erinomaisen tilan säilyttäminen edellyttää mm. Lestijoen vaelluskalojen (siian, meritaimenen ja nahkiaisen) liikkumisen mahdollistamista Lestijoen vesistöalueella ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Lestijoen alkuperäisen meritaimenkannan ja rapukantojen elinmahdollisuudet on toimenpideohjelman mukaan turvattava. Hanke edistää siten Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Hanke ei heikennä Lestijoen Naturaalueen luonnonarvoja. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon ja haittaan verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Hakija omistaa hankkeeseen tarvittavan maa- ja vesialueen. 20 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11, 11 a ja 24 :n 1 momentti sekä 16 luvun 23 a

21 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on ottanut huomioon muistutuksissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on 3 660 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen kalatien rakentamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa.

22 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Korpelan Voima kuntayhtymä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kannuksen kaupunki Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Asianosaiset, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä muistuttajat Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kannuksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.